Suuri maatalouskeskustelu

Nestoria olen itsekin miettinyt, toisena vaihtoehtona on MF 590,ainakin Massikassa pelaa varaosien saanti, miten Zetoreissa? Joku isompi on saatava tuon nykyisen kaveriksi.
Ainakin niihin 90-luvun lopun zetoihin saa varaosia HC Peterseniltä joka toimii nykyisin ilmeisesti maahantuojana ja myyjänä merkille Suomessa. Pääpaikka Suomessa Seinäjoella. Firma alkujaan tanskalainen. Vanhemmista malleista ei tietoa. Luulisi jonkun myyvän varaosia niihin kun kantakin aika iso.
 
Noi vanhat massikat multipowerina on ihan ok pikkujuttuihin kuten klapikoneen eteen, ja vanhan isännän hermoleluiksi, mutta joku 590 hitaalla laatikolla (jotain alle 25km/h) on kyllä aivan karmea värkki. Ei käänny mihinkään, ei kulje mihinkään, pitää helvetinmoista meteliä hytissä (ääni kasvaa kun astut hyttiin), ei vedä mitään, ei nosta mitään, peräöljyt vaihtuu itsestään, jne jne.
 
Noi vanhat massikat multipowerina on ihan ok pikkujuttuihin kuten klapikoneen eteen, ja vanhan isännän hermoleluiksi, mutta joku 590 hitaalla laatikolla (jotain alle 25km/h) on kyllä aivan karmea värkki. Ei käänny mihinkään, ei kulje mihinkään, pitää helvetinmoista meteliä hytissä (ääni kasvaa kun astut hyttiin), ei vedä mitään, ei nosta mitään, peräöljyt vaihtuu itsestään, jne jne.
Itse olen kanssa pitänyt tuota 590ä aivan maailmanlopun vehkeenä jonka suunnittelija olisi pitänyt pienenä tappaa, KUNNES velimies hankki sellaisen suvun maatalouskonekombinaattiin yhdestä huutokaupasta halvalla. Se on takapotku joten on kyllä ketterä kuten ne aina onkin, nelikko varmaan tarvii kääntöönsä sen lentokentän. Ja kulkee varmaan max 30 km/h . Mutta on siinä aikalaisekseen herkkuja kuten hydr.voa kytkin, ulkopuolista hydrauliikkaa 2paria, tasalattia ohjaamo, hydrostaattinen ohjaamo, sähköt toimii jotenkuten.. Nämä vertailut siis samanikäiseen satasarjalaiseen. Ja muutenkin on siis luokkaa isompi kone kuin esim 165 joka meillä joskus oli.
 
Noista 70-luvun ja 80-alun traktoreista niin nehän ei yleensäkään kulkeneet silloin juurikaan 3kymppiä kovempaa. Ja nostolaitteiden nostotehot oli kaikissa aika vaatimattomia, isoissakin koneissa kolmisen tonnia. Hydrauliikan tuotot oli myös melko pieniä, massikan n 30l/min taisi olla ihan Ok tasoa silloin. Ensimmäinen traktorisarja jossa oli vasta kunnolla nostovoimaa nostolaitteessa oli Volvo BM Valmet 05-sarja vuonna 83. Siinä oli pelkät ulkopuoliset nostosylinterit nostolaitteelle ja nostovoimaa huimat 5 tonnia..
 
Niinpä, ei niillä vauhti maantiellä yleisesti ottaen päätä huimannut. Saattoi olla hyväkin ettei, onnettomat ja lukkiutumiselle herkät jarrut ja runsaat ohjauksen välykset, kun vähänkin pääsivät kulumaan. Joku Natikan malli oli tiellä muita tuon aikakauden traktoreita nopeampi.

Useampiportaiset pikavaihteet yleistyivät vasta 90-luvulla. JD 6000 sarja ja Casen ainakin Maxxum, niissä oli jo neliportainen pikavaihde, tehokas nostolaite sekä hydrauliikan riittävä tuotto. Noita on paljon aktiivikäytössä vieläkin ja molemmat olivat ominaisuuksiltaan sekä kestävyydeltään aikakautensa ykkösluokkaa. Vieläkäköhän JD:n 6030 sarja valmistuksessa vai muuttuiko se joksikin R tai M-sarjaksi? En nyt ihan ole käryllä, vaikka tänään viimeksi vihreällä traktorilla ajoin.
 
80 luvun alkaessa jonnikka toi legendaariset pyöreähyttisensä, Sg2 sarjalaiset. Ja niiden isommat mallit nostivat 5800kg :unsure: Ne ovat oikeasti kaikinpuolin mahtavia vehkeitä, yllättävän mukavia, tehokkaita ja ketteriä laitteita. Sekä luotettavia.

Aika tietenkin ajanut niistäkin ohi.

Edit. Eikä nekään mihinkään kulkeneet. 2650 sg2 mitä viimeksi ajoin enemmän, taisi mennä 30kmh.
 
