Persuilla ole mitään siltarumpuja vastaan, maahanmuutto kilpailee suoraan niiden palveluiden kanssakin.
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Persuilla ole mitään siltarumpuja vastaan, maahanmuutto kilpailee suoraan niiden palveluiden kanssakin.
D
Deleted member 2762
Guest
Noo, jos Jussi pistää ensiksi nuo Putinin nuolijat kuriin ja kertoisi enemmän näkemyksiä muustakin kuin maahanmuutosta, niin voisi itsekin kiinnostua.
Venäjän ymmärtäjiä piisaa keskustassakin kuten itse tiedät, juurikin siellä kentällä, johto taas on liittovaltio henkistä cityviherkepua.
Maalaisliittoa meilläkin on pääasiassa äänestetty, jonkin verran kokoomusta ja 30-luvulla IKL:kin saattanut saada jossain vaaleissa.
En itse ymmärrä puolueisiin sukupolvien yli sitoutumista.
D
Deleted member 2762
Guest
Niinhän niitä on kepussakin.
Omassa suvussa on ollut noita kunnallispoliitikkoja jo useammassa sukupolvessa. Itse en nyt ihan niin tosissaan ole ottanut aihetta, joskus olen Kokkareihinkin haksahtanut, mutta äkkiä takaisin palannut
Jos noin rehellisesti pitää mielipide sanoa, niin kyllähän Sipilän touhu on persiistä. Aivan liika citykepuilua, Berner vielä mukana höperehtimässä.
Leaderwolf
Respected Leader
Mustialan agrologina, hattu päästä kaatuneille veljille 
Ensi viikolla on muistojuhla.
Verilöyly junamatkalla johti kostonkierteeseen – Mustialan oppilaiden joukkomurhasta sata vuotta
Sisällissodan pahin punaisten tekemä verityö Kanta-Hämeessä oli Mustialan maatalousoppilaitoksen oppilaiden joukkomurha junamatkalla Toijalasta Riihimäelle. Nuorukaisten kohtalo järkytti sodan voittajapuolta. Seurauksena oli kostonkierre Tammelassa ja muualla Suomessa.
Lounaishämäläisen Tammelan Mustialan kevään 1918 opiskelijoiden kohtalo oli kohtuuttoman kova. Osa katsoi väkivallan pelossa paremmaksi pyrkiä punaisten hallitsemasta pitäjästä valkoisten puolelle. Harva onnistui.
Yksitoista eksyi punaisten käsiin ja joutui kiväärin piippujen eteen. Heitä myös kaatui rintaman molemmin puolin.
Huhtikuun loppupuolella 35 oppilasta vangittiin Mustialassa ja yhtä lukuunottamatta heidät laitettiin junaan vietäväksi Riihimäelle punaisten riveihin. Heistä vain kymmenen selvisi sinne saakka.
Mustialan maatalousoppilaitoksen poikien junamatka Toijalasta Riihimäelle huhtikuussa 1918 muuttui yhdeksi pahimmista punaisten Hämeessä tekemistä joukkoteloituksista. Miksi punaiset mahtoivat surmata nuo 22 nuorta?
Tammelan Mustialasta ensin Toijalaan
Sodan syttyessä Mustialassa oli ollut oma suojeluskunta, joka kuitenkaan ei voinut toimia punaisessa Tammelassa.
Päivä ennen kohtalokasta junamatkaa Mustialan oppilaitokselle saapui paikallinen punakaarti, joka määräsi Mustialan opettajat ja oppilaat Forssaan esikuntaan.
Tästä joukosta sitten karsiutui 26 maamiesopiston oppilasta, 9 karjakko-oppilasta ja neljä tammelalaista pakko-otettua, jotka jatkoivat pistinsaatossa junalle ja Humppilan kautta Toijalaan. Siellä yksi pojista vapautettiin.
Mustialan vanha opisto oli vuoden 1918 junamurhassa kuolleiden poikien opiskelupaikka.Markku Karvonen / Yle
Muille 38:lle ilmoitettiin, että heidät otetaan punakaartiin, viedään ensin Riihimäelle ja sitten rintamalle. Ennen junamatkaa he kävivät työväentalolla syömässä ja kansakoululla yöpymässä. 20. päivänä punaisten lähetti sitten käski heidän lähteä Toijalan asemalle.
