Ehkä joillekin se on halpaa eli kysyntää riittää.
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Ehkä joillekin se on halpaa eli kysyntää riittää.
Maata ei tehdä lisää. Lisäksi maan muuttaminen pelloksi on aika kallista ja erittäin työlästä. Tärkein tekijä on kuitenkin ollut pyrkimys suuriin tilakokoihin. Isojenkin tilojen olisi kannattavaa saada viljelysmaa mahdollisimman läheltä, jottei tarvitse maksaa eikä käyttää työaikaa siirtymisiin (isoilla koneilla aika hidasta ja kallista).
Mielenkiinnolla odotan, miten käy nyt, kun a) isojakin tiloja lopettaa ongelmien vuoksi ja b) EU muuttaakin tukiehtoja isoja tiloja suosivista pienempiä tukeviksi. Voi olla, että pellonkin hinta kääntyy laskuun, koska uusia aloittavia viljelijöitä tuskin on tulossa juuri nykyistä enempää. Ja tulevaisuudessa saa sitten lainata, jos näin käy. Jos ei käy, niin silloin ei saa lainata.
Jäsenet luetelleet jo syitä. Mutta ehkä suurin syy on -tukikelpoisuus-. Ei ole silkkaa sattumaa, että EU on hajottanut systeemin siten, että tuetaan olemassaolevaa omaisuutta, noin karkeasti ottaen. En tiedä miksi tukijärjestelmä on tehty omistamista suosivaksi, kenties takana on tarkoitus saada yksiköt kasvamaan tai sitten TAVOITETILA on jotain sellaista, josta ei hiiskuta.
Eurooppalainen maata omistava wanha rälssi kiittää ja kumartaa nykyjärjestelmää. Ja kahtohan suurimmat pinta-alatukien saajat Suomessa, se on melkoinen kuka kukin on - lista.
Kenties nykysysteemillä on luotu tasapainotila, jossa ylituotanto on hallinnassa, maankäyttö suht järkevää, ympäristökysymykset huomioitu, pitkän tähtäimen tavoitteet saavutettavissa jne.
Joustava palikka tässä kuitenkin on ollut koko ajan maanviljelijä. Jos on snaijulla vähänkään siitä, mitä maataloudessa on tapahtunut viimeisen 50 vuoden aikana, niin voi vain lievästi ihmetellä, että maata ylipäätään vielä viljellään.
Seuraava suuri investointikierros tulee olemaan vähintään mielenkiintoinen. Yksittäiset farmarit ovat jo nyt jaksun rajoilla ja hartiat eivät tule riittämään seuraavaan laajennuskierrokseen kuin hyvin harvoilla.
Kaarne
Majuri
Netin uumenista löytyy MMM:n paperi vuodelta 2005 jossa on kaikkea mielenkiintoista maataloudesta ja tukisysteemeistä sekä EU-jäsenyyden ajalta ja edeltävältä ajalta:
http://web.archive.org/web/20060905190955/http://wwwb.mmm.fi:80/tiedoteliitteet/trm2005_15.pdf
http://web.archive.org/web/20060905190955/http://wwwb.mmm.fi:80/tiedoteliitteet/trm2005_15.pdf
Ikarus
Respected Leader
http://www.urakointiuutiset.fi/uuti...lla-on-pohjanmaan-lakeudet-mutta-makisempina/
Pellon raivaus maksaa kannokosta pelloksi noin 10 k euroa/ha. Jos läheltä saa valmista peltoa samalla rahalla ja tarvetta sille on, ostaa pois, sama raha menee kuitenkin raivaukseenkin + hirmuisesti työtä.
Pellon hintatasoa vuokrauksessa sekä ostossa on tukijärjestelmään tietoisesti tekemällä tehdyt virheet olleet pitämässä korkealla.
Sadonkorjuuvelvoite poistettiin sekä ikärajat tuissa. Höpöheinän viljelyllä minimipanostuksin on olosuhteiltaan huonona vuotena mahdollista päästä parempaan tulokseen kuin yrittämällä huippusatoa korkeilla rahallisilla panostuksilla. Yhtään mitään markkinakelpoista ei tuoteta, tuet nostetaan. Tämä viljelystrategia on säävarma ja riskitön.
Tukijärjestelmässä oli aikaisemmin ikäraja 65 -v ja sadonkorjuuvelvoite. Minulle ja ilmeisesti monelle muullekin tuntemattomattomasta syystä nämä poistettiin.
