Tuskin on ainoa robosaation -uhri-. Saa sitten nähdä, missä hillopurkissa ihmiset saavat nokkaansa kastella, jahka tämä -kehitys- alkaa olla maalissa. Rahat eivät riitä ihan siihenkään, että kaikista tulee asiantuntijoita ja kymppejä.
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Tuskin on ainoa robosaation -uhri-. Saa sitten nähdä, missä hillopurkissa ihmiset saavat nokkaansa kastella, jahka tämä -kehitys- alkaa olla maalissa. Rahat eivät riitä ihan siihenkään, että kaikista tulee asiantuntijoita ja kymppejä.
Tämähän se on suuri tulevaisuuden haaste johon ei tunnu olevan vastausta vasemmistolla eikä oikeistolla. Ei oikeiston unelmat palkka-alesta ole lujalla pohjalla, ojaakaan kaivamaan ei kannata palkata miehiä vaikka heidät saisi töihin ilmaiseksi. Toisaalta miten kustannat vasemmiston haalima kansalaispalkkaelintason kaikille? Positiivista on se, että emme ole yksin...
Maatalouteen liittyen, aika moni maatalouden prosessi lienee automatisoitavissa edelleen, eli työvoiman tarve laskee ja paine tilakokojen kasvattamiseksi nousee, luulen ma.
Viimeksi muokattu:
YliKoo
Greatest Leader
Norjalaisilla on saatavaa enemmän kuin meillä on velkaa, antaa pientä pelivaraa päätöksentekoon.Norjalaisilla on toimiva systeemi: oma puolustus, Nato-liitto ja pysytteleminen ulkona niistä pöydistä, joissa päätöksiä tehdään.
Saattaisi toimia meilläkin.
Kyllä voi kiinalaisille valittaa huonosta eläintenkohtelusta ja sikäläisiä kettuja voi vapauttaa tarhoilta parhaaseen evr- tyyliin. Voi koittaa ja voin taata että tätä yrittäneitä ei tulla enää näkemään.. Kiinalainen turkistarhaushan on itseasiassa jo melko tehokasta, ketut nyljetään elävältä ja niille kasvaa vielä toinen turkki samalle eläimelle. Melko tehokasta, sanoisin. Sarkasmitutkansa kalibroimisen kanssa painiville kertottakoon että toinen näistä 'vitseistä' on totta. Arvatkaapas kumpi?Venäjän kasvava turkistuotanto kiittää ja kumartaa.Ideologinen luonnontuotevastaisuus poikii siis ainakin hedelmän suuntana itä.
Pitääkö tosiaan ihmisiä ja yhteiskuntaa hyödyttävä turkistuotanto ajaa alas ideologisin perustein? Muuttuuko maailma paremmaksi, kun tuotanto onkin venäläiskiinalaisissa käsissä? Eläintenoikeuksien ajaminen noissa maissa voi olla hiukka haasteellisempaa, jos nuo oikeudet korreloivat lainkaan ihmisoikeuksien kanssa.
Tai sitten kiimainen ideologialähtöinen eläintenoikeuksien ajelu onkin johdettu...hmmm. sylttytehtaalta käsin????? Jotta iso bisnes saadaan sylttytehtaan käsiin.....
Ikarus
Respected Leader
Glyfosaatin maailmanlaajuinen kielto kurittaisi USA:n viljelijöitä ja lisäisi hiilidioksidin päästöjä
Kuusi EU-maata etsii keinoja lopettaa glyfosaatin käyttäminen. USA:ssa kielto veisi miljardeja viljelijöiden tuloista.
Maailman käytetyimmän torjunta-aineen glyfosaatin maailmanlaajuinen kieltäminen lisäisi hiilidioksidin päästöjä merkittävästi, selviää GM Crops and Food -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Myös ruuantuotannon kustannukset nousisivat ja satojen tasot laskisivat.
Tutkimuksen mukaan glyfosaattikielto poistaisi muuntogeenisten soijan ja maissin viljelyn hyödyt Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.
Suurimmat vaikutukset tulisivat paluusta tavanomaiseen viljelyyn.
Gm-soijan ja -maissin viljelyssä glyfosaatti tuhoaa rikkakasvin, mutta ei tehoa geenimuunneltuun viljelykasviin. Sitä ei voi korvata muilla torjunta-aineilla.
Kiellon seurauksena suorakylvö vähenisi ja ajokertojen määrä pellolla lisääntyisi. Hiilidioksidipäästöjen nousu olisi pitkälle seurausta polttoaineen kulutuksen kasvusta.
Tavanomaisen viljelyn sadot ovat pienempiä kuin gm-viljelyn. Kielto myös lisäisi muiden torjunta-aineiden käyttöä.
Kielto vaikuttaisi heti maatilojen tuloihin. Suurimmat tappiot koituisivat USA:n viljelijöille.
Ajan kanssa vaikutukset laajenisivat maailman elintarvikemarkkinoihin. Soijan tuotanto maailmassa laskisi 3,7 prosenttia. Seurauksena olisi viljojen, öljykasvien ja sokerin hintojen nousu.
Pellon pinta-ala nousisi ja se johtaisi metsäalan pienenemiseen.
Argentiinassa ja Paraguayssa soijan sato pienenisi 18,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Näissä maissa saadaan kaksi satoa, sillä soijaa viljellään vehnän jälkeen. Ilman gm-tekniikkaa vuoden toinen sato jäisi saamatta.