Punaisten usko horjuu
Toijalan asemalaiturilla 20. huhtikuuta 1918 seisoskelee joukko punakaartilaisia. Melkein kaikilla on olallaan tai ainakin käsillä kiväärit, useilla vielä pistimet piipunnokissa. Ilmassa on veturin savua ja tupakan hajua. Junaliikennettä on ollut jonkin verran, kun punaiset järjestelevät joukkojaan.
Sivumpana seisoo ryhmä hermostuneen oloisia, noin parikymppisiä miehiä, jotka eivät selvästi kuulu joukkoon. Heillä ei ole punaisia nauhoja, ja selvästi muita paremmat vaatteet.
Samaisena päivänä punaisten usko sotaan horjui. He olivat menettäneet Tampereen, saksalaiset olivat juhlineet Helsingin valtausta ja
olivat jo Hyvinkäällä, Lempäälän rintama vielä piti. Rintamille haalittiin pakko-otettuja, kuten juuri Toijalaan tuodut Mustialan maamiesopiston ja karjanhoitokoulun nuoret miehet.
Tietoja eri lähteistä
Mustialan oppilaiden joukkosurmasta on useita kertomuksia, joissa tapahtumien kulku on pääosin samankaltainen.
Suomen Kuvalehti julkaisi syyskuussa 1918 muistoaukeaman 27 uhrin kuvineen.
Sanomalehdet uutisoivat tapausta eloon jääneiden kertomusten pohjalta.
Mustialan toveriliiton kirjassa Mustialan muistoja vapaussodan ajalta (vuodelta 1923) kuvaus perustui etenkin pakoon päässeen Jalmari Rinteen kertomukseen.
Hämeenlinnan maakunta-arkiston entinen johtaja Seppo Myllyniemi on korjannut ja täydentänyt tietoja oikeudenkäyntipöytäkirjoista.
"Anna mennä vaan"
Juna on lähtenyt Toijalan asemalta. Mustialalaiset on istutettu avovaunun toiseen päähän, toisessa päässä on Jukka Hildenin
komppanian punakaartilaisjoukkoa, noin 15 miestä. Lähivaunuissa molemmin puolin on myös kaartilaisia.
Junan lähdettyä yksi pojista hyppäsi vaunusta, mutta jäi kiinni ja ammuttiin lähellä Toijalaa.
Mukana junassa oli myös Sapliiniksi sanottu 16-vuotias kaartilainen eli helsinkiläinen Aarne Hietakangas. Hän oli Chaplin-hahmoa matkiva pelleilijä, joka haki vanhempien miesten huomiota ja hyväksyntää.
Noin kilometrin jälkeen Sapliini äkkäsi toisen helsinkiläisen, Aarne Sohlbergin, ja ryhtyi härnäämään tätä: etkös sinä ole sen tehtailija Sohlbergin poika? Kun nuori Sohlberg myöntää isänsä olleen edesmennyt G. W. Sohlberg, Sapliini kysyy muilta, ammunko. Anna mennä vaan, vastaa joku.
Sapliini tappaa Sohlbergin kahdella laukauksella, vie tältä päällysvaatteet ja työntää ruumiin ratapenkalle.
Verilöyly
Tärkeässä kohdassa nyt eri versiot eroavat toisistaan. Yhden tulkinnan mukaan kyse oli henkilökohtaisesta kostosta ja vanhoista riidoista, joita Hietakankaalla oli ollut Sohlbergin tehtaalla. Toisen tulkinnan mukaan oppilaat oli tarkoituskin tappaa: joko saattojoukko oli miettinyt niin tai he olivat saaneet käskyn ylempää.
Yhden version mukaan tilanne riistäytyi yleiseksi verilöylyksi, jossa oppilaita surmattiin umpimähkään ampumalla ja pistimin. Toisen mukaan kaikki määrättiin ampumaan.
Suunnitelmallisuudesta kertoo, miten vartijoiden oli kuultu keskustelleen oppilailta saatavista vaatteista ja hyvistä saappaista. Junassa surmatuilta otettiin heti vaatteet, jalkineet ja arvoesineet.
