Noh, onhan tuossa pointtikin....Muissa yrityksissä kuin maatalousyritys niin yritys maksaa lomailijalle, ei valtio.
Ei noi nykyiset viljelijät mihinkään lomalle oikeasti pääse koskaan. Ei yksi tai kaksi lomittajaa mitenkään vapauta viljelijää kovin pitkäksi aikaa. Totta on tietysti se, ettei muussakaan yritystoiminnassa ole tarjolla mitään -lomituspalvelua-.
Homma meni jo aikoja sitten siihen, että vähintään puhelimen päästä pitää viljelijä tavoittaa koko ajan. Päivittäisen ruletin pyörittämisessä ei kummallista rapsua tarvi tulla, kun loma loppu siihen.
Jaxun rajat ovat jo, ei ole tarvis enää pohtia, miten ne jaksaa, kyllä ne jaksaa, ketkä jaksaa ja miten kauan jaksaa.
Metsien myynnistä joku kirjoitti....ei ole tilastoa, mutta viimeksi eilen näin ne puupinot, jotka nuori maatalousyrittäjä on ajattanut nyt keväällä lanssiin. Arviolta 2000 kiintoa on lanssissa ja äkkiä tuntuu, että kyllä kelpaa....mutta kun sillä ei irtoa kuin korkeintaan pari palikkaa koneketjuun.....pieniä on muikut joulukaloiksi. Harvaa farmaria enää perämettä pelastaa. Ja jos kenellä on tarpeeksi humisevaa, niin kannattaako sitä syöttää lehmille tai sioille vai muuttaa kirkolle rivitaloon ja syödä itse metsänsä?
