H.A
Kersantti
4 Litran peilari kouraan ja tilalle mars.
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Ikarus
Respected Leader
@Solombala , sitten kun laajennat yritystäsi ja päätät hakea maataloustukia, asiat monimutkaistuvat " hieman ".
Ohessa Mavin tänä keväänä tukia hakeville tiloille laittama muistilista.
Listassa on 11 sivua ja 148 kohtaa, joista jokaisen kohdan ehdot tilan on täytettävä. Jos joku puute valvonnassa huomataan, tukiasi leikataan.
Byrokratia on järkyttävää ja vuosi vuodelta kovenevaa ja itse käytännön työ vaikeutuu. Byrokratian vaatimusten hoitaminen tiloilla vaatii tosi ison työpanoksen.
Jos Suomessa päättetäisiin tukijärjestelmät lakkauttaa, nostaa tuottajahintoja sen verran, että tuottaminen kannattaa, niin kukaan asialle ei kovemmin hurraisi kuin viljelijä.
Se tukiin mennyt 1,2 miljardia jäisi muuhun hyötykäyttöön.
Miksi näin sitten ei tehdä? Seurauksena olisi kuluttajahintojen varsin maltillinen nosto, jos välistävetäjät pitäisivät kateprosenttinsa ennallaan.
Korostan sanaa jos..
Edit: liittenä on scannattuna 1. sivu, kaikkia yhtätoista en viitsinyt
Ohessa Mavin tänä keväänä tukia hakeville tiloille laittama muistilista.
Listassa on 11 sivua ja 148 kohtaa, joista jokaisen kohdan ehdot tilan on täytettävä. Jos joku puute valvonnassa huomataan, tukiasi leikataan.
Byrokratia on järkyttävää ja vuosi vuodelta kovenevaa ja itse käytännön työ vaikeutuu. Byrokratian vaatimusten hoitaminen tiloilla vaatii tosi ison työpanoksen.
Jos Suomessa päättetäisiin tukijärjestelmät lakkauttaa, nostaa tuottajahintoja sen verran, että tuottaminen kannattaa, niin kukaan asialle ei kovemmin hurraisi kuin viljelijä.
Se tukiin mennyt 1,2 miljardia jäisi muuhun hyötykäyttöön.
Miksi näin sitten ei tehdä? Seurauksena olisi kuluttajahintojen varsin maltillinen nosto, jos välistävetäjät pitäisivät kateprosenttinsa ennallaan.
Korostan sanaa jos..
Edit: liittenä on scannattuna 1. sivu, kaikkia yhtätoista en viitsinyt
Ikarus
Respected Leader
Sikäli olen eri mieltä kanssasi, että nykylehmä on jalostettu tuottamaan litroja ja laatua. Se on ison hevosen kokoinen roikale, joka syödä puputtaa koko ajan ja isoja rehumääriä, parhaat lypsää poikimisen jälkeen 50-60 litraa vrk. Jalostuksella on vuosikymmenten aikana tietoisesti nostettu maidon valkuaispitoisuutta ( nyt n. 3.6%) ja laskettu rasvapitoisuutta (nyt noin 4,6 %), koska meijerit on sellaista maitoa jalostettavaksi halunnut. Jos päätettäisiin muuttaa nuo pitoisuussuhteet, se veisi taas vähintään yhden vuosikymmenen. Se tuottaa maitoa n. 10000 l/v keskimäärin ja keskipoikimakerta on alle 3* Suomessa. Eli alle 5 vuotiaana teuraaksi, jotakin häikkää on tullut.
