Voi perse. kauhea tyo ja kuitataan noin vaan valtiovallan puolelta. voi aikoja, oi tapoja!Syksyllä jäi 80 000 hehtaarin viljat peltoon – Itä- ja Pohjois-Suomen pelloilla pahin kato 30 vuoteen
Peltoon jääneen sadon lisäksi viljelijöitä kuritti heikentynyt viljan laatu.
Viljaa jäi koko Suomessa peltoon talven tultua arviolta yli 80 000 hehtaarin ala. Viime syksyn viljasato, 3,4 miljardia kiloa, on 2000-luvun toiseksi pienin.
Tilastoja on näköjään saatu väännetyksi kasvukaudesta 2017.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.227075
Vahinkojen korvaamiseksi komissio lupasi tässä vuodenvaihteen tienoilla suomalaisille tiloille kriisitukea noin 1 milj. euroa.
Aivan, ne vahingot on nyt täysimääräisenä katettu.
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Olen tota ukon jäämistöpaperirevohkaa käynyt läpi. Äijä on saanut tuotannonmuutoskorvauksen -79, osaatteko yhtään sanoa, millaisesta summasta lienee kysymys? 9 lehmää vaihtui 36 mulliin lappujen mukaan ja niinhän se olikin.
Pinta-alalisää on maksettu 18.65 hehtaarilta ja onko tuossa vielä elukoista oma siivunsa, mitä luokkaa nuo ovat olleet?
Valtion halpakorkoisilla lainoilla on näköjään pelattu runsaasti. On maanparannuslainaa, metsäpalstan ostoa, joku tienteko, korko pyörii 2-5 nurkilla....aikana, jolloin pankkilaina maksoi 14 prosenttia helposti.
Oulun salpietaria on ostettu hintaan 89 p kg vaunusta ja Y-lantaa 1.22 kg. Kauranjyvää on näköjään ostettu kahtena vuotena markan kilo? Ehkä siihen on tullut vielä rahti päälle. Muistelen, että tulivat 40 kilon paperisäkeissä. Melassin hinnasta ei saa selvää ukkokulmahousukaan. On säkkihintaa ja kilohintaa ja säkin paino 33 kiloa....timotein siemenen hinnasta ei saa selvää, kokonaishinta on, mutta kilot puuttuvat.
Pinta-alalisää on maksettu 18.65 hehtaarilta ja onko tuossa vielä elukoista oma siivunsa, mitä luokkaa nuo ovat olleet?
Valtion halpakorkoisilla lainoilla on näköjään pelattu runsaasti. On maanparannuslainaa, metsäpalstan ostoa, joku tienteko, korko pyörii 2-5 nurkilla....aikana, jolloin pankkilaina maksoi 14 prosenttia helposti.
Oulun salpietaria on ostettu hintaan 89 p kg vaunusta ja Y-lantaa 1.22 kg. Kauranjyvää on näköjään ostettu kahtena vuotena markan kilo? Ehkä siihen on tullut vielä rahti päälle. Muistelen, että tulivat 40 kilon paperisäkeissä. Melassin hinnasta ei saa selvää ukkokulmahousukaan. On säkkihintaa ja kilohintaa ja säkin paino 33 kiloa....timotein siemenen hinnasta ei saa selvää, kokonaishinta on, mutta kilot puuttuvat.
Ikarus
Respected Leader
Pinta-alalisä lienee ollut tasoa noin 3000-4000 mk/v. Pienemmillä pinta-aloilla sai hehtaaria kohti enemmän kuin isoilla. Kun muistelen aikaa ennen Eu:ta, siinä saattoi olla joku hehtaariraja, (60?) jonka jälkeen sitä ei maksettu lainkaan. Muistini mukaan pinta-alalisään ei eläinten määrä vaikuttanut.
Maidosta lienee ollut liikaa tuotantoa, siksi tuo tuotannonmuutos korvaus. Arvaan, että maksoivat sitä viiden vuoden aikana muutaman tuhatmarkkasen/v.
Peltoja paketoitiin 70-80-luvulla uutterasti ja siitäkin maksettiin. Sopimukset oli luullakseni sellaisia, että 10-v sopimus viljelemättömyydestä, ensimmäisestä viidestä vuodesta maksettiin tietty korvaus/vuosi.
Nuo valtion korkotukilainat olivat tuolloin noissa oloissa erittäin suosittuja/haluttuja.