Tutkimus on käynyt läpi tieteellisen vertaisarvioinnin, mutta siinä ei arvioitu vaikutuksia Eurooppaan.
Jos glyfosaatti kiellettäisiin Suomessa, vähenisi suorakylvö myös täällä.
"Se olisi kuin paluu 1970-luvulle. Tosin hieman paremmalla tekniikalla", Luonnonvarakeskuksen tutkija Heikki Jalli sanoo.
Glyfosaatti on sekä Suomen että maailman käytetyin rikkakasvien torjunta-aine.
Yksi syy suosioon on edullinen hinta.
"1970-luvulla viisi litraa maksoi sata euroa. Nyt sillä saa 20 litraa", Jalli sanoo.
Hinta alkoi laskea patentin raukeamisen jälkeen vuonna 2000.
Käyttöä voisi Jallin mukaan vähentää Suomessa.
"Suorakylvöpelloilla nähdäkseni pärjättäisiin ilman kevätglyfosaattia. Sitä käytetään rutiininomaisesti juolavehnän torjuntaan", Jalli sanoo.
EU päätti marraskuussa glyfosaatin myyntiluvan viiden vuoden jatkosta. Kiista glyfosaatista ei kuitenkaan ole ohi.
Euractiv-verkkolehden mukaan kuusi maata haluaisi kieltää glyfosaatin EU:n päätöksestä huolimatta.
Ranska, Belgia, Kreikka, Luxemburg, Malta ja Slovenia haluavat Euroopan komissiolta suunnitelman, jolla glyfosaatista päästäisiin eroon vuonna 2022 myyntiluvan umpeutuessa.
Nämä maat vastustivat myös myyntiluvan jatkamista.
Vahvasti torjunta-ainetta vastustava Ranska aikoo etsiä keinoja lopettaa aineen käyttö jo aiemmin.
Euroopan parlamentissa on paljon glyfosaattia vastustavia. EU:n laajuinen ainetta vastustava kansalaisaloite keräsi 1,3 miljoonaa nimeä.
Glyfosaatin vastustajat vetoavat tutkimukseen, jonka mukaan aine saattaa aiheuttaa syöpää.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n mukaan syöpäriskiä ei ole.
Myös USA:n ympäristönsuojeluvirasto EPA arvioi joulukuussa, että syöpäriskiä ei ole (MT 5.1.).
Glyfosaatin syöpäriski rajoittuu ainetta työkseen käyttäviin. Ruuassa riskiä ei ole.
Glyfosaattikielto
Viljelijöiden tulot vähenisivät maailmassa 5,7 miljardilla vuodessa. Puolet siitä kohdistuisi USA:n viljelijöihin. Myös Argentiinassa, Brasiliassa ja Kanadassa viljelijät kärsisivät tappioita.
Soijan tuotanto maailmassa vähenisi 9,7 miljoonaa tonnia (3,7 prosenttia) vuodessa, jos muuntogeenistä soijaa ei voisi viljellä. Rypsintuotanto vähenisi ja palmuöljyn ja muiden öljykasvien tuotanto lisääntyisi.
Viljelymaa lisääntyisi 762 000 hehtaarilla ja metsäala pienentyisi 167 000 hehtaaria. 235 000 hehtaaria laidunta otettaisiin viljelyyn.
Maankäytön muutokset lisäisivät hiilidioksidipäästöjä 234 miljoonaa tonnia.
Soijan markkinahinta nousisi 5,4 prosenttia, muiden viljelykasvien 0,5–2 prosenttia.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.221024
Tätä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.. ja sinne se lopulta luiskahtaa.
Saksalta, Ranskalta ja kumppaneilta on tainnut unohtua, että USA, Kanada, Australia, Venäjä, Unkaina jne. ei kuulu EU:n.
Jutussa yllä mainittu asiantuntijan lausunto siitä, että suorakylvössä pärjätään ilman kevät glyfosaattia. Niin pärjätään, jos se on sinne jo syksyllä levitetty, ei muuten. Annos ei tarvitse olla iso, 1,5 l/ha riittää keväällä tai edellisenä syksynä levitettynä. Itse levitän sen lähes aina sadon korjuun jälkeen syksyllä seuraavaa satokautta varten valmiiksi. Keväällä pelto on rikkakasveista valmiiksi puhdistettu. Omat käytännön kenttäkokeet ovat osoittaneet, että suorakylvössä siinä ''ruiskutushauessa'' (ruiskutusvirhe, mikä on jäänyt käsittelemättä) ei kasva muuta kuin rikkaruohoja.
Kylvömenetelmänä suorakylvö on glysaattikiellon iskiessä täydellisesti kuopattu. Toki korvaavaa ainetta kehitellään, mutta mitä saadaan aikaiseksi, mihin hintaa ja millä aikataululla, jää nähtäväksi.
Lisäksi esim. USA:ssa on suuria alueita, joilla suorakylvö on eroosion takia ainoa vaihtoehto. Lisäksi, jos vettä ei ole kasvukaudella tarpeeksi saatavilla, maassa olevaa kevätkosteutta ei suorakylvössä hukata, vaan se on kasvukaudella kasvien käytettävissä.
