Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
kauppojen keskusvarastot. Kriisin iskiessä voi olla tarpeellinen tieto...
Esim. Kokkolassa on Halpa-Halliketjun keskusvarasto.
https://www.google.fi/maps/@63.8371...142.87718&pitch=0&thumbfov=100!7i13312!8i6656
Voi olla että niiden suojaustakin parannetaan siinä vaiheessa. Tuskin jäävät sormi suussa sosialisoimistaan vartoomaan..
Ikarus
Respected Leader
Saksalainen meijeri kielsi tuottajiltaan glyfosaatin käytön
Maatalous 06:00Henrik Hohteri
Juustoja valmistava Goldsteig perustelee linjausta kuluttajien toiveella.
MARKKU VUORIKARI
Glyfosaattia käytetään rikkaruohojen torjuntaan. Tämä kuva on Suomesta.
Goldsteig ostaa maitoa Saksasta ja Tshekistä.
Meijeriyritys perustelee päätöstä kuluttajien toiveella. Se haluaa tehdä ennakoivan linjauksen myös kaupan suuntaan.
Paikallinen tuottajajärjestö arvostelee linjausta, sillä Goldsteigin maidontuottajat eivät saa mitään kiellon vastineeksi.
Rikkaruohojen torjunta ilman glyfosaattia lisää viljelijöiden työmäärää.
"Jos kauppa huomioisi lisääntyneen vaivan, kielto olisi hyväksyttävä", tuottajajärjestön johtaja sanoi BR:n haastattelussa.
EU on myöntänyt glyfosaatille viiden vuoden jatkoluvan. Saksa on yksi jäsenmaista, joka on suhtautunut kriittisimmin glyfosaattiin.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.220492
Työmäärä sekä viljelykustannukset nousevat selkeästi. Kuluttajilla on oikeus toivoa glyfosaatitonta tuotantoa, mutta sitä saadakseen tuotteista joutuu enemmän maksamaan, arvioin että noin 30-40 %. Saattaa olla Goldsteigilla kohta tuottajat vähissä tällä valitulla strategialla.
Maatalous 06:00Henrik Hohteri
Juustoja valmistava Goldsteig perustelee linjausta kuluttajien toiveella.
MARKKU VUORIKARI
Glyfosaattia käytetään rikkaruohojen torjuntaan. Tämä kuva on Suomesta.
Goldsteig ostaa maitoa Saksasta ja Tshekistä.
Meijeriyritys perustelee päätöstä kuluttajien toiveella. Se haluaa tehdä ennakoivan linjauksen myös kaupan suuntaan.
Paikallinen tuottajajärjestö arvostelee linjausta, sillä Goldsteigin maidontuottajat eivät saa mitään kiellon vastineeksi.
Rikkaruohojen torjunta ilman glyfosaattia lisää viljelijöiden työmäärää.
"Jos kauppa huomioisi lisääntyneen vaivan, kielto olisi hyväksyttävä", tuottajajärjestön johtaja sanoi BR:n haastattelussa.
EU on myöntänyt glyfosaatille viiden vuoden jatkoluvan. Saksa on yksi jäsenmaista, joka on suhtautunut kriittisimmin glyfosaattiin.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.220492
Työmäärä sekä viljelykustannukset nousevat selkeästi. Kuluttajilla on oikeus toivoa glyfosaatitonta tuotantoa, mutta sitä saadakseen tuotteista joutuu enemmän maksamaan, arvioin että noin 30-40 %. Saattaa olla Goldsteigilla kohta tuottajat vähissä tällä valitulla strategialla.
Tai sitten meijerillä on jo tasan tiedossa tuottajat...esim. idässä. Tämä on kätsä keino ajaa omat tuottajat veks ja kelkkoa mammattia kumipyörillä Puolasta, baltiasta jne.jne. Hinta rahteineen on silti halvempi kuin tuo inhoittava glyfomammatin tuottajien lypsämä maito. Joku samantapainen lihaan liittyvä juttu oli pari vuotta sitten Saksassa. Omat tuottajat pantiin mahdottoman eteen ja alettiin kilkuttaa ruhot idästä. Kuluttajaa ja tuottajaa nuhhitaan voimalla silmään.
Idän tuotantopaine alkaa näkyä ja lapsikin tajuaa, mitä se tulee tarkoittamaan.
