Suuri maatalouskeskustelu

[s91]

Kriisitilanteessa ja etenkin sen osallisena Suomen viennin arvo hupenee aika nopeasti. Häiriö kuljetusyhteyksissä tekee aika äkkiä hallaa tuotannolle ja kaupalle.

Minusta on epätodennäköistä, että jossain NATO-Venäjä-matsissa Venäjä kontrolloisi Itämerta. Ja vaikka kontrolloisi, niin Suomesta olisi mahdollista viedä tavaraa ulkomaille Ruotsin kautta. Vaikka se vienti romahtaisi kymmenesosaan, niin silti tuosta tulisi 5 tonnia viljaa per nenä, 13 kg/päivä. Vaikka tuossa hukkaantuisi johonkin välikäsiin, niin kyllä tuolla määrällä tarvittavat kalorit kokoon saisi.

Hmm. Kommenttini sai alkunsa tästä:
"Jos Helsinki jäisi vihollisen piirittämäksi, niin siitä, että jossain Pohjanmaalla tuotettaisiin vehnää, ei olisi mitään hyöytyä."

Ei asuinpaikkakunnalla ole väliä, olemme kaikki tärkeitä ja puolustamisen arvoisia asuinpaikasta riippumatta. Piikittelyni kohdistui lainauksen sanojen asettelusta esille kumpuavaan alueelliseen asenteellisuuteen. Vehnästä olisi muuten taatusti jotain hyötyä, mutta ei saarretuille, jotka olisivat piiritettynä Helsingissä.

Olisi ehkä kannattanut lukea se pätkä, mitä tuota ennen kirjoitin. Siinä viittasin aiempaan kertaan, kun Euroopassa oli ruoka tiukalla, eli Sarajevon piirityksen aikaan (käsittääkseni jotain vastaavaa on nyt tapahtunut Donetskissa ihan samasta syystä). Implisiittisesti olisi luullut olevan selvää, että tuo "ei mitään hyötyä" viittasi tietenkin Helsingin piirityksessä olevien kannalta. Pohjanmaan valitsin tuossa siksi, että se on käsittääkseni suht tärkeää viljanviljelysaluetta. Ei siinä sen kummempaa asenteellisuutta ollut kyseiseen alueeseen liittyen. Mitä tuohon hyötyyn tulee, niin niille pohjanmaalaisille olisi ihan sama, olisiko se heidän syömä viljansa omasta pellosta vai ulkomailta tuotua. Oleellinen pointti jutussani oli se, että sellainen tilanne, jossa oikeasti minusta joku porukka voisi joutua nälkää näkemään, olisi se, kun kaupunki tulisi piiritetyksi, eikä tällaisessa tilanteessa auttaisi se, että jossain muualla maassa olisi ruokaa yllin kyllin (itse tuotettua tai ulkoa tuotua), kun sitä ei sinne piiritettyyn kaupunkiin saisi vietyä. Tietenkin olisin voinut tuossa mainita vaikkapa Vaasan Helsingin sijaan, mutta sellainen skenaario, jossa Vaasa on piiritettynä, mutta muualla vielä taistellaan, on ainakin minun vaikea saada pääni sisään. Joka tapauksessa valitsin Helsingin siksi, että a) se vertautuu parhaiten tuota ennen mainitsemaani Sarajevoon ja b) siellä on eniten väkeä, joten oletttavasti siellä nälkä tulisi nopeiten eteen, jos se joutuisi piiritetyksi.

Katkeruus? Pata kattilaa soimaa...

Mihin viittaat? En mielestäni ole osoittanut mitään katkeruutta mitään aluetta kohtaan. Sen sijaan se sinun tekstisi oli kyllä aika selvää tunteellista vuodatusta ("Helsinki ei ole maailman napa ja erinomaisuuden keskus, muuallakin on elämää ja jopa ihmisiä. Voitteko kuvitella?")

Satovuoden muuttuminen katovuodeksi missä tahansa vaikuttaa hintoihin. Jos kyseessä on laaja ilmiö, ollaan pulassa.

Tilastollisesti on todennäköisempää se, että yhdellä alueella joudutaan kadon vuoksi pulaan kuin kaikkialla jouduttaisiin. Esim. se mainittu Irlannin nälänhätä ei johtunut siitä, että kaikkialla Euroopassa olisi kärsitty nälästä.

 

[Viljami]

Hyvä pointti.

Maanviljelijät eivät ymmärrä mitä kapitalistinen markkinatalous tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että kuluttajat ostavat tuotteita ilman valtion väliintuloa. Jos he kokevat hinnan sopivaksi, he ostavat niitä. Se ei tarkoita "maatalouden alasajoa". Mikäli kuluttajat eivät koe hintaa sopivaksi, silloin he eivät osta tuotteita.

Maatalousyrittäjät eivät ymmärrä tätä, koska he eivät elä markkinataloudessa. He elävät sosialismissa jossa valtio maksaa heille tukia riippumatta siitä haluavatko kuluttajat sitä maksaa. Maanviljelijä tienaa veronmaksajien tuilla, riippumatta siitä haluavatko kuluttajat maksaa hänen tuotteistaan. Tällä tavoin maanviljelijä eroaa muista yrittäjistä (jotka tienaavat siten, että kuluttajat vapaaehtoisesti maksavat yrittäjän tuotteista). Tämän takia maatalousyrittäjät eivät ymmärrä kapitalistisen markkinatalouden ja sosialismin eroa. Pahimmillaan veronmaksajat maksavat vientitukia jolla jyväjemmarit vievät tuotteitaan Venäjälle, mutteivat ymmärrä tämän taloudellista merkitystä. Jyväjemmarit luulevat, että tämä tuottaa taloudellista lisäarvoa Suomeen, kun suomalaiset veronmaksajat subventoivat venäläisten kuluttajien elintarvikkeita.

Suomalainen maatalous ei toimi markkinataloudessa ja maatalousyrittäjä ei ole yrittäjä. Näinhän usein sanotaan. Tavallaan toki totta ja tavallaan taas sitten ei. Mikään erityinen suomalainen ilmiöhän maataloustuotannon subventointi verovaroin ei ole. Koko EU:n alueella toimitaan samoin ja myös vapaan markkinatalouden esitaistelijana esiintyvä USA tukee maatalouttaan voimakkaasti. Omanlaisen temmellyskenttänsä Suomesta tekee viljelijöiden " vastapelureiden " voimakas keskittyminen ja ylivertaisen vahva neuvotteluasema maataloustuottajaan nähden. Valiolla on ollut maitopuolella monopolin kaltainen asema, merkittäviä lihafirmoja on vain pari, samoin suuria viljanostajia on vain muutama. Lisäksi tuotantopanosten myynti on paljolti kahden ison keskusliikkeen hallussa, sattumalta samojen keskusliikkeiden jotka hallitsevat elintarvikkeiden vähittäiskauppaa ja sanelevat ehdot elintarvikkeiden toimittajille. S- ja K- ryhmät siis kiristävät ruuvia elintarvikeketjun molemmissa päissä.