Ampumisen aikana viisi poikaa onnistui hyppäämään vaunusta alas ja välttämään perään ammutut luodit. Yhden vartijat heittivät kuolleeksi luultuna junasta. Hän kuitenkin joutui lopulta Kalvolan kaartin käsiin ja ammuttiin.
Työväen Arkisto
Kuvaukset tästä matkasta ovat hyvin raakoja. Juna pysähtyi Kuurilassa, missä ruumiit peitettiin ja kaarti piti sivulliset loitolla. Lähdön jälkeen teurastus alkoi jälleen.
Punaiset erottelivat aluksi joukosta neljä vähiten lahtarin näköistä ja käskivät heidät omaan päähänsä vaunua. Yksi pyysi olemaan ampumatta, sanoi hänellä olleen veli punakaartissa. Osa näytti heillä olleita työväenyhdistysten jäsenkortteja.
Kaartilaiset valitsivat vielä muutamia säästettäviä vaununsa omaan päähän. Loput he taas joko ampuivat tai lävistivät pistimin. Uhrit ryöstettiin ja ruumiit heitettiin junasta ratapenkalle.
Näin heidän lopulta kävi
Iittalan jälkeen tappaminen loppui. Yksitoista vankia oli elossa, kolme maamiesopiston oppilasta, neljä karjakkokoululaista ja kaikki
neljä työvelvollista pakko-otettua. Tämä punaisten sitaatti on jäänyt elämään: ”Jättiväthän valkoisetkin Tampereella joka viidennen punaisen surmaamatta.”
Mitä tapahtui lopuille? Yksi haavoittunut jätettiin väliasemalle ja vietiin Hämeenlinnan lääninsairaalaan, missä hän menehtyi. Loput kymmenen pakotettiin kaartiin Riihimäellä, liitettiin surmaajiensa komppaniaan ja lähetettiin Hyvinkään rintamalle. Yksi pakko-otettu kuoli yrittäessään pakoon, osa onnistui karkaamaan, osa jäi saksalaisten vangiksi ja säästyi.
Mustialan oppilaiden muistomerkki löytyy Mustialan oppilaitosalueelta vanhojen rakennusten keskeltä.Markku Karvonen / Yle
Entä ampujat? Yllättäen moni välttyi teloituksilta. Tekijöitä pystyttiin jäljittämään kuulusteluissa ja henkiin jääneiden tunnistuksina. Yksi teloitettiin, kolme sai kuolemantuomion, mutta heidän löytämisensä ja oikeudenkäynnit kestivät niin pitkään, että annettujen kuolemanrangaistusten toimeenpano oli lopetettu.
Hämeenlinnasta Poltinahon vankileiriltä löydetty Sapliini sai alaikäisenä pitkän kuritushuonetuomion.
Suuttumusta ja kostoa
Mustialan oppilaiden kohtalo suututti ja katkeroitti valkoista puolta. Uskallan väittää oppilaiden kohtalon tulleen etenkin Tammelan ja Forssan punaisille kalliiksi.
Kuinka suuri osa punaisten teloituksesta selittyy tuolla tapauksella, mahdoton tietää. Tuohon viittaa Tammelan pitäjässä ammuttujen ja tammelalaisten muualla surmattujen poikkeuksellisen suuri määrä.
Sotasurmatilastosta löytyy 476 Tammelassa kirjoilla ollutta uhria. Sosiaalidemokraattien piiritoimikunta laski 1920-luvulla 162 teloitettua tai murhattua Tammelan punaista, vuoden 1918 surmiin erikoistunut Tauno Tukkinen löysi melkein saman luvun. Sama ehkä näkyy Jokioisten suurissa luvuissa, joissa saattaa olla kalavelkoja Alfred Kordelinista(siirryt toiseen palveluun) (Wikipedia).
Malli Sohlberg
Vielä ihan pieni sivujuonne. Mitä mahtoi ampujilla eli Helsingin I rykmentin IV pataljoonan I komppanian miehillä olla päässään? Oliko
lierihattuja, talven jäljiltä karvareuhkoja vai joillakin kypärät? Ja mitä sillä on edes väliä?
Vastaus liittyy Aarne Sohlbergiin ja hänen isänsä tehtaaseen. Helsinkiin oli jäänyt Sohlbergille vallankumouksen myrskyissä suuresta tsaarin armeijan tilauksesta 5 000 teräskypärää, jotka punakaartit ottivat käyttöön. Niitä oli sisällissodassa etenkin helsinkiläisillä joukoilla.