Eurostoliitto tarvitsee itää. Se tarvitsee niitä halpoja kehoja tekemään paskaduunia länteen ja se tarvitsee alihankintaa kohtuullisen kehitystason alueelta. Ikävä kyllä baltiassa ja puolassa elintaso on huolestuttavasti noussut ja nationalismi valtaa alaa. Puolalaisen nuoren pojan suurin haave ei ole talonmiehen paikka Berliinissä ja huoran hommista Helsingissä haaveilee harva virolaistyttö. Lisäksi direktiivit haittaavat bisneksen tekoa jo huomattavasti esimerkiksi Balttiassa ja puolalaisten nationalismi koetaan todelliseksi uhaksi. Laajentuminen idän ihmispaljouteen, peltomaille ja raaka-ainevarantoihin keskeytyi aika kylmästi vuonna 2014, kun törmättiin kilpailevaan suurvaltaan.
Huono valinta. Jää kaljat ja tupakit saamatta.
miheikki
Greatest Leader
Itsetietoinen ja luja kansa ei ole mikään ihanne, kun sitä katsoo saksalaisranskalaiselinkeinoelämän näkökulmasta. Jeeees-määkyä ulvova kansa on best.
miheikki
Greatest Leader
Kauppa se on joka kannattaa.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.220644
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.220644
Talous06:00Tuure Kiviranta
PTT:n tutkimusta rahan jakaantumisesta ruokaketjussa on hidastanut keskittyneen vähittäiskaupan haluttomuus kertoa hintatietojaan.
Previous
JUKKA PASONEN
Myllytuotteiden marginaalit.
JUKKA PASONEN
Maidon hintamarginaalit.
JUKKA PASONEN
Jauhelihan marginaalit.
JUKKA PASONEN
Kauppa on onnistunut kasvattamaan osuuttaan elintarvikealan rahavirrasta teollisuutta ja maataloutta voimakkaammin.
Kauppa on pystynyt hyödyntämään elintarviketeollisuuden sekä kotimaassa että lähimarkkinoilla kohtaamaa kilpailua sekä tasaisesti kasvanutta tuontia, kertoi tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) Maataloustieteen päivillä Helsingissä torstaina.
PTT:n tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaupan ja ravintoloiden osuus reaalisista euromääräisistä rahavirroista on kasvanut. Myös tuonnin osuus on kasvanut tasaisesti.
Kotimaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden reaaliset rahavirrat ovat puolestaan pienentyneet. Verojen osalta kehityksessä näkyvät arvonlisäveroon tehdyt muutokset
Entistä suurempi osa elintarvikesektorilla syntyvästä lisäarvosta syntyy kaupan toiminnasta. Kaupan omien merkkien määrän kasvu on siirtänyt rahavirtoja teollisuudelta kaupalle.
Kauppa on muuttanut viime vuosina toimintatapojaan siten, että se on ottanut hoitaakseen etenkin tuotteiden jakelua ja muuta logistiikkaa. Tämän seurauksena myös aikaisempaa suurempi osa ketjun kustannuksia on siirtynyt kaupalle.
Kehityksessä on eroja tuotannonalojen välillä.
Lihasektorilla kauppa on pitkällä aikavälillä kasvattanut rahavirtojaan etenkin suhteessa teollisuuteen. Arovuoren mukaan lihan tarjonta kotimaassa ja tuonnin kautta on runsasta ja teollisuuden kyky tuottaa lisäarvoa on heikko.
Maitoalalla näkyy vuoden 2014 pakotepolitiikan seuraukset. Viennin romahtamisen myötä teollisuuden asema kotimarkkinoilla on heikentynyt ja kaupan asema maitomarkkinoilla on vahvistunut. Meijerit pärjäsivät verrattain hyvin vuoteen 2014 saakka.
Viljasektorilla teollisuus on kyennyt tuomaan markkinoille lisäarvotuotteita, joiden avulla se on jossain määrin onnistunut kasvattamaan rahavirtaansa. Alalle on tuonut rakenteellista muutosta viime vuosina kaupan omat paistopisteet ja raakapakasteiden tuonti.
Arovuoren mukaan vuosina 2014–2016 ruokakaupan markkinatilanne on tasaantunut. 2000-luvulla ruokaketju on kuitenkin mennyt uuteen asentoon päivittäistavarakaupan keskittymisen, tuonnin kasvun, elintarviketeollisuuden kansainvälistymisen sekä maatalousmarkkinoiden nopeiden hintamuutosten puristuksessa.
Tutkimuksen aineiston saatavuudessa on ollut haasteita, kertoi maatalousekonomisti Heini Lehtosalo PTT:stä.
