Suuri maatalouskeskustelu

[s91]

Sveitsiläinen hunaja. Moottoritiekolossi, joka halkoo Sveitsiä...viereisillä rinteillä mehiläispesät ja mehiläiset, jotka kantavat mettä kennoon silmät päästä pullollaan ja takapää notkolla...liikennettä yötä päivää kuin apokalyptisessä leffassa. Voi siinä kuluttajan lusikkaan tarttua muutakin kuin ravintoaineita. Lämpimämpien maiden maatalouden suorittamat torjunta-ainevedot kasvustoihin. Suomessa torjunta-aineiden käyttö on silkkaa leikkiä verrattuna moneen muuhun maahan. Ihan hirvittää niellä espanjalaista kiinankaalia tai salaattia. Tanskalainen jalostettu sika, kannattaa googlata, miltä se näyttää ja mitä sille syötetään ja mitä siihen työnnetään piikillä. Belgialainen lehmähirviö, joka työntää maitoa utareistaan kuin Minotauros, eikä keinoissa säästellä. Sopii näitä vähän funtsiakin. s91 löytäisi halutessaan eettisiä ja moraalisia seikkoja, jos haluaisi......

Niin, minusta jokaisella kuluttajalla tulee olla täysi vapaus olla syömättä belgialaista lehmää, tanskalaista possua tai espanjalaista kiinankaalia, jos niiden laatu ei kelpaa tai jos niiden kasvattamisessa käytettäviä keinoja ei pidä eettisinä. Voidaan minun puolestani vaikka kieltää kaikkien tiettyjen eettisten sääntöjen vastaiset eläintuotteiden myynti Suomessa, jos siltä tuntuu. Tai jos Suomessa myydyissä tuotteissa on terveydelle vaarallisia myrkkyjä, niin niidenkin myynti voidaan minun puolestani kieltää.

Itse en vain näe asiaa niin, että Suomessa kaikki on maataloudessa hyvin, eikä mitään parannettavaa ole ja kaikkialla muualla maapallolla kaikki on päin persettä, minkä vuoksi ainoa tapa saavuttaa nuo eettiset eläinten kohtelut ja myrkyttömät ruoat on kaataa suomalaista verorahaa suomalaisille maataloustuottajille.

 

[Ikarus]

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/lehman-kiimahormoni-saa-ihmisenkin-sekaisin/2014014

Hormonien käytöstä maailmalla.

 

[Sarek1]

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/lehman-kiimahormoni-saa-ihmisenkin-sekaisin/2014014

Hormonien käytöstä maailmalla.

Ken se on mahtanutkaan napsia niitä hormooneita... Voisiko tuo näkyä täälläkin?

 

[Ikarus]

Luomumaito on luonnonmukaisesti tuotettua maitoa, joka pastöroidaan samoin kuin tavanomainen maito. Pastörointi tuhoaa maidosta terveydelle haitalliset bakteerit, mutta ei tee maidosta täysin mikrobitonta. Pastöroinnissa maito kuumennetaan nopeasti vähintään +72 ⁰C:seen 15 sekunnin ajaksi ja jäähdytetään välittömästi alle +6⁰C:seen.

Luomumaitoja ei D-vitaminoida, koska lainsäädäntö ei mahdollista luomutuotteiden D-vitaminointia. Maito sisältää luontaisesti D-vitamiinia hyvin vähän, alle 0,1 µg/100 g. Luomumaitoa käyttävän kannattaakin huomioida, ettei luomumaito toimi D-vitamiinin lähteenä ruokavaliossa kuten muut D-vitamiinilla täydennetyt maidot.

Valio Luomu kevytmaitoa ja Valio Luomu rasvaton maitoa ei homogenoida. Käytössä homogenoimattomuus näkyy rasvan nousemisena maidon pintaan, joten maitoa kannattaa ravistaa ennen käyttöä. Valio Luomu tuoteperheessä on myös useita muita homogenoimattomia tuotevaihtoehtoja.

Tässä @miheikki n peräänkuuluttama maito.

Valion tuotteita nämä, en tiedä löytyykö muilta valmistajilta vastaavia. Luulisin niin.
Kyllä tuotekehitystä Suomessa näissä tuotteissa tehdään. Valion laktoositon maito maistuu maidolta, toisin on monella muulla valmistajalla vastaavissa tuotteissa.

Edit: ei ollut tarkoitus Valiota mainostaa, ostakaa vapaasti vaikka Arlan maitoa, jos niin haluatte. Kuluttaja päättää.

 

[Ikarus]

Ken se on mahtanutkaan napsia niitä hormooneita... Voisiko tuo näkyä täälläkin?

Minäkin harrastan voimailua, mitään en ole ottanut...