Kuusi EU-maata etsii keinoja lopettaa glyfosaatin käyttäminen. USA:ssa kielto veisi miljardeja viljelijöiden tuloista.
Maailman käytetyimmän torjunta-aineen glyfosaatin maailmanlaajuinen kieltäminen lisäisi hiilidioksidin päästöjä merkittävästi, selviää GM Crops and Food -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Myös ruuantuotannon kustannukset nousisivat ja satojen tasot laskisivat.
Tutkimuksen mukaan glyfosaattikielto poistaisi muuntogeenisten soijan ja maissin viljelyn hyödyt Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.
Suurimmat vaikutukset tulisivat paluusta tavanomaiseen viljelyyn.
Gm-soijan ja -maissin viljelyssä glyfosaatti tuhoaa rikkakasvin, mutta ei tehoa geenimuunneltuun viljelykasviin. Sitä ei voi korvata muilla torjunta-aineilla.
Kiellon seurauksena suorakylvö vähenisi ja ajokertojen määrä pellolla lisääntyisi. Hiilidioksidipäästöjen nousu olisi pitkälle seurausta polttoaineen kulutuksen kasvusta.
Tavanomaisen viljelyn sadot ovat pienempiä kuin gm-viljelyn. Kielto myös lisäisi muiden torjunta-aineiden käyttöä.
Kielto vaikuttaisi heti maatilojen tuloihin. Suurimmat tappiot koituisivat USA:n viljelijöille.
Ajan kanssa vaikutukset laajenisivat maailman elintarvikemarkkinoihin. Soijan tuotanto maailmassa laskisi 3,7 prosenttia. Seurauksena olisi viljojen, öljykasvien ja sokerin hintojen nousu.
Pellon pinta-ala nousisi ja se johtaisi metsäalan pienenemiseen.
Argentiinassa ja Paraguayssa soijan sato pienenisi 18,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Näissä maissa saadaan kaksi satoa, sillä soijaa viljellään vehnän jälkeen. Ilman gm-tekniikkaa vuoden toinen sato jäisi saamatta.
Tutkimus on käynyt läpi tieteellisen vertaisarvioinnin, mutta siinä ei arvioitu vaikutuksia Eurooppaan.
Jos glyfosaatti kiellettäisiin Suomessa, vähenisi suorakylvö myös täällä.
"Se olisi kuin paluu 1970-luvulle. Tosin hieman paremmalla tekniikalla", Luonnonvarakeskuksen tutkija Heikki Jalli sanoo.
Glyfosaatti on sekä Suomen että maailman käytetyin rikkakasvien torjunta-aine.
Yksi syy suosioon on edullinen hinta.
"1970-luvulla viisi litraa maksoi sata euroa. Nyt sillä saa 20 litraa", Jalli sanoo.
Hinta alkoi laskea patentin raukeamisen jälkeen vuonna 2000.
Käyttöä voisi Jallin mukaan vähentää Suomessa.
"Suorakylvöpelloilla nähdäkseni pärjättäisiin ilman kevätglyfosaattia. Sitä käytetään rutiininomaisesti juolavehnän torjuntaan", Jalli sanoo.
EU päätti marraskuussa glyfosaatin myyntiluvan viiden vuoden jatkosta. Kiista glyfosaatista ei kuitenkaan ole ohi.
Euractiv-verkkolehden mukaan kuusi maata haluaisi kieltää glyfosaatin EU:n päätöksestä huolimatta.
Ranska, Belgia, Kreikka, Luxemburg, Malta ja Slovenia haluavat Euroopan komissiolta suunnitelman, jolla glyfosaatista päästäisiin eroon vuonna 2022 myyntiluvan umpeutuessa.
Nämä maat vastustivat myös myyntiluvan jatkamista.
Vahvasti torjunta-ainetta vastustava Ranska aikoo etsiä keinoja lopettaa aineen käyttö jo aiemmin.
Euroopan parlamentissa on paljon glyfosaattia vastustavia. EU:n laajuinen ainetta vastustava kansalaisaloite keräsi 1,3 miljoonaa nimeä.
Glyfosaatin vastustajat vetoavat tutkimukseen, jonka mukaan aine saattaa aiheuttaa syöpää.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n mukaan syöpäriskiä ei ole.
Myös USA:n ympäristönsuojeluvirasto EPA arvioi joulukuussa, että syöpäriskiä ei ole (MT 5.1.).
Glyfosaatin syöpäriski rajoittuu ainetta työkseen käyttäviin. Ruuassa riskiä ei ole.
Glyfosaattikielto
Viljelijöiden tulot vähenisivät maailmassa 5,7 miljardilla vuodessa. Puolet siitä kohdistuisi USA:n viljelijöihin. Myös Argentiinassa, Brasiliassa ja Kanadassa viljelijät kärsisivät tappioita.
Soijan tuotanto maailmassa vähenisi 9,7 miljoonaa tonnia (3,7 prosenttia) vuodessa, jos muuntogeenistä soijaa ei voisi viljellä. Rypsintuotanto vähenisi ja palmuöljyn ja muiden öljykasvien tuotanto lisääntyisi.
Viljelymaa lisääntyisi 762 000 hehtaarilla ja metsäala pienentyisi 167 000 hehtaaria. 235 000 hehtaaria laidunta otettaisiin viljelyyn.