Sadonkorjuuvelvoite palautettiin jollekin kasville, (korkean ha/tuen kasvi) kun huomattiin, että sen viljelypinta-ala kasvoi rajähdysmäisesti, sato ei. Ts. minipanostuksin kylvö ja kasvoi tai oli kasvamatta, aivan sama, koska tarkoituskaan ei ollut mitään sieltä korjata.
Puinnit alkaa tämä vuonna kk:ta aikaisemmin kuin vuosi sitten. Lämpösummasta ei nyt ole pulaa. Vedestä kyllä.
Pari päivää jo puimurin alla / päällä ryömiskelyä tullut jo harrastetuksi. Parempi huoltaa se nyt ennakolta kuin sitten puintiaikana korjata.
Jos helteet jatkuu, moottorille tämä puintikausi tulee olemaan kova, kuka puimurilla on ajellut tietää, ettei sillä tyhjäkäynnillä puida vaan lämä tiskissä. Syyläri ja ilmanputsari on syytä pitää puhtaana.
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Maanviljelijä venyy pisimmälle. Työ, koti ja edelliset sekä tulevat sukupolvet, ne laittavat venymään.
Mutta ei kaikki sillä selity. Olen itsekin ihmetellyt sitä miten Osuuspankit jakavat rahaa melko löysästi. Johtuisko OP:n omistajista.
Viimeksi muokattu:
YliKoo
Greatest Leader
Ohran tuleentuminen näyttää paikoin kyllä varsin epätasaiselta. Ohran kanssa voi tietysti vartoilla vähän pidempään, varsinkin näin aikaisena vuotena. Eipä taida tulla perälauta vastaan vehnilläkään, pystyyn kuivuvat.
Patu
Kenraali
Ikarus
Respected Leader
Aikaisin kylvetyt aikaiset monitahoiset lajikkeet (ohra) alkaa olla murskeviljaksi viikon päästä kystä kyllä, puitaessa kosteus 30 %:n luokkaa, niin muuta kun jyviä irti. Epätasaisesta tuleentumisesta ei murskesäilönnässä ole haittaa. Kuivattavaksi puitavia joutuu pari-kolme vk vartoilemaan, epätasaisia kasvustoja pitempäänkin.
Viime vuonna edes murskeviljoja ei päässyt aloittelemaan ennen kuin syyskuussa.
Ikarus
Respected Leader
Riittävät vakuudet, lainaa irtoaa niitä vastaan.
Op on isoin maatalouden rahoittaja rahalaitoksista. Nykyään eivät kyllä jaa rahaa löysästi.
Leaderwolf
Respected Leader
Tää on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Ja tätäkin taustaa vasten seuraava iso investointikierros tulee olemaan mielenkiintoinen.
Jos maan arvo joutuisi spekulanttien kynsiin, niin todennäköisesti arvo putoaisi ensin vapaalla ja sitten vielä vähän. Se tarkoittaisi taas sitä, että pakkohuutokauppojen vasaramäike kuuluisi ainakin Viipuriin asti. Nykyisellään peltomaa on arvonsa pitävää vakuutta, jos se muuttuu lujasti negative, niin.....jos sadan peltohehtaarin tilalla peltojen arvo puolittuisi, se tarkoittaisi puolen millin linttaa vakuuksiin, noin karkeasti ottaen.
Ei tää ole mikään uusi tilanne, samojen asioiden kanssa viljelijät ovat painineet yli 50 vuotta.
Jos mietit asiaa siten, että -tukiaisia on pienennettävä radikaalisti- niin osut juuri koko rakenteen niveleen. Kuten jäsenet ovat kirjoittaneet: himmeli ei kestä mitään radikaalia muuttamista tai koko rotla leviää.
Nykyisten kauppavalikoimien ja tuontijärjestelyjen maailmassa ei hintojen nostaminen enää onnistu kuin tiettyyn rajaan saakka. Nostahan purkkimaidon hintaa 50 senttiä, lihakiloa pari euroa, kananmunia ja -lihaa euron verran kilo, maitojalosteet Ojalan opilla 1.5 kertaiseksi...mitä tapahtuu kulutuksen valinnoissa?
Baltriber
Eversti
Tuo vakuushomma on kyllä mielenkiintoinen. Tää meitin markki kun koostuu eri paloista. Ostettiin aikanaan 2,7ha tukikelpoista peltoa. Niissä oli hurja määrä kiinnityksiä. Niitä vastaan olis saanu lainaa kolminkerroin niiden arvon.