Tällaisessa asetelmassa maatalousyrittäjälle jää useimmiten eräänlainen ota tai jätä - tyyppinen valintatilanne. Hinnat hyvin pitkälti sanellaan. Lisäksi aidan toiselle puolelle kurkottelijoita ei välttämätta katsota hyvällä. Esim. Valiolta muuhun leiriin siirtyneitä on joillakin paikkakunnilla lähestulkoon uhkailtu Valion edustajien toimesta. Kun tähän kaikkeen lisätään vielä suomalaisten virkamiesten suunnaton halu harrastaa seksiä välimerkin kanssa ja kaikin keinoin vaikeuttaa yrittäjän elämää, ollaankin melko mielenkiintoisessa toimintaympäristössä. Lisäksi maatalousyrittäjien oma etujärjestö vaikuttaa useimmiten ajavan aivan muitten kuin tosissaan yrittävien viljelijöiden asiaa.

Oma lukunsa on sitten maatalouspoliittinen lähihistoria. Vielä 80- luvulla Suomessa vallitsi maatalouden osalta tilanne joka todellakin vaikuttaa nykyhetkestä käsin tarkasteltuna eräänlaiselta sosialismilta. Tuotantoa rajoitettiin voimakkaasti ja rajoituksia perusteltiin ylituotannon hillitsemisellä. Lisäksi oli olemassa kaikenlaisia rajoituksia liittyen peltomaan hankintaan,lähiseudun viljelijöillä oli etuosto- oikeus jne. Rajoituksista johtuen suomalainen maatalous oli rakenteeltaan heikosti kilpailukykyinen siinä vaiheessa kun Suomesta tuli EU: jäsen.

Eräs tässäkin ketjussa esille tullut varsin yleinen väite on että maatalous on Suomessa kannattamatonta johtuen maatalouteen sopimattomista luonnonoloista. Väite on mielestäni jokseenkin täysin paikkansapitämätön. Nurmikasvit kasvavat lähes koko maassa hyvin ja nurmirehuihin perustuva kotieläintalous ei kärsi meikäläisistä olosuhteista lainkaan. Toki esim. lypsykarjarakennukset joudutaan rakentamaan kalliimmin kuin lämpimissä maissa, mutta Suomi ei todellakaan ole ainut maa maailmassa jossa näin joudutaan tekemään.Lisäksi rakentamisen kalleus johtuu meillä paljolti kalliista materiaaleista ja tarvikkeista sekä ylettömän tiukoista viranomaismääräyksistä. Mitä taas tulee paljon parjattuun viljanviljelyyn, joka monen mielestä joutaisi lopettaa täältä kokonaan, niin eipä sekään niin kovin kehnoa satotasoltaan ole. Suurimmassa osassa maailmaa esim. vehnäsadot ovat heikompia kuin Suomessa. Ja tämä suurin osa maailmaa ei tarkoita pelkästään ns. alikehittyneitä maita vaan mm. Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Ainoastaan Länsi- Euroopassa ja Brittein saarilla viljasadot ovat selvasti parempia kuin Suomessa ja nykyään myös monet suomalaisviljelijät ottavat todella kovia viljasatoja ja vieläpä varsin kustannustehokkaasti.

Summa summarum, kuten kulahtanut hokema kuuluu. Tuet aivan varmasti vääristävät kilpailua kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Meikäläisen maatalouden " sosialistiset " piirteet johtuvat kuitenkin paljolti muista tekijöistä kuin tuesta. Maatalousklusterin keskittyneisyys, virkamiesvaltaisuus ja etujärjestö- ja puoluepolitiikka ovat sellaisia tekijöitä jotka ovat muovanneet maatalouttamme aivan erityisen näköiseksi. Eivätkä viljelijät omine asenteineen toki ole syyttömiä tähän tilanteeseen. Muutosvastarintaa on paljon, uuden oppiminen koetaan työläänä ja läheskään kaikki eivät ole ammattitaitoaan kehittäneet. Varsinkin vanhemman polven viljelijöillä on hieman semmoista " mulla on itsestään selvä oikeus tuottaa maataloustuotteita ja jonkun niistä täytyy tavalla tai toisella maksaa" tyyppinen asenne. Onneksi nuoremmat ja koulutetummat yrittäjät ovat selvästi ammattitaitoisempia ja asenteiltaan avoimempia ihmisiä. Moni yrittäjä tekeekin aivan kelvollista taloudellista tulosta näinä haastellisinakin aikoina. Myös vastapelureiden ylivaltaa on alettu murtaa nuorten viljelijöiden toimesta. On alettu hankkia tuotantopanoksia ohi keskusliikkeiden ja on myös myyty tuotteita isojen toimijoiden ohi aina Kiinaa myöten. Kun puhutaan maataloudesta ja sen kannattamattomuudesta pitäisi aina muistaa että osa tiloista tekee hyvää tulosta kaikkina aikoina. Kun se kerran osalta onnistuu, niin miksei se sitten onnistuisi vähän isommaltakin joukolta. Sikäli ainakin viljelijät tuntuvat olevan kuten muutkin yrittäjät, että osa menestyy ja osa ei.

 

[Victor Charlie]

Hmm. Viljami ehtikin ensin...

Käytännössä kaikki kehittyneet maat tukevat maatalouttaan jollakin tavalla, suorilla tuilla, vientituilla, tullimuureilla jne. On siis melko mahdotonta määritellä maataloustuotteille jonkinlaista puhdasta markkinahintaa, varsinkaan, kun erilaiset tuet vaikuttavat monin tavoin esim. viljelysmaan myynti- ja vuokrahintoihin ja maatalouden tuotantopanoksiin. Pelkkä EU:n laajuinen tukien alas reivaaminen ei siis välttämättä riitä, vaan mukaan pitäisi saada muutkin suuret tuottajamaat Valtion talouden kannalta maatalouden luiskaaminen ja tuontiruuan varaan heittäytyminen olisi varmasti viisas ratkaisu, mikäli siitä seuraavista sosiaalisista ongelmista, maan nykyistäkin syvemmästä kahtia jakautumisesta ja oman puolueen kannatuksen reippaasta notkahduksesta ei tarvitsisi välittää. Väitän ihan pokkana, että vielä toistaiseksi maataloudella on suomalaisille muutakin, kuin rahallista arvoa.

Suomalaisilla on myös (kiitos vain MTK) erittäin pessimistinen kuva meikäläisistä tuotanto-olosuhteista. Täällä pohjan perillä kun ei oikein mikään kasva ja halla vie sadot ja niin edespäin ruikuti ruikuti... Tosiasiassa suuri osa maailman ruuasta tuotetaan alueilla, joissa olosuhteet ovat vielä heikommat ja sadot pienempiä, kuivuus ainaisena riesana jne. Suomalaisilla vaan on tapana verrata omia olojaan Keski-Euroopan tai USA:n Keski-Lännen ihanneolosuhteisiin, jotka kuitenkin edustavat vain osaa kaikesta ruuan tuotantoon tarvittavasta viljelysmaasta. Erityisen hyvin meikäläiset olot sopivat naudanlihan ja maidon tuotantoon. Pari vuotta sitten farmilla pyörähtänyt jenkkiasijantuntija kehui olosuhteita lähes ihanteellisiksi, ilmasto on sopivan viileä naudoille, vettä riittää nurmikasveille eikä viljelysmaasta tarvitse kilpailla leipäviljan kanssa. Lähinnä ukko ihmetteli, miksei Suomessa panosteta vielä enemmän maitoon ja naudanlihaan.

