Suuri maatalouskeskustelu

Voihan paskarobotti. Mulla sattuki samaan kuvaelmaan paskaan ja ruokintaan liittyvät innovaatiot. Kottarit uupuu kuvasta. :oops: Oonkohan mä jotenki jälkeenjäänyt..
Katso liite: 31112
Zoomailin terää, viitake on tylsä. Kai sulla teroitusliippa on? ( Viitake on siis tuo heinän niitto "kone".)

Oletko perillä, että viikate pitää terävänä pitämiseksi määrävälein takoa? Onko teidän kulmilla viikateseppiä? Viikate kuumennetaan ahjossa, taotaan ja karkaistaan, taas käypi niitto kuin tyhjää vain.

Edit: lukihäiriö..
 
Viimeksi muokattu:
Zoomailin terää, viitake on tylsä. Kai sulla teroitusliippa on? ( Viitake on siis tuo heinän niitto "kone".)

Oletko perillä, että viitake pitää terävänä pitämiseksi määrävälein takoa? Onko teidän kulmilla viitakeseppiä? Viitake kuumennetaan ahjossa, taotaan ja karkaistaan, taas käypi niitto kuin tyhjää vain.
Liki kaikissa elokuvissa jossa on heinän kaatoa viikatteella, on se nimittäminen niittäminen sellaista perkeleen hakkaamista. Terää lyödään hiton isossa kulmassa niin että se pysähtyy väkisin kun ei mene läpi.

Kato @Baltriber että niität sitte nätisti, sillei että terä luistaa kauniisti eikä vaadi älytöntä voimaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on useampi viikate ja toi on kyllä niistä kaikkein huonoin. Se ei oo pelkästään tylsä vaan myös mutkalla. Laiskuuttani en jaksanu hakea toista vaan niitin tolla ja kyllä, liike ei ole sulava eikä jälki tasainen. Se on sama ku niittäis sählymailalla vimmatusti kiroillen.

On mulla se kivi ja jopa osaan teroittaa viikatteen.. vaan kun oon vähän sitä tyyppiä että kyllä tällä nyt vielä.. teroitan sit huomenna.
 
:oops: Saviseudun ja Etelä-pohjanmaan lohkoilla hehtaariin ei perus nelisiipisillä käännöillä mene tuntiakaan välttämättä mitä itse vedellyt. Ei savellakaan, Pohjanmaan mullissa ei mitään ongelmaa. Melkoinen kusetus nyt kyllä tuo 800€... Urakoitsijan naama maajussit ryhmään välittömästi :facepalm:
Niin kääntöauralla, sarka-aura on hitaampi. Riippuu siitäkin, miten sillä kyntää, mutta hitaampi silti. Meillä ei juuri yli 6 km/h auran kanssa ajella. Auran ottaessa pohjakiveen, kuski on kovemmalla vauhdilla tuulilasilla.
 
Liki kaikissa elokuvissa jossa on heinän kaatoa viikatteella, on se nimittäminen sellaista perkeleen hakkaamista. Terää lyödään hiton isossa kulmassa niin että se pysähtyy väkisin kun ei mene läpi.

Kato @Baltriber että niität sitte nätisti, sillei että terä luistaa kauniisti eikä vaadi älytöntä voimaa.
Nätisti se menee, kun on terävä. Aikoinaan kovakuntoiset miehet niitti viikatteella kilpaa, pitkän päivän kun sen kanssa viuhtoo, iltasilla ehken nukutti. Niitto on osaavan käsissä sillä tosi joutuisaa ja helpon näköistä.

Hevosella vedettävä niittokone syrjäytti viikatteella niittäjät. Se on muuten yllävän raskas vetää, nippanappa mönkkärillä sen saa liikkeelle.
 
Niin kääntöauralla, sarka-aura on hitaampi. Riippuu siitäkin, miten sillä kyntää, mutta hitaampi silti. Meillä ei juuri yli 6 km/h auran kanssa ajella. Auran ottaessa pohjakiveen, kuski on kovemmalla vauhdilla tuulilasilla.
Ei sarka-auroja oo paljoa näkyny täälläpäin paitsi salaojatyömaalla kun imuja kynnetään umpeen :DSavella 10-12kmh on aurat säädetty toimimaan oikein, onnistuu Agrolux MRT AX siivellä ainakin. Ja on siis kovaa savea, Loimijokivarren savea. Pohjanmaalla se nyt on sama vaikka vetäisi auroja poikittain, samaa jälkeä tulee niiden multamailla vaikka katollaan uittaisi :cool:
 
Nätisti se menee, kun on terävä. Aikoinaan kovakuntoiset miehet niitti viikatteella kilpaa, pitkän päivän kun sen kanssa viuhtoo, iltasilla ehken nukutti. Niitto on osaavan käsissä sillä tosi joutuisaa ja helpon näköistä.

Hevosella vedettävä niittokone syrjäytti viikatteella niittäjät. Se on muuten yllävän raskas vetää, nippanappa mönkkärillä sen saa liikkeelle.