Lapsuutesi aikainen sk lehmä lypsi ehkäpä tuurillaan sen 2500-3000 l/vuosi. Painoi kolmasosan nykylehmästä ja myös tuotti sen kolmasosan. Tosin prosenttiyksikön rasvaisenpaa maitoa kuin nyt ja eli 10 yli vuotta. Suomenkarja on sitkeä ja vähällä rehulla toimeentuleva rotu. Vielä sata vuotta sitten lehmät olivat talven nälkäkuurilla, jotakin kerppuja niille syötettiin, juuri ja juuri sitkeimmät meni talven yli. Nyt kun tuo suomenkarjalehmä pääsee herkkumaille, vaikka laitumelle, se syö hulluna, lihoo ja kerää talveksi vararavintoa. Sen perimässä on tuo ominaisuus tänäkinpäivänä niin voimakkaana, että niitä on hankala ay- ja ho- rotujen kanssa samassa rehustuksessa pitää.
Suomenkarjan lehmä on keväällä niin lihava, ettei ovesta ulos mahdu
Kuvassa kyyttö. Oliko ne noita vai länsisuomen karjaa?
Kun tuo meidän kyyttö ei vielä lypsä niin maito haetaan paikalliselta tilalta. Taisi olla euron litra. Ämpärillinen maitoa maksaa tuon kympin verran. Tuon ämpärillisen kun pistää yön ajaksi jääkaappiin niin seuraavana päivänä voi sitten kauhalla ottaa kerman pinnalta. Ämpärillisestä maitoa tulee litran verran kermaa. Sitten kun tuon kerman pistää pyörimään kolmeksi vartiksi keittiön yleiskoneeseen niin nupiksi tulee vielä tuommoiset 300 grammaa voita. Tuli päässä kalkuloitua että siinä yhdeksässä litrassa maitoa joka jää jää jäljelle on rasvaprosentti noin 1%. Vastaa siis kaupan ykkösmaitoa.
Joten pikkuisella vaivalla saa kympillä yhdeksän litraa maitoa sekä pikkupaketin voita.
On se vaan niin pirun hyvä makuista tuo tankkimaito että joskus sitä ihmettelee että miten sitä on voinutkaan juoda laktoositonta rasvaonta maitojuomaa?
Joten pikkuisella vaivalla saa kympillä yhdeksän litraa maitoa sekä pikkupaketin voita.
On se vaan niin pirun hyvä makuista tuo tankkimaito että joskus sitä ihmettelee että miten sitä on voinutkaan juoda laktoositonta rasvaonta maitojuomaa?
miheikki
Greatest Leader
Nyt kun tuo suomenkarjalehmä pääsee herkkumaille, vaikka laitumelle, se syö hulluna, lihoo ja kerää talveksi vararavintoa. Sen perimässä on tuo ominaisuus tänäkinpäivänä niin voimakkaana, että niitä on hankala ay- ja ho- rotujen kanssa samassa rehustuksessa pitää.
Suomenkarjan lehmä on keväällä niin lihava, ettei ovesta ulos mahdu
Kuullostaa ihan meikäläiseltä. T. Näläkämaalainen
En pysy nyt perässä. Sinä viittaat epämääräisesti Hollannin ja Belgian (EU-maita, kuten Suomikin) ruuan puhtauteen ja kun kyselen vähän lisää faktoja sen suhteen, annat viittauksen Kairoon. Voitko vääntää minulle rautalangasta, miten paikallisen ruuan puhtaus Kairossa kertoo yhtään mitään belgialaisen ruuan asfalttipölypitoisuuden vaarallisuudesta ihmisen terveydelle. Ehkä olen vain niin hidasälyinen, etten tuota yhteyttä otsaluulla näe.Jos olisit käynyt syömässä paikallista ruokaa vaikkapa Kairossa ymmärtäisit. Sinä olet kyllä hankala tapaus.
Hyvin sanottu siellä takana. Suonen kannattaakin siksi keskittyä ennemminkin siihen leivän leipomiseen kuin jyvien kasvattamiseen.Jyvälle kehittyy hiukka lisäarvoa.