 

[miheikki]

Jos kaupasta saisin, niin ostaisin raakamaitoa. Rasva on tärkeä (ja kallein) osa maitoa. Pastoröinti tuhoaa liikaa hyvää bakteerikantaa. Raakamaitoa ja muitakin lähituotteita saisi varmaan helposti kauppoihin, mutta koska EVIRA.

Turku 28.4.2011 klo 11:33 | päivitetty 6.6.2012 klo 18:52 http://yle.fi/uutiset/raakamaitoa_kiitos/5350089
Raakamaitoa, kiitos!
Raakamaidon eli käsittelemättömän maidon kysyntä on kasvanut huimasti. Saloniemen tila Laitilassa on Suomessa ainut tila, joka myy raakamaitoa kauppoihin. Laitilasta lähtee kauppoihin tuhat litraa raakamaitoa joka viikko.

Maitosanastoa

Raakamaito eli tinkimaito on suoraan karjatilalta myytävä käsittelemätön maito.

Pastörointi on lämpökäsittely, jossa tuhotaan mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit kuumentamalla. Menetelmän kehitti Louis Pasteur (1822–1895)

Homogenoinnissa maidon rasvahiukkaset pilkotaan niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisesti maidon joukossa. Homogenointi estää rasvan nousemisen maidon pinnalle.

Luomumaitoa tuottavat luomulehmät ruokitaan luomurehulla. Luomumaitoa ei D-vitaminoida, koska se vaatisi luomumaidon homogenoinnin.

Kyytönmaito on itäsuomenkarjan maitoa, jossa on korkea rasva- ja valkuaispitoisuus.

Riitta Saloniemi kertoo itsekin hämmästyneensä raakamaidon suosiosta. Jos joku olisi ennustanut minulle viisi vuotta sitten, että tilamme hittituote tulee olemaan raakamaito, niin en olisi sitä ikinä uskonut, toteaa Saloniemi nauraen. Tilalta lähtee viikoittain tuhat litraa raakamaitoa kauppoihin ympäri Suomea. Kysyntää olisi enemmänkin, mutta 17 lypsylehmältä ei maitoa enempää tule, joten olen joutunut tekemään maitokaton, selventää tilan emäntä.

- Sitäpaitsi haluamme pitää tämän toiminnan mahdollismman pienenä ja luomuna.

Saloniemen tilalta maito lähtee käsittelemättömänä suoraan kaupan hyllylle. Riitta Saloniemi pakkaa itse maidon litran kokoisiin muovikanistereihin ja toimittaa maidon lähialueen kauppoihin.

Terveysmaitoa?

Raakamaidon puolestapuhujat uskovat maidon terveysvaikutuksiin. Maidon pastöroiminen tappaa pahojen bakteerien lisäksi myös hyvät bakteerit, kuten maitohappobakteerit.

- Me ostetaan luontaistuotekaupasta maitohappobakteerikapseleita ja juodaan maitoa josta maitohappobakteeri on tapettu. Onko siinä mitään järkeä, ihmettelee Saloniemi.

Turkulainen kolmen lapsen äiti Petra Grönlund kertoo perheensä juovan raakamaitoa. Syynä on usko käsittelemättömän maidon terveysvaikutuksiin

- Olen huomannut tuttavaperheissä, miten monet kärsii laktoosivaivoista, maitoallergiasta muista suolistonongelmista. Meillä ei näitä ongelmia ole, eikä toivottavasti tulekaan.

Petra Grönlund ostaa raakamaitonsa Turun Kauppahallista. Eedamin kauppias kertoo, että varsinkin monet laktoosi-intolerantikot pystyvät juomaan raakamitoa ilman oireita.

Tutkijat varovaisia raakamaidon suhteen

Elintarviketutkijat kehottavat varovaisuuteen raakamaidon käytössä. Pastörointi tuhoaa haitalliset bakteerit ja pahimmillaan raakamaidon käyttö on aiheuttanut ripulisairauksia.

Professori Seppo Salminen Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimuskeskuksesta sanoo, että raakamaidon terveysvaikutuksia ei ole verrattu tavalliseen maitoon.

- Tutkijan näkökulmasta ajateltuna, pastörointi on ollut tosi tärkeä tapa torjua haitallisia mikrobeja ja sairauksia, joita on levinnyt maidon kautta.

Maatalon emäntä vakuuttaa tuottavansa puhdasta maitoa.

- Meillä on määrätty näytteenottosuunnitelma, jota tilalla noudatetaan. Lisäksi tankkien lämpötilaa seurataan koko ajan. Sitä paitsi juon oman tilan raakamaitoa päivittäin, joten siinäkin tarkkailen maitoa jatkuvasti. Myymällä pilaantunutta maitoa veisin pohjan omalta yritykseltäni, puuskahtaa Riitta Saloniemi.