Maankäytön muutokset lisäisivät hiilidioksidipäästöjä 234 miljoonaa tonnia.
Soijan markkinahinta nousisi 5,4 prosenttia, muiden viljelykasvien 0,5–2 prosenttia.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.221024
Tätä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.. ja sinne se lopulta luiskahtaa.
Saksalta, Ranskalta ja kumppaneilta on tainnut unohtua, että USA, Kanada, Australia, Venäjä, Unkaina jne. ei kuulu EU:n.
Jutussa yllä mainittu asiantuntijan lausunto siitä, että suorakylvössä pärjätään ilman kevät glyfosaattia. Niin pärjätään, jos se on sinne jo syksyllä levitetty, ei muuten. Annos ei tarvitse olla iso, 1,5 l/ha riittää keväällä tai edellisenä syksynä levitettynä. Itse levitän sen lähes aina sadon korjuun jälkeen syksyllä seuraavaa satokautta varten valmiiksi. Keväällä pelto on rikkakasveista valmiiksi puhdistettu. Omat käytännön kenttäkokeet ovat osoittaneet, että suorakylvössä siinä ''ruiskutushauessa'' (ruiskutusvirhe, mikä on jäänyt käsittelemättä) ei kasva muuta kuin rikkaruohoja.
Kylvömenetelmänä suorakylvö on glysaattikiellon iskiessä täydellisesti kuopattu. Toki korvaavaa ainetta kehitellään, mutta mitä saadaan aikaiseksi, mihin hintaa ja millä aikataululla, jää nähtäväksi.
Lisäksi esim. USA:ssa on suuria alueita, joilla suorakylvö on eroosion takia ainoa vaihtoehto. Lisäksi, jos vettä ei ole kasvukaudella tarpeeksi saatavilla, maassa olevaa kevätkosteutta ei suorakylvössä hukata, vaan se on kasvukaudella kasvien käytettävissä.
Vähänkään pidemmällä aikavälillä enemmän, ymmärtääkseni.
Miten mulla on koko ajan sellainen kutina, että suuret torjunta-ainetuottajat ovat lobanneet tämän hankkeen ja ullattaen loutuukin sitten uusi vaihtoehto....joka tieten on -hivenen- (6x) kalliimpi.....nythän tuo perustuote on kiusallisen halpaa.....Ja yhtä luonnollisesti uusi tuote on suorastaan terveellistä.
Yksistään jo tuo eroosiontorjunta on asia, joka ei juurikaan voi muuttua. Tai sitten nykyiset pellot pannaan laitumiksi. Sopivilla lajikkeilla ja laiduntajilla preeria kyllä toimii oivallisesti. Mutta milläs ruokit kolmanneksen maapallon väestä?
Ikarus
Respected Leader
Minun nenäkarvat ovat glyfosaatin tuoksussakin haistelleet samaa.
Suomessa suorakylvetään n. 240.000 ha/v.
Viimeksi muokattu:
Yksistään noilla suurilla maataloustuottajilla on äkkiä laskien melkein 70 miljoonaa suorakylvöhehtaaria. Onhan ikävää, että käytössä oleva aine on kiusallisen halpaa.....jokainen voi kuutioida, mitä Monsantolle tarkoittaisi esim. sellaisen aineen myyminen, joka olisi edes sen vaatimattomat kolme kertaa kalliimpaa.
Liian houkutteleva ja suuri bisneksen paikka.
Liian houkutteleva ja suuri bisneksen paikka.
miheikki
Greatest Leader
https://yle.fi/uutiset/3-8008546
Kuka omistaa siemenet
– suurteollisuus vai ihmiskunta?
Siemenet ovat ruokaturvan peruspilari. Viljelijät ovat kautta aikojen tienneet, kuinka siemeniä säästetään, varastoidaan ja kylvetään seuraavana keväänä. Monessa maassa siementen säästämisestä on kuitenkin tullut rikos, ja maanviljelijöistä rikollisia.
Teksti: Jaana Kanninen. Kuvat ja videot: Marcus Rosenlund. Grafiikka: Stina Tuominen. Toteutus: Ville Juutilainen. Julkaistu 22.5.2015.
– Siemenestä kaikki lähtee. Sitten tarvitaan aurinkoa, vettä ja paljon muutakin. Mutta kasvun perusta on siemenessä.
Kallepekka Toivonen viljelee Myllymäen tilaansa Nurmijärvellä jo kolmannessa polvessa. Hänen tilansa on suuri; viljeltyä peltoa on 187 hehtaaria. Tilan työt tehdään perheen voimin ja etenkin tilan vanha isäntä, Kallepekan isä, on isona apuna. Tilapäistä apua antavat naapurin poika ja lähellä asuva veli.
Mistä on kyse
Keväällä pitää kiirettä. Tänä keväänä poikkeuksellisen kovat sateet ovat viivyttäneet kylvöä. Tässä hän kylvää vehnää. Tilalla viljellään lisäksi kauraa, ruista, öljykasveja ja kuminaa. Kuminasta on viime vuosina tullut tilan tärkein viljelykasvi.
- Siemenet ovat maailman ruokaturvan keskiössä, mutta oikeus siemeniin on kaikonnut yhä kauemmas viljelijöistä. Useimpia siemeniä hallitsevat siemenyritykset, joilla on patenttioikeus kehittämiinsä lajikkeisiin.