Valmistajan mukaan tämä nuppipäinen kypärä tunnetaan maailman keräilijäpiireissä edelleen malli Sohlbergina. Kohtalon ivaa sekin.
https://yle.fi/uutiset/3-10125125
Ensi viikolla on muistojuhla. Verilöyly junamatkalla johti kostonkierteeseen – Mustialan oppilaiden joukkomurhasta sata vuotta
Sisällissodan pahin punaisten tekemä verityö Kanta-Hämeessä oli Mustialan maatalousoppilaitoksen oppilaiden joukkomurha junamatkalla Toijalasta Riihimäelle. Nuorukaisten kohtalo järkytti sodan voittajapuolta. Seurauksena oli kostonkierre Tammelassa ja muualla Suomessa.
Lounaishämäläisen Tammelan Mustialan kevään 1918 opiskelijoiden kohtalo oli kohtuuttoman kova. Osa katsoi väkivallan pelossa paremmaksi pyrkiä punaisten hallitsemasta pitäjästä valkoisten puolelle. Harva onnistui.
Yksitoista eksyi punaisten käsiin ja joutui kiväärin piippujen eteen. Heitä myös kaatui rintaman molemmin puolin.
Huhtikuun loppupuolella 35 oppilasta vangittiin Mustialassa ja yhtä lukuunottamatta heidät laitettiin junaan vietäväksi Riihimäelle punaisten riveihin. Heistä vain kymmenen selvisi sinne saakka.
Mustialan maatalousoppilaitoksen poikien junamatka Toijalasta Riihimäelle huhtikuussa 1918 muuttui yhdeksi pahimmista punaisten Hämeessä tekemistä joukkoteloituksista. Miksi punaiset mahtoivat surmata nuo 22 nuorta?
Tammelan Mustialasta ensin Toijalaan
Sodan syttyessä Mustialassa oli ollut oma suojeluskunta, joka kuitenkaan ei voinut toimia punaisessa Tammelassa.
Päivä ennen kohtalokasta junamatkaa Mustialan oppilaitokselle saapui paikallinen punakaarti, joka määräsi Mustialan opettajat ja oppilaat Forssaan esikuntaan.
Tästä joukosta sitten karsiutui 26 maamiesopiston oppilasta, 9 karjakko-oppilasta ja neljä tammelalaista pakko-otettua, jotka jatkoivat pistinsaatossa junalle ja Humppilan kautta Toijalaan. Siellä yksi pojista vapautettiin.
Mustialan vanha opisto oli vuoden 1918 junamurhassa kuolleiden poikien opiskelupaikka.Markku Karvonen / Yle
Muille 38:lle ilmoitettiin, että heidät otetaan punakaartiin, viedään ensin Riihimäelle ja sitten rintamalle. Ennen junamatkaa he kävivät työväentalolla syömässä ja kansakoululla yöpymässä. 20. päivänä punaisten lähetti sitten käski heidän lähteä Toijalan asemalle.
Punaisten usko horjuu
Toijalan asemalaiturilla 20. huhtikuuta 1918 seisoskelee joukko punakaartilaisia. Melkein kaikilla on olallaan tai ainakin käsillä kiväärit, useilla vielä pistimet piipunnokissa. Ilmassa on veturin savua ja tupakan hajua. Junaliikennettä on ollut jonkin verran, kun punaiset järjestelevät joukkojaan.
Sivumpana seisoo ryhmä hermostuneen oloisia, noin parikymppisiä miehiä, jotka eivät selvästi kuulu joukkoon. Heillä ei ole punaisia nauhoja, ja selvästi muita paremmat vaatteet.
Samaisena päivänä punaisten usko sotaan horjui. He olivat menettäneet Tampereen, saksalaiset olivat juhlineet Helsingin valtausta ja
olivat jo Hyvinkäällä, Lempäälän rintama vielä piti. Rintamille haalittiin pakko-otettuja, kuten juuri Toijalaan tuodut Mustialan maamiesopiston ja karjanhoitokoulun nuoret miehet.
Tietoja eri lähteistä
Mustialan oppilaiden joukkosurmasta on useita kertomuksia, joissa tapahtumien kulku on pääosin samankaltainen.