Professori Seppo Salminen korostaa, että vaikka tilamaidon myyminen on sallittua, pitäisi sen turvallisuusasiat selvittää perusteellisesti jos raakamaitoa levitettäisiin laajemmin.

Pastöroinnin kehitti ranskalainen kemisti ja mikrobiologi Louis Pasteur vuonna 1866. Salminen ei usko Pasteurin kääntyvän haudassaan, vaikka kuulisi nyt meneillään olevasta raakamaitobuumista.

- Luulenpa, että hän kuitenkin suosittelisi pastörointia ja erityisesti kevyempiä pastörointimenetelmiä.

Lähteet:

YLE Turku

 

[fulcrum]

Niin siis joka tapauksessa avainpointti on se, että rikkaat intialaiset pystyvät elämään ihan hyvin, vaikka maassa valtava porukka kärsii nälästä, koska se nälkäisten ruokkiminen heidän rahoillaan alentaisi heidän elintasoaan. Tämä liittyi siihen, että minun väitteeni oli se, että maailmanmarkkinoilta olisi Suomen ostettavissa viljaa, kunhan hinnasta sovitaan, eikä tämä estyisi sillä, että viljantuottajamaat varaisivat sen omien nälkäistensä ruokkimiseksi. Taisin jo mainita, ettei maailmassa ole varmaan viimeiseen viiteen vuosikymmeneen ollut yhtään nälänhätää, jonka aikana nälänhätämaa ei olisi samaan aikaan vienyt elintarvikkeita ulkomaille.

Ja minun pointtini on se että esimerkkimaasi on todellisuudessa tehnyt tarkalleen päinvastoin kuin kuvailet, eli se on vähentänyt ruoanvientiään että on saanut nälänhädän iskemät alueensa ruokittua. Intia on demokratia jossa Assamin köyhällä jyväjemmarilla on yhtä monta ääntä kuin Mumbain rikkaalla bisnesmiehellä.

Tietysti joku toinen maa voi toimia toisin.
Sivumennen sanoen, jos köyhien ihmisten massiivinen nälkäkuolema on merkki siitä että "järjestelmä toimii hyvin" niin ehkä tällainen järjestelmä ei minua niin kiinnostakaan.

Niin. Minusta pv:hen satsaaminen on kriisiaikoihin varautumisen kannalta tuottavampi investointi kuin maatalouden subventointi. Oletko tästä eri vai samaa mieltä? Jos otetaan se 1.2 mrd., joka oli pelkkä kansallisen tuen suuruus (sen päälle tulisi tietenkin vielä EU-tuet, jos touhu saataisiin toteutettua EU:n tasolla), niin kumpaan sinusta se kannattaisi panna, suomalaisen maatalouden subventointiin vai pv:n kalustohankintoihin ja kertausten lisäämiseen? Kumpi tuottaisi Suomelle paremman kyvyn selviytyä mahdollisista kriisitilanteista (tai tietenkin vielä paremmin, pysyä niiden ulkopuolella).

Ilman muuta ruokaan. Aseita voidaan joskus tarvita, ruokaa tarvitaan aina. 1.2 miljardilla ei maamme puolustuspoliittinen tilanne niin merkittävästi kohentuisi että se muuttaisi alueen sotilaallista tasapainoa. Emme pääsisi edes Ruotsin tasolle.

 

[Sarek1]

Kasvatetaan välillä huumorin kukkaa kun niin kovin vakavaksi meinaa mennä. Sanotaan asiat vaihteeksi vaikka sävelin:

On Euroopassa esitetty ajatus julkea;
voi lypsykoneet Suomessa sulkea
Ei mikään oo niin viisas kuin direktiivi:
on täydellisiä kaikki pykälien niitit

Voiko täydellisyyttä olla olemassa missään muodossa,
totta toki Euroopan Unioniliitossa
Ei kukaan oo niin viisas kuin komissaari:
on täydellisiä kaikki talousopin riitit

Manviljelijää rankaiskaa: se tuottaa laariin perunaa,
mutta millään muilla mailla kuin Suomella se ei oo järkeä vailla

On erehtymättömyyttä meillä melko valikoima,
on direktiivit, leikkaus ja sakotuksen voima
Ei mikään karja meidän kamaralle mahdu
Ellei sitten Kiinassa
Suomi-pihviä voi tilata

Maitotilaa rankaiskaa: se tuottaa lasiin valkeaa,
mutta millään muilla mailla kuin Suomella se ei oo järkeä vailla

Maataloutta nyt rankaiskaa: se tuottaa pussiin porkkanaa,
mutta millään muilla mailla kuin Suomella se ei oo järkeä vailla

