Jättisikalassa todettu salmonella leikkaa tuotantoa rajusti
Sikalassa kasvatetaan seitsemän prosenttia Atrian vuotuisesta possumäärästä.
Emakko ja porsaat. Kuvan eläimet eivät liity tapaukseen.
Yhdessä Suomen suurimmista emakkosikaloista on todettu salmonellatartunta. Salmonellaa on löydetty kaikista tilan tuotantorakennuksista eikä yhdenkään osaston eristäminen ole käytännössä mahdollista.
Käytännössä tämä tarkoittaa MT:n saamien tietojen mukaan sitä, että kaikki tilan 2 000 emakkoa porsaineen on hävitettävä.
Tila tuottaa vuodessa 60 000 porsasta Atrian tuotantoketjun lihasikaloihin. Koska lihasiat pyritään teurastamaan noin 90-kiloisina, tilan toimittamat porsaat tuottavat Atrialle yli viiden miljoonan kilon teurasmäärän.
Atrian viime vuonna teurastamasta 75 miljoonasta kilosta määrä vastaa yli seitsemää prosenttia.
"Suomen koko sianlihantuotannosta määrä on vajaan kolmen prosentin luokkaa", laskee tutkimusprofessori
Jarkko Niemi Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.
Salmonellatyypiksi on Eläinten terveys ETT ry:n asiantuntijaeläinlääkärin
Olli Ruohon mukaan varmistunut "pikkulintutyypin" salmonellaksi eli Salmonella Typhimurium FT U277:ksi. Se viittaa hänen mukaansa tyypillisesti ympäristöperäiseen tartuntaan eli jyrsijöihin tai muihin haittaeläimiin kuten villilintuihin.
Salassapitovelvollisuuden vuoksi Ruoho ei kuitenkaan arvioi tarkemmin, mistä salmonella on kyseiselle tilalle levinnyt
Salmonellatartunnan taloudelliset vaikutukset ovat tilalle aina mittavat, Niemi toteaa. Hänen mukaansa tilan koosta riippuen puhutaan helposti sadoista tuhansista euroista.
"Näin suurella tilalla kustannukset voivat pahimmassa tapauksessa nousta miljooniin euroihin."
Niemi muistuttaa, että häiriö näkyy tilan tuotannossa ainakin vuoden, luultavasti parikin vuotta.
"Jos eläimet hävitetään, sikapaikkojen tyhjillään olosta aiheutuu lisää kustannuksia."
Myös ylimääräisestä työstä aiheutuu kustannuksia. Salmonellasaneeraus on erittäin työläs toimenpide.
Emakkosikaloissa salmonellatartunta johtaa Ruohon mukaan yleensä aina kaikkien eläinten hävittämiseen, vaikka salmonellasaneerauksen voisikin toteuttaa poistamalla vain ne eläimet, joiden salmonellanäyte on positiivinen.
"Emakkosikalassa eläinkierto on niin nopea, ettei tartuntaketjua ole tällä keinolla käytännössä mahdollista katkaista."
Myös se olisi teoriassa mahdollista, että teurastamot voisivat ottaa vastaan myös sellaisia eläimiä, joilla ei ole salmonellan oireita eli kuumetta tai ripulia. Käytännössä näin ei kuitenkaan toimita.
Tämän vuoksi ainoa osoite tilan tuotantoeläimille on Honkajoella sijaitseva eläinjätteen käsittelylaitos.
Eläinten hävittämisen lisäksi kaikki tuotantotilat pitää tyhjentää, puhdistaa ja desinfioida lantaloita, rehuvarastoja ja sosiaalitiloja myöten lattianrajasta katonharjaan asti.
"Se on kuukausien työ."
Ruohon mukaan teurastamojen ryhmävakuutukset korvaavat puolen vuoden ajan taudin hävittämisen aiheuttamia kustannuksia, esimerkiksi ihmistyötä. "Rakenteellisia korjauksia se ei kata."
Ryhmävakuutus edellyttää tilalta sitoutumista salmonellan torjuntaan ETT:n ohjeiden mukaisesti.
Varsinaissuomalainen emakkosikala on ensimmäinen tänä vuonna sikatilalla todettu salmonellatapaus. Viime vuonna salmonellaa löydettiin ETT:n mukaan kymmeneltä sikatilalta ja toissa vuonna kahdelta.
ETT ry:n toiminnanjohtaja, eläinlääkäri
Pirjo Kortesniemi muistuttaa, että yleensä salmonellatapaukset ovat Suomessa yksittäisiä, mikäli kyseessä ei ole rehuperäinen tartunta.
"Aivan toisenlaisesta mittaluokasta puhuttiin vuonna 1995, jolloin salmonella levisi Koskenkorvan rehutehtaalta Vaasan läänissä 146 tilalle, tai vuonna 2009, jolloin Rehuraision aiheuttamassa epidemiassa salmonellaa todettiin uloste-, rehu- tai tuotantoympäristönäytteissä noin 90 sika- tai munantuotantotilalla."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.232220
Vallitseva maatalouspolitiikka on ohjannut ja ohjaa tuotantoa suuriin yksiköihin. Riskit kasvavat. Nyt niitellään sitä satoa, mitä on tilattu.
Jää nähtäväksi, onko ensi jouluna kotimaista joulukinkkua kaikille kotimaisen kinkun ystäville.