Maailman väestönkasvu ja ilmastonmuutoksen aiheuttama aavikoituminen ja muu viljelysmaan tuhoutuminen panee kyllä miettimään, kannattaako meillä panna pellot pajua kasvamaan vaiko ei. Toisaalta mietityttää sekin, kannattaako tulevaisuudessa kasvattaa märehtijöiden rehua sellaisella alueella, missä viljastakin saisi jonkinlaisen sadon.

Toisaalta, maatalouden rahareikää kauhistelevien ei kannta niin hirveästi huolestua, koska ns. luonnollinen poistuma kyllä hoitaa asian ajan oloon... Vaikka itse vietänkin lähes kaiken aikani Mersuja, Jaguaareja ja Lexusiani vahaillen ja liian suureen parituhatneliöiseen linnaani eksyen, eikä minun tarvitse hikoilla muuten kuin rahaa lapioidessani, nuorempi väki, jostakin ihmeen syystä, menee töihin mieluummin kaupan kassalle, rekan rattiin tai johonkin sahalle kolmivuorotyöhön, vaikka tällaistakin herkkua olisi tarjolla...

 

[Mustaruuti]

Maataloutta tosiaan tuetaan kaikkialla. Siihen on yksinkertainen syy. Halutaan välttää ruuan korkeat hinnat ja kansalaisten elämöinti.

EU:kin, joka alkoi hiili- ja teräsunionina on ollut oikeastaan maatalousunioni. Alunperin tuet oli 70%, enää vajaa 40% EU:n budjetista. (vaalean vihreä väri)

 

[VUps]

Edellä oliki pari hyvin maatalouden tilannetta avaavaa viestiä.

Metsäteollisuuden arvoketju on myös malliesimerkki käytännön markkinataloudesta: Arvoketjussa heikoimmassa asemassa ovat koneurakoitsijat, jotka ovat melko tiukasti metsäyhtiöiden talutusnuorassa. Puukaupan hiljentyessä urakoitsijat ovat helisemässä lainoineen. Metsänomistajien tilanne on aavistuksen parempi, sillä puukauppojen ajoitusta voi yleensä säätää. Työtöntä paperimiestäkään ei käy enää kateeksi, mutta vihervasemmistolaiset järjestöt ovat kyllä osin omaa oksaa sahatenkin onnistuneet ankeuttamaan koko talouden sektoria.

Metsäyhtiöt pyörittivät puukartellia 1997-2004. Asian käsitttely on ollut ihmeellistä, eikä ole kunniaksi oikeusvaltiolle: Kartelli on oikeudessa todettu, mutta korvauskanteiden jättämiselle oikeuslaitos asetti tiukan aikarajan. Metsänomistajien etujärjestö MTK on ollut asiassa täysin munaton. Sen olisi pitänyt olla asiasta perillä ja tarttua siihen määrätietoisesti, mutta nyt se on lähinnä hyssytellyt asiaa. Olisiko toimijoilla ollut intressiristiriitoja?

 

[fulcrum]

Öh, meinaan. Etkö tiennyt, että Intiassa elää nälässä suunnilleen yhtä paljon ihmisiä kuin koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja samaan aikaan kyseinen valtio pyörittää avaruusohjelmaa? Selvästikään siis koko kansan ruuassa pitäminen ei ole Intian hallituksen prioriteettilistalla ykkönen.

Intiassa ei ole ollut merkittävää nälänhädän aiheuttamaa joukkokuolleisuutta 50 vuoteen. Tärkein tekijä tähän on valtion avustusohjelmat kuivuuden ja kadon iskemille alueille. Se että kodittomat ja kastittomat elävät jatkuvassa aliravitsemuksessa on eri asia eikä tosiaan paljoa muita intialaisia kiinnosta.

Niin, minun ehdotukseni oli se, että kriisiaikoina selviämisen kannalta Suomen kannattaisi ennemmin satsata puolustusmenoihin kuin erittäin kalliin ja tuottamattoman maatalouden pyörittämiseen.

Kalliin ja tuottamattoman maatalouden sijasta kannattaisi satsata edullisiin ja tuottaviin puolustusvoimiin?

Suosittelen sinulle, että luet viestin, johon vastaat. Koitin vielä oikein painottaa sitä, mikä oli pointtini. Uskotko tosiaan, että lännessä olevat maat tulevat missään mahdollisessa konfliktissa olemaan mitään natsi-Saksan kaltaisia maita, vai olisko mitenkään mahdollista, että siellä tarjolla olevat liittolaiset ovat ennemminkin liberaaleja demokratioita?

En tiedä. Kriisitilanteissa maat saattavat toimia hyvinkin kyynisesti, etenkin jos niillä on omistakin resursseista pulaa. Hitler muuten oli tässä suhteessa jopa Suomen-ystävä, sillä hän henkilökohtaisesti käski joitain viljalähetyksiä Suomeen kun osa Saksan johdosta olisi halunnut kiristää Suomea vielä enemmänkin.

Huoh. Esitin vaateteollisuuden esimerkkinä sille, kun toit mukaan keskusteluun sosiaaliset syyt tukea maataloutta. Väännetään tämä nyt rautalangasta, kun ei muuten tunnu menevän perille. Ymmärrän sen perusajatuksen, ettei haluta aiheuttaa sosiaalisia ongelmia sillä, että maataloudessa toimiva työväki joutuisi yhtäkkiä työttömäksi, jos tuet lakkautetaan kuin veitsellä leikaten. Siksi esitinkin, että tuet ajettaisiin alas siirtymäkauden aikana (käsittääkseni näin muuten sovittiin alunperin EU:n kanssa jäsenneuvotteluissa, mutta Suomi on sen jälkeen ketkutellut eroon niistä siirtymäajoista). Esitin lisäksi vaateteollisuuden esimerkkinä siitä, ettei siitä nyt mitään kansallista katastrofia synny, jos jonkun kansainvälisillä markkinoilla kilpailemaan kykenemätön tuotantoalan annetaan kuihtua pois sen sijaan, että sitä pidettäisiin tekohengityksellä elossa.

Ja minun pointtini on se että maatalouden säilyttämiselle on muitakin perusteluita kuin sosiaalipoliittiset.

Käsittääkseni Suomi on edelleen monen maataloustuotteen, esim. vehnän suhteen omavarainen. Se siitä alasajosta. Tämän lisäksi on paljon karjankasvatusta, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että elukoille syötetään 10 kg viljaa, jotta saadaan 1kg lihaa ulos. Kriisiaikana tällainen kannattaisi tietenkin lopettaa ja syöttää se eläimille menevä vilja ihmisille.

En ole maatalousekspertti mutta käsittääkseni aika vähän karjalle syötetään ihmisviljaa?

Onko tuo 1.2 mrd. koko tuen määrä vai kansallisen tuen osuus?

Kansallinen. EU-tukea tulee hiukan vähemmän. Yksinään Suomi ei tietysti voi niistä päättää. Lisäksi EUssa on erilaisia tullimuureja jotka suojelevat unionin tuotantoa.