Suomen Kuvalehti julkaisi syyskuussa 1918 muistoaukeaman 27 uhrin kuvineen.
Sanomalehdet uutisoivat tapausta eloon jääneiden kertomusten pohjalta.
Mustialan toveriliiton kirjassa Mustialan muistoja vapaussodan ajalta (vuodelta 1923) kuvaus perustui etenkin pakoon päässeen Jalmari Rinteen kertomukseen.
Hämeenlinnan maakunta-arkiston entinen johtaja Seppo Myllyniemi on korjannut ja täydentänyt tietoja oikeudenkäyntipöytäkirjoista.
"Anna mennä vaan"
Juna on lähtenyt Toijalan asemalta. Mustialalaiset on istutettu avovaunun toiseen päähän, toisessa päässä on Jukka Hildenin
komppanian punakaartilaisjoukkoa, noin 15 miestä. Lähivaunuissa molemmin puolin on myös kaartilaisia.
Junan lähdettyä yksi pojista hyppäsi vaunusta, mutta jäi kiinni ja ammuttiin lähellä Toijalaa.
Mukana junassa oli myös Sapliiniksi sanottu 16-vuotias kaartilainen eli helsinkiläinen Aarne Hietakangas. Hän oli Chaplin-hahmoa matkiva pelleilijä, joka haki vanhempien miesten huomiota ja hyväksyntää.
Noin kilometrin jälkeen Sapliini äkkäsi toisen helsinkiläisen, Aarne Sohlbergin, ja ryhtyi härnäämään tätä: etkös sinä ole sen tehtailija Sohlbergin poika? Kun nuori Sohlberg myöntää isänsä olleen edesmennyt G. W. Sohlberg, Sapliini kysyy muilta, ammunko. Anna mennä vaan, vastaa joku.
Sapliini tappaa Sohlbergin kahdella laukauksella, vie tältä päällysvaatteet ja työntää ruumiin ratapenkalle.
Verilöyly
Tärkeässä kohdassa nyt eri versiot eroavat toisistaan. Yhden tulkinnan mukaan kyse oli henkilökohtaisesta kostosta ja vanhoista riidoista, joita Hietakankaalla oli ollut Sohlbergin tehtaalla. Toisen tulkinnan mukaan oppilaat oli tarkoituskin tappaa: joko saattojoukko oli miettinyt niin tai he olivat saaneet käskyn ylempää.
Yhden version mukaan tilanne riistäytyi yleiseksi verilöylyksi, jossa oppilaita surmattiin umpimähkään ampumalla ja pistimin. Toisen mukaan kaikki määrättiin ampumaan.
Suunnitelmallisuudesta kertoo, miten vartijoiden oli kuultu keskustelleen oppilailta saatavista vaatteista ja hyvistä saappaista. Junassa surmatuilta otettiin heti vaatteet, jalkineet ja arvoesineet.
Ampumisen aikana viisi poikaa onnistui hyppäämään vaunusta alas ja välttämään perään ammutut luodit. Yhden vartijat heittivät kuolleeksi luultuna junasta. Hän kuitenkin joutui lopulta Kalvolan kaartin käsiin ja ammuttiin.
Työväen Arkisto
Kuvaukset tästä matkasta ovat hyvin raakoja. Juna pysähtyi Kuurilassa, missä ruumiit peitettiin ja kaarti piti sivulliset loitolla. Lähdön jälkeen teurastus alkoi jälleen.
Punaiset erottelivat aluksi joukosta neljä vähiten lahtarin näköistä ja käskivät heidät omaan päähänsä vaunua. Yksi pyysi olemaan ampumatta, sanoi hänellä olleen veli punakaartissa. Osa näytti heillä olleita työväenyhdistysten jäsenkortteja.
Kaartilaiset valitsivat vielä muutamia säästettäviä vaununsa omaan päähän. Loput he taas joko ampuivat tai lävistivät pistimin. Uhrit ryöstettiin ja ruumiit heitettiin junasta ratapenkalle.
