Suuri maatalouskeskustelu

[Lunni]

Suvun (äidin puolelta) vanha maatila, jäi mulle pari vuotta sitten. Vuokrasin pellot naapurille ja asunnon pariskunnalle, ainakin siksi aikaa että saan tämän Pohjois-Savon asunnon myytyä/vuokrattua. En väitä tietäväni maanviljelystä paljoakaan, muuta kuin sen verran että kehoitan jokaista MV-tukea haukkuvan ostamaan itselle oman tilan, ja eikus sit vaan eeasy living...

Siellä mä 12-vuotiaana opin ajamaan traktoria perunakärry perässä, 15-v sitten ajettiin jo puimakonetta... ja parivuotta myöhemmin tutustuttiin maatilan pyörittämisen vaatimaan paperivuoreen...

Kyllä mä nuo Varsinais-Suomen savipellot tiedän, on sieltä tullut jokusen kerran puimuria ylös kiskottua... nyt vaan oli sen verta lohduton näky vastassa että tiesin että siihen peltoon oli pantu enemmän rahaa kuin siitä ylös saisi... pääasia että pysyvät viljelyksessä eikä kesannolla. Ei mun talous kaadu jos en saa 40ha:sta vuokratuloa, mutta pari tollasta viimesyksystä kaataa kyllä viljatiloja...

edit: lainaukset kuntoon....

 

[skärdis]

Suvun (äidin puolelta) vanha maatila, jäi mulle pari vuotta sitten. Vuokrasin pellot naapurille ja asunnon pariskunnalle, ainakin siksi aikaa että saan tämän Pohjois-Savon asunnon myytyä/vuokrattua. En väitä tietäväni maanviljelystä paljoakaan, muuta kuin sen verran että kehoitan jokaista MV-tukea haukkuvan ostamaan itselle oman tilan, ja eikus sit vaan eeasy living...

Aika harva täällä kai maanviljelijöitä suoranaisesti haukkuu ja jopa maataloustuet hyväksytään jollakin tasolla, kuten huoltovarmuusasiana.

Se mikä monia pännii on valitettavan monen maajussin ja jyväjemmarin asenne!

Vähintään SAK:n pahimpien junttamiesten eli paperiliiton ja merimiesunionin kaltaisia omissa poteroissaan istuvia ihmisiä, joita ei ulkomaailman meno ja taloudelliset lainalaisuudet koskisi lainkaan. Ei ihme, että saa muissa ihmisissä nousemaan karvat pystyyn ja poistamaan (sanallisen) varmistimen.

Konkurssin pelko se pitäisi tuottajallakin olla päällimmäisenä ja näkökulman yrittäjän. Vanhempi kaarti tuottajista ei tunne olevansa yrittäjiä, mutta nuorempi polvi sentään ymmärtää tämän, ja sitä kautta tunnustaa taskulaskiminen olevan tuottajan tärkein työväline. Samalla tulee myös vastuu omista päätöksistä ja tilan kannattavuudesta. Ei se voi niin olla, että puuhastellaan samalla perheviljelmällä kuin ennen EU:ta asti ja toiminnalla pitäisi olla jokin olemisen oikeutus. Jos ei kannata, niin vouti kyllä viimeistään viheltää pilliin.

Tuottajien puheenvuoroissa on myös sellaisia kaikuja YYA-ajoilta, ettei niitä äänestäjien enemmistö sulata ja vastaanotto on sen mukainen. Kuten EU:sta eroamisen haikailu ja samaan hengenvetoon haikailu jonkin Pietarin maitotuotteiden viejän erityisaseman hankkiminen. Samoin puheet ja toiveet ruoan hinnan tuplaamisesta Suomessa ja vanhanajan voivuorien kasvattamisesta, jotka valtio sitten dumppaisi tappiolla ulkomaille, kun samaan aikaan Suomessa kansalla ei riittäisi rahat säädylliseen ruokaan. Tuollaiset puheet ovat silkkaa epäisänmaallisuutta!

Jos meidän maataloustuotteet ovat niin ainutlaatuisen hyviä, niin maailmanmarkkinat kyllä vetävät tällaiset lilliputtierät ilman mitään ongelmia.

Onneksi tuntemani tuottajat ovat järkilinjan ihmisiä ja ymmärtävät katsoa maailmaa laajemminkin kuin oman tuvan ovelta.

