Varsinais-Suomen pelloille levitettiin yli 6 000 tonnia jätekipsiä, ja tulokset ovat rohkaisevia – nyt kipsistä povataan jopa Itämeren pelastusta
Kipsin levittäminen pelloille on osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi keinoksi vähentää maatalouden fosforivalumia mereen.
Kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien vähentämisestä kokeiltiin vuona 2010 Pöytyällä. Laajamittainen tutkimus on nyt vahvistanut hyvät tulokset. (KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ)
Heli Saavalainen HS
Julkaistu: 25.5. 18:41
KIPSISTÄ voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Kipsikäsittely on osoittautunut ylivertaiseksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta, mikä on keskeisessä asemassa Itämeren kirkastamisessa.
Kipsi muuttaa maa-ainesta estäen fosforin liukenemisen valumavesiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan kipsikäsittelyllä voitaisiin vähentää maatalouden fosforivalumaa Suomessa 200–300 tonnia vuodessa. Määrä vastaa Itämeren suojelukomissio Helcomin Suomelle asettamaa fosforikuormituksen vähennystavoitetta lähes kokonaan.
Koko Itämeren tasolla kipsin avulla maatalouden fosforikuormitusta voitaisiin leikata jopa neljänneksellä eli noin 1 500–2 000 tonnia vuodessa.
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri
Kimmo Tiilikaisen (kesk) mukaan tulokset ovat niin rohkaisevia, että kipsikäsittely pitää sisällyttää maatalouden ympäristötukeen.
”Kipsikäsittely voi olla merkittävin yksittäinen toimi, joka pystytään tekemään maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi”, Tiilikainen sanoi tiedotustilaisuudessa.
”Kyseessä on ehdottomasti toteutettavissa oleva keino. Meillä ei ole varaa jättää tällaista kalua käyttämättä”, Tiilikainen sanoi.
TULOKSET perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Saaristomereen laskevan Savijoen valuma-alueella Varsinais-Suomessa. Tutkimuksessa kipsiä levitettiin yli 1 500 peltohehtaarille kaikkiaan 55 tilalla. Vaikutuksia on seurattu niin pelloilla kuin jokivedessä.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkijan
Petri Ekholmin mukaan kipsipelloilta huuhtoutui vesiin puolet vähemmän fosforia kuin ei-kipsatuilta pelloilta.
”Savijoen vedenlaadun seuranta vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksen: kipsaus vähensi pelloilta tulevan fosforin määrää 50 prosentilla. Lisäksi valumavedet olivat vähemmän sameita”, Ekholm kertoo.
Kipsaus vähensi Ekholmin mukaan tehokkaasti ja nopeasti sekä hiukkasmaista fosforia että leville välittömästi käyttökelpoista liuennutta fosforia.
TUTKIMUSTA vetäneen Helsingin yliopiston professorin
Markku Ollikaisen mukaan kipsikäsittely on osoittautunut paitsi tehokkaaksi myös turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen.
”Kipsi soveltuu liki kaikille pelloille. Se ei vie pinta-alaa viljelystä eikä aiheuta satotappioita”, Ollikainen sanoo.
Kyseessä on myös kustannustehokas menetelmä: fosforikilon vähentäminen kipsin avulla maksaa noin 70 euroa, kun se muilla maatalouden keinoilla maksaa noin 220 euroa.
Kipsikäsittelyyn sopivia peltoja on Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikkoalueilla noin 540 000 hehtaaria. Samanlaisia peltoja on myös muualla Euroopassa, esimerkiksi Puolassa.
Ollikaisen mielestä kipsin käyttö tulisikin sisällyttää paitsi Suomen maataloustukiohjelmiin myös Helcomin suosituksiin.
KIPSIKÄSITTELY laajenee syksyllä Uudellemaalle, kun John Nurmisen Säätiö aloittaa kipsinlevitysprojektin Vantaanjoella. Tavoite on kahden vuoden aikana levittää kipsiä kaikkiaan 250 000 peltohehtaarille.
”Olemme olleet kipsikäsittelystä innoissamme. Laaja pilotti on lunastanut lupauksensa kipsikäsittelystä kustannustehokkaana menetelmänä vähentää maatalouden fosforivalumia”, sanoo säätiön projektipäällikkö
Anna Saarentaus.
”
Kannatamme peltojen kipsikäsittelyn laajamittaista käyttöönottoa yhteiskunnan tukemana vesiensuojelutoimena. Ilman sitä toimen toteutus jää yksittäisten hankkeiden ja aloitteiden varaan, eikä suuren mittaluokan vesiensuojeluhyötyjä saavuteta.”
KIPSIN käyttöä on tutkittu innovatiivisena Itämeren suojelukeinona EU Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittamassa NutriTrade-hankkeessa. Kipsikäsittelyn sopivuutta Saaristomeren tilan parantamiseen tutkitaan ympäristöministeriön rahoituksella Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa Save-hankkeessa.
Savijoen valuma-alueen pelloille levitettiin yli 6 000 tonnia kipsiä, joka kuljetettiin Varsinais-Suomeen lannoitevalmistaja Yaran Siilinjärven tehtaalta. Jätekipsiä syntyy fosforilannoitteiden tuotannossa.
Kipsijauhe on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi vähentää fosforin liukenemista valumavesiin. (KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ)
Jätekipsistä on viime vuosina totuttu puhumaan kielteisessä merkityksessä niin Venäjän kuin Puolankin kipsivuorten yhteydessä. Niistä on ollut Itämerelle haittaa, koska kasoista on vuotanut mereen rehevöittävää fosforia leviä kasvattamaan.
Ihan samanlaista tavaraa peltojen parannusaine ei kuitenkaan ole, vaikka fosforihapon tuotannon sivutuotetta pilottihankkeessa käytetty Siilinjärven tehtaan kipsikin on.
Fosforihappo on herkästi vesiin liukenevaa fosfaattifosforia, mutta Siilinjärven kipsistä fosforihappo on huuhdeltu pois. Näin sitä voidaan käyttää maanparannukseen ja liukoisen fosforin pidättämiseen maaperästä, siis rehevöitymisen torjumiseen.
Paitsi lannoitteiden tuotannosta kipsiä syntyy myös muun muassa energiateollisuuden sivutuotteena sekä sokeriteollisuudessa.