Maataloutta viel' rankaiskaa: se tuottaa sulle lähiruokaa,
mutta millään muilla mailla kuin Suomella tää ei oo järkeä vailla

 

[Solombala]

Minusta on aina ollut aivan äärimmäisen epäisänmaallista ja vastenmielistä kuunnella tarinoita Suomalaisen ruuan kalleudesta tai maataloustuista.
Joten päätinpä vuosi takaperin alkaa kokeilla tuottaa ihan itse omiksi tarpeiksi niitä ruokatuotteita joita aiemmin on kaupasta tullut ostettua.
Kun se on niin helppoa.
Mitään aikaisempaa kokemusta eläinten pidosta, koiraa huomioimatta, ei ole. Lehmän nähnyt valokuvissa ja joskus parikymmentä vuotta sitten viimeksi ulkona laitumella. Kanoja ei senkään vertaa muualla kuin kaupan vartaassa pyörimässä.
Tilaakaan ei ole eikä navettaa.
Mutta tällaiset asiathan eivät saa häiritä vaan tuumasta toimeen. Jostainhan pitää aloittaa joten helpommiksi hoidettavaksi ajattelin kanat. Sitä vartenhan piti rakentaa kanala. Kanalajiksi valitsin maatiaiskanat koska ovat kaikkein terveimpiä. Auto ajettiin ulos tallista ja autotallista muutettiin kanala ja navetta. Muutama kana tuli taloon ja ihme oli melkoinen kun huomasin että nehän munivat! Sitten piti antaa naapurillekin kanamunia. Piti laittaa kanat hautomaan että sai tämän kasvavan kysynnän täytettyä. Kanoja oli puolen vuoden päästä lisää ja lopputulos oli että naapurin ja heidän tuttujensa lisäksi myös kyläläiset kävivät hakemassa kananmunia. Tässä vaiheessa piti hommata eläinlääkäri ja salmonellatarkastukset tehtäväksi. Ja kaiken varalta y-tunnuskin ettei verottaja iske kimppuun. No, käytettävä rahamäärä jää vain muutamiin satoihin euroihin joten siltä osin ei ongelmia ole.
Nälkähän kasvoi syödessä joten vuohen päätin hankkia jotta saan siitä maitoa ja siitä tehtyä juustot itse. Pihalla aitauksen koko alkoi kasvamaan kaiken aikaa ja talliin alkoi ilmestyä karsinoita. Ja kukkarossa tonnin setelit sai kyytiä... Vuohelle piti sitten pukkikin hommata. Ja kun mikään ei riitä niin lehmäkin tuli pihapiiriin, maatiais sellainen. Nyt vuohi kilisteli keväällä ja alkoi lypsää. Lehmä on vielä hieho mutta vasikoi kesällä joten siitäkin pitäisi alkaa maitoa tulla.
Kun on vuoden tätä hommaa tehnyt niin pikainen laskenta osoitti (jos pakettiauton vaihtamisen väliraha myös huomioidaan) että rahaa on mennyt vajaa 20 tuhatta euroa alkupanostukseen ja joka vuosi saa ostaa talven heinät. Jos näitä tuotteita lähtisi myymään edes omakustannushintaan niin kukaan ei varmaan ikinä ostaisi mitään! Ikinä ei tule mieleen arvostella Suomen maataloustukia enään. Tosin voin kyllä suositella vastaavaa muillekin. Kaupassakäynnit harvenee ja aika ei taatusti pitkäksi tule. Lisäksi kyllä tietää mistä ruoka tulee ja miten eläimiä pidetään.

 

[s91]

Ja minun pointtini on se että esimerkkimaasi on todellisuudessa tehnyt tarkalleen päinvastoin kuin kuvailet, eli se on vähentänyt ruoanvientiään että on saanut nälänhädän iskemät alueensa ruokittua. Intia on demokratia jossa Assamin köyhällä jyväjemmarilla on yhtä monta ääntä kuin Mumbain rikkaalla bisnesmiehellä.

En tiedä, miten sinä määrittelet "saanut ruokittua", kun WFP:n sivuilta voi lukea, että "The country is home to a quarter of all undernourished people worldwide". No, ehkä sinusta "ruokkiminen" tulee toteutettua sillä, että ihmiset eivät akuutisti kuole nälkään. Jos tämä riittää, niin sitten minun on vedettävä takaisin se, mitä kirjoitin Sarajevon piirityksestä. Sielläkään kukaan ei tainnut piirityksen aikana kuolla nälkään. Ai niin ja tietenkin sama juttu sen sinun mainitsemasi 1942 "nälän" kohdalla Suomessa. Silloinkaan kukaan ei tainnut kuolla nälkään, vaikka aliravitsemuksesta kärsittiinkin.

