Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
YliKoo
Greatest Leader
Tuo on käytännössä jo rikollista, jos 300 000 euron velan takia myydään tila 50 000 eurolla. Ja olkoonpa tilan minkälainen hyvänsä, on tuo jo omaisuuden hukkaamista.
Perkele, etten paremmin sano.
Ikarus
Respected Leader
En tiedä pankkia.
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Halvallahan silloin meni myös maatiloja. Mutta ei silloin ollut nykyisenkaltainen pakko laajentaa ja investoida yhtä paljon kuin nykyään. Pienempikin tila pärjäsi.
Isompi ongelma saattaa tulla asuntoluotoista - tälläkin kertaa. Olen olettanut että O:lla alkava pankki olisi niiden suhteen vahvimmasta päästä mutta kun ne alkoivat ottaa aika voimakkaasti markkinaosuutta niin sanotuilla "lyhennysvapailla". Kunhan eivät ennakoisi ongelmia ja sitä minä tuossa hiukkasen kyselin mikä on kyseessä. Aletaanko vedellä paniikkijarruja jos kaikki muu köhii paitsi vakuutusten myynti.
Viimeksi muokattu:
Kiinteistöjä ei myyty 90-luvulla halvalla, vaan senhetkisen hintatason mukaan. Eli ihan oikealla hinnalla. Se että oli maksanut kaksi vuotta aiemmin kaksinkertaisen hinnan onkin huonompi juttu.
Näin se tulee menemään jatkossaki, sillä ei ole mitää väliä vaikka vakuuksien myyntitulot ei piisaisi kuittaamaan velkoja,jostakin sen velkojan niitä saataviaan on otettava jos ei velvoitteitaan ole ajallaan hoitanu.
Niinhän se aina menee... se hinta on aina kohdallaan, pyynnissä on vikaa... en itse joutunut noita senaikaisia kärsimään mutta viisaammilta oppi että, jos vakuuden arvo romahtaa, niin jostakin on lisää saatava tai vakuus menee... ja eihän se hinta niissä silloin niin pahasti pudonnut, velkamäärä vain kasvoi pahasti ja ulosottojen ylituotanto tappoi hinnat... syystä josta... joo.
Onko se sitten reilua, että velkasaatava voidaan uusia kun maksuja tulee, tai velan omistajuus vaihtuu, on sitten ihan eri juttu...
Ja jos nyt yhtään noita yrityslainoja tunnet, niin niissä oli vähän karumpi juttu 90-luvulla... Ei silloinkaan velalle vakuuksia saanut ilman henkilökohtaista takausta, ja kun se yrityksen maksukyky oli menettänyt luottamuksen, tai kun se oli helpompi panna pankin taseeseen huonona velkana, silloin se meni, omakotitaloineen.
Maatilat nyt tuppaavat olemaan toiminimiä, tai mitä sen nyt on väliä mitä ne on, kun yrityslainaa et saa nykyäänkään pankista ilman henkilötakauksia...
Maatilat nyt tuppaavat olemaan toiminimiä, tai mitä sen nyt on väliä mitä ne on, kun yrityslainaa et saa nykyäänkään pankista ilman henkilötakauksia...
Baltriber
Eversti
Tulipa tuosta o-pankista mieleeni, asutaan alueella mikä on vahvasti maanviljelysaluetta. Viljatiloja enimmäkseen, vanhoja isoja sukutiloja ja häpeä suorastaan jos ollaan niin köyhiä että emäntä joutuu töissä käymään ulkopuolisella. Ikuinen kilpavarustelu, traktorit, puimurit, hallit ja kuivurit tarttee olla suuremmat kuin naapurilla ja näitä vehkeitä todella uusitaan usein, eli investointeja on tehty ja tehdään edelleen paljon.
o-pankki on aina ollut alueella se maanviljelijöiden pankki ja maatalouden suurin lainoittaja, kaikki ovat sen asiakkaita. Tukikelpoinen pelto maksaa täällä 10 000/ha, vakuusarvot ihan kaakossa. Ostimme pari hehtaaria peltoa ja niissä oli kiinnityksiä monen kertaisesti reaaliarvoon nähden, ikivanhalla ja melkein romahtaneella kuivurilla oli kiinnityksiä yhden omakotitalon verran. Meillekin takavuosina tarjoiltiin ja tuputettiin lainaa varsin avokätisesti ja ehdoteltiin kaikenlaisia korkotukilainojen hakemisia, nyt ilmeisesti ei tipu enää mitään lainoja kenellekään.