Tuotteista sai kuitenkin hyvän hinnan ja parin mullin lihatulolla sai vuoden lannoitteet. Nykyään ei 20 mullin lihan myynnilläkään.
Tuottajahintojen ja tuotantopanosten hintasuhde on noista ajoista muuttunut niin, että -79 50 ha:n viljatilalta sai kirurgin palkan, nyt ei edes siivoojan.
Ennen Eu:ta pinta-aloja ei kytätty eikä mitattu. Viljelijä ilmoitti, että minulla on 8 ha ohraa, 15 ha nurmea ja siinä se, pinta-alalisä maksettiin syksyllä ilmoituksen mukaisesti. Kunnan maataloussihteeri paikallistuntemuksellaan tiesi tilat ja niiden suuruusluokat ja homma pelasi.
Vuosi -95 oli maataloudelle shokki, josta se ei ole vieläkään toipunut. Tuottajahinnat puolittuivat yhdessä yössä ja tilalle polkaistiin Eu-tukijärjestelmä. Alkoi aarien sekä millimetrien mittaamisen ja jatkuvan kyttäämisen aikakausi. Siihen päälle hillitön paperisota, hyvin menee.
En ihmettele, ettei alalle jatkajia löydy.
Jos olisin päättävässä asemassa, alkaisin olla todella kiinnostunut, millä tämä kansa ruokitaan tulevaisuudessa.
Tämä alue on vahvaa maidontuotanto aluetta. Edes nykyisen tuotannon ylläpitämiseksi tarvittaisiin vuosittain 200 miljoonan euron investoinnit maidontuotantoon tähän yhteen ainoaan maakuntaan. Voitte arvata parikin kertaa, toteutuuko.
skärdis
Respected Leader
Luultavasti toteutuu, koska maidon tuotantomäärä ei ole vähentynyt, vaikka maidontuottajien lukumäärä laskee kuin lehmän häntä. Toisin sanoen maidontuontantokin menee entistä isompien tilojen lukuun. Silti vielä on hyvästi matkaa Ruotsin tai Viron kokoisiin tuottajayksiköihin.
skärdis
Respected Leader
Varmasti joo.. Vapaana pitämässäsi kekkoslovakiassa voitakin sai ostaa halvalla, jos matkusti Haaparantaan. Suomessa kyllä voivuoret kasvoivat kasvamistaan, mutta omalle kansalle ei myyty. Se oli sellaista isänmaallisuutta se..
Minun perspektiivini on hiukan pidempi kuin joku 70-luvun YYA Suomi, se on jopa pidempi kuin nykyinen itsenäisyys.
Täällä ei ole ikinä ollut maaorjia joita komenneltu jostain kaukaisesta hovista tai joiden omaisuus otettu mielivaltaisesti haltuun.
Suomalaiset vapaat miehet eivät ole mitään perkeleen historiatonta rahvasta jota Eurooppakin on pullollaan.
Panssari Salama
Respected Leader
Kyllä näin seiskytluvun lapsena kun vertaa sitä aikaa tähän oman nuorison lapsuuteen, niin huh huh... Oli sellainen nälkämaa koko Made in Finland silloin. Voi juma kun pääsi käymään Ruotsissa, ja kioskit olivat täynnä erilaisia jäätelöitä. Olisipa aikakone, niin loppuisi se menneiden aikojen ihailu.
No kun kaikki tuotantolisät ja katteet oli paketoitu siihen voipaketin hintaan, 4,95mk/kilo ja max 2 per asiakas.. ylijäämä sitten myytiin Neuvostoliittoon 50p/kilo... olis siihen hintaan ollu kotimaassakin ostajia...
En usko, että kukaan haikailee mitään. Puntaroin ihan mielenkiinnosta noita mekanismeja, joita yllä jäsen Ikarus osasi valottaa.
Panssari Salama
Respected Leader
Joo, tarkoitin tuon ihan yleisenä kommenttina. Elintason ero esim länsinaapurin kanssa, kadunmiehen näkökulmasta, oli 70-luvulla ihan käsittämätön jos vertaa nykymaailmaan, samoin vielä 80-luvun puolivälissä ihan yleisesti hypättiin laivaan Uumajaan kun haluttiin lähteä vaikka vaateostoksille. Vaasassa oli yksi Sokos, Uumajassa kaikki nuo ketjut mitä löytää nykyään meilläkin joka kylän keskustassa. Ero lähti umpeutumaan vasta kasarin viimeisillä vuosilla, ja 90-luvulla päästiin sitten vihdoin rinnalle. Sitä ei moni nuorison edustaja käsitä mikä köyhä (mutta ylimielinen kun ei paremmasta tiedetty) takahikiä tää maa oli ei niin kovin kauan sitten.
