Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Onko muuten Claasin traktoreista tietoa?
Vaikka aika lailla samoista komponenteista nyky vehkeet kasataan. Accon Valtra ja MF, samat Sisu dieselit, vaihteistot ei kylläkään ole samat.

Rehukorjuuvehkeet Claasilta on ihan laatukamaa, mutta noita traktoreita ei kyllä monesti näe.

Mitä enemmän noista ureamoottoreista on päässyt tietoa kasaantumaan, sitä varmemmin niistä pitäisi pysytellä erossa.
Uudet sähköhimmelit (traktorit) ovat muutenkin paholaisen keksintö.. pölyä, mutaa, tärinää, kovaa kuumuutta tai kylmyyttä, välillä kosteutta, miten noissa oloissa mikään pitkälle kehitetty elektroniikka pitkässä juoksussa toimii. ''Vaiha kaapeli vaiha boksi, näpit jäässä, tulis ite huoltoukot.:)''

Venttiilien säätö, 15- 30 minuutin työ vanhemmassa traktorissa. Vaatii ureamoottorissa noin 10 tunnin työn. Pura moottorin päältä puoli päivää kamaa pois, että pääset venttiilikoppaan
Claasin traktoreissa on muistaakseni JD:n moottorit, MF:n Dyna6- vaihteisto. Muuten perustuvat jo manan majoille menneisiin Renaultin traktoreihin melko pitkälti.
 
Valmetin vanhassa kutosessa on rakotulkilla säädettävät nostimet, uudesta en ole varma.
Venttiilien säätö on kuitenkin niissäkin aivan manuaalisesti määrävälein tehtävä. Säätö ei ole niissäkään kummallinen homma, mutta venttiileihin käsiksi pääsy on.Katso liite: 30865
Edit: venttikoppa on laturin tasalla. Päällä on kaikenlaista kamaa ja toisella puolen moottoria lisää, kuten turbo ja katalysaattori. 10 tuntia, noin satasen tunti.
Kuvittelin venttiilinsäädön olevan jo historiaa työkoneissa...1000h välein näky jossain huolto-ohjelmassa olevan..
 
Ihan vaan lähiluonnosta löytyvää suuhunpantavaa:

VILLIVIHANNEKSET JA HORTOILU


Rikastava elämäntapa


Villivihannekset ovat superruokaa: terveellistä, äärimmäisen herkullista ja kaikille ilmaista. Horta on lähiruokaa, joka matkaa luonnosta lautaselle todella nopeasti ja helposti.


Lähimetsät, niityt, luomupellot ja omat kotipihamme ovat valtava aarreaitta. Hortoilu elvyttää mieliämme, hoitaa aivojamme ja auttaa meitä voimaan hyvin. Nappaat sitten voikukan lehden salaattiisi silloin tällöin tai nautit isompia hortamääriä: luonnossa liikkuminen, luonnon elinvoima ja ihanat maut tekevät sinulle ihmeitä.


Hortoilu.fi tarjoaa innoitusta ja tietoa luonnon ystäville. Sivusto on Suomen vanhin villiyrttisivusto ja sen ylläpitäjät ovat hortoilun pioneereja.


Ps. laitan tämän saman erälankaan.
 
Hyvin pitkälti ainakin, jossei kokonaan, on siirtynyt FPT eli Ivecon moottoreihin. Ja ainakin Axionin portaaton on ZFn :unsure:
https://konedata.net/traktorit/claas-traktorit/claas-arion-510-640-2007-12/ Tässä konedatan tietoa , taitaa olla tosin jo vanhempien mallien tietoja. Mutta en lähde kiistämään uudempien mallien Iveco moottoreita ym. Muuten olen kyllä sitä mieltä että uuden traktorimerkin tuominen meikäläisille markkinoille on aika tyälästä hommaa.. Markkinat on reilun 1000 konetta vuoteen, Valtra yli 50% näistä, seuraavat isot JD, MF ja N-H 7-8% kakusta niin ei siinä äkkiä palkoille pääse.
 
Pintaeroosio. Vesi tekee syviä uria, joissa multa ja siemenet suuntautuu alamäkeen.. Mäkimailla , jos muokattu, ei ole tuntematon ilmiö. Suorakylvöillä ei ole tätä ongelmaa.
Nurmikko kyseessä...rinteessä oli 40-vuotiaita pensaita ja havuja..poistettiin, muokattiin ja lisättiin kunnon multaa..ei vaan tullut mieleen, että rännien poistoputki oli yhden pensaan juuressa, noin 15cm syvyydessä...ei ollut ennen mitään ongelmia kun oli nurmikkoa ja pensaita..nyt paljaalla mullalla ja kunnon kuuro kaivoi putken pään esille ja vei siemenet sekä mullat alas rinteeseen.. tein kivipesän ja korjailin jäljet viikonloppuna..onneksi ensiviikolle on luvattu vielä kovempia kuuroja.. ;)
 
mieleen, että rännien poistoputki oli yhden pensaan juuressa, noin 15cm syvyydessä.

Minä olen ratkaissut tontillani olevan samanlaisen ongelman siten, että annan rinteen kasvaa sitä mitä se kasvaa. Olen jättänyt tieten apilan niittämättä joka vuosi ja se näyttää voittavan kisan. Ei vieri ei kieri kuntta veks sateella. Siihen on juurtunut vaahteran-pihlajantaimenta ja ne leikkaan lyhyeksi joka kesä. Kasvakoot. Ei haittaa minun silmää.
 
Yritä ny sitten urheilla kun lehmätkin nauraa kentänlaidalla.

