Heikki Kahkonen20.2.2019
Suomalaiset johtavat kokit ja keittiömestarit vaativat Ruokavirastoa sallimaan kaikkien kotimaisten eläinten ruhonosien käytön ruoanvalmistuksessa. Tällä hetkellä Suomen omat viranomaismääräykset käytännössä estävät ammattikeittiöissä monien maukkaiden ja perinteisten osien käytön, vaikka ne ovat tilattavissa muista EU-maista.
Keittiöammattilaisten mielestä kieltojen perusteet vaihtelevat kunnittain ja alueittain. Viranomaisten tulkinnat ovat usein kyseenalaisia ja henkilökohtaisia sekä venyttävät lain henkeä ja kirjainta. Oudoksi asian tekee vielä se, että tarkastajien toimintaa ei valvo kukaan tai mikään taho.
Lautaselle päätyy kotimaisen sijaan ulkomailla kasvatettua ruokaa.
Kieltojen vuoksi kokkien on pakko ostaa kotimaisessa tuotannossa kielletyt ruhonosat muista EU-maista. Niitä saa jopa
Amazon-verkkokaupasta, mutta ei tuottajilta Suomesta.
”Tilanne on outo. Koko ajan on mennyt tiukemmaksi. Käytämme ravintolassamme suoria tuottajayhteyksiä ja äskettäin ilmeni, että en saa enää ankan maksoja
Wanhantuvan Ankkalasta enkä karitsan kieliä
Sebastian NurmenBovikin tilalta”, helsinkiläinen kokki-ravintoloitsija
Kare Karhu kertoo.
Kare Karhu. Kuva: Eeropekka Rislakki.
Karhun mukaan tämä herättää kysymyksen, kuuluummeko me omien käytäntöjemme vuoksi edes samaan Euroopan Unioniin muiden jäsenmaiden kanssa.
”Pienten kotimaisten tuottajien tukeminen on tehty mahdottomaksi. Sen sijaan voimme ostaa tarvitsemamme muualta EU:sta”, Karhu puhisee.
Viranomaisten päätökset vähättelevät tuottajien vuosien työtä.
Keittiöammattilaiset pitävät erityisen vakavana, että viranomaispäätöksillä ei vaikuteta pelkästään elinkeinoihin. Niillä ohjataan koko suomalaista ruokakulttuuria.
”En vaan voi käsittää tätä kuukausien työn ja ankkojemme elämän halveksuntaa, vähättelyä ja hävityksen määrää, mitä Ruokaviraston tarkastuseläinlääkäreiltä saa”, varsinaissuomalaisen Wanhantuvan Ankkalan
Mikael Oksanentilittää
Facebook-päivityksessään.
”Teuraaksi lähtevän ankan maksa, sydän, kivipiira, veri, kaula, pää ja monet muut osat päätyvät roskiin”, sanoo siipikarjankasvattaja Mikeal Oksanen.
”He antavat selvästi ymmärtää, että työmme on halveksuttavaa, tuotteemme jätettä, emmekä ansaitse kunnioitusta, oikeudenmukaista kohtelua, emmekä varsinkaan palkkaa”, Oksanen jatkaa.
Julkilausumassa muistutetaan, että tilanne osoittaa viranomaisilta vakavaa historian ja ymmärryksen puutetta suomalaista ruokakulttuuria ja kiertotalouden potentiaalia kohtaan. Eläinperäisten tuotteiden monipuolisempi käyttö nenänpäästä hännänpäähän on tärkeää ympäristösyistä, koska periaate korostaa laatua eikä pelkkää määrää.
”Kun ankat ovat lähdössä teuraaksi, tiedän jo etukäteen, että maailmanluokan maksat, sydämet, kivipiirat, veri, kaulat, päät, räpylät, untuvat ja sulat päätyvät roskiin – kyllä, roskiin! Vaikkei niissä ole kuulemma mitään vikaa! Eräskin eläinaktivistiksi tunnustautunut tarkastaja on sanonut, ettei nämä missään tapauksessa saa päätyä ihmisravinnoksi, kun ovat hänen mielestään kuin ydinjätettä”, Oksanen kirjoittaa.