Kokeiltiin hevosvetoista auraa kiskoa mönkkärillä. Ei onnistunu. Toi on kyllä varmaan sellanen kahdenhevosenvedettävä versio.

Mun täytyy kyllä reipastua noissa terotushommissa, itteäkin vituttaa se hakkaaminen. Kunnon terällä niittäminen kun enempi sellasta meditatiivista puuhastelua (tossa vittusaatananperkeleen ryydittämässä paiskomisessa ei ole mitään meditatiivista eikä mitään muutakaan)

Tää 800€/ha oli pohjanmaalla eikä mikään urakoitsija joka olisi kyörännyt koneen lavetilla jostain mikämikämaasta vaan ihan paikallinen isäntämies.

Mikähän siinä on kun loimijoki mainitaan niin lykkää mielleyhtymän lämpimästä siideristä ja huonosta karaokesta ja vielä huonommasta kebabista.
 
Olet luultavasti käynyt Torni baarissa, ja siitä pilkun jälkeen torin ympärystän hienostoravintolassa ennen kotiinlähtöä.

Ypäjällä ja riittävän usein. Loimaalla jollain festareilla mutta sillon olin kyllä autolla eikä jääny krapulaa eikä traumoja. Jokioisissa käyn aina ku ajan ypäjälle, koska eksyn sinne. Aina. Ypäjälle kun lähen eksyn riksuun ja siitä jokioisiin, takas tullessa hämeenlinnaan.

Mies olis halunnu lentolupakirjan ja koneen, ei onnistu koska se on diabeetikko. Mä melkeen ehdotin et jos mä hankkisin, voitais sitte lentää yhessä.. ennen kun lausuin ääneen tän suuren suunnitelmani miehen haaveen toteuttamiseksi tajusin että vaikka tuo paljon kestää ja sietää, saattaa puolisokea suunnistustaidoton vaimo pienkoneen puikoissa olla liikaa jopa sille. En kyllä itsekään haluaisi itseni kyytiin mihinkään värkkiin mikä kulkee irti maasta.

Tästä tulikin mieleen @Leaderdog , mä taas ahistelen sua jossain vaiheessa
 
Onko puomissakin karaoke iltoja... Aina oppii uutta

Oli siel ainaki joskus. Karaoken pystyy myös järjestämään ikävä kyllä myös hyvin improvisoidusti vaikka siellä ypäjän onnettomalla ”leirintä-alueella” niissä kenoon parkkeeratuissa asuntoautoissa ja -vaunuissa. Se oliki juhlavaa herätä pienessä krapulassa kun oli nukkunut parituntia pää alaspäin jossain helvetinloukossa ja siitä sitten hepan kyytiin ja suorittamaan. Kun ensin ne kebabit oli yrjötty siihen tukkiutuneeseen vessaan. Voi pojat, onneks mä pysyn kaakkeineni nykyään kotona.
 
Miten @EK kesän maanviljelys vastoinkäymiset? Mittavia konerikkoja tai täystuhoja?

Jonakin vuonna teillä niitä oli, ainakin paalaimen vetotraktorissa oli kerran ''pientä'' laittoa.

Vastoinkäymiset on aina ikäviä, mutta verbaalisesti lahjakkaan kirjoittajan eläviä kertomuksia noista on kiva lukea, jos näin saa sanoa.

Oli itelläki keväällä traktorin kanssa, vielä en ole laskua korjauksesta saanut. Se hetki vuodesta, jolloin isomman traktorin vetotehoa olisi tarvinnut kylvön sujuvoittamiseksi, meni ja rikkoontui siinä määrin, että kevyisiin avustaviin tehtäviin. Ei ne talvella hajoa.

Piti sitten rimpuilla ne työt kohta 20 vuotta vanhalla pienemmällä kakkostraktorilla. Onneksi sellainen on ja työt tuli tehdyksi, hitaammin tosin, mutta parempi hitaammin kuin ei ollenkaan.
 
Miten @EK kesän maanviljelys vastoinkäymiset? Mittavia konerikkoja tai täystuhoja?

Jonakin vuonna teillä niitä oli, ainakin paalaimen vetotraktorissa oli kerran ''pientä'' laittoa.

Vastoinkäymiset on aina ikäviä, mutta verbaalisesti lahjakkaan kirjoittajan eläviä kertomuksia noista on kiva lukea, jos näin saa sanoa.

Oli itelläki keväällä traktorin kanssa, vielä en ole laskua korjauksesta saanut. Se hetki vuodesta, jolloin isomman traktorin vetotehoa olisi tarvinnut kylvön sujuvoittamiseksi, meni ja rikkoontui siinä määrin, että kevyisiin avustaviin tehtäviin. Ei ne talvella hajoa.

Piti sitten rimpuilla ne työt kohta 20 vuotta vanhalla pienemmällä kakkostraktorilla. Onneksi sellainen on ja työt tuli tehdyksi, hitaammin tosin, mutta parempi hitaammin kuin ei ollenkaan.
Meillä ei konepuolella ole ollut mitään hätää. Kaikki on sujunut kuin valssi kesällä.