Victor Charlie
Kapteeni
Suurin osa maidosta jalostetaan voiksi, juustoksi, jauheeksi, jäätelöksi, jugurtiksi jne. Purkkimaidot ovat meijereille yleensä se huonoiten kannattava tuote, teollisuusvoin ja jauheiden jälkeen. Nykylehmät on jalstettu tuottamaan raaka-ainetta edelleen jalostettavaksi, joten purkkimaidon maku on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuitenkin, jos joku Prisma nyt ilmoittaa myyvänsä maitoa vaikka kolmanneksen halvemmalla, niin väkeä tulee ovista ja ikkunoista jonoksi asti, kun se on niin ihanan halpaa...
Onneksi näitä kyytön maitoja ja vapaan lehmän maitoja alkaa hiljalleen tulla markkinoille, aika näyttää, tuleeko niistä bisnestä.Nykylehmiäkin voisi lypsää sen kymmenen vuotta... se ei vain ole taloudellisesti järkevää, koska viimeistään 5-6 lypsykauden (7-8 vuoden iässä) lehmän tuotos alkaa laskea, utare repsahtaa merimiinaa muistuttavaksi häkkyräksi (kiitos suomalaisen yksisilmäisen karjan"jalostuksen", usein tämä tapahtuu jo aikaisemminkin) tai ilmaantuu muuta vaivaa... Joskus 60-luvulla puoliksi omavaraistaloudessa tällaisten kantturoiden hoitaminen saattoi olla kannattavaa, kunnes nuorempi polvi löi talikon tunkioon ja lähti stadiin.
Poikimisongelmista sen verran, että omassa karjassa yli 90% lehmistä poikii itsekseen ilman mitään apu ja ne autettavatkin ovat yleensä ensimmäistä kertaa poikivia, joilla paikat on vielä vähän tiukat. Useinmiten tämä avustaminenkin tarkoittaa sitä, että työvuoron lopuksi poikimisen edettyä tarpeeksi pitkälle, vasikka autetaan varmuuden vuoksi ulos, ettei kenekään tarvitse ravata vahtimassa poikimisen edistymistä keskellä yötä. Aikonaan parsinavetassa päästään kiinni olevia kantturoita piti melkein jokaista jelpata, ei ole niitä aikoja ikävä.
En suinkaan ole vaatimassa paluuta entiseen, sitä ei ole, eikä se ole edes tavoiteltavaa. Väitin vain, että suomenkarjan lehmien maito oli pirullisen hyvää ja erityisesti silloin, kun ruokinta oli kaura-ohra-melassi-kivennäinen ja kuiva heinä. Enkä pidä nykyistäkään maitoa huonona, en suinkaan, vedän sitä litran päivässä ilman mukinoita ja pidän maitoa sitäpaitsi terveysjuomana. Tenavat kittaavat sitä harkkojen jälkeen suoraan tölkistä ja minusta se on parempi kuin energiajuoma tai limppari. Ja halpaahan maito on, oikeasti, kun katsoo, mitä se sisältää, se on pirun halpaa. Ihmiset itkevät, kun maitolitra maksaa euron, mutta eivätpä itke, kun ostavat keskiolutta tai limpparia hintaan 3 euroa litra. Typerää jäkätystä.
Eikä taskussani ole nykyistä parempaa metodia, jolla tuotanto pysyy kannattavana ja ihmiset saavat maitonsa, ei ole. Tuotekehittelyssä panisin silti roposia siihen ajatukseen, että miten parantaa sen ihan tavismaidon laatua? Onko se mahdollista? Ja onko siinä parannettavaakaan? Maito on jokatapauksessa halpaa ja hyvää.
Lapsuudessani navetassa hönkyi ls-is ja ayshire-karjaa. Länsisuomalainen oli parempi tuottamaan litroja kuin is, ay oli jo sitten kukonloikan parempi kuin ls. Friisiläisiä, nykyisin vissiin holsteinia, ei olisi varmaan wanhaan navettaan edes sopinut.
Eikä taskussani ole nykyistä parempaa metodia, jolla tuotanto pysyy kannattavana ja ihmiset saavat maitonsa, ei ole. Tuotekehittelyssä panisin silti roposia siihen ajatukseen, että miten parantaa sen ihan tavismaidon laatua? Onko se mahdollista? Ja onko siinä parannettavaakaan? Maito on jokatapauksessa halpaa ja hyvää.