Meillä on ollut ko. pankissa pienehkö asuntolaina jo vuosia, nyt parin vuoden aikana on itsessäni herättänyt kummastusta ko. pankin toiminnan muutos. on valtava konttuuri rempattuna tuossa keskustassa, siellä oli neuvojaa ja virkailijaa ruuhkaksi asti. Nyt se on auki enää pari tuntia päivässä ja toiminta on autovuokrausta, vakuutusten- ja rahastojen tuputtamista puoliväkisin. Yleisimpinä palkkojen ja tukien maksupäivinä nettipankki järjestään kumossa. Kaiken kaikkiaan palvelu mennyt sellaiseksi että väkisinkin alkaa tuntumaan että mahtaakohan asiat olla ihan kunnossa ja onko lainat ja vakuutukset oikeassa paikassa. Täytyykö tässä mahdollisesti varautua johonkin? ja mikä mahtaa olla se joku mihin varautua? vai tyydynkö vaan käärimään pari rullaa foliota pääni ympärille..
o-pankki on aina ollut alueella se maanviljelijöiden pankki ja maatalouden suurin lainoittaja, kaikki ovat sen asiakkaita. Tukikelpoinen pelto maksaa täällä 10 000/ha, vakuusarvot ihan kaakossa. Ostimme pari hehtaaria peltoa ja niissä oli kiinnityksiä monen kertaisesti reaaliarvoon nähden, ikivanhalla ja melkein romahtaneella kuivurilla oli kiinnityksiä yhden omakotitalon verran. Meillekin takavuosina tarjoiltiin ja tuputettiin lainaa varsin avokätisesti ja ehdoteltiin kaikenlaisia korkotukilainojen hakemisia, nyt ilmeisesti ei tipu enää mitään lainoja kenellekään.
Meillä on ollut ko. pankissa pienehkö asuntolaina jo vuosia, nyt parin vuoden aikana on itsessäni herättänyt kummastusta ko. pankin toiminnan muutos. on valtava konttuuri rempattuna tuossa keskustassa, siellä oli neuvojaa ja virkailijaa ruuhkaksi asti. Nyt se on auki enää pari tuntia päivässä ja toiminta on autovuokrausta, vakuutusten- ja rahastojen tuputtamista puoliväkisin. Yleisimpinä palkkojen ja tukien maksupäivinä nettipankki järjestään kumossa. Kaiken kaikkiaan palvelu mennyt sellaiseksi että väkisinkin alkaa tuntumaan että mahtaakohan asiat olla ihan kunnossa ja onko lainat ja vakuutukset oikeassa paikassa. Täytyykö tässä mahdollisesti varautua johonkin? ja mikä mahtaa olla se joku mihin varautua? vai tyydynkö vaan käärimään pari rullaa foliota pääni ympärille..
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Viikonloppuna tulin selailleksi 110 vuotta vanhoja velkakirjoja. Oli lainattu isänniltä ja toisessa paperissa myöhemmin lainattu toisille isännille. Tuntuu että silloin oli pulaa rahasta ja pankeista. Haluja oli kuitenkin investoida, uuteen isompaan sen aikaisin sanoin "karjan kartanoon" tai oli tarvetta hankkia lisää maata. Silloinkin säästi paljon kun rakensi itse omalla porukalla.
Nykyään taas on tarjolla rahaa ja tuntuu että sitä suorastaan tyrkytettiin
muutama vuosi sitten.
Nykyään taas on tarjolla rahaa ja tuntuu että sitä suorastaan tyrkytettiin
muutama vuosi sitten.
Viimeksi muokattu:
Ikarus
Respected Leader
Maatilojen yritysmuodot v. 2012 kpl. Maatilan yhtiömuoto voi olla kuten millä tahansa muun toimialan yrityksellä. Pääosa maatiloista on kuitenkin yritysmuodoltaan yksityisiä maatalouden harjoittajia.