Pointtini: Et voi nälästä puhuessasi hyppiä sen välillä, että Intia kelpaa esimerkiksi maasta, joka on hoitanut nälkäongelmansa, koska suuria nälkäkuolemia ei siellä tapahdu, ja sen välillä, että Suomen 2. maailmansodan aika käy esimerkistä siitä, kuinka Suomea voi nälällä kiristää, vaikkei kukaan silloin nälkään kuollutkaan.

Tietysti joku toinen maa voi toimia toisin.
Sivumennen sanoen, jos köyhien ihmisten massiivinen nälkäkuolema on merkki siitä että "järjestelmä toimii hyvin" niin ehkä tällainen järjestelmä ei minua niin kiinnostakaan.

??? Mistä kohti minun kirjoitustani tuo lainausmerkkeihin panemasi pätkä on? Minun pointtini oli ainoastaan se, että jos Suomi joutuisi tuomaan ulkomailta ruokaa, niin se ei olisi suomalaisille ongelma, koska meillä riittää rahaa toisin kuin niillä Intian köyhillä. Jos Intian köyhätkin halutaan ruokkia, niin silloin niille Suomen maataloussubventiorahoille on kyllä paljon parempia kohteita investoinneissa kehitysmaiden maataloustuotantoon. Siellä samalla rahalla on mahdollista saada paljon suurempia tuotannon lisäyksiä kuin suomalaisen tuotannon tekohengityksellä.

Ilman muuta ruokaan. Aseita voidaan joskus tarvita, ruokaa tarvitaan aina.

Ai, ajattelitko, että jos maatalouden kansalliset tuet lopetetaan, niin silloin Suomeen ei saada enää ruokaa?

Minä en siis puhunut normaalitilanteesta, koska en voinut ajatella, että jollekin pälkähtäisi päähän, että suomalaisten ruokkiminen normaalitilanteessa voisi mitenkään olla kansallisista tuista kiinni (se olisi minusta matemaattisestikin mahdotonta, koska vaikka suomalaisten ruokkiminen olisi puhtaasti suomalaisten tuottajien varassa, niin tuo tuen lopettaminen tarkoittaisi vain sitä, että hinnat nousisivat sen kompensoimiseksi, minkä jälkeen ruoka olisi hieman kalliimpaa kaupassa). Kyse oli siis kriisitilanteesta. Kuten olen jo kirjoittanut, vaikka tuotantomme olisi kotimaan varassa, niin meidän pitää silti varautua siihen, ettei ennen seuraavaa elokuuta Suomen pelloista tule jyvän jyvää. Jos siis Suomen kimppuun hyökättäisiin talvisodan tyyliin marraskuussa, niin ennen kuin olisimme eritilanteessa verrattuna siihen, että olemme tuontiruoan varassa, olisi pitänyt jo sotia jotain 10 kuukautta. Ja sinä et näe, että tällä välillä suuremmasta asemäärästä (se 1.2 mrd. vastaisi luokkaa kolminkertaisesti sitä, mitä PV:n materiaalihankinnat ovat nyt) siinä välillä olisi ratkaisevaa hyötyä?

1.2 miljardilla ei maamme puolustuspoliittinen tilanne niin merkittävästi kohentuisi että se muuttaisi alueen sotilaallista tasapainoa. Emme pääsisi edes Ruotsin tasolle.

Niin, eikä 1.2 miljardin suomalaiseen maatalouteen kaatamisen lopettaminen myöskään tuottaisi Suomeen nälänhätää, joten mikä on pointtisi? Toistan vielä, 1.2 mrd lisääminen tarkoittaisi PV:n materiaalihankintojen nelinkertaistamista. Paljonko sen pitäisi kasvaa, jotta sinusta tilanne kohentuisi "merkittävästi"?

Olen sinällään ällikällä lyöty, etten uskonut tältä forumilta löytyvän näin kiihkeää puolustusmenojen kasvattamisen vastustusta.

 

[s91]

Minusta on aina ollut aivan äärimmäisen epäisänmaallista ja vastenmielistä kuunnella tarinoita Suomalaisen ruuan kalleudesta tai maataloustuista.
Joten päätinpä vuosi takaperin alkaa kokeilla tuottaa ihan itse omiksi tarpeiksi niitä ruokatuotteita joita aiemmin on kaupasta tullut ostettua.
Kun se on niin helppoa.

Vai niin. No, kokeilepa seuraavaksi tehdä itsellesi matkapuhelin. Eiköhän se muutamalla piirilevyllä kokoon tule. Ja sitten, kun huomaat, että vuoden pakertamisen jälkeen olet saanut valtavasti rahaa palamaan, muttei käytössäsi edelleenkään ole lähellekään sellaista matkapuhelinta, jonka saat ostettua muutamalla satasella, niin alatko sen jälkeen vaatia matkapuhelinvalmistajille suuria subventioita, kun olit onnistunut "osoittamaan", ettei kukaan voi tuottaa matkapuhelimia halvalla? Sen jälkeen voit ottaa kohteeksesi auton.