Lapsuudessani navetassa hönkyi ls-is ja ayshire-karjaa. Länsisuomalainen oli parempi tuottamaan litroja kuin is, ay oli jo sitten kukonloikan parempi kuin ls. Friisiläisiä, nykyisin vissiin holsteinia, ei olisi varmaan wanhaan navettaan edes sopinut.
1. Ei sisällä hormoneja, antibiootteja eikä mitään muutakaan terveydelle vaarallista.
2. Eläimiä on kohdeltu inhimillisesti.
3. Mahdollisimman halpaa.
Itse en mausta ole niin kiinnostunut, koska en koskaan juo maitoa yksinään, vaan maidonkäyttö tapahtuu vain myslin syömisen yhteydessä.
En nyt tiedä, mihin tarkalleen viittaat tuolla "täytyisi tehdä", mutta toivottavasti et ainakaan sitä, että tuotteiden hintoja alettaisiin säädellä sen sijaan, että ne määräytyisivät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukana.
Siis tarkalleen kuka jäkättää? Tässä ketjussa ainoat hinnasta jäkättäjät ovat olleet kyllä tuottajien puolella. Itse väittäisin, että maito ei välttämättä kilpaile keskioluen tai limpparin kanssa, vaan bulkkiruokajuomana kilpailija on vesijohtovesi, joka maksaa jotain alle sentin litra.
Mitä tarjouksiin tulee, niin itse en ainakaan juuri maidon perässä ravaisi, koska se on niitä ruokakorin halvimpia osia. Jos 60 euron ruokakorissa on kaksi maitolitraa, niin kokonaisuuden kannalta on yhdentekevää, maksoivatko ne yhteensä euron vai kaksi. Jos ruokamenoissa haluaa oikeasti säästää, niin ne säästöt on kyllä revittävä ihan muista korin osista.
Itse näkisin mahdollisena tuotekehityksen alana geenimanipulaation. Jos lehmät saataisiin tuottamaan maitoon jotain ihmiselle hyödyllisiä ravintoaineita, niin tällaisesta maidosta olisin valmis maksamaan korkeampaa hintaa.
Tarkoitin kuluttajia. Me kuluttajat olemme vähän ihme hiippareita monta kertaa. Itku ja kähinä alkaa, kun maitolitran hinta nousee kolme senttiä. Mutta samaa itkua ei synny, kun keskarin ja siiderin hinta nousee 15 senttiä litralta. Tai kun Jonne ostarilla ostaa energiajuoman hintaan 5 e litra....ei ole kallista.
Lehmähän tuottaa jo ihmiselle hyödyllisiä ravintoaineita koko tuopin edestä! Geenimanipulaatio nostaa karvoja pystyyn niskavilloissa, vaikka olenkin varma siitä, että se on kehitystrendi, jota ei pitkässä juoksussa voida estää. Geenimanipulaatiolla saavutetaan varmasti koko ajan posiitiivisia etuja, monella tapaa, mutta näillä eduilla tahtoo olla aina peilikuvansa...ei etuja ilman haittoja.
Ikarus
Respected Leader
http://www.gmovapaa.fi/gmo-tietoa/
GM tuotannosta tuossa jotain juttua. Asiassa tosiaan on kääntöpuolensa ja riskinsä.
GM tuotannosta tuossa jotain juttua. Asiassa tosiaan on kääntöpuolensa ja riskinsä.
Aivan.
Et voi olla tosissasi. Gmovapaa.fi:n tarjoaminen tietolähteeksi gmo:sta on kuin kysyisi Greenpeacelta, onko ydinvoima hyvä energiamuoto. On mahdollista, ettei tuo sivusto sisällä teknisesti suoria valheita, mutta on selvää, ettei lobbarisivulta kannata koko totuutta hakea.
Ikarus
Respected Leader
GM viljelystä en paljonkaan tiedä.