Niinpä, ei niillä vauhti maantiellä yleisesti ottaen päätä huimannut. Saattoi olla hyväkin ettei, onnettomat ja lukkiutumiselle herkät jarrut ja runsaat ohjauksen välykset, kun vähänkin pääsivät kulumaan. Joku Natikan malli oli tiellä muita tuon aikakauden traktoreita nopeampi.

Useampiportaiset pikavaihteet yleistyivät vasta 90-luvulla. JD 6000 sarja ja Casen ainakin Maxxum, niissä oli jo neliportainen pikavaihde, tehokas nostolaite sekä hydrauliikan riittävä tuotto. Noita on paljon aktiivikäytössä vieläkin ja molemmat olivat ominaisuuksiltaan sekä kestävyydeltään aikakautensa ykkösluokkaa. Vieläkäköhän JD:n 6030 sarja valmistuksessa vai muuttuiko se joksikin R tai M-sarjaksi? En nyt ihan ole käryllä, vaikka tänään viimeksi vihreällä traktorilla ajoin.
6030 sarja muuttui 6R ja 6M sarjaksi.
 
80 luvun alkaessa jonnikka toi legendaariset pyöreähyttisensä, Sg2 sarjalaiset. Ja niiden isommat mallit nostivat 5800kg :unsure: Ne ovat oikeasti kaikinpuolin mahtavia vehkeitä, yllättävän mukavia, tehokkaita ja ketteriä laitteita. Sekä luotettavia.

Aika tietenkin ajanut niistäkin ohi.

Edit. Eikä nekään mihinkään kulkeneet. 2650 sg2 mitä viimeksi ajoin enemmän, taisi mennä 30kmh.
Tuttuja vehkeitä nuokin pyöreäkoppiset.Pikavaihde oli jonkun vaihdevivun sivuliikkeellä vaihdettavissa.
 
Jos ajattelee puhtaasti kriisiaikojen omavaraisuutta, niin mitä maataloutta tulisi ehdottomasti ylläpitää vaikka kannattamattomana Suomessa (mielestäni ainoa järkevä peruste maataloustuille)?

Oma listani
- härkäpavun viljely (kotimainen proteiininlähde)
-lypsykarja (maitotuotteet eri muodoissaan)
-kananmunantuotanto (proteiininlähde)
-kaura, ruis (terveellisimmät viljat)

Mitä muuta?
 
Tuttuja vehkeitä nuokin pyöreäkoppiset.Pikavaihde oli jonkun vaihdevivun sivuliikkeellä vaihdettavissa.
Hmm.. Siinä vaihteistossa mitä itse käytin, eli oikealla olevassa kaksikeppisessä, oli muistaakseni pikavaihde käsikaasuvivun takana omana kytkimenä. Mutta taidat tarkoittaa sitä laatikkoa missä vaihdekepin (normaali, ei alue) sivuttainen liike kytkee nopean tai hitaan?
 
Jos ajattelee puhtaasti kriisiaikojen omavaraisuutta, niin mitä maataloutta tulisi ehdottomasti ylläpitää vaikka kannattamattomana Suomessa (mielestäni ainoa järkevä peruste maataloustuille)?

Oma listani
- härkäpavun viljely (kotimainen proteiininlähde)
-lypsykarja (maitotuotteet eri muodoissaan)
-kananmunantuotanto (proteiininlähde)
-kaura, ruis (terveellisimmät viljat)

Mitä muuta?[/QUOTE
Peruna. 10 aarin alalta talven hengen pitimet talveksi perheelle. Ei onnistu tuolla pinta-alalla millään muulla kasvilla.
 
Hmm.. Siinä vaihteistossa mitä itse käytin, eli oikealla olevassa kaksikeppisessä, oli muistaakseni pikavaihde käsikaasuvivun takana omana kytkimenä. Mutta taidat tarkoittaa sitä laatikkoa missä vaihdekepin (normaali, ei alue) sivuttainen liike kytkee nopean tai hitaan?
Tuli uutena 86. En edes muista, missä siinä oli pikavaihde, olikohan siinä ollenkaan,mutta tuo kepin sivuliike on jäänyt muistiin. Sillä ajettiin 14 vuotta ja eipä tarvinnut korjailla.

Edit: SG2 hytillä eli pyöreälasinen JD, alue vaihtui ilman kytkintä, muistaakseni vasemman kepin sivuliikkeellä. Pikavaihteesta en edelleenkään saa mitään muistikuvaa. Suomen säädökset vaati ohjaamoon myös oikealle oven, turha se silti oli, ei siitä tullut koskaan liikennöityä.
1538992221956.png
 

Liitteet

  • 1538991756667.png
    1538991756667.png
    271.3 KB · Luettu: 2
Viimeksi muokattu:
- härkäpavun viljely (kotimainen proteiininlähde)
-lypsykarja (maitotuotteet eri muodoissaan)
-kananmunantuotanto (proteiininlähde)
-kaura, ruis (terveellisimmät viljat)

Ei ole olemassa ns. terveellistä viljaa. Ihmisen sisuskaluja ei ole suunniteltu sulattamaan viljaa. Ainoastaan faunaa ja maan yllä kasvavia vihanneksia ja hedelmiä varten. Tämä tälläisenaan ei kovin montaa vakuuta asiasta, mutta enpä kuitenkaan aio avata asiaa tämän enempää.
 