Yksit.maat. harjoittaja: 51849. Yhtymät / PK:t 4371 / 1954 . Oy 616. Henkilöyh. Ay ja Ky 153. Muut (Valtio, kunta, seurakunta, osuuskunta, yhteismetsä) 99.
Nam nam. Miettikäähän tätä kuviota hiven eteenpäin. MIKSI nämä oivat sijoitusyhtiöt ovat huitsin kiinnostuneita ostamaan maata pilkkahintaan....siitähän tässäkin on kyse. Eli maatila menee korkeintaan maansa arvosta eteenpäin......kunhan aikaa menee, niin joka pitäjässä on sijoitusyhtiöillä maata jonniinverran. Kolhoosi vai sovhoosiko pannaan pystyyn joka kylään parhaaseen kaksi....vai?
Tai sitten -sijoitusyhtiö- myy ostoksensa jollekin farmarille jollain hinnalla....pankki pysyy sotkusta ulkona. Pääasiaksi jää, ettei velkaantunut farmari saanut asiallista hintaa tilastaan, joku tienaa.
Aika rankkaa menoa. Pankki on luotottanut 300 tuhatta ja vakuuksista lohkeaa 50 tuhatta. Melkoinen lintta.
Mut sillä millä yhtiömuodolla toimit, ei ole * väliä, kun pankki vaatii henkilötakausta siihen lainaan sen sun navettas laajentamiseksi..
Jokainen maatalouden kanssa köhissyt tietää, mitä tarkoittaa, kun investoinnit laiminlyödään. Siinä tulee pää vetävän käteen melko äkkiä.
Usein homma näyttää nykyäänkin menevän niin, että peltojen kasvukunnosta tingitään ensin. Keto entinen, mutta keko kapenee, paine ostorehun käyttöön kasvaa ja kannattavuudelle voi sanoa hei hei. Siinä kun muutaman kesän ajelee mitättömiä heinätupsuja raskaalla kalustolla ja sen kuluilla, niin aivot valaistuu.
Rakennuskanta, koneet, tiet, ojitukset, kaikki nielee investointeja. Jätähän viideksi vuodeksi retuperälle....
Mutta mutta. Tähän on maatalous OHJATTU. Eivät nämä ongelmat syntyneet suinkaan synnyttämättä. Maatalous on elinkeino, jonka -ohjaaminen- on ollut EUn tiukinta ydintekemistä.
Ikarus
Respected Leader
Näin siinä käy. Korvaavia kone- ja rakennusinvestointeja pitäisi pystyä säännöllisin väliajoin tekemään.
Käyttöpääoman lopahtaessa alkaa itseään ruokkiva syvenevä kierre, jonka oikaisu on todella haasteellista, ellei tuottajahintoihin tule kohennusta.
Käy kuten @baikal kuvasi. Ensin tingitään pellon perusparannus menoista. Kalkitus tarvitaan noin viiden vuoden välein, 5 tn/ha, eipä ole ilmaista sekään.
Piiriojia joudutaan avaamaan maalajista hieman riippuen noin viiden vuoden välein. Salaojatkaan eivät ole huoltotöistä vapaita. Näistä on helpoin lähteä tinkimään, mutta pellon tuotto kärsii ja pää silläkin säästöpolitiikalla on vetävän kädessä nopeasti.
Koneita ei ole vara ajoissa uusia eikä välttämättä edes kunnolla huoltaa. Vedellään jesaria ja rautalankaa, jospa kestäis vielä tämän sadonkorjuun.
Yleensä ei kestä.
Syöksykierrettä syventää edelleen korvausinvestointien / poistomassan pienuus sekä sitä kautta maatalouden nettovarallisuuden puute, joka kiristää verotusta. Näissä tapauksissa velkamäärä yleensä on iso ja sekin pienentää maatalouden nettovarallisuutta tai se voi jäädä jopa negatiiviseksi. Jos laskennallista nettovarallisuutta ei jää, maatalouden verot maksetaan kaikki progressiivisena ansiotulon verona.