Mutta en halua omalle pellolleni esim. geenimuunneltua rypsiä, joka kestää glyfosaatin. Millä se sieltä pois otetaan, kun se villiintyy?
Ei niin sitten millään, ainut konsti on monta vuotta peräkkäin avokesannointi, välillä muokkauksia, että siemenet itää. Pelto ei tuota mitään.
Luonnon liika sorkkiminen sisältää riskejä, kaikkia ei edes tiedetä.
Antaa jenkkien kokeilla, ongelmia on ollut, kuten tuolta lobbarisivustolta selviää.
Suomalaisen viljelyn kannattavuus ongelmia ei tuolla gm - viljelyllä ratkaista. Kannatavuus ongelmien päälle tukku lisää uusia ongelmia.
Pikemminkin näkisin kilpailuetuna tulevaisuudessa, että tuohon ei lähdetä.
StepanRudanskij
Respected Leader
Heitän taas kommentin sivusta.
Ihminen tutkii kaikenlaista, geenejäkin, ja hyvä niin. Keinotekoisten kasvien tai eläimien luominen ja VAPAAKSI LASKEMINEN on kuitenkin suuri rikos. Keinotekoisia ovat geeneiltään laboratoriossa muutetut. Seuraava varsin hyvin tunnettu tapaus on esimerkki, mitä tapahtuu kun yksi- ja puusilmäiset 'ihmiskunnan hyväntekijät' ovat asialla:
Puoli vuosisataa sitten Victoria-järveen istutettiin Niilinahvenia. Järven koko ekosysteemi tuhoutui nopeasti ja se vaikutti ympäristön sosiaalisiin ja poliittisiin oloihin.
Niiliahven on sentään maapallon luonnon oma tuote, jolla on oma paikkansa jossain kohtaa jotain ekosysteemiä. Keinotekoisilla eliöillä ei ole. Peruuttamattomien tuhojen riski on toistaiseksi täysin tuntematon, eikä se Monsanton rahojen, tieteellisen meriitin ja oman kunnianhimonsa perässä juoksevien tieteilijöiden päätä vaivaa.
Katastrofin sattuessa 'hyväntekijöiden' ainoa puolustus on "mutku emmä tienny."
Ikarus
Respected Leader
Kyllä markkinatalous hoitaa nämäkin kannattavuus propleemat, en epäile vähäänkään.
Riittävän alhainen hinta alkutuotteessa takaa sen, että tilaa markkinoilla vapautuu niille, jotka päättävät jatkaa.
Ongelmana maidontuotannon osalta on, että kun pönkkä navetan ovelle on laitettu, sitä ei siitä hevin pois oteta.
Syystä että: Ylösajo vie aikaa ja rahaa.
Jos lähdetään lähes nollilta, ostetaan vasikat ja niistä liikkeelle, aikaa menee kaksi vuotta, ennen kuin navetasta tulee tipan tippaa maitoa.
Senkin ajan menot rullavat, tulot eivät.
Jos taas ostetaan poikivia hiehoja, a n. 1500 €/kp + alv ja kyseessä on vaikka 30 lehmän navetta, tarvitaan 45000€ eläinpääomaa varten likvidejä varoja.
+ karjan uudistukseen tästä aloittaneesta karjasta alkaa tulla omia poikivia hiehoja vasta kahden vuoden päästä. Tarvitaan noin kymmenen ostoeläintä lisää tämän väliajan kattamiseksi eli 15000€ lisää. Ollaan jo 60000€:n summassa pelkän eläinpääoman suhteen.
Rakettitiedettä viljely ei ole, mutta pääomia sitovaa.
Peltojen viljelyn uudestaan aloittaminen onnistuu hieman helpommin, jos pellot eivät ole olleet kovin pitkään viljelemättä.
Sukupolvelta toiselle siirtyy paljon ns. hiljaista tietoa. Esimerkkinä Suomessa olevien savipeltojen muokkaus. Puhuttaan minuuttisavista. Mituutin tarkkuutta noiden muokkaus ei vaadi, mutta käsittääkseni on yksi päivä aikaa hoittaa tuolla maalajilla kevätmuokkaus. Liian aikaisin, ei onnistu, liian myöhään, pelto kuin betonia.