Mutta vitsailu sikseen. Sinun esimerkkisi osoitti sen, minkä vuoksi Suomessa tapahtui 1950-1970-lukujen aikana suuri rakennemuutos, jossa pienviljelijät muuttivat massoittain kaupunkiin parempien työpaikkojen ääreen. Se oma tuotanto oli niin kallista ja tehotonta, ettei sen jatkamisessa ollut mitään järkeä. Jos olisit siis tuon ajan ihmisiltä mennyt kysymään, että onko taloudellinen pienviljely "niin helppoa", niin he olisivat voineet sen sinulle jo kertoa heti, ettei ole. Olisit säästänyt rahasi.

Sinällään muuten kokeilusi osoitti juuri sen, mitä minä olen koittanut tässä sanoa, eli että subventioiden ansiosta joidenkin ihmisten on mahdollista harjoittaa varsin kallista harrastusta. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että ihmiset omilla rahoillaan harrastavat vaikka sitten tuollaista Piippolan vaarin taloa.

 

[Mustaruuti]

Ja tuo mitä kirjoitat viljelijän osuudesta on myös aivan totta. Siinä on vaan semmoinen homma, että silloin harvoin kun raaka-aineen hinta nouse viljelijän kannalta hyvälle tasolle ( esim. Suomessa vilja parina vuonna viimeisen kymmenen vuoden aikana), tuppaa käymään niin että raaka-ainetta jalostava teollisuus nostaa elintarvikkeiden hintaa käyttäen perusteena kalliimpaa raaka-ainetta. Hinnannosto voi olla huomattavan suurikin suhteutettuna raaka-aineen osuuteen kokonaiskustannuksista. Eli se välikäsien repimä rahamäärä ei yleensä pysy samana.

Tuo ajatus voi tuntua hassulta, mutta selitys on ihan looginen. Kaupan suhteellinen kannattavuus määräytyy suhteellisen myyntikatteen ja varaston kiertonopeuden kautta. Tyypillisisesti kaupan myyntikate on esim. 50%. Eli esim. niin, että vehnää ostetaan sisään hinnalla 5 ja myydään ulos hinnalla 10. Jos vehnän hinta nousee eurolla, kuuteen euroon, tulee kaupan nostaa sitä 12 euroon, jotta myyntikateprosentti säilyy samana. Käytännössä eri syistä hintaa ei nosteta näin paljon (kysyntä heikkenee, kiertonopeus laskee, kiinteiden kulujen osuus laskee suhteessa korkeampiin hintoihin, jolloin absoluuttisesti riittää pienempi korotus etc), mutta perus ajatusmalli on tuo.

 

[Solombala]

Olen edelleen hyvinkin eri mieltä kanssasi. Aivan kaikkea en ensimmäiseen viestiini ehtinyt kirjoittaa joten jatketaan nyt loppuun asti.
Siis tämän vuoden kokeilu eli harrasteleminen tässä vaiheessa on pikemminkin osoittanut sen että toiminta elättäisi yhden ihmisen "jotenkuten". Suurimpana esteenä on kuitenkin lainsäädäntö joka äärimmäisen tehokkaasti estää tuotteiden myynnin laillisesti suoraan pikkutiloilta. Saattaa olla että tämänkin lainsäädännön takana on kaksi suurta kauppaketjua lobbauksineen. Jos minä investoisin oikeasti ihan prikulleen kaiken laitteiston vaatimusten täyttämiseksi niin en jaksa uskoa että pankinjohtaja juuri korvaansa lotkauttaisi asian eteen. Ja jos tämäkin vielä onnistuisi niin se viimeisinkin raha menisi erilaisten tarkastajien lausuntoihin.
Siis lyhyesti, jos lainsäädäntö vapauttaisi pientilallisen vaatimuksistaan väitän että pikkutila elättää hengissä selviten pitäjänsä. Ja uskon että kuluttajakin olisi tyytyväinen valintaansa kun saisi ruokansa ostettua suoraan tilalta.
Vaikka sinä nyt tuota matkapuhelin esimerkkiä kaiveletkin niin edelleen minusta on äärimmäisen epäisänmaallista ostaa ulkomaalaista ruokaa. Tai tuotteita yleensäkään jos on mahdollisuus valita pidemmälle jalostettu kotimainen. Valitettavasti.