Näin heidän lopulta kävi
Iittalan jälkeen tappaminen loppui. Yksitoista vankia oli elossa, kolme maamiesopiston oppilasta, neljä karjakkokoululaista ja kaikki
neljä työvelvollista pakko-otettua. Tämä punaisten sitaatti on jäänyt elämään: ”Jättiväthän valkoisetkin Tampereella joka viidennen punaisen surmaamatta.”
Mitä tapahtui lopuille? Yksi haavoittunut jätettiin väliasemalle ja vietiin Hämeenlinnan lääninsairaalaan, missä hän menehtyi. Loput kymmenen pakotettiin kaartiin Riihimäellä, liitettiin surmaajiensa komppaniaan ja lähetettiin Hyvinkään rintamalle. Yksi pakko-otettu kuoli yrittäessään pakoon, osa onnistui karkaamaan, osa jäi saksalaisten vangiksi ja säästyi.
Mustialan oppilaiden muistomerkki löytyy Mustialan oppilaitosalueelta vanhojen rakennusten keskeltä.Markku Karvonen / Yle
Entä ampujat? Yllättäen moni välttyi teloituksilta. Tekijöitä pystyttiin jäljittämään kuulusteluissa ja henkiin jääneiden tunnistuksina. Yksi teloitettiin, kolme sai kuolemantuomion, mutta heidän löytämisensä ja oikeudenkäynnit kestivät niin pitkään, että annettujen kuolemanrangaistusten toimeenpano oli lopetettu.
Hämeenlinnasta Poltinahon vankileiriltä löydetty Sapliini sai alaikäisenä pitkän kuritushuonetuomion.
Suuttumusta ja kostoa
Mustialan oppilaiden kohtalo suututti ja katkeroitti valkoista puolta. Uskallan väittää oppilaiden kohtalon tulleen etenkin Tammelan ja Forssan punaisille kalliiksi.
Kuinka suuri osa punaisten teloituksesta selittyy tuolla tapauksella, mahdoton tietää. Tuohon viittaa Tammelan pitäjässä ammuttujen ja tammelalaisten muualla surmattujen poikkeuksellisen suuri määrä.
Sotasurmatilastosta löytyy 476 Tammelassa kirjoilla ollutta uhria. Sosiaalidemokraattien piiritoimikunta laski 1920-luvulla 162 teloitettua tai murhattua Tammelan punaista, vuoden 1918 surmiin erikoistunut Tauno Tukkinen löysi melkein saman luvun. Sama ehkä näkyy Jokioisten suurissa luvuissa, joissa saattaa olla kalavelkoja Alfred Kordelinista(siirryt toiseen palveluun) (Wikipedia).
Malli Sohlberg
Vielä ihan pieni sivujuonne. Mitä mahtoi ampujilla eli Helsingin I rykmentin IV pataljoonan I komppanian miehillä olla päässään? Oliko
lierihattuja, talven jäljiltä karvareuhkoja vai joillakin kypärät? Ja mitä sillä on edes väliä?
Vastaus liittyy Aarne Sohlbergiin ja hänen isänsä tehtaaseen. Helsinkiin oli jäänyt Sohlbergille vallankumouksen myrskyissä suuresta tsaarin armeijan tilauksesta 5 000 teräskypärää, jotka punakaartit ottivat käyttöön. Niitä oli sisällissodassa etenkin helsinkiläisillä joukoilla.
Valmistajan mukaan tämä nuppipäinen kypärä tunnetaan maailman keräilijäpiireissä edelleen malli Sohlbergina. Kohtalon ivaa sekin.
https://yle.fi/uutiset/3-10125125
Ikarus
Respected Leader
Huoltovarmuus on vaarassa
23.4.2018 Iisalmen Sanomat Pohjois-Savo
MTK Pohjois-Savoon huolissaan, että maatalouden heikko kannattavuus vaarantaa huoltovarmuuden.
Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedot maatalouden tuloksesta 2017 kertovat, että maataloustulo on EU-ajan heikoin. Vuodesta 2018 tulee vielä heikompi, koska tuottajahinnat ovat kääntyneet laskuun ja tuotantokustannukset nousuun.
EU-tason budjettilinjauksissa esitetään maataloustukiin 10–30 prosentin leikkausta. Kansallinen maatalouden rahoitus on supistuu valtionvarainministeriön budjettiraamien mukaiseksi niin, ettei sovittuja ohjelmakauden tukia voida maksaa nykytason mukaisesti vuonna 2020.