 

[PSB 5500]

Paali ei lähde pyörimään vai noukin ei nosta? Samperi, ei noita kanttikoneita täällä ole montaa. Huolimattomasti tupakoi, kyllä pehkut häviää. (Saattaa vaan siinä mennä sitten muutakin...)
Illalla muokkasin 1. lohkon, kohta lähen värkkäämään kivikonetta perään. Muokkaus traktorille kuskia alkaa katteleen. Eiköhän vaan veteraaneista löydy.

Täälläpäin (eli kotipaikassa) viimevuoden puimaton vehnä hoitui siten että tuttu urakoitsija veti ne karhottimella karheelle ja siitä omin konein pyöröpaaliin. Paalauksessa ei ollut ongelmaa, kun oli verkkokone. Olki kyllä on aika rapeaa nyt eli jos vanhalla narukoneella tekisi niin kaikki olki varisisi koneesta ulos ennen kuin paali olisi sidottu.. Nyt on sitten neljättä sataa kuivaa olkipaalia varastossa.

 

[YliKoo]

Monella on tällä alueella oljet syksyn jäljiltä vielä karholla. Paalailet ne pois, sitten miettimään, millä muokataan vai kylvetääkö suoraan. Myös viljakasvustoja jäi paljon peltoon , omat hankaluutensa on senkin kanssa. Lautasäkeellä olkimassa luullakseni riittävästi sämppäytyy maan sisään.

”Maallikkona” mietin, että minkä verran epätasaista itämistä ylimääräinen olkimassa maassa voisi aiheuttaa erilaisen maakontaktin kautta. Tuskin puhutaan monesta tai monesta tai kymmenistä prosenteista, jotka itävät ehkä myöhemmin, mutta kaikki jotka eivät ole tuleentuneet puinnin aikaan, hidastavat kuivumista ja alentavat laatua.

Haen lähinnä sitä ajatusta, että kato ei vaikuta ainoastaan menetettynä satona vaan aiheuttaa jumppaa seuraavana keväänä, joko korjaamattoman kanssa puljatessa tai mahdollisena määrän / laadun alenemisena.

 

[PSB 5500]

”Maallikkona” mietin, että minkä verran epätasaista itämistä ylimääräinen olkimassa maassa voisi aiheuttaa erilaisen maakontaktin kautta. Tuskin puhutaan monesta tai monesta tai kymmenistä prosenteista, jotka itävät ehkä myöhemmin, mutta kaikki jotka eivät ole tuleentuneet puinnin aikaan, hidastavat kuivumista ja alentavat laatua.

Haen lähinnä sitä ajatusta, että kato ei vaikuta ainoastaan menetettynä satona vaan aiheuttaa jumppaa seuraavana keväänä, joko korjaamattoman kanssa puljatessa tai mahdollisena määrän / laadun alenemisena.

”Valistuneena maallikkona” sanoisin että runsas olkimassa voi joillakin maalajeilla vaikeuttaa muokkaustyötä eli tukkia muokkaus- ja kylvökoneita , olkimassa voi myös hidastaa maan kuivumista ja jopa roudan sulamista. Lisäksi olkimassa voi aiheuttaa tulevaan kasvustoon suuremman tauti- ja sieniriskin. Puimurin silppurin läpi normaalina syksynä ajettu ja syksyllä kultivoitu tai muuten mullattu olki on sitävastoin keväällä jo hyvin pitkälti hajonnut. Polttaminenhan on aina hyvä ratkaisu paitsi tässä asiassa, eli se usein käytettynä huonontaa maan rakennetta plus on aika työlästä ja on myös ”melko jännittävää” puuhaa..

 

[Leaderwolf]

Paali ei lähde pyörimään vai noukin ei nosta? Samperi, ei noita kanttikoneita täällä ole montaa. Huolimattomasti tupakoi, kyllä pehkut häviää. (Saattaa vaan siinä mennä sitten muutakin...)
Illalla muokkasin 1. lohkon, kohta lähen värkkäämään kivikonetta perään. Muokkaus traktorille kuskia alkaa katteleen. Eiköhän vaan veteraaneista löydy.

Noukkii, pyörittää ja lähtee vielä vetämään verkkoakin. Mutta pyörökone silppuaa tuon kuivan viimesyksyisen tavaran niin tomuksi ettei verkko pysy päällä. Kammiosta tulee vain epämääräinen kasa paskaa ulos

Kanttipaalainhan kun vain hakkaa paalin kasaan, niin ei jauha sitä samalla tavalla kuin pyörökone

 

[Merkava]

Suvun (äidin puolelta) vanha maatila, jäi mulle pari vuotta sitten. Vuokrasin pellot naapurille ja asunnon pariskunnalle, ainakin siksi aikaa että saan tämän Pohjois-Savon asunnon myytyä/vuokrattua. En väitä tietäväni maanviljelystä paljoakaan, muuta kuin sen verran että kehoitan jokaista MV-tukea haukkuvan ostamaan itselle oman tilan, ja eikus sit vaan eeasy living...