Viimeksi muokattu:
Ikarus
Respected Leader
YliKoo
Greatest Leader
Onko pilkkuvirhe?
Itse muistelen, että surkeimmat suopellot olivat noiden vuosikymmenten taitteessa luokka 25 000 mk/ha ja parhaat lohkot lisämaaksi jopa 60 000.
Ikarus
Respected Leader
Oikeassa olet 10.000 m2 = 1 ha. Neliöhinnat markkoina tuossa liitteessä.
Vuoden 2017 alkupuoliskolla pellon mediaanihinta oli koko maassa 8 500 euroa hehtaarilta. Koko vuoden 2016 kauppahintatilastojen perusteella keskihinta oli 9 150 euroa.
Ikarus
Respected Leader
Olen kuullut myös, että maan ostaminen kannattaa, koska valmistus on lopetettu.
Ikarus
Respected Leader
Ikäviä uutisia naapurikunnasta.
Lihakarjatila, jonka tuotannon voluumi oli merkittävä. Satoja kasvatuspaikkoja, tarkkaa määrää en tiedä.
Pitkään jatkuneita maksuvaikeuksia huonosta kannattavuudesta johtuen. Velat 300.000 euroa.
Pankilta paloi hermo. Tila myyntiin, ei mennyt kaupaksi. Vaikka naapurikunta on erittäin vahva lihakarja- ja maitotalouspitäjä, Suomen vahvimpia.
Kertoo siitä, että enää ei uskalleta investoida, yritellään jotenkin keturoida ja saada lyhennettyä aikaisempia velkoja.
(Ketjussa ylempänä esittämäni 200 milj.euron vuotuinen investointitarve maakunnan maidontuotannon ylläpitämiseksi ei tule tapahtumaan.
Siis ylläpitämiseksi, ei kasvattamiseksi. Tästä on jo huolissaan alueen maidonjalostaja sekä rahoituslaitokset. Hallitusta ei näy hetkauttavan.)
Pankki möi koko tilan 50.000 eurolla sijoitusyhtiölle. Perheelta meni ihan kaikki, elinkeino ja asunto.
Velkaa jäi 250.000 euroa. Iso perhe, jonka noin 50:n ex-isäntä oli vakavasti pohdiskellut, että tarvitaanko häntä enää tässä maailmassa.
Pitäisi saada henkistä tukea nopeasti. Ilmeisesti sitä ollaan järkkäämässä.
Työ olisi parasta terapiaa, mutta taida tuolla velkataakalla hyödyttää sekään yhtään mitään, ulosottomies huolehtii siitä.
Lihakarjatila, jonka tuotannon voluumi oli merkittävä. Satoja kasvatuspaikkoja, tarkkaa määrää en tiedä.
Pitkään jatkuneita maksuvaikeuksia huonosta kannattavuudesta johtuen. Velat 300.000 euroa.
Pankilta paloi hermo. Tila myyntiin, ei mennyt kaupaksi. Vaikka naapurikunta on erittäin vahva lihakarja- ja maitotalouspitäjä, Suomen vahvimpia.
Kertoo siitä, että enää ei uskalleta investoida, yritellään jotenkin keturoida ja saada lyhennettyä aikaisempia velkoja.
(Ketjussa ylempänä esittämäni 200 milj.euron vuotuinen investointitarve maakunnan maidontuotannon ylläpitämiseksi ei tule tapahtumaan.
Siis ylläpitämiseksi, ei kasvattamiseksi. Tästä on jo huolissaan alueen maidonjalostaja sekä rahoituslaitokset. Hallitusta ei näy hetkauttavan.)
Pankki möi koko tilan 50.000 eurolla sijoitusyhtiölle. Perheelta meni ihan kaikki, elinkeino ja asunto.
Velkaa jäi 250.000 euroa. Iso perhe, jonka noin 50:n ex-isäntä oli vakavasti pohdiskellut, että tarvitaanko häntä enää tässä maailmassa.
Pitäisi saada henkistä tukea nopeasti. Ilmeisesti sitä ollaan järkkäämässä.
Työ olisi parasta terapiaa, mutta taida tuolla velkataakalla hyödyttää sekään yhtään mitään, ulosottomies huolehtii siitä.