Tosin appiukko otti ja kuoli (koneet ovat sen) ja akalla meni käsi paskaksi (se on virallinen viljelijä) ja konemiehellä on yksityiselämä vähän solmussa. Mutta koneilla ei siis ole mitään hätää.

Tämä tosin siksi, että niillä ei kyllä pahemmin mitään ole tehtykään. Apulannat leviteltiin ennen happeninkeja ja viesteissä #4,103 ja #4,108 mainittu p*skakärry saatiin korjattua - meleko nopeasti. VITTU! Ja meleko helposti. SAATANA!

Kohta aloitellaan rehua, tosin kelit ja tulevat appiukon hautajaiset vähän rajoittavat. Lisäksi nostan kytkintä heinäkuun loppupuolella jo perinteiselle sotahistorialliselle reissulle, mutta siitä en ole jaksanut vielä pahemmin huudella, niin välttyy pitkäaikaiselta hellasäröltä.

Eli odottelehan viikko - pari, niin alkaa tulla synkkää tekstiä iltaisin...
 
Hevosella vedettävä niittokone syrjäytti viikatteella niittäjät. Se on muuten yllävän raskas vetää, nippanappa mönkkärillä sen saa liikkeelle.

Muistelen kuulleeni nuorena, ettei riskikään hevonen suinkaan koko päivää sitä kiskonut. Harmaa muistikuva on se, että 5-6 tuntia oli maksimi per päivä. Mietihän mäkipeltoja tai pehmeän sutjakoita turvepeltoja...tavallisella mönkkärillä ei ikinä saa liikkeelle sellaista taakkaa, jonka työhön tottunut suomenhevonen riipaisee vauhtiin.
 
Nätisti se menee, kun on terävä. Aikoinaan kovakuntoiset miehet niitti viikatteella kilpaa, pitkän päivän kun sen kanssa viuhtoo, iltasilla ehken nukutti. Niitto on osaavan käsissä sillä tosi joutuisaa ja helpon näköistä.

Ennen wanhaan viikatemiehillä oli repullinen korjaustaottuja teriä, kun aloittivat urakan. Ne käytettiin sepällä joka vuosi, niihin taottiin joku juttu kuntoon, en muista mikä. Joka tapauksessa taonnan laiminlyöntiä ei voinut korvata liipalla. Muistan wanhojen ihmisten kertoneen, että viikatteella on ilo vetää kuivaa viljaa tai hyvää kylvöheinää nurin. Mutta annas kun mentiin jollekin suoniitylle ja alettiin vitostella jotain jussinpartaa ja viteikköä nurin....se on kaiketi ollut turhauttavaa ja epäilen, että moni ammoinen lapsi onkin saanut alkunsa niittovi--ksen purkamiseksi käynnistetyn eroottisen hulluttelun tuloksena niittyladossa.
 
Huomautan veljellisesti, että on velvollisuutesi raportoida tästä aiheesta saitille. :)
Kyllä te siellä Pohjois-Karjalassa kuulette, kun Kuhmossa naiset alkaa huutaa kiimaansa ja miehet häpeäänsä...

Eli tällä kertaa Kuhmon talvisodan taistelupaikat. Aiempina vuosina Tankavaara, Raatteentie + Suomussalmen kirkonkylä ja viimeksi Juntusrannan suunta.

Muoks.
Vanhaan kotikuntaani palatessani siteeraan klassisen Luotilaakson sheriffi -Aku Ankan roistoa McKyytä:
Palaan Kuhmoon palava soihtu kädessäni ja savuava konepistooli kainalossani!
 
Viimeksi muokattu:
Olennainen tässä tapauksessa
Ennen wanhaan viikatemiehillä oli repullinen korjaustaottuja teriä, kun aloittivat urakan. Ne käytettiin sepällä joka vuosi, niihin taottiin joku juttu kuntoon, en muista mikä. Joka tapauksessa taonnan laiminlyöntiä ei voinut korvata liipalla.
Kallitseminen on tuo sepän suorittama toimenpide. Tuolla ihan järkeenkäypä selitys (=en oikeasti tiedä), eli liipatessa terökulma jyrkkenee, joten seppä lyö teräkulman pienemmäksi, terottaa ja lämpökäsittelee.

Joskus törmännyt kertomuksiin huonoista sepistä, jotka karkaisivat terän väärin, jolloin katkesi heti kiveen tai muuhun vähänkään kovempaan sattuessaan. Ei ne kaikki ammattilaiset ennenkään olleet mestareita. Isoisäni muisteli aina toisinaan sukulaispaikkaansa, jossa pirtti (=asuinrakennus) ja kivijalka olivat eripariset. Mutta siinä vain kymmenkunta penikkaa oli kasvateltu.
 
Perkele Kirja-topikkiin piti mennä.
 
Back
Top