Siellä mä 12-vuotiaana opin ajamaan traktoria perunakärry perässä, 15-v sitten ajettiin jo puimakonetta... ja parivuotta myöhemmin tutustuttiin maatilan pyörittämisen vaatimaan paperivuoreen...

Kyllä mä nuo Varsinais-Suomen savipellot tiedän, on sieltä tullut jokusen kerran puimuria ylös kiskottua... nyt vaan oli sen verta lohduton näky vastassa että tiesin että siihen peltoon oli pantu enemmän rahaa kuin siitä ylös saisi... pääasia että pysyvät viljelyksessä eikä kesannolla. Ei mun talous kaadu jos en saa 40ha:sta vuokratuloa, mutta pari tollasta viimesyksystä kaataa kyllä viljatiloja...

edit: lainaukset kuntoon....

Täälä etelä-pohjanmaalla ei vuokraaja varmaan suostuisi alennuksiin, "luulooko se ristus, notta moon köyhä". No ei,kevennys kevennyksenä. Hieno juttu,jos pystyit noin tekemään.

 

[Passi]

Velaksi.

Yleensähän sitä yritykset vieraalla rahalla investoi. Harva sitä lompsasta rahaa löytää.
Maatalouden omavaraisuusaste on itseasiassa erittäin hyvä verrattuna muuhun yritystoimintaan.
Vuosi 2016.

”Maatalouden omavaraisuusaste, joka kertoo oman pääoman osuuden koko varallisuudesta, on edelleen 73 prosenttia eli maatilat eivät ole keskimäärin velkaantuneita.”
https://www.farmit.net/talous/2016/12/22/kannattavuuden-lasku-jatkui-maataloudessa-vuonna-2015


PK-yritykset.
”Pk-yritysten omavaraisuusaste oli 44,3 prosenttia ”
Vuodelta 2010. Vanha on joo, mutta tuskin oleellisesti muuttunu.
https://tilastokeskus.fi/til/tetipa/2010/tetipa_2010_2012-02-22_tie_001_fi.html

 

[Nhhk]

Yleensähän sitä yritykset vieraalla rahalla investoi. Harva sitä lompsasta rahaa löytää.
Maatalouden omavaraisuusaste on itseasiassa erittäin hyvä verrattuna muuhun yritystoimintaan.
Vuosi 2016.

”Maatalouden omavaraisuusaste, joka kertoo oman pääoman osuuden koko varallisuudesta, on edelleen 73 prosenttia eli maatilat eivät ole keskimäärin velkaantuneita.”
https://www.farmit.net/talous/2016/12/22/kannattavuuden-lasku-jatkui-maataloudessa-vuonna-2015


PK-yritykset.
”Pk-yritysten omavaraisuusaste oli 44,3 prosenttia ”
Vuodelta 2010. Vanha on joo, mutta tuskin oleellisesti muuttunu.
https://tilastokeskus.fi/til/tetipa/2010/tetipa_2010_2012-02-22_tie_001_fi.html

Toisaalta tuo tilasto ei oikeastaan kerro koko totuutta koska käsittääkseni tuo omavaraisuus aste on maatiloilla näennäisesti korkea koska maat lasketaan siihen mukaan.

 

[skärdis]

Toisaalta tuo tilasto ei oikeastaan kerro koko totuutta koska käsittääkseni tuo omavaraisuus aste on maatiloilla näennäisesti korkea koska maat lasketaan siihen mukaan.

Mitä näennäistä maaomaisuudessa on? Ei kai juuri sitä pysyvämpiä omaisuusmassoja ole olemassakaan.

 

[Ikarus]

Mitä näennäistä maaomaisuudessa on? Ei kai juuri sitä pysyvämpiä omaisuusmassoja ole olemassakaan.

Se on näennäistä, niin kauan kunnes realisoidaan myymällä. Ei maan arvo ole seteleitä lompakossa. Jos maa muutetaan rahaksi, tuotantotoiminta siltä maatilalta on kerralla käsitelty.

Yleensähän sitä yritykset vieraalla rahalla investoi. Harva sitä lompsasta rahaa löytää.

Varmaa on, että esim. 1,5 milj. euron navettainvestointiin ei löydy varoja perstaskusta yhdeltäkään karjatilalta.