Ennen Kuluttajatutkimuskeskuksella oli lakisääteinen oikeus saada yrityksiltä niiden hintatietoja tutkimuskäyttöön. Lakioikeus on nyt poistunut, kun Kuluttajatutkimuskeskus on yhdistetty Helsingin yliopistoon.
Keskittynyt vähittäiskauppa ei vapaaehtoisesti mielellään avaa hintatietojaan. Lehtosalo mainitsee kaupan pelkäävän joutumista Kilpailu- ja kuluttajaviraston hampaisiin, jos tietoja avataan.
Tiedonsaantivaikeuksien takia laskelmissa kaupan ja teollisuuden osuus vuonna 2016 on nyt esitetty könttänä. Tutkimuksen jatkuessa ne on tarkoitus eritellä ja laskea myös eri osapuolten kustannuksia ja katteita.
Tutkimuksen tarkastelujakso kattaa aikavälin 2000–2016. S-ryhmä aloitti halpuutus-nimellä kulkevan mainoskampanjansa vuonna 2015. Hintojen lasku nipisti kaupan mukaan sen omia katteita.
Arovuori sanoo, että hintamarginaalien perusteella ei voida ottaa kantaa markkinoiden toimivuuteen eikä siihen, mikä ketjun kunkin osapuolen osuus hinnasta pitäisi olla.
miheikki
Greatest Leader
Minun harrastuksiin kuuluu auton tyhjäkäyttäminen talvella. Yleensä se on noin varttitunti ennen liikkeellelähtöä. Nautintoa saa lämpimän kyydin lisäksi lakipykälän rikkomisesta. Postin tuomat mainokset työnnän sekajätteisiin Riikinvoiman iloksi.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.220697
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.220697
Ympäristö11:20Jarmo Palokallio
Oman lentomatkailun haitat voi tarkistaa internetistä löytyvillä laskureilla.
Previous
JARMO PALOKALLIO
JARMO PALOKALLIO
Lentäminen tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä.
JARMO PALOKALLIO
JARMO PALOKALLIO
Lentäminen tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä.
JARMO PALOKALLIO
Suomalainen kaipaa talvella aurinkoa ja lämpöä. Sitä, ja eksotiikkaa löytyy Thaimaan Phuketista. Nautinnolla on kuitenkin hintansa.
Nelihenkisen perheen lentomatka Thaimaahan tuottaa kohteesta ja jatkolennoista riippuen 15 000-20 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Ilmastotaakkaa kasvattavat lyhyiden jatkolentojen nousut ja laskut, jos sellaisia matkaan sisältyy.
Kovista päästöistä huolimatta lentomatkailu ei ole ollut ympäristöjärjestöjen hampaissa. Enemmän paukkuja on kohdistettu autoilijoiden syyllistämiseen.
Lentomatkailuun verrattuna autoilu on kuitenkin varsin ympäristöystävällistä. Viime vuonna uusien autojen keskimääräiset päästöt jäivät alle 120 grammaan kilometrille.
Perheen Thaimaan reissun päästöillä autoilee siten jopa 170 000 kilometriä. Keskimääräisillä vuosittaisilla ajomäärillä tuohon kuluu yli 10 vuotta.
Matkailua kannattaa siten miettiä myös ilmaston kannalta. Jossain määrin ympäristötietoinen lentomatkailija valitsee Thaimaan sijaan Kanarian saaret. Sinne lentäminen tärvelee ilmastoa lähes puolet vähemmän kuin Thaimaahan matkustaminen.
Opin jo kauan sitten, että monelta auton jäätymisongelmalta säästyy, kun antaa sen paukuttaa tyhjäkäynnillä ja ajoon lähdetään vähintään haalealla pelillä. Sanokoon viisaat mitä sanoo. Erityisesti tämä korostuu, kun ajo on sellaista nurkka-ajoa, jossa auto ei lämpene koskaan kunnolla.
Ikarus
Respected Leader
Kolhoosin hyllyt tyhjinä
Niklas Holmberg
Kolumni 13.01.2018
Osuuskaupan johto teki loistavan sijoituksen.
Simonkadulla on alkuvuonna ihmetelty osuuskauppojen tyhjiä hyllyjä. Sellaisia ei ole nähty sitten sotavuosien.
Tuhannen erilaisen broilerisuikaleen tilalla on tuhansia metrejä tyhjää tilaa. Limpustakin näyttää olevaan pulaa. Kolhoosin johtajien mukaan syy on tavarantoimittajien, jotka laiskottelevat pyhäpäivinä.