- Siementen tekijänoikeuksiin vaikuttavat mm. patenttilait, kansainvälinen sopimus uusien kasvilajien suojelusta (UPOV) sekä vapaakauppasopimukset.
- Monissa maissa viljelijöillä ei ole oikeutta säilyttää siemeniä seuraavan vuoden satoa varten. EU:ssa ei olla näin pitkällä, mutta Euroopan patenttitoimisto EPO on alkanut patentoida myös kasveja.
- Monissa maissa viljelijät ovat nousseet voimakkaasti siemenyhtiöitä vastaan. Useammassa Latinalaisen Amerikan maassa kansanliikkeet ovat onnistuneet pysäyttämään ”monsantolakeja”.
- EU:n suunnittelema siemenlaki kaatui parlamentin vastustukseen viime vuonna.
- Lue näkökulma: Haluammeko siirtää elämän omistusoikeuden suuryrityksille?
Myllymäen tilalla kylvetään sekä omia siemeniä että ostettuja siemeniä. Vehnä ja kaura ovat lähes aina edellisvuosien siemeniä. Kuminan, rukiin ja öljykasvien siemenet ostetaan joka vuosi.
Oikeus siemeniin on monissa maissa paennut yhä kauemmas viljelijöistä. Suuntaus alkoi jo niin sanotusta vihreästä vallankumouksesta 1950-luvun jälkeen, jolloin viljelijät eri puolilla maailmaa tulivat yhä riippuvaisemmiksi pitkälle kehittyneestä maatalousteknologiasta. Vihreä vallankumous toi markkinoille hybridisiemenet, joiden viljely edellytti raskasta lannoittamista ja torjunta-aineiden käyttöä.
Sadot kasvoivat, mutta niin kasvoi myös viljelijöiden riippuvuus siemeniä ja maatalouskemikaaleja tuottavista yrityksistä. Maailman nälkää ei vihreä vallankumous selättänyt.
Vanhat maatiaislajikkeet vaihtuivat vähitellen teollisiin lajikkeisiin. Kasvinjalostus siirtyi pieniltä tai keskisuurilta yrityksiltä – usein valtiollisilta – muutamalle ylikansalliselle suuryritykselle. Ne voivat pulskasti ja kasvoivat silmissä.
Nyt suuryritykset hallitsevat siementen tekijänoikeuksia. Niillä on hallussaan niin muuntogeenisten kuin perinteisillä tavoilla jalostettujen kasvilajikkeiden patentit.
Viime viikkoina on saatu lukea hurjia huhuja maailman suurimpiin kuuluvasta yritysostosta, kun Monsanton on arveltu havittelevan Syngentan ostamista.
Glyfosaatti – aikamme DDT?
Glyfosaatti on tällä hetkellä maailman eniten käytetty torjunta-aine, jonka historia liittyy kiinteästi bioteknologian nopeaan kehitykseen. Glyfosaatti on läpäissyt turvallisuustestit eri puolilla maailmaa, myös Euroopassa. Suomessa sitä myydään monilla eri kauppanimillä.
Maaliskuussa Maailman terveysjärjestö WHO laittoi julkisuuteen tiedotteen, jonka mukaan glyfosaatti luokitellaan ”todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi”. Varsinainen tutkimus, johon tieto perustuu, julkaistaan vasta kesäkuussa.
Tieto on jo aiheuttanut suurta hämminkiä eri puolilla maailmaa. Argentiinassa Epuyénin maakunta lähellä Chilen rajaa julistautui glyfosaattivapaaksi vyöhykkeeksi, ja Kolumbian viranomaiset vaativat kokapensasviljelmien ruiskuttamisen lopettamista heti. Kokapensaita on hävitetty vuosikausia ruiskuttamalla glyfosaattia lentokoneista.
Euroopassa glyfosaatti hyväksyttiin torjunta-aineeksi vuonna 2002, ja se sai käyttöluvan kymmeneksi vuodeksi. Komissio on kuitenkin antanut sille lisäaikaa tämän vuoden loppuun saakka, ja lisätutkimuksia EU tekee paraikaa Saksassa.
Vastaavia tarkistuksia on menossa muuallakin maailmassa. Lähikuukaudet osoittavatkin, onko glyfosaatti meidän aikamme DDT.
Glyfosaatin turvallisuudesta on pitkään ollut ristiriitaista tietoa, sillä WHO:n mukaan Yhdysvaltain ympäristövirasto EPA luokitteli aineen vuonna 1985 ”luultavasti syöpää aiheuttavaksi”, mutta muutti luokitusta muutaman vuoden kuluttua ”ihmisille syöpää aiheuttamattomaksi”.
Glyfosaatti eli kemialliselta nimeltään N-(fosfonimetyyli)glysiini on siemenjätti Monsanton keksintö. Monsanton kemisti John E. Franz keksi aineen vuonna 1970, ja yhtiö toi sen markkinoille muutaman vuoden kuluttua nimellä Roundup.
Glyfosaatti tappaa tehokkaasti rikkakasveja, ja se nousikin viljelijöiden suosioon nopeasti ympäri maailman. Tänä päivänä sitä myydään monilla kauppanimillä.