 

[miheikki]

Leipäviljan tuottajahinta 170 €/t

Vaasan ruispalan hinta 3320 €/t

 

[Mustaruuti]

Leipäviljan tuottajahinta 170 €/t

Vaasan ruispalan hinta 3320 €/t

Yksi viljelijä tuottaa viljan 100 tuhannelle ihmiselle. Vähittäiskaupassa niiden paistettujen ruisleipien latomiseen esille niille 100.000 ihmiselle tarvitaan 100 ihmistä.

Näin ne kaikki toimitusketjut toimivat. Menkää perkaamaan minkä tahansa toimialan katerakenteet lävitse loppuun asti.

Jos tuntuu hullulta, voitte perustaa minkä tahansa kaupan alan yrityksen ja todeta, että ei se niin helppoa olekaan.

 

[s91]

Olen edelleen hyvinkin eri mieltä kanssasi. Aivan kaikkea en ensimmäiseen viestiini ehtinyt kirjoittaa joten jatketaan nyt loppuun asti.
Siis tämän vuoden kokeilu eli harrasteleminen tässä vaiheessa on pikemminkin osoittanut sen että toiminta elättäisi yhden ihmisen "jotenkuten". Suurimpana esteenä on kuitenkin lainsäädäntö joka äärimmäisen tehokkaasti estää tuotteiden myynnin laillisesti suoraan pikkutiloilta.

No, tämä ei jutustasi kyllä selvinnyt mitenkään. Minä sain sen kuvan, että "firmaksi" itsesi muuttamisen kustannukset olivat jotain satasia. Ainakaan itse en keksinyt kirjoituksesi perusteella sitä kohtaa, missä lainsäädäntö oli heittämässä kapuloita rattaisiisi. Lopussa sanoit, että maataloustuotteiden hinnat ovat alhaisia ja tämän puolestani uskon ja juuri tähän liittyi se kirjoittamani.

Siis lyhyesti, jos lainsäädäntö vapauttaisi pientilallisen vaatimuksistaan väitän että pikkutila elättää hengissä selviten pitäjänsä. Ja uskon että kuluttajakin olisi tyytyväinen valintaansa kun saisi ruokansa ostettua suoraan tilalta.

No, kerro ihmeessä, mitä ovat ne kohtuuttomat asiat, joita lainsäätäjä sinulta vaatii. Liittyykö jotenkin eläinten hyvinvointiin vai mahdollisesti ympäristönsuojeluun?

Vaikka sinä nyt tuota matkapuhelin esimerkkiä kaiveletkin niin edelleen minusta on äärimmäisen epäisänmaallista ostaa ulkomaalaista ruokaa. Tai tuotteita yleensäkään jos on mahdollisuus valita pidemmälle jalostettu kotimainen. Valitettavasti.

Mitä ulkomaisia tuotteita sitten saa ostaa?

Onko esim. "äärimmäisen epäisänmaallista" ostaa ulkomainen puhelin? Jos ei, niin miksei sinusta se suomalainen puhelimentekijä ansaitse ihan samalla tavoin verorahoin tuettua elantoa kuin maanviljelijäkin?

Se, mitä ajan puhelinesimerkilläni takaa, on, että osoittaisit sen kohdan esimerkissäni, missä puhelinten tekeminen eroaa maanviljelyksestä. Tuskinpa olet sitä mieltä, ettei valtio ole pannut niille puhelintentekijöille omaa rimpsuaan säädöksiä, jotka pitää täyttää, jotta touhu on sallittua.

 

[s91]

Leipäviljan tuottajahinta 170 €/t

Vaasan ruispalan hinta 3320 €/t

Juuri näin. Ne siis, jotka pelkäisivät mellakoita, jos leipäviljan hinta vaikkapa kaksinkertaistuisi, voisivat tuosta laskea, että seuraus olisi 5%:n hinnankorotus leivän hintaan.

 

[s91]

Tuo ajatus voi tuntua hassulta, mutta selitys on ihan looginen. Kaupan suhteellinen kannattavuus määräytyy suhteellisen myyntikatteen ja varaston kiertonopeuden kautta.

En nyt tiedä, mihin suureeseen tuolla "suhteellisella kannattavuudella" tarkalleen ottaen viittaat. Kaupan niin kuin minkä tahansa muunkin yrityksen kannattavuus määräytyy sen mukaan, että jääkö viivan alle rahaa. Tätä voi suhteuttaa siihen, paljonko investoitiin. Jos tuotteiden hinnat nouset, mutta kiinteät kulut ja palkat pysyvät samoina, pitämällä kateprosentin samassa, viivan alle jäävä voitto kasvaa. Näin oletuksella, ettei kysyntä vähene ja ruoan suhteen voi ajatella, ettei kokonaiskysynnässä varmaankaan juuri voi tapahtua suuria muutoksia, koska kuten joku tänne kirjoitti, kaikkien pitää joka tapauksessa syödä yhtä paljon. Hintojen kallistuessa voi käydä jopa niin, että kaupasta ostetun ruoan määrä kasvaa, koska ihmiset vähentävät ravintoloissa syöntiään saadakseen rahat riittämään.