Kumma kyllä K-kaupassa ja Lidlissä tavaraa riittää.
Osuuskauppa seuraa omistajiensa käyttäytymistä tieteellisellä perusteellisuudella. Silti pyhät yllättivät. Tavara loppui vaikka uutta tuodaan tuhannen rekkakuorman päivävauhtia Sipoon uudesta logistiikkakeskuksesta. Kolhoosin uusi varasto onkin tuorein esimerkki automatiikan, robotiikan ja keinoälyn saavutuksista.
Omistajan ääntä on kuitenkin kuultu, sillä keskiolut ei Prismasta lopu. Trukkilava toisensa perään, hallin päästä päähän. Sieltä sitä saa ja halvalla. Ei tarvitse pelätä, että kansa alkaisi juoda neloskaljaa.
Osuuskaupan johto teki loistavan sijoituksen, kun se osti varastot täyteen kolmosolutta ennen alkoholiveron nostoa.
Iltalehden laskelmien mukaan S-ryhmän uuteen logistiikkakeskukseen, Suomen suurimpaan rakennukseen, mahtuu runsaat kuusi miljardia tölkkiä olutta. Sieltä sitä halpaa keskiolutta riittää kansan kulutukseen neljäksi vuodeksi.
Osuuskaupan halpuutuskampanja täyttää jo kolme vuotta. Nyt siitä pääsevät viimein nauttimaan myös töölöläisrouvat, kun Stokkan herkku muuttuu Ässän halvaksi.
Halpuutus alkaakin olla loppusuoralla.
Tuotteet ja tuottajat on halpuutettu. Logistiikka halpenee koko ajan.
Vielä kun työntekijät halpuutetaan, niin kohta asiakaskin tuntee itsensä halvaksi.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.220547
Ehehhe, äss-ryhmälle vähän kuittia.
Niklas Holmberg
Kolumni 13.01.2018
Osuuskaupan johto teki loistavan sijoituksen.
Simonkadulla on alkuvuonna ihmetelty osuuskauppojen tyhjiä hyllyjä. Sellaisia ei ole nähty sitten sotavuosien.
Tuhannen erilaisen broilerisuikaleen tilalla on tuhansia metrejä tyhjää tilaa. Limpustakin näyttää olevaan pulaa. Kolhoosin johtajien mukaan syy on tavarantoimittajien, jotka laiskottelevat pyhäpäivinä.
Kumma kyllä K-kaupassa ja Lidlissä tavaraa riittää.
Osuuskauppa seuraa omistajiensa käyttäytymistä tieteellisellä perusteellisuudella. Silti pyhät yllättivät. Tavara loppui vaikka uutta tuodaan tuhannen rekkakuorman päivävauhtia Sipoon uudesta logistiikkakeskuksesta. Kolhoosin uusi varasto onkin tuorein esimerkki automatiikan, robotiikan ja keinoälyn saavutuksista.
Omistajan ääntä on kuitenkin kuultu, sillä keskiolut ei Prismasta lopu. Trukkilava toisensa perään, hallin päästä päähän. Sieltä sitä saa ja halvalla. Ei tarvitse pelätä, että kansa alkaisi juoda neloskaljaa.
Osuuskaupan johto teki loistavan sijoituksen, kun se osti varastot täyteen kolmosolutta ennen alkoholiveron nostoa.
Iltalehden laskelmien mukaan S-ryhmän uuteen logistiikkakeskukseen, Suomen suurimpaan rakennukseen, mahtuu runsaat kuusi miljardia tölkkiä olutta. Sieltä sitä halpaa keskiolutta riittää kansan kulutukseen neljäksi vuodeksi.
Osuuskaupan halpuutuskampanja täyttää jo kolme vuotta. Nyt siitä pääsevät viimein nauttimaan myös töölöläisrouvat, kun Stokkan herkku muuttuu Ässän halvaksi.
Halpuutus alkaakin olla loppusuoralla.
Tuotteet ja tuottajat on halpuutettu. Logistiikka halpenee koko ajan.
Vielä kun työntekijät halpuutetaan, niin kohta asiakaskin tuntee itsensä halvaksi.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.220547
Ehehhe, äss-ryhmälle vähän kuittia.
Norja aikoo kieltää turkistarhauksen - tarhat lopettaisivat vuoteen 2025 mennessä
Norja hallitus aikoo kieltää turkistarhauksen. Turkistarhojen toiminta aiotaan lopettaa vuoteen 2025 mennessä.