Ruoantuotanton tukeminen ei tietysti rajoitu maatalouteen. Kalastus on myös erittäin voimakkaasti tuettua. Samaten karjankasvatus ja mm. porotalous. Japanilaisten valaanpyynti on täysin kannattamatonta kaupallisesti, mutta tukiaiset pitävät senkin hengissä.

 

[s91]

Intiassa ei ole ollut merkittävää nälänhädän aiheuttamaa joukkokuolleisuutta 50 vuoteen. Tärkein tekijä tähän on valtion avustusohjelmat kuivuuden ja kadon iskemille alueille. Se että kodittomat ja kastittomat elävät jatkuvassa aliravitsemuksessa on eri asia eikä tosiaan paljoa muita intialaisia kiinnosta.

Niin siis joka tapauksessa avainpointti on se, että rikkaat intialaiset pystyvät elämään ihan hyvin, vaikka maassa valtava porukka kärsii nälästä, koska se nälkäisten ruokkiminen heidän rahoillaan alentaisi heidän elintasoaan. Tämä liittyi siihen, että minun väitteeni oli se, että maailmanmarkkinoilta olisi Suomen ostettavissa viljaa, kunhan hinnasta sovitaan, eikä tämä estyisi sillä, että viljantuottajamaat varaisivat sen omien nälkäistensä ruokkimiseksi. Taisin jo mainita, ettei maailmassa ole varmaan viimeiseen viiteen vuosikymmeneen ollut yhtään nälänhätää, jonka aikana nälänhätämaa ei olisi samaan aikaan vienyt elintarvikkeita ulkomaille.

Kalliin ja tuottamattoman maatalouden sijasta kannattaisi satsata edullisiin ja tuottaviin puolustusvoimiin?

Niin. Minusta pv:hen satsaaminen on kriisiaikoihin varautumisen kannalta tuottavampi investointi kuin maatalouden subventointi. Oletko tästä eri vai samaa mieltä? Jos otetaan se 1.2 mrd., joka oli pelkkä kansallisen tuen suuruus (sen päälle tulisi tietenkin vielä EU-tuet, jos touhu saataisiin toteutettua EU:n tasolla), niin kumpaan sinusta se kannattaisi panna, suomalaisen maatalouden subventointiin vai pv:n kalustohankintoihin ja kertausten lisäämiseen? Kumpi tuottaisi Suomelle paremman kyvyn selviytyä mahdollisista kriisitilanteista (tai tietenkin vielä paremmin, pysyä niiden ulkopuolella).

Ja minun pointtini on se että maatalouden säilyttämiselle on muitakin perusteluita kuin sosiaalipoliittiset.

Minun pointtini oli se, että maatalouden säilyttämiselle se sosiaalipoliittinen syy ei ole loogisesti kestävä. Sinä mainitsit sen, mutta nyt jostain syystä et ole enää valmis sitä puolustamaan, vaan koitat kääntää keskustelun muualle.

En ole maatalousekspertti mutta käsittääkseni aika vähän karjalle syötetään ihmisviljaa?

Kaivoin tämän englanninkielisestä wikipediasta:"Chicken feed consists primarily of corn and soybean meal". Ihmiset voivat ihan hyvin syödä maissia ja soijaa. Sian ruokinnasta löysin tuoteselosteen, joka alkaa:"Ground Corn, Wheat Flour, Dehulled Soybean Meal, Cane Molasses, Soybean Oil, ..." (tuon jälkeen tulee kaikenlaisia lisäaineita, jotka eivät tähän liity). Jälleen siis maissia, vehnää ja soijaa. Pitäisi kelvata myös ihmiselle. Naudoille syötetään kai myös heinää, jota ihminen ei pysty prosessoimaan, mutta kuten olen jo kirjoittanut, maidontuotanto on Suomen maataloudessa se osa, joka tuottaa jonkun verran myös ihan positiivista lisäarvoa, joten se voisi säilyäkin, vaikka tukia leikattaisiin. Etenkään tuoretta maitoa ei varmaan ole kovin kannattavaa rahdata kovin kaukaa ulkomailta, koska se on painavaa, halpaa ja pilaantuu helposti, jos sitä ei pidetä kylmänä. Kuten joku mainitsi, tällä alallakin osa tuista menee nyt siihen, että venäläiset saavat maitotuotteensa halvemmalla, missä ei minusta ole järjen hituakaan.

Kansallinen. EU-tukea tulee hiukan vähemmän. Yksinään Suomi ei tietysti voi niistä päättää. Lisäksi EUssa on erilaisia tullimuureja jotka suojelevat unionin tuotantoa.

Tullimuurit pitäisi luonnollisesti poistaa myös. Eivät kuulu vapaaseen markkinatalouteen, joka on Suomen vaurauden lähde.

Ruoantuotanton tukeminen ei tietysti rajoitu maatalouteen. Kalastus on myös erittäin voimakkaasti tuettua. Samaten karjankasvatus ja mm. porotalous. Japanilaisten valaanpyynti on täysin kannattamatonta kaupallisesti, mutta tukiaiset pitävät senkin hengissä.

No, kalastuksen tukeminen on erityisen hullua hommaa, koska tällä hetkellä Euroopan lähimeret ovat ylikalastettuja. Käsittääkseni EU:ssa maksetaan lopettamisrahoja, jotta kalastajat saadaan lopettamaan toimintansa. Poroja on myös liikaa, mikä aiheuttaa ekologista haittaa Lapin herkälle luonnolle. Valaanpyynti ei liity tähän aiheeseen, koska sitä ei Suomessa harjoiteta.

 

[s91]

Maataloutta tosiaan tuetaan kaikkialla. Siihen on yksinkertainen syy. Halutaan välttää ruuan korkeat hinnat ja kansalaisten elämöinti.

No, ei ole syy. Ensinnäkin EU ylläpitää korkeita tullimuureja, jotka nostavat ruuan hintaa. Jos tarkoituksena olisi saada halpaa ruokaa kuluttajille, tietenkään mitään tulleja ei ruuasta kerättäisi. Toiseksi elintarvikkeiden osuus keskinkertaisen kansalaisen menoista on varsin pieni, jotain luokkaa 15%. Vaikka ruoka kallistuisi, se ei kovin helposti aiheuttaisi mitään kapinointia. Kolmanneksi hyvin iso osa kaupassa maksetusta ruokalaskusta menee ihan muille tahoille kuin maanviljelijöille (kauppa, elintarviketeollisuus, kuljetus). Ravintolassa syödyssä ruuassa viljelijän osuus on vielä pienempi. Vaikka siis ruuan raaka-aineen hinta nousisi huomattavastikin, se näkyisi loppujen lopuksi varsin vähän kansalaisten ruokalaskussa, jos välikäsien repimä rahamäärä pysyisi samana. Neljänneksi, kenen oikein luulet ne tukiaiset maksavan? Eivät ne rahat taivaasta putoa, vaan kansalaisilta ne verotetaan. Jos siis tukiaiset lakkautettaisiin, tämä mahdollistaisi kansalaisten verotaakan keventämistä. On päivänselvää, että tukiaiset ja tullimuurit poistamalla tavalliset veronmaksajakuluttajat olisivat ehdottomasti voittajapuolella. Sosiaalitukien varassa eläviä ruuan mahdollinen kallistuminen voisi hieman rapata, mutta heille tämän kompensointi tukia nostamalla olisi huomattavasti halvempaa kuin rahan kanavointi maatalouteen.