Joku vuosi myöhemmin ostettiin noiden peltojen rajanaapurina oleva talo. Siis reilun kokoinen tontti, hyväkuntoinen okt ja muut rakennukset. Torpassapa ei riitä vakuusarvo just mihinkään jos tää olis pitäny kokonaan lainarahalla ostaa. Op:n mielestä siis asuintalo hilkkeineen on isoriski. Jankkosavinen läntti mikä kasvaa enimmäkseen saunakukkaa on kultakaivos.
Sitten kun tähän muutettiin ja peltojen vuokrasoppari loppui. Kysäsin kylänmieheltä että mitenkäs mie saan nuo läntit pois eu-tukien piiristä. Notta tarviiko johonkin ilmottaa jos haluaa kuolettaa tukioikeuksia. Ei tarvinnu. Isäntä pyyhkäs lappujen kanssa pirttiin ja lupas kuun taivaalta ja loppuikäsen viljat eläimille niistä tukioikeuksista.
Niin muuttu yhessä yössä saunakukkanen vakuus 30t€/ha tavalliseksi laidunmaaksi mistä ostajat ei varsinaisesti tappele.
Mitähän muuten pankki tuumais jos tahtois käyttää noita irtonaisia vakuuksia. Eihän ne vakuudet sieltä kai katoa vaikka tukioikeudet hävisikin. Vois pankintäti vähän kakoa siinä tiskillä.
Joku vuosi myöhemmin ostettiin noiden peltojen rajanaapurina oleva talo. Siis reilun kokoinen tontti, hyväkuntoinen okt ja muut rakennukset. Torpassapa ei riitä vakuusarvo just mihinkään jos tää olis pitäny kokonaan lainarahalla ostaa. Op:n mielestä siis asuintalo hilkkeineen on isoriski. Jankkosavinen läntti mikä kasvaa enimmäkseen saunakukkaa on kultakaivos.
Sitten kun tähän muutettiin ja peltojen vuokrasoppari loppui. Kysäsin kylänmieheltä että mitenkäs mie saan nuo läntit pois eu-tukien piiristä. Notta tarviiko johonkin ilmottaa jos haluaa kuolettaa tukioikeuksia. Ei tarvinnu. Isäntä pyyhkäs lappujen kanssa pirttiin ja lupas kuun taivaalta ja loppuikäsen viljat eläimille niistä tukioikeuksista.
Niin muuttu yhessä yössä saunakukkanen vakuus 30t€/ha tavalliseksi laidunmaaksi mistä ostajat ei varsinaisesti tappele.
Mitähän muuten pankki tuumais jos tahtois käyttää noita irtonaisia vakuuksia. Eihän ne vakuudet sieltä kai katoa vaikka tukioikeudet hävisikin. Vois pankintäti vähän kakoa siinä tiskillä.
miheikki
Greatest Leader
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.275397
Metsä13:56Eija Mansikkamäki
Vesi ruiskutetaan letkulla traktorin vetämästä säiliöstä maastoon. Vettä kulkee kerralla enemmän kuin paloautoissa.
Näin toimii lietelantavaunusammutin. Kuvakaappaus SVT:n verkkosivuilta.
Ruotsissa viljelijät ovat ryhtyneet kekseliäästi metsä- ja maastopalojen sammutustöihin. He ovat ottaneet torjunta-aseikseen lietelantavaunut, kertoo Ruotsin televisio jutussa, johon liittyy myös video. Traktori vetää vaunua, josta vedetyllä letkulla kastellaan metsää ja muuta maastoa.
- Jaa Facebookiin
- Jaa Twitteriin
- Jaa WhatsAppiin
- Jaa Sähköpostiin
- Tulosta
Lietevaunun tankki vetää 15–20 kuutiometriä vettä, kun paloauton säiliöön menee vain 6–7 kuutiota.
Esimerkiksi Västernorrlandin läänissä Brattsjössä Örnsköldsvikin kunnassa on liikkeellä ollut neljä traktoria yötä päivää, ja ne saivat estettyä maastopalon leviämisen.
Kikkaa on käytetty aiemminkin, ja se on tuiki tärkeä: pelastusjohtaja Viktor Lundin arvioi, että 40 prosenttia eli liki puolet Brattsjön palontorjunnasta ja -rajaamisesta on viljelijöiden ja neljän traktorin ansiota.
"He ovat antaneet upeaa apua. He ovat vaihtaneet paikkaa traktoreissa ja ruiskuttaneet vettä metsäteitä pitkin ja saaneet paljon hyvä aikaan", Lundin kiittelee.