Mulla nyt ei tie ajoa tule, tilukset talon ympärillä, hitaampikin siis käy, hydrostaattinen ohjaus ois pakollinen,100 sarja ja aikaisempi on työläs pitää säädöissään, vaikka miten uusit niveliä ja tappeja niin aina on toiseen suuntaan raskaampi kääntää, siis tehostin mallit, otin omasta tehostimen pois,paljon helpompi nyt,takapotku 590 ajattelin, siihen joku kuormain taakse. Sata sarja on siitä hyvä ettei sellaista vikaa tule etteikö saa itse pihalla korjattua.
 
Mulla nyt ei tie ajoa tule, tilukset talon ympärillä, hitaampikin siis käy, hydrostaattinen ohjaus ois pakollinen,100 sarja ja aikaisempi on työläs pitää säädöissään, vaikka miten uusit niveliä ja tappeja niin aina on toiseen suuntaan raskaampi kääntää, siis tehostin mallit, otin omasta tehostimen pois,paljon helpompi nyt,takapotku 590 ajattelin, siihen joku kuormain taakse. Sata sarja on siitä hyvä ettei sellaista vikaa tule etteikö saa itse pihalla korjattua.
Jos vanha massikka pitää olla, niin sitten edes 600 sarja, eikä 500. Vähän inhimillisemmät olot kuskilla.
 
Jos ajattelee puhtaasti kriisiaikojen omavaraisuutta, niin mitä maataloutta tulisi ehdottomasti ylläpitää vaikka kannattamattomana Suomessa (mielestäni ainoa järkevä peruste maataloustuille)?

Oma listani
- härkäpavun viljely (kotimainen proteiininlähde)
-lypsykarja (maitotuotteet eri muodoissaan)
-kananmunantuotanto (proteiininlähde)
-kaura, ruis (terveellisimmät viljat)

Mitä muuta?

Kriisiaikoina, johtuipa kriisi sitten säästä, vihollisesta, täydellisestä taloudellisesta kaaoksesta tms. on etua siitä, että viljelyvalikoimaa piisaa. Yksistään siemenen saaminen mille tahansa valikoimalle voi olla haasteellista, lievästi sanoen, jos samassa kusessa ovat muutkin maailmalla. Ei meillä tällä hetkellä mikään tavattoman laaja skaala ole tuotantoa, johtuu myös siitä, että jääkausi katsoi aiheelliseksi jyystää täältä mullat Ukrainaan ja kasvukausi ei ole pitkän pitkä.

Isossa kriisissä ongelmat ruoantuotannossa ovat kumuloituvia eli seuraava vuosi VOI OLLA vielä edellistä pahempi. Ja jos muut painivat samojen ongelmien parissa, ollaan jo toden äärellä. Mm. siemenomavaraisuus on yhtä tärkeää kuin tuotanto. Tässä on eräs syy sille, että mahaa vääntää, kun luen uutisia isojen yhtiöiden halusta monopolisoida viljelysiementuotanto ja -pankit. Amerikassa tästä on saatu jo esimakua ja onhan se pojat peliä.

Ruokaomavaraisuudella ei ole syytä leikkiä ja siitä olis ideologiat pidettävä yhden aurinkokunnan verran etäällä. Ihminen edelleen on halukas syömäri ja useamman päivän syömättömyys tekee levottomaksi rauhallisenkin ihmisen. Viikko on jo paha paikka.

Viime sotien aikaiseen ruoka-annokseen kannattaa tutustua, siinä liikutaan jo minimin äärellä, jos aiotaan toimintakykyä ylläpitää.
 
Tuli uutena 86. En edes muista, missä siinä oli pikavaihde, olikohan siinä ollenkaan,mutta tuo kepin sivuliike on jäänyt muistiin. Sillä ajettiin 14 vuotta ja eipä tarvinnut korjailla.

Edit: SG2 hytillä eli pyöreälasinen JD, alue vaihtui ilman kytkintä, muistaakseni vasemman kepin sivuliikkeellä. Pikavaihteesta en edelleenkään saa mitään muistikuvaa. Suomen säädökset vaati ohjaamoon myös oikealle oven, turha se silti oli, ei siitä tullut koskaan liikennöityä.
Katso liite: 24552
Muistini mukaan se sg2 ohjaamo tuli täällä saatavaksi ehkä vuonna 82? Amerikan herkuissa se on kai ollut jo 70-luvulla. Niissä runko-ohjatuissa peltovetureissa sekä jäykkärunkoisiss malleissa. Tosin vain sillä vasemmalla ovella varustettuna.
 
Back
Top