Sain rakennettua pommin. Erään nimeltämainitsemattoman toverin reseptillä valmistettu viininmarjanlehti-juoma osoittautui epävakaaksi räjähteeksi. Ne miinat tankkereissa oli ihan lasten papaatteja tän rinnalla. Puolisoni lupasi maistaa sitä minkä sain pelastettua, mä maistan jos se jää henkiin. 72874E17-35F6-47B0-A597-FBC9EC204893.jpeg00CB02EE-3820-4F4F-B35D-12732FEE6057.jpeg
 
Tulipa ajeltua vähän kylillä. Kaverin kanssa, minä ilahtuneena, kun heinät nätisti niittokoneen karholla:
-Katos, heinäteko!

Kaverini: juuei, siihen ne jää mätänemään, tukiviljelyä, saattaisi hänkin noita peltoja viljelllä, mutta ei.

Olisikohan tuossa tukijärjestelmässä pientä viilaamista:)? Onhan ne peltoreservissä ja eivät metsity, mutta lienen ymmmärtänyt väärin, että tuet ovat mahdollistamassa aktiiviviljelijöiden oikeaa ruoantuotantoa eikä jäähdyttelijöiden harrastamista.

Sinällään heinät peltoon mädättävä ei tee mitään väärin, tukijärjestelmä mahdollistaa tämänkin laatuisen ''viljelyn'', kun sadonkorjuuvelvoitetta ei pääosalla kasveista ole. Sadonkorjuuvelvoite oli aikaisemmin, mutta Eu:n vaatimuksesta se poistettiin. Silloin lähdettiin huonoon suuntaan, yleisesti kaikkien veronmaksajien ja kuluttajien sekä myös ''oikeiden'' viljelijöiden kannalta.

Maanviljelijä=henkilö, joka kasvattaa pellollaan kasvia, josta on tavoitteena saada markkinakelpoinen sato. Viljelijä ei ole henkilö, joka niittää livauttaa koko peltoalansa ja mädättää siihen paikkaan. Maisemanhoitaja voisi olla, mutta ei viljelijä.

Maisemanhoito on ok, mutta varat siihen pitäisi ottaa muualta kuin maataloustuista.
 
Loppuu kohta kaikilta eläintenpito kun ei oo sadonkorjuuvelvoitetta. Heinällekki olis ostajia, samoin olkea ei taho saada mistään vaan kun ei ole myyjiä. Tukiviljely on ihan oikeesti saatanasta.

Mitähän on tapahtunu kun enää ei pysty elukoita laidunnuttamaan eikä ratsastamaan päiväsaikaan? Ihan poskettomasti elukoita. Paarmoja löytyy kaikista mahdollisista kokoluokista, hyttysiä, näverkutiaisia ja muita pistiäisiä niin että järki sakkaa. Aikasemmin riitti kun puki noi ötökkäloimiin ja marinoi ötökkämyrkyillä. Nyt juoksevat ja huutavat kun ötökät syö hengiltä, ymmärrän kyl täysin, ei niiden syötävänä pysty olemaan. Pölyttäjiä ei sen sijaan ole taas näkynyt.

Sadetta ootellessa, hirvittää kastella kaivovedellä kasvimaita kun täällä ei taaskaan ole montaa tippaa tullu aikoihin.

Hanhilapsetkin joutuu uimaan koirien kipossa kun ojat on rutikuivia

80B7E722-C80C-4A17-AA6D-FBB90E5945F0.jpeg
 
Loppuu kohta kaikilta eläintenpito kun ei oo sadonkorjuuvelvoitetta. Heinällekki olis ostajia, samoin olkea ei taho saada mistään vaan kun ei ole myyjiä. Tukiviljely on ihan oikeesti saatanasta.

Mitähän on tapahtunu kun enää ei pysty elukoita laidunnuttamaan eikä ratsastamaan päiväsaikaan? Ihan poskettomasti elukoita. Paarmoja löytyy kaikista mahdollisista kokoluokista, hyttysiä, näverkutiaisia ja muita pistiäisiä niin että järki sakkaa. Aikasemmin riitti kun puki noi ötökkäloimiin ja marinoi ötökkämyrkyillä. Nyt juoksevat ja huutavat kun ötökät syö hengiltä, ymmärrän kyl täysin, ei niiden syötävänä pysty olemaan. Pölyttäjiä ei sen sijaan ole taas näkynyt.

Sadetta ootellessa, hirvittää kastella kaivovedellä kasvimaita kun täällä ei taaskaan ole montaa tippaa tullu aikoihin.

Hanhilapsetkin joutuu uimaan koirien kipossa kun ojat on rutikuivia

Katso liite: 31059
Onhan tämä iso maa ja monenlaista keliä. Meillä joitakin satoja kilometrejä pohjoisempana on taas ihanteelliset kosteusolot. Vettä rivautellut sopivasti, kasvit kasvaa kohisten. Lämpötila sopivan viileähkö, peltojen kasvit enkä myöskään minä niitä tappohelteitä kaipaa. Suomalaisen hipiälle ja kasvintuotantoon just passelia kesää.
 
Jossain sataa, jossain ei. Tässä lomaillut Kymenlaaksossa juhannusviikosta asti ja vettä on tullut hyvin vähän tai ei ollenkaan. Elohopea on kyllä pysynyt tasaisesti yli kahdenkymmenen.. Onneksi loma joten nesteytys ei tuota ongelmaa ...
 

kolme sataa taalaa jenkkilässä. Toimisiko tämä isommassa puutarhassa taikka maatilalla?
 

kolme sataa taalaa jenkkilässä. Toimisiko tämä isommassa puutarhassa taikka maatilalla?

On aivan selvä että maatalous on tuotantoa johon robotit tulevat ja lujaa.
 
Back
Top