Maatalouden tuet ovat 150 miljoonaa euroa vähemmän vuonna 2018 kuin 2014. Maidon hinta on 20 prosenttia alempi kuin vuonna 2014. Lihan ja viljan hinta ovat myös hyvin alhaisella tasolla.
http://www.iisalmensanomat.fi/news/huoltovarmuus-on-vaarassa/
Maataloutemme sukeltaa nyt syvissä vesissä, syvemmissä kuin koskaan Eu:n jäsenyyteen liittymisen jälkeen. Tuottajien järjestössä kannetaan jo huolta, kuinka huoltovarmuutemme kestää. Positiivista asiassa on se, että eipä näy hallitusta hetkauttavan, joten MTK:n huoli on siis turha..
23.4.2018 Iisalmen Sanomat Pohjois-Savo
MTK Pohjois-Savoon huolissaan, että maatalouden heikko kannattavuus vaarantaa huoltovarmuuden.
Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedot maatalouden tuloksesta 2017 kertovat, että maataloustulo on EU-ajan heikoin. Vuodesta 2018 tulee vielä heikompi, koska tuottajahinnat ovat kääntyneet laskuun ja tuotantokustannukset nousuun.
EU-tason budjettilinjauksissa esitetään maataloustukiin 10–30 prosentin leikkausta. Kansallinen maatalouden rahoitus on supistuu valtionvarainministeriön budjettiraamien mukaiseksi niin, ettei sovittuja ohjelmakauden tukia voida maksaa nykytason mukaisesti vuonna 2020.
Maatalouden tuet ovat 150 miljoonaa euroa vähemmän vuonna 2018 kuin 2014. Maidon hinta on 20 prosenttia alempi kuin vuonna 2014. Lihan ja viljan hinta ovat myös hyvin alhaisella tasolla.
http://www.iisalmensanomat.fi/news/huoltovarmuus-on-vaarassa/
Maataloutemme sukeltaa nyt syvissä vesissä, syvemmissä kuin koskaan Eu:n jäsenyyteen liittymisen jälkeen. Tuottajien järjestössä kannetaan jo huolta, kuinka huoltovarmuutemme kestää. Positiivista asiassa on se, että eipä näy hallitusta hetkauttavan, joten MTK:n huoli on siis turha..
Syväkyykkyä...syväkyykkyä
Ikarus
Respected Leader
Demarinuoret Brexitin aiheuttamasta EU:n rahoituksen vajeesta: "Vajetta ei voi paikata koskematta maataloustukiin"
Demarinuorten puheenjohtaja huomauttaa, että EU:n budjetista maatalouteen menee noin 40 prosenttia.
"Brexitin myötä EU:n rahoitukseen jää iso lovi. Tätä vajetta ei voi paikata koskematta maataloustukiin ja nostamatta jäsenvaltioiden jäsenmaksuja", demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi toteaa tiedotteessa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.232666
Aikooko poromies Näkkäläjärvi leikata myös porotalouden tukia? Tuntuisi reilulta, samoista rahoista nekin maksetaan
Mitä asiasta mahtaa tuumia Näkkäläjärveä äänestäneet pohjoisen asukkaat?
Ilmeisesti Näkkäläjärven mielestä poronlihalla ruokitaan kohta kaikki suomalaiset, kun muuta tuotantoa ei ole jäljellä.
Demarinuorten puheenjohtaja huomauttaa, että EU:n budjetista maatalouteen menee noin 40 prosenttia.
"Brexitin myötä EU:n rahoitukseen jää iso lovi. Tätä vajetta ei voi paikata koskematta maataloustukiin ja nostamatta jäsenvaltioiden jäsenmaksuja", demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi toteaa tiedotteessa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.232666
Aikooko poromies Näkkäläjärvi leikata myös porotalouden tukia? Tuntuisi reilulta, samoista rahoista nekin maksetaan
Mitä asiasta mahtaa tuumia Näkkäläjärveä äänestäneet pohjoisen asukkaat?
Ilmeisesti Näkkäläjärven mielestä poronlihalla ruokitaan kohta kaikki suomalaiset, kun muuta tuotantoa ei ole jäljellä.