Aineen räjähdysmäinen suosio perustuu paljolti siihen, että siemenyritykset ovat kehittäneet glyfosaatille vastustuskykyisiä muuntogeenisiä viljalajikkeita, jolloin myrkkyä voi rauhassa käyttää ilman että se vahingoittaisi satoa.
Ensimmäisen Roundup ready -lajikkeen Monsanto kehitti vuonna 1996. Se oli soijapapu, jonka DNA on muutettu sellaiseksi, että se kestää glyfosaattia. Nykyään kaupan on maissin, rapsin, puuvillan, sokerijuurikkaan ja sinimailasen glyfosaattia kestäviä muuntogeenisiä lajikkeita.
Suomessa glyfosaatin myynti oli suurimmillaan vuonna 2010, noin 900 tonnia vuodessa, kerrotaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESista.
Lisää aiheesta: Colombian authorities call for end to glyphosate aerial spraying of coca crops
– Voi vain kysyä, mitkä muut kemikaalit aiheuttavat vaaraa ihmiselle tai ympäristölle?
Toivosen tilalla ei tänä keväänä ollut tarvetta glyfosaatin levittämiseen, vaikka sitä kyllä käytetään tälläkin tilalla. Toivonen kertoo, että hän ei käytä hengityssuojaimia levittäessään torjunta-aineita traktorista, koska uskoo olevansa suojassa traktorin hytissä. Suojakäsineet hänellä on aineita käsitellessään.
– Uskon, että Suomessa kemikaaleja käytetään vastuullisella tavalla.
Siementen säästämisestä voi joutua oikeuteen
Pelkästään yhdysvaltalaisella jättiyrityksellä Monsantolla on noin 7 500 patenttia, kertoo Charla Lord Monsanton viestintäosastolta. Joukossa on sekä muuntogeenisiä kasveja että perinteisillä tavoilla jalostettuja uusia kasvilajikkeita, joilla on jokin uusi ominaisuus.
Lord kertoo, että kun viljelijä ostaa Monsanton siemeniä, hän samalla allekirjoittaa sopimuksen, jossa hän sitoutuu ostamaan uudet siemenet joka vuosi. Siemeniä ei saa säästää seuraavan vuoden satoa varten eikä lahjoittaa lapsille tai naapureille.
Monsantolla on kymmeniä työntekijöitä, joiden tehtävä on tarkkailla ”omia” viljelijöitä. Jos yritys epäilee viljelijän sittenkin säästäneen siemeniä, yritys voi viedä viljelijän oikeuteen.
Monsanton ilmoituksen mukaan yhtiöllä on 147 oikeustapausta, joissa on mukana satoja viljelijöitä. Yhdeksän tapausta on kulkenut koko oikeusprosessin läpi, ja jokainen niistä on päättynyt Monsanton voittoon. Tapauksia seuraavan kansainvälisen Grain-nimisen kansalaisjärjestön mukaan Monsanto on saanut kymmeniä miljoonia dollareita korvauksena patenttioikeuksien rikkomisesta.
Davidin taistelu Goljatia vastaan – pohjoisdakotalaisen tilan tarina
Veljekset Roger, Rodney ja Greg Nelson viljelevät Pohjois-Dakotassa perhetilallaan muuntogeenistä soijaa ja sokerijuurikasta sekä tavanomaista vehnää.
Nelsonin perheen painajainen alkoi vuonna 1999. Monsanto väitti, että he olivat säästäneet Monsanton patentoimaa, Roundup-kasvimyrkylle vastustuskykyistä muuntogeenistä soijapapua edellisvuodesta, ja kylväneet siitä uuden sadon.
Rodney kertoo puhelimessa, että todennäköisesti Monsanto etsi ennakkotapauksia, joilla osoittaa viljelijöille, etteivät he enää omistaneet oikeuksia siemeniin.
– Uskon, että he poimivat jokaisesta maakunnasta vähintään yhden viljelijän pelästyttämismielessä.
Hän kertoo, että Monsanto ei löytänyt todisteita väitteelleen, ja lopulta Nelsonin perhe välttyi oikeudenkäynniltä. Itse asiassa Nelsonit olisivat halunneet oikeussaliin, koska olivat varmoja voitostaan. Mutta siihen asti ei edetty.
Lopulta Monsanto antoi periksi, kertoo Rodney.
– Maksoimme kovan hinnan, sillä isäni sai sinä aikana sydänkohtauksen.
Nelsonin perhe ei ollut ainoa viljelijäperhe, joka oli Monsanton hampaissa, vaan oikeutta käytiin monta muutakin perhettä vastaan.
– Yleensä Monsanton menettelytapa on viljelijän väsyttäminen tai asioiden pitkittäminen siihen pisteeseen saakka, että viljelijältä loppuvat rahat. Moni on menettänyt jopa tilansa oikeustaistelussa siemenfirmaa vastaan.
Rodney Nelson kertoo, että hän ei voi säästää siemeniä seuraavana vuonna kylvettäväksi, koska se rikkoo siemenfirmojen tekijänoikeuksia. Tämä koskee myös perinteisiä siemeniä, jotka eivät ole muuntogeenisiä.
– Kaikki pitää ostaa joka vuosi, ja hinnat ovat nousseet vuosi vuodelta. Viisitoista vuotta sitten maksoimme 45 dollaria eekkeriltä Roundupille resistentistä sokerijuurikkaasta. Nyt maksamme samalta alalta 300 dollaria.