 

[baikal]

Se mikä monia pännii on valitettavan monen maajussin ja jyväjemmarin asenne!

Vähintään SAK:n pahimpien junttamiesten eli paperiliiton ja merimiesunionin kaltaisia omissa poteroissaan istuvia ihmisiä, joita ei ulkomaailman meno ja taloudelliset lainalaisuudet koskisi lainkaan

Ymmärrän tuon pointin. Suomessa on kyetty luomaan todella erikoinen tilanne, jossa tuottaja - loppukuluttaja on onnistuttu pelaamaan eri leireihin....ja loppukuluttaja on herravie sentään Asiakas.....tästä asetelmasta voi päätellä vain SEN, että mikään markkinatalousmalli tässä ei pelaa.

Muistan ilmon ikäni, kun tässä muutame kesä sitten Suomessa myytiin voin osalta eioota. Ja Valion elimissä jyystävät farmarit vain kehuivat toreilla, että kun putinlandiassa voilla saa paremman liksan.....

Ja toisinpäin. Kun ensin on luettu vedet silmissä Forssan julistus tai AKAVAn vastaava loitsu, niin seuraavaksi posket punaisina esitellään maataloustukien leikkaustarpeet.....

Olen ruttovie viime aikoina pohtinut sitä, miten paljon meitä kansalaisia med borgare tarkoituksella -peluutetaan vastakkain- ja miettinyt, onko irvokkuudella mitään rajaa, kun samat peluuttajat tohisevat nenät suonisina siitä, että kansan pitää pysyä sovussa keskenään......

 

[baikal]

Se on näennäistä, niin kauan kunnes realisoidaan myymällä.

Ja tähän voi liittyä raskaita yllätyksiä. Kysyntä määrittää lopultakin hinnan, jota joku haluaa maksaa tai jättää maksamatta. Maaomaisuuteen liittyy myös velvoitteita ja asioita, jotka paljastuvat kyllä ajan kanssa.

Ja se on varmaa, että maksuvaikeuksiin joutuneen maaomaisuuden haltijan käteen jää tuppi ja tappi...peli on tuossa kohtaa niin raakaa, että sitä ei usko ennenkuin se osuu kohdalle tai näkee läheltä. Aivan hirveitä esimerkkejä löytyy siitä, miten maaomaisuuden hinta määräytyy, kun esim verottaja ja pankki plus vakuutusyhtiöt panevat manttaalit lihoiksi. Touhun kokija päätyy luvattoman usein narun jatkoksi tai ampuu koppansa tuuleen tai sitten ravakin ottein ryyppää itsensä määrätietoisesti hengiltä.

 

[skärdis]

Se on näennäistä, niin kauan kunnes realisoidaan myymällä. Ei maan arvo ole seteleitä lompakossa. Jos maa muutetaan rahaksi, tuotantotoiminta siltä maatilalta on kerralla käsitelty.

Eipä ole noin vaan maaomaisuutta käytetään tehokkaasti vakuutena velkoja vastaan. Tämä on sitä kepun business-siiven eli Sipilän ja Bernerin hokemaa taseet töihin -meininkiä.

Eikä näillä koroilla mikään huono juttu olekaan eli "rahastetaan" osa tilan arvosta ja velkavivulla yritetään tehdä isompaa voittoa.

Varmaa on, että esim. 1,5 milj. euron navettainvestointiin ei löydy varoja perstaskusta yhdeltäkään karjatilalta.

Ei mikään muukaan pienyrittäjä tuollaisia masseja perstaskusta kaiva, koska niitä ei siellä ole ja vaikka olisikin, niin ei niillä olisi järkeä tuollaista investointia tehdä. 1,5 miljonan navetta pitääkin tehdä velkarahalla ja saada homma pyörimään.

Tämän ymmärtämättömyys on juuri sitä maanviljelijöiden perisyntiä eli eivät ymmärrä olevansa yrittäjiä. Ne jotka ymmärtävät tekevät näitä investointeja.

 

[StepanRudanskij]

Mitä näennäistä maaomaisuudessa on? Ei kai juuri sitä pysyvämpiä omaisuusmassoja ole olemassakaan.

Maanomistuksen vaihtelevat muodot juontavat Ruotsin 1734 laista. Siihen on sitten tehty kaikenlaisia virityksiä päälle. Samaan maa-alaan kohdistuu aina eri luontoisia omistus- tai hallintasuhteita ja ne voivat muuttua ns. maanomistajan päättämättä. Vaikka kiinteistö-sanaa käytetäänkin maanomistuksen yhteydessä, se ei ole sillä tavalla kiinteää omaisuutta kuin kahvipannu, kultakimpale tms.