Norjan turkistuottajat eivät hyväksy päätöstä. Turkistuottajien puheenjohtaja sanoo SVT:n haastattelussa, ettei viimeistä sanaa asiassa ole vielä sanottu.
Norjan hallituspuolueista Venstre haluaisi jatkaa turkistarhausta.
Ei mene kauan että suomessa noudatetaan tätä esimerkkiä.
Norja hallitus aikoo kieltää turkistarhauksen. Turkistarhojen toiminta aiotaan lopettaa vuoteen 2025 mennessä.
Norjan turkistuottajat eivät hyväksy päätöstä. Turkistuottajien puheenjohtaja sanoo SVT:n haastattelussa, ettei viimeistä sanaa asiassa ole vielä sanottu.
Norjan hallituspuolueista Venstre haluaisi jatkaa turkistarhausta.
Ei mene kauan että suomessa noudatetaan tätä esimerkkiä.
Tunnen yhden alueen S-meininkiä ja voin luvata, että myös prole on jo halpuutettu huolella. Ns. epätyypillisten työsuhteiden tuottama taloudellinen vaikutus on jo saatu hyvin taseisiin asti. Siivoustyön halpuuttaminen näkyy jo ja parhaiden kansallisten tapojen mukaisesti seuraavaksi halpuutetaan rakennusten huolto- ja ylläpito. Yleensä tämä johtaa noin 5-10 vuodessa tunnettuihin ongelmiin.
Esillepano on hyvää vauhtia muuttumassa Lidlistä tuttuun lootahyllyynpunnitaankassalla-metodiin. Leipää tulee tuoreena hyllyyn, jahka ensin vanhat on markkinoitu jne.
Venäjän kasvava turkistuotanto kiittää ja kumartaa.
Ideologinen luonnontuotevastaisuus poikii siis ainakin hedelmän suuntana itä. Pitääkö tosiaan ihmisiä ja yhteiskuntaa hyödyttävä turkistuotanto ajaa alas ideologisin perustein? Muuttuuko maailma paremmaksi, kun tuotanto onkin venäläiskiinalaisissa käsissä? Eläintenoikeuksien ajaminen noissa maissa voi olla hiukka haasteellisempaa, jos nuo oikeudet korreloivat lainkaan ihmisoikeuksien kanssa.
Tai sitten kiimainen ideologialähtöinen eläintenoikeuksien ajelu onkin johdettu...hmmm. sylttytehtaalta käsin????? Jotta iso bisnes saadaan sylttytehtaan käsiin.....
Norjalaisten naamaa rypistää -tietääkseni- myös EUvetoinen himokkuus siirtää kassikasvatus maan päälle. Tyypillisen kassikasvattamon investointitarve on kuulemani mukaan bauttiarrrrrallaa noin 60 miljoonaa euroa plus kasvaneet käyttökulut. Ja jostain pitää silti vesi saada kasvattamoon kiertämään. Parhaiden mallien mukaisesti lohenpaska on siilattava poistovedestä veks. Wau. Meinaako ne tosiaan, että kalojenkin pitää ryhtyä paskomaan merissä jonkin direktiivin mukaisesti?
Jotkut tuntemani norjalaiset sanovat kyllä vakavalla naamalla, että EU pamputtaa monin keinoin norskeja, kun nämä eivät ymmärrä avata öljyrahastoja yhteisen Euroopan hyväksi.....ei kai EU sentään sellaista....
Norjalaisilla on toimiva systeemi: oma puolustus, Nato-liitto ja pysytteleminen ulkona niistä pöydistä, joissa päätöksiä tehdään. 
Saattaisi toimia meilläkin.
Jotkut tuntemani norjalaiset sanovat kyllä vakavalla naamalla, että EU pamputtaa monin keinoin norskeja, kun nämä eivät ymmärrä avata öljyrahastoja yhteisen Euroopan hyväksi.....ei kai EU sentään sellaista....
Norjalaisilla on toimiva systeemi: oma puolustus, Nato-liitto ja pysytteleminen ulkona niistä pöydistä, joissa päätöksiä tehdään. Saattaisi toimia meilläkin.Jossain vaiheessa, ehkä n. 10 vuoden päästä, myymälät vähentynevät rajusti kun tulee halvemmaksi toimittaa lähetykset robottijakeluajoneuvolla suoraan kotiovelle. Positiivisena puolena tässä on, että syrjäseuduillekin tulee koko logistiikkaketjun valikoima helposti tarjolle. Negatiivista on, että naisten isoin työntekijäryhmä, kaupan myyjä, eliminoituu.