 

[Mustaruuti]

No, ei ole syy. Ensinnäkin EU ylläpitää korkeita tullimuureja, jotka nostavat ruuan hintaa. Jos tarkoituksena olisi saada halpaa ruokaa kuluttajille, tietenkään mitään tulleja ei ruuasta kerättäisi. Toiseksi elintarvikkeiden osuus keskinkertaisen kansalaisen menoista on varsin pieni, jotain luokkaa 15%. Vaikka ruoka kallistuisi, se ei kovin helposti aiheuttaisi mitään kapinointia. Kolmanneksi hyvin iso osa kaupassa maksetusta ruokalaskusta menee ihan muille tahoille kuin maanviljelijöille (kauppa, elintarviketeollisuus, kuljetus). Ravintolassa syödyssä ruuassa viljelijän osuus on vielä pienempi. Vaikka siis ruuan raaka-aineen hinta nousisi huomattavastikin, se näkyisi loppujen lopuksi varsin vähän kansalaisten ruokalaskussa, jos välikäsien repimä rahamäärä pysyisi samana. Neljänneksi, kenen oikein luulet ne tukiaiset maksavan? Eivät ne rahat taivaasta putoa, vaan kansalaisilta ne verotetaan. Jos siis tukiaiset lakkautettaisiin, tämä mahdollistaisi kansalaisten verotaakan keventämistä. On päivänselvää, että tukiaiset ja tullimuurit poistamalla tavalliset veronmaksajakuluttajat olisivat ehdottomasti voittajapuolella. Sosiaalitukien varassa eläviä ruuan mahdollinen kallistuminen voisi hieman rapata, mutta heille tämän kompensointi tukia nostamalla olisi huomattavasti halvempaa kuin rahan kanavointi maatalouteen.

Siitä olen samaa mieltä, että ruoan tulleista tulisi luopua.

Yllätys minulle - Ruotsissa ei muuten ilmeisesti juurikaan makseta kansallisia maataloustukia?

Suomessa on muuten maailman korkeimmat tuet

http://www.talouselama.fi/Tebatti/puheenvuoro/suomessa+on+maailman+korkeimmat+maataloustuet/a2171448

Suomessa maksetaan maatalouden kansallista tukea absoluuttisina euroina toiseksi eniten Ranskan jälkeen. Koska maat ovat erikokoisia, on aiheellista tarkastella myös maataloustukien suhteellista suuruutta. Eurostatin tilastokirjan Agriculture and fishery statistics:n mukaan Suomessa vuonna 2010 maataloustuotannon arvosta oli tukia noin 59 prosenttia.

Valtion vuoden 2013 budjetissa maataloustukimenot ovat lähes kaksi miljardia euroa. Tämän lisäksi tulevat maataloustuottajien eläkkeet, (tuki vajaat 600 miljoonaa euroa vuodessa) ja lomituskorvaukset (220 miljoonaa euroa). (yhteensä siis n. 3 miljardia) Tämä ei tunnu kohtuulliselta, kun otetaan huomioon, että menot budjetissa ovat yhteensä noin 54 miljardia euroa ja maatalous tuottaa vain noin 0,3 prosenttia Suomen nettokansantuotteesta.

Hollantilaisen Wageningenin yliopiston LEI-tutkimuslaitos on vuonna 2010 tutkinut maataloustuen mahdollisen vähentämisen seurauksia. Raportti sisältää paljon tuloksia, jotka koskevat eri tuki- ja maatalousmuotoja, mutta hyvin karkeasti yleistäen johtopäätösten mukaan Suomessa voidaan tehdä huomattavia tukileikkauksia ilman, että suuri osa tiloista täällä joutuu pahoihin vaikeuksiin.

 

[Ikarus]

Hollantilaisen Wageningenin yliopiston LEI-tutkimuslaitos on vuonna 2010 tutkinut maataloustuen mahdollisen vähentämisen seurauksia. Raportti sisältää paljon tuloksia, jotka koskevat eri tuki- ja maatalousmuotoja, mutta hyvin karkeasti yleistäen johtopäätösten mukaan Suomessa voidaan tehdä huomattavia tukileikkauksia ilman, että suuri osa tiloista täällä joutuu pahoihin vaikeuksiin.

Tukia on leikattu jatkuvasti koko ajan ja kehitys jatkuu samanmoisena.

Maitotilat ovat pahoissa talousvaikeuksissa jo nyt. Syynä ei ole tukileikkaukset vaan tuottajahinnan lasku.
Ennen venäjän vastapakotteita maitolitrasta sai 0.45 €/l. Tuottajan saama hinta on nyt 0.35 €/l.
Ne maitotilat, joilla on mahdollisuus lopettaa tuotanto, tulevat näin tekemään. Ts. lainamäärä tilalla on hoidettavissa muutenkin.
Tyhminkin talousanalyytikko lakkaa hakkaamasta päätä seinää, kun rahat loppuu.
Ne, jotka ovat investoinneet isosti viime aikoina, eivät näin voi tehdä, pankki haluaa edes jotakin.

Maa-ja tilakohtainen maitokiintiöjärjestelmä purettiin EU:n alueelta 1.4.15.
Jokainen tila ja jokainen maa saa tuottaa niin paljon kun rahkeet riittää ja irti saa.
Tämä tarkoittaa sitä, että pikkuhiljaa tuotanto keskittyy niille alueille, missä tuottaminen on edullista.
Venäjän markkinoilta vastapakotteiden takia menetetyt markkinaosuudet voi olla vaikea saada takaisin, sinne työntää pakotteiden purkamisen jälkeen tavaraa nyt muutkin.

Suomessa on EU:n tasolla huonot tuottajahinnat myös lihalla, viljalla, kananmunalla sekä perunalla.
Jotta kovin rapoisasti ei mene millään tuotantosuunnalla.

Valiota on turha syyttää. Se on tuottajien omistama osuuskunta, jota maksaa tuottajille juuri sen verran tilityshintaa kuin kykenee.
Valio sai 70 miljoonan euron sakot kiistasta Arlan kanssa markkinatuomioistuimessa hallitsevan markkinaosuuden väärinkäytöstä.
Arlan, joka on pohjolan suurin maidonjalostaja, Valio on pikkutekijä siihen verrattuna.
Tuon sakon maksavat tuottajien omistamassa yhtiössä tuottajat, alentuneena maksukykynä maidosta.

Maito maksaa kaupossa noin euron litra. Tuottajan saama osuus siitä on noin kolmasosa.
Jalostukseen ja kuljetukseen menee osansa, mutta suurimman siivun siitä Suomessa ottaa kauppa.
Käytännössä kaksi kauppaketjua voi kylmästi sanella, että eiiih me teidän tuotteista noin paljoa makseta.

Ostetaan halvalla, myydään kalliilla, kauppa se on joka kannattaa, sanoo jo vanha sananlasku.

Edit: Valio on osakeyhtiö, mutta sen omistavat osuuskunnat jakavat voiton eteenpäin maidon tuottajahinnassa.