Mutta väännä ihmeessä vähän enemmällä rautalangalla se, miksi sinun mielestäsi kateprosenttien pitää pysyä samana ostohintojen vaihdellessa, jotta kannattavuus pysyisi samana. Tuo voisi jotenkin ehkä toimia, jos hinnan nousu johtaisi alempaan kiertonopeuteen, mutta ruoan kohdalla tätä on jotenkin vaikea ajatella tapahtuvan.

 

[Solombala]

Tässä minun mielestäni kohtuuttomat asiat pientilalliselle, hyvin lyhyesti.

Maitoa ei saa myydä kuin 2500 litraa vuodessa tilalta. Syystä jota en tiedä. Aika nopeasti tulee raja täyteen...
Jos pistän lehmän teuraaksi itse niin se onkin kiellettyä. Pitää laittaa lehmä viralliseen teurastamoon (kaikki eivät ota edes rahaa vastaan...) ja silloin kaikki raha käytännössä menee siihen. Eli pienimuotoinen lihan suoramyynti tulee näin mukavasti torpattua. Jos sitten saisin tuon asian ratkaistua niin sitten sitä lihaa ei niin vain kotikeittiön kylmiöstä tai pakastimesta enään myytäisikään. Pitäisi olla hygieniatilat tehty erikseen tällaiseen toimintaan tehty. Ja maksaa hunajaa pientilalliselle.
Kananmunia saa myydä suoraan tilalta. Jos on alle 50 kanaa niin riittää kun eläinlääkäri käy joka toinen vuosi ja salmonellanäytteet otetaan vuosittain, yli 50 kanaa niin homma kerrotaan kahdella. Jos taat haluat kukot laittaa lihoiksi niin sitten ollaan taas kielletyillä vesillä...
Saati se jos teen itselle keittiössä vuohenjuustoa ja haluan sitä myydä niin taas törmätään näihin hygieniatiloihin. Jne ja jne...
Jos taas otan kananmunia mukaan ja menen torille niitä myymään niin homma muuttuu laittomaksi. Auto pitää muuttaa vastaamaan hygieniatilaa.
Tässä näitä maistiaisia näin aluksi. paperihommat sitten erikseen kaupanpäälle.

 

[Mustaruuti]

En nyt tiedä, mihin suureeseen tuolla "suhteellisella kannattavuudella" tarkalleen ottaen viittaat. Kaupan niin kuin minkä tahansa muunkin yrityksen kannattavuus määräytyy sen mukaan, että jääkö viivan alle rahaa. Tätä voi suhteuttaa siihen, paljonko investoitiin. Jos tuotteiden hinnat nouset, mutta kiinteät kulut ja palkat pysyvät samoina, pitämällä kateprosentin samassa, viivan alle jäävä voitto kasvaa. Näin oletuksella, ettei kysyntä vähene ja ruoan suhteen voi ajatella, ettei kokonaiskysynnässä varmaankaan juuri voi tapahtua suuria muutoksia, koska kuten joku tänne kirjoitti, kaikkien pitää joka tapauksessa syödä yhtä paljon. Hintojen kallistuessa voi käydä jopa niin, että kaupasta ostetun ruoan määrä kasvaa, koska ihmiset vähentävät ravintoloissa syöntiään saadakseen rahat riittämään.

Mutta väännä ihmeessä vähän enemmällä rautalangalla se, miksi sinun mielestäsi kateprosenttien pitää pysyä samana ostohintojen vaihdellessa, jotta kannattavuus pysyisi samana. Tuo voisi jotenkin ehkä toimia, jos hinnan nousu johtaisi alempaan kiertonopeuteen, mutta ruoan kohdalla tätä on jotenkin vaikea ajatella tapahtuvan.

1. Jos luet viestini tarkemmin, myös tuo näkökulma otetaan esiin. 2. Käytännössä vain käy juuri kuten aprikoit että ei käy. Kiertonopeus laskee, kun hinta nousee. Ihmisten tietysti täytyy syödä sama määrä energiaa, mutta sisäfile, salaatti ja punaviini maksavat aika paljon enemmän kuin kaurapuuro. Molemmissa sama määrä energiaa. Tuo kehitys on jo näkynyt tämän taantuman aikana.

--> Ihan perus kansantaloutta, ja todettu myös ruoalla empiirisesti, että kun hinta nousee, niin kysyntä laskee.

Luxus-tuotteet on erikseen.