Valvontasysteemi on rikki ja tehoton.
Viis Tähteä -verkkomedian päätoimittaja
Eeropekka Rislakki painottaa, että ruokakulttuuriväki on lähtenyt liikkeelle tosissaan. Kyse ei ole vetoomuksesta vaan julkilausumasta.
Viranomaispäätökset eivöt vaikuta vain elinkeinoihin. Niillä ohjataan myös suomalaista ruokakulttuuria.
”Nyt ei anota nöyrästi joltakin jotakin. Ei vedota eikä anota tahoilta, joilla ei ole ruokakulttuurista ymmärrystä, tai keneltäkään, joka saat palkkaa siitä, että kieltäytyy ymmärtämästä. Julkilausuman tarkoitus on synnyttää keskustelua ja vaikuttaa toimintatapoihin”, Rislakki sanoo.
Rislakin mielestä on erinomaista, että Suomessa on toimiva, asiaan liittyvä lainsäädäntö ja järjestelmä. Se on kaikkien etu. Mutta systeemi on nyt osittain rikki, koska kokit joutuvat tilaamaan haluamansa ruhojen osat muista EU-maista.
”Me toimimme samalla tavalla kuin MTK, joka ilmoittaa joka päivä, millä tuulella se on. Nyt on ensisijaisesti kokkien, mutta myös tuottajien vuoro kertoa, että huonolla tuulella ollaan ja on tähän tultava muutos. ”
Julkilausuman ovat käynnistäneet helsinkiläisen
Gastro Cafe Kallion ravintoloitsija Kare Karhu ja Viisi Tähteä -verkkomedian päätoimittaja Eeropekka Rislakki. Keskiviikkona sen oli allekirjoittanut 301 ruoka-alan ammattilaista, joiden joukossa on runsaasti alan tunnettuja vaikuttajia. Nimien kerääminen jatkuu lähiviikot.
Jos haluat mukaan, ilmoittaudu Facebookissa:
https://www.facebook.com/groups/2313774285544960/
JULKILAUSUMA
Julkilausuma tuottajien kasvattamien hienojen maatalouseläinten kaikkien ruhon osien saamisesta ravintolakeittiöihin sekä paremmasta hyödyntämisestä
”Lähtökohta on se, että kokit ostaisivat ja käyttäisivät, ja tuottajat myisivät monipuolisemmin eläinperäisiä ruhonosia, mutta viranomainen estää ja kieltää. Kieltojen perusteet ovat usein kyseenalaisia ja henkilökohtaisia sekä lakia venyttäviä tulkintoja. Lisäksi tarkastajat ilmoittavat olevansa ei-konsultoiva toimija. Oudoksi asian tekee vielä se, että tarkastajien toimia – jotka vaihtelevat kunnittain – ei valvo kukaan eikä mikään taho.
Kokit päätyvät siten ostamaan kotimaisessa tuotannossa kielletyt ruhon osat muista EU-maista, joka herättää kysymyksen, kuulummeko eriytyneiden käytänteidemme takia edes samaan EU:hun muiden jäsenmaiden kanssa. Suomen ruokakulttuurin, maaseudun elinkeinojen, ravintoloiden sekä kuluttajien näkökulmasta asetelmassa ei ole järjen hiventä, vaan se edustaa pikemminkin kiusaamisen ja voiman näytön henkeä.
Vakavaa asiassa on myös se, että viranomaispäätöksillä ei vaikuteta pelkästään elinkeinoihin, vaan niillä ohjataan myös suomalaista ruokakulttuuria. Tilanne osoittaa viranomaisilta vakavaa historian ja ymmärryksen puutetta sekä suomalaista ruokakulttuuria että kiertotalouden potentiaalia kohtaan.
Tarkastajien olisi myös ymmärrettävä, että eläinperäisten tuotteiden monipuolisempi käyttö nenänpäästä-hännänpäähän on tärkeätä myös ympäristösyistä, koska periaate korostaa laatua eikä pelkkää määrää.
Kaikki nousee raaka-aineen kunnioituksesta.