 

[Ikarus]

Lisäbonuksena markkinatuomioistuimen päätöksellä Valio joutuu myymään raakamaitoa Arlalla omakustannushintaan niin paljon kuin Arla tarvitsee.

Suomalaiset viranomaiset pisti Suomalaisen yrityksen Valion nippuun..
Samalla Suomalaiset maidontuottajat.

Tahtotila maatalouden alasajamisesta näkyy olevan tässä maassa yhteinen.

Näin meillä.

 

[Viljami]

No, ei ole syy. Ensinnäkin EU ylläpitää korkeita tullimuureja, jotka nostavat ruuan hintaa. Jos tarkoituksena olisi saada halpaa ruokaa kuluttajille, tietenkään mitään tulleja ei ruuasta kerättäisi. Toiseksi elintarvikkeiden osuus keskinkertaisen kansalaisen menoista on varsin pieni, jotain luokkaa 15%. Vaikka ruoka kallistuisi, se ei kovin helposti aiheuttaisi mitään kapinointia. Kolmanneksi hyvin iso osa kaupassa maksetusta ruokalaskusta menee ihan muille tahoille kuin maanviljelijöille (kauppa, elintarviketeollisuus, kuljetus). Ravintolassa syödyssä ruuassa viljelijän osuus on vielä pienempi. Vaikka siis ruuan raaka-aineen hinta nousisi huomattavastikin, se näkyisi loppujen lopuksi varsin vähän kansalaisten ruokalaskussa, jos välikäsien repimä rahamäärä pysyisi samana. Neljänneksi, kenen oikein luulet ne tukiaiset maksavan? Eivät ne rahat taivaasta putoa, vaan kansalaisilta ne verotetaan. Jos siis tukiaiset lakkautettaisiin, tämä mahdollistaisi kansalaisten verotaakan keventämistä. On päivänselvää, että tukiaiset ja tullimuurit poistamalla tavalliset veronmaksajakuluttajat olisivat ehdottomasti voittajapuolella. Sosiaalitukien varassa eläviä ruuan mahdollinen kallistuminen voisi hieman rapata, mutta heille tämän kompensointi tukia nostamalla olisi huomattavasti halvempaa kuin rahan kanavointi maatalouteen.

Tullimuurit kyllä vääristävät tilannetta, se on selvä. Ja tuo mitä kirjoitat viljelijän osuudesta on myös aivan totta. Siinä on vaan semmoinen homma, että silloin harvoin kun raaka-aineen hinta nouse viljelijän kannalta hyvälle tasolle ( esim. Suomessa vilja parina vuonna viimeisen kymmenen vuoden aikana), tuppaa käymään niin että raaka-ainetta jalostava teollisuus nostaa elintarvikkeiden hintaa käyttäen perusteena kalliimpaa raaka-ainetta. Hinnannosto voi olla huomattavan suurikin suhteutettuna raaka-aineen osuuteen kokonaiskustannuksista. Eli se välikäsien repimä rahamäärä ei yleensä pysy samana. Huvittavinta on se että raaka-aineen hinnannousulla perustellaan esimerkiksi viljan ostajien laskuttamien rahti- ja käsittelymaksujen korotuksia vaikka kaiken järjen mukaan viljan kuljettaminen, käsittely ja varastointi on saman hintaista riippumatta siitä montako euroa viljatonnista viljelijälle maksetaan. No, toisaalta kyllähän Yara- Suomikin säätää lannoitteiden hintaa viljan hintojen mukaan, eli lannoitteet ilmeisesti valmistetaan viljasta vaikka voisi kuvitella että ravinteet ovat viljan rakennusaineita.

 

[baikal]

Ilman maataloustukea suomalainen maatalous voidaan paketoida varsin nopeasti. Yksikään valtio ei maailmassa tietääkseni ole vapaaehtoisesti luopunut omasta ruoan perusraaka-aineen tuotannostaan. Maataloustuen uudistaisin siten, että siihen oikeutettuja olisivat ne, jotka sillä hommalla elävät ja sillä sipuli. Sijoitusmaat eivät tarvitse maataloustukea, siinä ei ole mitään tolkkua, eikä järjenhiventäkään. Peltojen pitää tuottaa ja ne tuottavat, kun joku hyötyy niiden hoitamisesta ja siitä työstä, mikä niiden eteen pitää tehdä. Itsestään ei se peltokaan pitkään tuota, aika äkkiä hoitamaton keto on nolla-luokan kamaraa.

 

[s91]

Eli se välikäsien repimä rahamäärä ei yleensä pysy samana.

Hmm, tämä on hieman kummallista. Nyt on kaksi vaihtoehtoa, joko elintarviketeollisuudessa ja kaupassa on kilpailua tai ei ole. Jos on, niin silloin pitäisi jotenkin selittää se, miksei kilpailu pitäisi sitä välikäsien rahamäärää samana, jos niiden kustannusrakenne itsessään ei muutu (esim. kuljetukset eivät kallistu öljyn hinnanmuutosten vuoksi tai kaupan kulut palkkojen noustessa). Jos kilpaillulla alalla joku nostaa oman työpanoksensa hintaa raaka-aineen hinnan mukana, niiden, jotka eivät niin tee, pitäisi pystyä valtaamaan markkinat.

Jos taas kilpailua ei ole, niin silloin tietenkin elintarviketehdas tai vähittäismyyjä voi nostaa katteitaan riippumatta siitä, mitä raaka-aine maksaa, mutta silloin pitäisi jotenkin selittää se, että miksei hän nostaisi hintoja niin korkealle kuin kuluttajilta on mahdollista repiä hintaa riippumatta siitä, mitä joutuu tuottajalle maksamaan. Miksi hän anteliaisuuttaan olisi repimättä samaa välirahaa itselleen silloin, kun viljan hinta on alhaalla, mitä repii silloin, kun viljan hinta on korkealla? Oikeastaan tässä monopolitilanteessa, kun loppuhinta määräytyy ennemminkin kuluttajien maksukyvyn mukaan kuin kilpailun ohjaamana välikäden saaman osuuden pitäisi olla maksimissaan alkutuottajahinnan ollessa alhaalla ja päin vastoin.

 

[Viljami]

Hmm, tämä on hieman kummallista. Nyt on kaksi vaihtoehtoa, joko elintarviketeollisuudessa ja kaupassa on kilpailua tai ei ole. Jos on, niin silloin pitäisi jotenkin selittää se, miksei kilpailu pitäisi sitä välikäsien rahamäärää samana, jos niiden kustannusrakenne itsessään ei muutu (esim. kuljetukset eivät kallistu öljyn hinnanmuutosten vuoksi tai kaupan kulut palkkojen noustessa). Jos kilpaillulla alalla joku nostaa oman työpanoksensa hintaa raaka-aineen hinnan mukana, niiden, jotka eivät niin tee, pitäisi pystyä valtaamaan markkinat.