Pystymetsästä repäisty viljelijä maksaa väistämättä oppirahansa, niin ovat maksaneet nytkin toimintaa harjoittavat.
Riittävän alhainen hinta alkutuotteessa takaa sen, että tilaa markkinoilla vapautuu niille, jotka päättävät jatkaa.
Ongelmana maidontuotannon osalta on, että kun pönkkä navetan ovelle on laitettu, sitä ei siitä hevin pois oteta.
Syystä että: Ylösajo vie aikaa ja rahaa.
Jos lähdetään lähes nollilta, ostetaan vasikat ja niistä liikkeelle, aikaa menee kaksi vuotta, ennen kuin navetasta tulee tipan tippaa maitoa.
Senkin ajan menot rullavat, tulot eivät.
Jos taas ostetaan poikivia hiehoja, a n. 1500 €/kp + alv ja kyseessä on vaikka 30 lehmän navetta, tarvitaan 45000€ eläinpääomaa varten likvidejä varoja.
+ karjan uudistukseen tästä aloittaneesta karjasta alkaa tulla omia poikivia hiehoja vasta kahden vuoden päästä. Tarvitaan noin kymmenen ostoeläintä lisää tämän väliajan kattamiseksi eli 15000€ lisää. Ollaan jo 60000€:n summassa pelkän eläinpääoman suhteen.
Rakettitiedettä viljely ei ole, mutta pääomia sitovaa.
Peltojen viljelyn uudestaan aloittaminen onnistuu hieman helpommin, jos pellot eivät ole olleet kovin pitkään viljelemättä.
Sukupolvelta toiselle siirtyy paljon ns. hiljaista tietoa. Esimerkkinä Suomessa olevien savipeltojen muokkaus. Puhuttaan minuuttisavista. Mituutin tarkkuutta noiden muokkaus ei vaadi, mutta käsittääkseni on yksi päivä aikaa hoittaa tuolla maalajilla kevätmuokkaus. Liian aikaisin, ei onnistu, liian myöhään, pelto kuin betonia.
Pystymetsästä repäisty viljelijä maksaa väistämättä oppirahansa, niin ovat maksaneet nytkin toimintaa harjoittavat.
miheikki
Greatest Leader
Etanoliyhtiö tarjoaa oljesta 17 euroa tonnilta
YMPÄRISTÖ http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/etanoliyhtiö-tarjoaa-oljesta-17-euroa-tonnilta-1.118444 17.5.2015, 12:59
Tekstin koko: A A A
JAANA KANKAANPÄÄ
Olkipaaleja pellolla.
Etanoliyhtiö on lähettänyt viljelijöille esisopimuksia oljen toimittamisesta uudelle tehtaalle.
Suomen Bioetanoli Oy on lähettänyt noin 3 700 etelä- ja kaakkoissuomalaiselle viljelijälle esisopimuslomakkeen oljen ostamiseksi.
Yhtiö suunnittelee Kouvolan Myllykoskelle bioetanolitehdasta, joka käyttäisi olkea raaka-aineenaan.
Esisopimuksessa oljen tuottajahinnaksi mainitaan noin 17 euroa tonnilta pellolta haettuna. Keskimääräisellä sadolla hehtaarikohtainen summa olisi 43 euroa.
Sopimuksen mukaan viljelijän olisi lisäksi järjestettävä oljelle varastointipaikka kuorma-autolla liikennöitävän tien varrelta ilman eri korvausta.
Esisopimus ei ole sitova, vaan lopullisesti oljen myynnistä sovittaisiin erillisellä toimitussopimuksella. Suomen Bioetanoli tarvitsee esisopimuksia rahoittajiensa vakuuttamiseksi.
Yhtiö tiedottaa ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä, toteutuuko tehdashanke.
HENRIK SCHÄFER