Nelson sanoo, että mitään ei ole tehtävissä, koska säännöt ovat sellaiset.
– Jos haluat viljellä, sinun on ostettava siemenet.
Nelsonin perhe käyttää etupäässä muuntogeenisiä lajikkeita. Rodney Nelson sanoo, että ne eivät juuri kasvata satoa, mutta rikkakasvien torjunta on helppoa, kun itse viljelykasvi kestää Roundup-myrkyn. Sekin on Monsanton valmistamaa.
– Nyt siitä on tulossa loppu, koska on ilmaantunut Roundupille vastustuskykyisiä rikkakasveja. Sitä paitsi olemme kuulleet, että Roundup todennäköisesti aiheuttaa syöpää.
Rodney Nelsonin ääni puhelimessa on väsynyt, kun hän sanoo:
– Jos teillä Euroopassa ei vielä käytetä muuntogeenisiä viljelykasveja, niin älkää avatko niille ovea.
Korjattu 22.5.2015 klo 13.21: 45 dollaria eekkeriltä, ei aarilta.
Nelson Farm
Edit. Koko YLEn kirjoitus ei ole tässä.
Viimeksi muokattu:
Nelsonin perheen painajainen alkoi vuonna 1999. Monsanto väitti, että he olivat säästäneet Monsanton patentoimaa, Roundup-kasvimyrkylle vastustuskykyistä muuntogeenistä soijapapua edellisvuodesta, ja kylväneet siitä uuden sadon.
Rodney kertoo puhelimessa, että todennäköisesti Monsanto etsi ennakkotapauksia, joilla osoittaa viljelijöille, etteivät he enää omistaneet oikeuksia siemeniin.
– Uskon, että he poimivat jokaisesta maakunnasta vähintään yhden viljelijän pelästyttämismielessä.
Lainaus yltä. Niin. Tällaisten ArvoPohja-yritysten varaanko kannattaa ihmisen pääasiallinen harrastus eli syöminen jättää? Globaali ArvoPohja ei ole kyllä minun APni, eikä tule nykymenolla olemaankaan.
Syöminen kannattaa aina ja sen nämä APyritykset tietävät.
Rodney kertoo puhelimessa, että todennäköisesti Monsanto etsi ennakkotapauksia, joilla osoittaa viljelijöille, etteivät he enää omistaneet oikeuksia siemeniin.
– Uskon, että he poimivat jokaisesta maakunnasta vähintään yhden viljelijän pelästyttämismielessä.
Lainaus yltä. Niin. Tällaisten ArvoPohja-yritysten varaanko kannattaa ihmisen pääasiallinen harrastus eli syöminen jättää? Globaali ArvoPohja ei ole kyllä minun APni, eikä tule nykymenolla olemaankaan.
Syöminen kannattaa aina ja sen nämä APyritykset tietävät.
Alkutuotannon tulevaisuuden tahtilajit ovat jo näkyvissä.
Trendit/jo nykytila:
Lypsyrobotit, ruokintarobotit, tuotantoeläinten automatisoitu terveyden/tuotoksen seuranta, pitkälle automatisoitu vikadiagnostiikka&huoltokutsut, ...
Muutaman vuoden sisällä automatisaatio iskee todennäköisesti ainakin isompien tilojen konehommiin.
Seuraus: Lisää (rakenteellista) työttömyyttä ja tuottajahintojen alasajoa. Survival of the fittest.
Ruuan määrä ja laatu varmasti pysyy kohdillaan, mutta siinä sivussa tullaan kansan lisäksi ruokkimaan myös tyytymättömyyttä, joka sitten toimii polttoaineena parin mutkan kautta mm. "itäiselle vaikutukselle".
Trendit/jo nykytila:
Lypsyrobotit, ruokintarobotit, tuotantoeläinten automatisoitu terveyden/tuotoksen seuranta, pitkälle automatisoitu vikadiagnostiikka&huoltokutsut, ...
Muutaman vuoden sisällä automatisaatio iskee todennäköisesti ainakin isompien tilojen konehommiin.
Seuraus: Lisää (rakenteellista) työttömyyttä ja tuottajahintojen alasajoa. Survival of the fittest.
Ruuan määrä ja laatu varmasti pysyy kohdillaan, mutta siinä sivussa tullaan kansan lisäksi ruokkimaan myös tyytymättömyyttä, joka sitten toimii polttoaineena parin mutkan kautta mm. "itäiselle vaikutukselle".
Ihannemaailmassa siementen tekijänoikeudet omistaisi FAO, eli YK:n maatalousjärjestö joka antaisi ne ilmaiseksi kaikkien käyttöön. Ongelmana on, että yksityisten yritysten voitontavoittelu käytännössä haittaa GMO-kasvien levittämistä mikä taas haittaa maailman ruoantuotanto.
YliKoo
Greatest Leader
"Parhaassa" tapauksessa EU kieltää käytön keskenään, ja jättää Amerikat tuottamaan edullisesti. Taas yksi niitti vanhan mantereen rollaattoriin.
Ikarus
Respected Leader
Tämä olisi Eu:n alueen maatalouden kilpailukyvylle se viimeinen niitti. En millään usko, että edes Eu on kykenevä millään ArvoPohjalla moista päätöstä tekemään.