Maatalouden edellisen vuoden nettovarallisuuden määrällä on siis veroteknistä merkitystä. Edellisen vuoden nettovarallisuuden perusteella voidaan verotusvuonna itse vaikuttaa tietyissä rajoissa, minkä suuruinen %-osuus siitä käytetään pääomatulo osuuden laskentaan. Valinta on joko 10% tai jaettava yritystulo on kokonaan ansiotuloa. Verotettavan tulon ollessa suuri, olisi luonnollisesti edullista ottaa osa tulosta verotettavaksi pääomatulona. Jos laskennallista nettovarallisuutta ei ole lainkaan ja tulon määrä suuri, joka eurosta maksetaan veroja ansiotulon veroprosentilla. Joka voi isoissa verotettavissa tuloissa olla paljonkin suurempi, kuin pääomatulon veroprosentti. (Maatilan iso verotettava tulo ei siis ole yhtäläisyysmerkki viljelijäperheen elämiseen käytettävissä oleville tuloille.)
Näistä syistä johtuen useimmat kuilun partaalla hoippuvat tilat maksavat veroja todella paljon. Pelkkä verotettavan tulon määrä ei kerro vielä tilan taloudesta/maksuvalmiudesta yhtään mitään. Verotettavasta tulosta maksetaan ensin verot, lyhennetään lainat ja hups, usein ollaankin tilanteessa, että elämiseen ei jää mitään.
Olen nähnyt tapauksia, että maatilan verotettava tulo on suuri, vaikkapa 100.000 euroa ja alle minuutin kynä/paperi/laskin menetelmällä selviää, että eläminen on rahoitettava jotain muuta kautta. (Metsä ja/tai puolison palkkatyö jne. tai kiristettävä vyötä.)
Jatkuvassa rahapulassa ostopanoksien kausihinnoittelua ei pystytä käyttämään hyväksi. Lannoitteet pitäisi pystyä ostamaan heinäkuussa seuraavalle vuodelle, silloin ne ovat kausihinnoittelun halvimmalla portaalla. Moni ei pysty. Ostetaan ne juuri ennen kevättöitä ja maksetaan selvästi enemmän.
(Kausihinnoittelu virallisesti poistettiin 2008, käytännössä se ei hävinnyt mihinkään.)
Jatkuva likvidien varojen puute aiheuttaa sitten pitkässä juoksussa ongelmia henkisellä puolen / jaksamisen suhteen ja paketti alkaakin olla valmis.
Niin, mikäpä siinä lie sitten se pohjimmainen agenda, sitä voi jokainen miettiä. Ei tämä ole pelkäästään Euroopan ongelma, samat maatalouden kannattavuus probleemat näyttää olevan laajemmaltikin pinnalla. Kansalle halpaa ruokaa sekä sirkushuveja. Jos historiaa katsellaan hieman taaksepäin, lieneeköhän mikään muuttunut?
Edit: kirjoitusvirheitä ja yritetty saada verotustekninen osuus helpommin ymmärrettävään muotoon
Viimeksi muokattu:
Kyllä. Kun läänin äyrikuningaslistalle alkaa ilmestyä farmareita on jotain pielessä.
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Olikos se "kokoomuksen" Juhana Vartiainen joka ei oikein tykännyt siitä että Suomessa on näin paljon perheiden omistamia maatiloja. Pitäisi saada suuryrityksiä ja rahastoja tilalle jos oikein ymmärsin
Hänestä ei ota selkoa. Siirtyikö hän kokoomukseen siksi että saisi sitä sabotoitua.
Hänestä ei ota selkoa. Siirtyikö hän kokoomukseen siksi että saisi sitä sabotoitua.
Ikarus
Respected Leader
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.229799
Syyskuussa maksettava kiirellinen kriisituki tiloille, joiden syysviljat jäi syksyn sateiden takia kylvämättä tai tuhoutuivat. Kuulostaa hienolta, mutta kun summan kuulee, ei sitä ole..
Kriisituki on menetetystä syysvilja hehtaarista 15 euroa/ ha.
Syyskuussa maksettava kiirellinen kriisituki tiloille, joiden syysviljat jäi syksyn sateiden takia kylvämättä tai tuhoutuivat. Kuulostaa hienolta, mutta kun summan kuulee, ei sitä ole..
Kriisituki on menetetystä syysvilja hehtaarista 15 euroa/ ha.