Voinee todeta tässä kohtaa, että jos kepu pettää aina niin demareihin voi aina luottaa. Ainakin mitä tulee maatalouteen..Demarinuoret Brexitin aiheuttamasta EU:n rahoituksen vajeesta: "Vajetta ei voi paikata koskematta maataloustukiin"
Demarinuorten puheenjohtaja huomauttaa, että EU:n budjetista maatalouteen menee noin 40 prosenttia.
"Brexitin myötä EU:n rahoitukseen jää iso lovi. Tätä vajetta ei voi paikata koskematta maataloustukiin ja nostamatta jäsenvaltioiden jäsenmaksuja", demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi toteaa tiedotteessa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.232666
Aikooko poromies Näkkäläjärvi leikata myös porotalouden tukia? Tuntuisi reilulta, samoista rahoista nekin maksetaan
Mitä asiasta mahtaa tuumia Näkkäläjärveä äänestäneet pohjoisen asukkaat?
Ilmeisesti Näkkäläjärven mielestä poronlihalla ruokitaan kohta kaikki suomalaiset, kun muuta tuotantoa ei ole jäljellä.
Ikarus
Respected Leader
Tunnen melkoisen joukon maanviljelijöitä. Jostain ihmeellisestä syystä minulla ei tietona, että yksikään heistä äänestäisi demareita.
Jostain syystä: samat sanat sopii itsellenikin..Tunnen melkoisen joukon maanviljelijöitä. Jostain ihmeellisestä syystä minulla ei tietona, että yksikään heistä äänestäisi demareita.
Tunnen melkoisen joukon maanviljelijöitä. Jostain ihmeellisestä syystä minulla ei tietona, että yksikään heistä äänestäisi demareita.
Teillä päin ei ole pientilallisia
Ikarus
Respected Leader
Jokunen vielä sivutoimisena.Teillä päin ei ole pientilallisia
''Tapa talonpoika päivässä, parhaassa kaksi''. Demareiden eräs kantava perusperiaate kautta aikojen. Välillä meinaa päästä unohtumaan, mutta Näkkäläjärvi virkisti taas muistia.
Eipä silti, hienosti ja antaumuksella tätä linjaa on vetänyt myös kepu-johtoinen nykyhallitus.
Kyyti on ollut kylmempää kuin koskaan alkutuotannon osalta.Tärkeämmät asiat ensin. ( Arwo Pohja lentonäytöksineen, pakolaiskysymyksen ratkaisu/rahoitus, maakunta-himmelin rakentaminen muutamia mainitakseni.)
City-kepu..Jokunen vielä sivutoimisena.
''Tapa talonpoika päivässä, parhaassa kaksi''. Demareiden eräs kantava perusperiaate kautta aikojen. Välillä meinaa päästä unohtumaan, mutta Näkkäläjärvi virkisti taas muistia.
Eipä silti, hienosti ja antaumuksella tätä linjaa on vetänyt myös kepu-johtoinen nykyhallitus.
Tärkeämmät asiat ensin. ( Arwo Pohja lentonäytöksineen, pakolaiskysymyksen ratkaisu/rahoitus, maakunta-himmelin rakentaminen muutamia mainitakseni.)
Ikarus
Respected Leader
Jo vain Näkkälänjärven teeseillä alkaa porot vähenemään. Vakavasti, minkälainen on nero, joka ehdottaa maataloustukien pienentämistä, kun on omakin poro ojassa. Kannata ehkä synnyinseuduilla paljon pilkistellä.
Porotalouden harjoittajille myönnetään eläinkohtaista tukea maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain nojalla. Tukea maksetaan ruokakunnille (alueet C3 ja C4) poronhoitovuonna 2016/2017 laaditun poroluettelon perusteella. Poronhoitovuosi päättyy 31.5. ja seuraava alkaa 1.6. Tuen määrä on 28,50 euroa eloporoa kohti.
Ikarus
Respected Leader
Kokomuus ei ole tässä maassa ainut puolue, joka on hukannut arvonsa.
ja viimeinenkin oljenkorsi katkesi, kunniapuheenjohtaja erosi puolueesta...
http://paavovayrynen.puheenvuoro.uu...taan-kesakuussa-luovun-keskustan-jasenyydesta
Ikarus
Respected Leader
Sitä en arvojen hukkamisella tarkoittanut.