 

[YliKoo]

Tämän ymmärtämättömyys on juuri sitä maanviljelijöiden perisyntiä eli eivät ymmärrä olevansa yrittäjiä. Ne jotka ymmärtävät tekevät näitä investointeja.

Ohhoh

 

[skärdis]

Maanomistuksen vaihtelevat muodot juontavat Ruotsin 1734 laista. Siihen on sitten tehty kaikenlaisia virityksiä päälle. Samaan maa-alaan kohdistuu aina eri luontoisia omistus- tai hallintasuhteita ja ne voivat muuttua ns. maanomistajan päättämättä. Vaikka kiinteistö-sanaa käytetäänkin maanomistuksen yhteydessä, se ei ole sillä tavalla kiinteää omaisuutta kuin kahvipannu, kultakimpale tms.

Älä ny viitti.. Kyllä maaomaisuus on ollut vuosisatoja varsin selvä omaisuuserä. Ainakin jos ei sattuneet maat olemaan torjuntavoiton jälkimainingeissa itäystävälle siirtyneillä alueilla.

 

[skärdis]

Ohhoh

Aika ohhoh tämä nykymaailma vanhan maailman maanviljelijöille olisikin. Silloin ostettiin käteisellä David Brown, Massikka tai peräti ylioppilas-Fordi. Valmetit oli vähän siinä ja siinä, kun Suolahti oli kommarien hallussa ja tehtaan ammattiyhditys vaati maatilojen sosialisointia. Äkkiä tosin palasi sielläkin järki käteen ja pian oltiin mielinkielin maaseudun tulevaisuudessakin.

1960-luvulla Suomessa myytiin Euroopassa eniten traktoreita per kansalainen. Ei maatalous silloinkaan oikeasti niin kannattavaa ollut, mutta suljetun talouden sisällä kaikki oli mahdollista.

Elkääkä käsittäkö väärin. Ymmärrän ja arvostan varsin korkealle suomalaisen pientilapolitiikan. Se oli erittäin tehokasta sosialismin vastustusta se. Juonsi tietysti juurensa asutustiloista, joille evakot pitkälti asutettiin ja juurrutettiin maahan. Ei sitä sosialismin huutoon vastattu kun oltiin sentään isäntämiehiä.

 

[PekkaSavo]

Tämän ymmärtämättömyys on juuri sitä maanviljelijöiden perisyntiä eli eivät ymmärrä olevansa yrittäjiä. Ne jotka ymmärtävät tekevät näitä investointeja.

Tiedäppä minä sitä että onko se ymmärtämättömyyttä vaiko liiallista varovaisuutta. Maatila on tarkoitettu myös jälkipolville. On kaksi asiaa joihin maanviljeljän ei pidä liiaksi luottaa ja ne ovat poliitikot sekä pankit.

Tunnen erään maanviljelijän jolla meni tila nurin. Pari sataa vuotta vanha tila. Siinä meni aivan kaikki.

Tunnen myös kaupunkilaisia yrittäjiä. Eräältä meni firma ja talo alta. Läheltä sitä tuli nähtyä kun on hyvä kaverini.

Toinen otti ja ottaa edelleenkin rennommin. Misiköhän?

Minusta se vaan kertoo siitä että maatalous ei voi olla samanlaista kvartaalitaloutta kuin startup-hype-yrityksen pyörittäminen.

 

[skärdis]

Tiedäppä minä sitä että onko se ymmärtämättömyyttä vaiko liiallista varovaisuutta. Maatila on tarkoitettu myös jälkipolville. On kaksi asiaa joihin maanviljeljän ei pidä liiaksi luottaa ja ne ovat poliitikot sekä pankit..

Totta, mutta jos pieneksi jäänyt tila ei elätä, niin eipä silläkään tiellä kovin montaa sukupolvea ole enää odottevissa jatkamaan.

Jossain kaupunkien liepeillä tietysti helpompi homma, jos isäntäpari hakee leipänsä kaupungista ja harrastelee maataloutta. Tuotantoeläinten kanssa tämä kai harvemmin onnistuu, kun työmäärä on niin suuri ja sitova.

Se tuskin on veronmaksajien tehtävä tekohengittää elinkelvottomia tiloja, jos ainoita perusteita on se, että matikaisen suku on sillä mäellä viljellyt sukupolvien ajan.