Lue myös: Suomi lähettää apua Ruotsiin – metsäpaloja sammuttamaan lähtee 30 hengen pelastusjoukkue kalustoineen
Viljelijöistä tuli metsäpalojen sankareita Ruotsissa – torjuvat maastopaloja lietelantavaunujen avulla
Snips. On ikävää, kun foorumilla ei ole enää kaikkein innovatiivisimpia kirjoittajia. Nimittäin mielikuvat sotilaallisista sovelluksista suorastaan pursuavat jo tajunnasta.
20 kuution ripulivaunu, joka tykittää korkeana kaarena ja sohona....
Tosiasiahan se on, että isot lietevaunut pystyvät kuskaamaan kohtuullisissa tieoloissa hirmumäärät nesteitä. Ja jos vedenottopaikoissa piisaa, niin hakkaavat mennen tullen kastelukyvyillä paloautot ja kuntien lisäletkumestarit.
Omakotitalon palon sammutuksessakaan ei menisi kuin minuutti tai vähän toista, se on miehekäs onka, kun purkupäästä lentää ja nestettä olisi kohteessa nokko.
Mutta ne sotilassovellukset. Miksipä ei, kun miettii Prikaati80n rakennetta.
Snips. On ikävää, kun foorumilla ei ole enää kaikkein innovatiivisimpia kirjoittajia. Nimittäin mielikuvat sotilaallisista sovelluksista suorastaan pursuavat jo tajunnasta.
20 kuution ripulivaunu, joka tykittää korkeana kaarena ja sohona....
Tosiasiahan se on, että isot lietevaunut pystyvät kuskaamaan kohtuullisissa tieoloissa hirmumäärät nesteitä. Ja jos vedenottopaikoissa piisaa, niin hakkaavat mennen tullen kastelukyvyillä paloautot ja kuntien lisäletkumestarit.
Omakotitalon palon sammutuksessakaan ei menisi kuin minuutti tai vähän toista, se on miehekäs onka, kun purkupäästä lentää ja nestettä olisi kohteessa nokko.
Mutta ne sotilassovellukset. Miksipä ei, kun miettii Prikaati80n rakennetta.
Raveni
Greatest Leader
Tuo ruokatuontanto tulee tulevaisuudessa olemaan kyllä mielenkiintoinen. On näkynyt ennustuksia ettei niin kaukaisessa tulevaisuudessa mm. Eteläisessä euroopassa viljellä viljatuotteita enään.
Suomen ja suomalaisten kannalta tilanne on sikäli huolestuttava, että myös meillä maatalous on tätä nykyään kannattamatonta. Onneksi asuu maalla niin on edes jonkinlaisia mahdollisuuksia kasvattaa omaa ruokaa moneen kaupunkilaiseen verrattuna.
Suomen ja suomalaisten kannalta tilanne on sikäli huolestuttava, että myös meillä maatalous on tätä nykyään kannattamatonta. Onneksi asuu maalla niin on edes jonkinlaisia mahdollisuuksia kasvattaa omaa ruokaa moneen kaupunkilaiseen verrattuna.
Viljan syönti on koko ihmiskunnan historiaan nähden melko uusi keksintö. Agrikulttuuri eli viljapellot keksittiin sen takia, että voidaan tukea ihmiskeskittymiä, jonka alkuperä juontaa Sumerialaiseen sivilisaatioon. Kun metsästys ja keräilykulttuurista siirryttiin agrikulttuurin niin se tarkoittaa siirtymistä ravinneköyhempään ravintoon. Jos katsoo normaalin cittarin "ruoka"valikoimaa niin 90% on ravinneköyhää ja insuliiniresistanssia kohottavaa sapuskaa. Täten, maanviljelijät joutuvat jossain vaiheessa joko narun jatkoksi jos haluaa orjallisesti noudattaa miten EU ja yms. valtion tahot haluavat hyppyyttää ihmisiä, tai sitten funtsivat että miten maatila voidaan muuttamaan olemaan osana omavaraista 100-150 hengen kylää (eli 25kpl 4hlön perhettä, muistuttaa max kokoa heimokulttuurista ja ihmisen ystäväpiirin kapasiteettia).
Viimeksi muokattu:
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Tietoni peltojen tukioikeuksista, niiden saamisesta, menettämisestä ja poistamisesta eivät ole enää ajan tasalla. Onko jossain päin nettiä kuvattu miten tuo toimii?