Jos taas kilpailua ei ole, niin silloin tietenkin elintarviketehdas tai vähittäismyyjä voi nostaa katteitaan riippumatta siitä, mitä raaka-aine maksaa, mutta silloin pitäisi jotenkin selittää se, että miksei hän nostaisi hintoja niin korkealle kuin kuluttajilta on mahdollista repiä hintaa riippumatta siitä, mitä joutuu tuottajalle maksamaan. Miksi hän anteliaisuuttaan olisi repimättä samaa välirahaa itselleen silloin, kun viljan hinta on alhaalla, mitä repii silloin, kun viljan hinta on korkealla? Oikeastaan tässä monopolitilanteessa, kun loppuhinta määräytyy ennemminkin kuluttajien maksukyvyn mukaan kuin kilpailun ohjaamana välikäden saaman osuuden pitäisi olla maksimissaan alkutuottajahinnan ollessa alhaalla ja päin vastoin.

Kummallistahan se on. Suomessa näitä markkinanvaltaajia ei kuitenkaan ole kauheasti näkynyt. Esim. viljakaupassa hintataso on yleensä kaikilla ostajilla aikalailla sama, samoin ns. käsittelymaksut. Eli vähän samanlaisesta ilmiöstä lienee kyse kuin puukaupassakin. Toki fiksu viljelijä ei jättäydy täysin tämänhetkisen hintatason varaan vaan häneltä löytyy runsaasti varastotilaa viljalle, jolloin hän voi myydä silloin kun hinta on korkeammalla. Myös hintoja ennakolta kiinnittämällä tietää saavansa markkinatilanteesta riippumatta ainakin kohtalaisen hinnan ja viljafutuureilla voi käydä kauppaa mikäli riskinottokykyä löytyy. Tämä kaikki on sitä viljanviljelijän markkinaosaamista johon tulisi satsata nykyistä enemmän. Toki se edellyttää tietynlaista taloudellista pelivaraa, eli jos tila on kovin persaukinen kuten monet viljatilat ovat, niin silloin joudutaan elämään kädestä suuhun ja tyytymään kulloiseenkin hintatasoon.

 

[fulcrum]

No, ei ole syy. Ensinnäkin EU ylläpitää korkeita tullimuureja, jotka nostavat ruuan hintaa. Jos tarkoituksena olisi saada halpaa ruokaa kuluttajille, tietenkään mitään tulleja ei ruuasta kerättäisi. Toiseksi elintarvikkeiden osuus keskinkertaisen kansalaisen menoista on varsin pieni, jotain luokkaa 15%. Vaikka ruoka kallistuisi, se ei kovin helposti aiheuttaisi mitään kapinointia. Kolmanneksi hyvin iso osa kaupassa maksetusta ruokalaskusta menee ihan muille tahoille kuin maanviljelijöille (kauppa, elintarviketeollisuus, kuljetus). Ravintolassa syödyssä ruuassa viljelijän osuus on vielä pienempi. Vaikka siis ruuan raaka-aineen hinta nousisi huomattavastikin, se näkyisi loppujen lopuksi varsin vähän kansalaisten ruokalaskussa, jos välikäsien repimä rahamäärä pysyisi samana. Neljänneksi, kenen oikein luulet ne tukiaiset maksavan? Eivät ne rahat taivaasta putoa, vaan kansalaisilta ne verotetaan. Jos siis tukiaiset lakkautettaisiin, tämä mahdollistaisi kansalaisten verotaakan keventämistä. On päivänselvää, että tukiaiset ja tullimuurit poistamalla tavalliset veronmaksajakuluttajat olisivat ehdottomasti voittajapuolella. Sosiaalitukien varassa eläviä ruuan mahdollinen kallistuminen voisi hieman rapata, mutta heille tämän kompensointi tukia nostamalla olisi huomattavasti halvempaa kuin rahan kanavointi maatalouteen.

EU pitää yllä tullimuureja koska muuten muun maailman EUtakin rankemmin tuettu ruoantuotanto tekisi EUn maataloudesta vielä kilpailukyvyttömämpää.
Näkemyksesi ruoan hinnan vaikutuksesta kansalaistyytyväisyyteen on kovin yksioikoinen ja virheellinen. Ensinnäkin, ruoan hinnan nousu vaikka kaksinkertaiseksi takuuvarmasti aiheuttaisi sen suuntaista liikehdintää että siitä vastuullinen poliitikko saisi katsella jotain uutta alaa. Toiseksi, "keskivertokansalaisen" tulotasoon suhteuttaminen on kovin harhaanjohtavaa. Jokaisen ihmisen täytyy syödä suurin piirtein saman verran ruokaa päivässä pysyäkseen hengissä ja terveenä. Tämä tarkoittaa sitä että köyhällä ruokaan menee suhteessa paljon suurempi osa rahasta ruokaan kuin keskituloisella, saati rikkaalla. Suomessa esimerkiksi ruoan hinnan kaksinkertaistuminen pistäisi kymmeniä ellei satoja tuhansia ihmisiä välittömästi leipäjonoihin. No mutta tukiaisten lakkauttamisellahan säästäisimme rahaa ja laskisimme veroja! Kyllä, keskivertokansalaiselle näin käykin, muttä köyhät maksavat nyt jo vähän veroja joten heitä veronalennukset auttaisivat vähän. Ruoan hinnannousua olisi pakko kompensoida sosiaalitukien tai minimipalkkojen voimakkaalla korottamisella. Ja voi vain kuvitella kuinka paljon TÄLLE olisi sitten puolestaan kannatusta??

Summa summarum, on yksinkertaisesti pienemmän riesan tie tukea ruoantuotantoa. Tämän systeemin purkaminen olisi yhdelle maalle, jopa koko EUlle täysin mahdotonta vaikka asiasta saataisiinkin konsensus.

 

[H.A]

Kiitos Fulcrum ja Ikarus. Keskustelun voi sulkea. Se on valmis.

 

[Ikarus]

Kieltämättä @fulcrum sai kiteytettyä asiasta olennaisen.

 

[s91]

EU pitää yllä tullimuureja koska muuten muun maailman EUtakin rankemmin tuettu ruoantuotanto tekisi EUn maataloudesta vielä kilpailukyvyttömämpää.

Niinpä, mutta tämä johtuu vain siitä, että ruoka on maailmanmarkkinoilla niin halpaa. Jos siis tuontitullit poistettaisiin, ruoan hinta ei suinkaan nousisi, vaan ennemminkin laskisi.

Näkemyksesi ruoan hinnan vaikutuksesta kansalaistyytyväisyyteen on kovin yksioikoinen ja virheellinen. Ensinnäkin, ruoan hinnan nousu vaikka kaksinkertaiseksi takuuvarmasti aiheuttaisi sen suuntaista liikehdintää että siitä vastuullinen poliitikko saisi katsella jotain uutta alaa.

Aiheuttaisiko? Ja nyt siis puhutaan raakaruoan hinnasta, ei siitä, mitä se maksaa valintamyymälän hyllyllä. Kuten kirjoitin, hyvin suuri osa siitä valintamyymälän hintalapussa lukevasta hinnasta menee ihan muille tahoille kuin maanviljelijälle. Näiden muiden tahojen muu kustannustaso ei mihinkään nousisi, vaikka heidän raaka-aineen hintansa nousisikin. Jokin aika sitten näin sen, miten leivän hinta muodostuu. Siinä muistaakseni raakavehnän hinnan osuus oli 10%. Sitten mylly sai jonkun osuuden, leipomo ja kuljetukset omansa, ja lopuksi vielä tukku- ja lähikauppa ja kaiken päälle vielä verottajakin. Vaikka se villjelijän siivu kaksinkertaistuisi, ei tuo näkyisi mitenkään erityisen suurena muutoksena kuluttajalle.