Täyskielto iskisi koko elintarvikeketjuun kustannuksia kohottavasti tavanomaiset muokkaus ja viljelymenetelmät eli syyskyntö / kevätmuokkaus mukaan lukien.
Karjatilan tavanomainen ja hyvä viljelykierto. 3 vuotta nurmea, joka päätetään glyfosaatilla. Ensimmäinenä viljavuotena kasvina puhdas ohra tai kaura. Syksyllä tarpeen mukaan (puolikas annoskin voi riittää) glyfosaattia, saadaan viimeisetkin monivuotiset rikkakasvit juolavehnät, voikukat, saunakukat jne pois. Toisena viljavuotena suojavilja + heinänsiemen. Maan rakenteen kannalta yllä kuvattu viljelykierto on optimaalinen.
Kolmen vuoden nurmikierto alkaa alusta. Nurmi on rikkakasviton ja lähes juolavehnätön taas kolme vuotta, nurmen kasvinsuojeluun ei näinä nurmivuosina useinkaan ole tarvetta.
Nyt jos glyfosaatti jää pois keinovalikoimasta, tarvitaan 1-kasvukausi avokesannointia juolavehnän torjumiseksi nurmen päättämisen jälkeen. Pelto ei tuota kesantovuotena mitään, polttoainetta palaa, pintavaluntoja vesistöihin. Lähes ainoa keino juolavehnän torjuntaan ilman glyfosaattia on tuo avokesannointi eli säännöllisillä muokkauksilla nostetaan juolavehnän juuret maan pinnalle kuivumaan. Tarvitaan 3-4 muokkauskertaa kasvukaudessa edes jonkunlaiseen tehoon pääsemiseksi. Aina kun vihreää ilmaantuu 10-15 cm, muokataan.
Glyfosaattihan toimii siten, että kasvin lehdelle jouduttuaan se kulkeutuu alas juureen ja sitä kautta pystyy nitistämään torjuttavan kohteen.
Veden ja ravinteiden kierto sekä yhteyttäminen loppuu ja kasvi kuivahtaa pystyyn.
Juolavehnä. On loistava lisääntymään, jos se on päässyt lähtemään lapasesta. Juuren pätkäkin riittää lisääntymiseen.
Valloittaa nurmikasvuston viidessä vuodessa täysin. Eloperäisillä mailla vähempikin aika riittää.
Kolmen nurmivuoden jälkeen eloperäisllä mailla lähes puolet kasvustosta on jo juolavehnää.
Tukahduttaa nopeakasvuisena viljakasvuston alleen. Aiheuttaa nurmessa laatutappiota.
Juolavehmän alaosa mätänee nurmikasvustossa todella nopeasti, tuloksena keltaista märännösrehua, joka ei hyvin nautaeläimelle maistu.
Aiheuttaa siis haju- ja makuhaitan sekä sadon ruokinnallinen rehuarvo laskee. Syö naudat sitä sitten jollain tavalla nälkäänsä, mutta tuotanto kärsii.
Luomuviljelyn haasteet (ts. sato- ja laatutappiot) ilman kasvinsuojelua ovat rikkakasvien muodossa merkittävät.
Toinen sato- ja laatutappiota aiheuttava asia luomuviljelyssä on peltoon sadolle annettujen ravinteiden riittämättömyys.
Tarvitaan mekaanista rikkaäestystä, erinomaista viljelykiertoa, avokesannointia, viherkesannointia jne.
Tästä huolimatta jotkut asiaan syvällisesti perehtyneet maatilat ovat saaneet homman toimimaan luomuviljelyssäkin kannattavasti. Yksi syy tähän on luomuviljelyn korkeammat tuet. Toinen on se, että ostopanoksia käytetään vähemmän. (Kemialliset lannoitteet ja kasvinsuojelu.) Kolmas tekijä on luomutuotteilla saatava vähän korkeampi hinta.
Mutta jos minulta kysytään, ostanko suomalaista tavanomaisesti tuotettua vaikkapa ohrajauhoa vai luomua niin ehdottomasti normaalisti viljeltyä.
Ei tahdo ne valvatin kukinnot pois lähteä jyvien seasta millään edes lajittelussa. Sadon laatu on tavanomaisessa viljelyssä varmemmin priimaa. Luomuviljasta leivottu leipä saattaa olla huonolla tuurilla yllättävä makuelämys.
Peltovalvatti. Tämäkin ilman kemiallista kasvinsuojelua todella hankalasti torjuttava monivuotinen rikkakasvi.
miheikki
Greatest Leader
Kuinkahan tuottoisa Juolavehnä olisi jos sitä viljeltäisi. 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juolavehnä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juolavehnä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juolavehnä#cite_note-TERVEYSKASVIT-14
Ikarus
Respected Leader
Jep ne ongelmat on tuossa mädäntymisessä. Maan pinnasta ylöspäin10-15 cm on keltaista limashittiä. Jos sitä yrittää viljellä, rehunkorjuu on tehtävä aikaisin ennen tuon juuriheinän mädäntymisen alkamista.
Kyllä sitä joku on kokeillut viljelläkin. Nurmi, jota ei tarvitse koskaan uusia.
Siinä mielessä vaivattoman hyvä rehukasvi. Ongelmat on sitten sen rehun laadun kanssa.
Minkälainen tuo olisi niittorehulohkoilla? Noin teoriassa.