Toiseksi, "keskivertokansalaisen" tulotasoon suhteuttaminen on kovin harhaanjohtavaa. Jokaisen ihmisen täytyy syödä suurin piirtein saman verran ruokaa päivässä pysyäkseen hengissä ja terveenä. Tämä tarkoittaa sitä että köyhällä ruokaan menee suhteessa paljon suurempi osa rahasta ruokaan kuin keskituloisella, saati rikkaalla.

Pitänee osin paikkaansa, vaikka itse kyllä huomaan ruokalaskuni nykyisin olevan ihan eri sfääreissä kuin opiskelija-aikana, kun kiinnitti paljon enemmän huomiota tuotteiden hintoihin. Sisäfilepihvistä ja lautasellisesta kaurapuuroa saa suunnilleen yhtä paljon kaloreita, mutta toinen maksaa luokkaa parikymmenkertaisesti toiseen verrattuna. Mutta hyväksytään tuo nyt lähtökohtaisesti.

Suomessa esimerkiksi ruoan hinnan kaksinkertaistuminen pistäisi kymmeniä ellei satoja tuhansia ihmisiä välittömästi leipäjonoihin.

Kun noita lukuja temmot hihasta, niin miksei saman tien miljoonia? Ja mitä leipäjonoihin tulee, niin jos halutaan ratkaista se yhteiskunnan ongelma, että miten kaikkein köyhimmille saadaan taattua se, etteivät he näe nälkää, niin leipäjonoissa ruoan jakaminen on takuulla halvempi keino kuin se, että pumpataan rahaa tuottamattomaan maatalouteen, joka parhaimmillaankin alentaa ruoan hintaa kaikilla (eli siitä iso valuu niille, joiden ruokalaskua ei olisi mitään tarvetta kompensoida) ja pahimmillaan menee ulkomaalaisten kuluttajien taskuun (Suomen tapauksessa Venäjälle). Kysyn sinulta suoraan, onko todellakin järkevää veronmaksajien rahankäyttöä se, että venäläiset saavat juustonsa halvemmalla? Paradoksisesti Suomen maataloustuet siis auttavat Venäjää varustautumaan Suomen valtaamiseen, koska he voivat nekin rahat käyttää tankkien ja lentokoneiden ostamiseen ja ostaa maidot ja juustot suomalaisten veronmaksajien subventoimina. On, juuri nyt on pakotteet päällä, mutta näin siis pidemmällä aikavälillä.

No mutta tukiaisten lakkauttamisellahan säästäisimme rahaa ja laskisimme veroja! Kyllä, keskivertokansalaiselle näin käykin, muttä köyhät maksavat nyt jo vähän veroja joten heitä veronalennukset auttaisivat vähän. Ruoan hinnannousua olisi pakko kompensoida sosiaalitukien tai minimipalkkojen voimakkaalla korottamisella. Ja voi vain kuvitella kuinka paljon TÄLLE olisi sitten puolestaan kannatusta??

On matemaattisesti päivänselvää, että sosiaalitukia tarvitsisi nostaa vähemmän kuin mitä tukiaisten poistamisessa säästettäisiin. Siis jopa worst case tapauksessa, eli siinä, ettei kotimainen tuotanto korvautuisi lainkaan halvemmalla ulkomaisella, eikä vienti lainkaan vähentyisi vientihinnan noustessa, vaan koko maataloustukiaisten poisto kapitalisoituisi Suomessa myytävän ruoan hintaan, niin tässäkin tapauksessa sosiaalitukia pitäisi nostaa vähemmän kuin mitä maataloustukiaisiin suttaantuu. Tämä siksi, että iso osa siitä myytävästä ruoasta menisi muihin suihin kuin niille, jotka tarvitsevat tukea itsensä ruokkimiseen. Ja siis paljon todennäköisemmässä tapauksessa ruoka ei suinkaan kallistuisi noin paljoa, vaan jos subvention lopettaminen yhdistettäisiin tuontitullien poistoon, niin sen myyntihinta saattaisi jopa laskea. Keskimääräiselle veronmaksajalle olisi siis parempi, ettei maataloutta subventoitaisi, vaan köyhien ruoan saanti turvattaisiin korkeammilla tuilla.

Ja kuten jo mainitsin, tuontitullien poistaminen ja subvention lopettaminen mahdollistaisi vihdoinkin kehitysmaita kilpailemaan tasavertaisesti sillä yhdellä alueella, jolla niillä on suhteellinen etu, eli maataloustuotannossa. Tämä mahdollistaisi oikeat taloudellisesti kannattavat investoinnit siellä tapahtuvaan tuotantoon ja sitä kautta vielä parantaisi tehokkuutta entisestään, mikä olisi huomattavasti järkevämpi tapa tukea kehitysmaita kuin kaikennäköinen keinotekoinen kehitysapu (johon siihenkin suttaantuu rutkasti veronmaksajien rahaa).

Summa summarum, on yksinkertaisesti pienemmän riesan tie tukea ruoantuotantoa. Tämän systeemin purkaminen olisi yhdelle maalle, jopa koko EUlle täysin mahdotonta vaikka asiasta saataisiinkin konsensus.

Ei todellakaan ole pienimmän riesan tie. Ja jopa siinäkin tapauksessa, että haluttaisiin ruoan hintaa yleisesti alentaa, tämä olisi järkevämpää tehdä niin, että alennettaisiin ALV:tä ruoalta (tai poistettaisiin se kokonaan) kuin niin, että pumpataan rahaa tuottamattomaan kalliiseen kotimaiseen (tai eurooppalaiseen) tuotantoon. Mustaruuti tuolla juuri olikin kaivanut tiedon, että Suomessa maataloutta tuetaan maailman korkeimmalla tasolla. Minkä ihmeen takia ruoka Suomessa maksaa niin paljon, jos tämä sinusta on tehokas tapa pitää ruoan hinta alhaalla?

Maatalouden tukeminen johtuu ennen kaikkea historiallisista syistä. Historiasta johtuen maatalouteen liittyy sellaiset tunteet, joita ei tunneta mitään muuta tuotannonalaa kohtaan ja tämän vuoksi sen tukemiseen ei osata suhtautua rationaalisesti. Sinun (jota olen yleisesti pitänyt hyvin rationaalisena kirjoittajana) postauksesi oli tästä erinomainen esimerkki. Jos kansakunnan (tai EU:n) rahankäyttö suunniteltaisiin nyt puhtaalta pöydältä ja unohdettaisiin kokonaan se, mitä on menneisyydessä tehty, niin takuulla ei rakennettaisi sellaista subventiohärveliä maataloudelle, joka nyt on käytössä.

 

[Sarek1]

Paljoko maataloustukia maksetaan ja paljonko ruuan ALV tuottaa?

Tunteista puheen ollen, kyllä meillä ollaan sentään aika rauhallisia kun verrataan esim Ranskaan, joka on kuitenkin sivistysvaltio...