Suuri maatalouskeskustelu

Katso liite: 33438

Ylä-Savoon puuhataan mallastamoa. Muistaakseni 1500-2000 ha mallasohran tarve, kiinnostuneita viljelijöitä on ollut mukana hankkeen infoissa.
Nähtäväksi jää, saadaanko mallastamo pystyyn. Suomalainen mallasohra on kysyttyä maailmallakin. Iisalmessa (Olvi) olisi paikallistakin tarvetta.
 
Mikä on satoerojen suurin syy, jos vertaillaan Suomea ja Belgiaa? Lämpösumma, kasvukausi tms?

Ohranviljely nykyisin
FAOn tilastoissa vuosilta 2002-2004 ohra oli maailman neljänneksi laajimmalla alalla (yli 56 miljoonaa hehtaaria) viljelty viljalaji maissin, riisin ja vehnän jälkeen, ja sen tuotanto tonneina oli myös neljänneksi suurin.[8]
Ohra on Suomen eniten viljelty viljalaji.[9] Ohra ja kaura ovat ainoat viljakasvit, joita viljellään käytännöllisesti katsoen koko Suomessa.[1] Ohra tarvitsee lajikkeesta riippuen noin 70–85 vuorokauden mittaisen kasvukauden.
Vuonna 2013 maailman suurimmat ohranviljelijät olivat Venäjä (noin 15 miljoonaa tonnia), Saksa, Ranska, Kanada ja Espanja (noin 10 miljoonaa tonnia kukin). Maailman ohrasta lähes 60% tuotettiin Euroopassa, 15% Aasiassa ja 15% Amerikassa. Parhaat hehtaarisadot saatiin Belgiassa, yli 8,3 tonnia hehtaarilta. Samaan aikaan Suomessa tuotettiin 1,9 miljoonaa tonnia, ja hehtaarisato oli 3,9 tonnia hehtaarilta.[10] Vuoden 2013 ohran hehtaarisato oli Suomessa kaikkien aikojen suurin.[11]
 
Parhaat hehtaarisadot saatiin Belgiassa, yli 8,3 tonnia hehtaarilta. Samaan aikaan Suomessa tuotettiin 1,9 miljoonaa tonnia, ja hehtaarisato oli 3,9 tonnia hehtaarilta ......

käytännössä siis tuplasato....on iso ero, ei selity enää lajikkeella. Ennen wanhaan alankomaiden lannoitusmäärät olivat aivan hulvattomia, olisiko vielä EUn aikana mahdollisia, en tiedä.
 
Mitä arvelet @Ikarus, jos pannaan 10 vuoden periodi, jossa viljellään mallasta pohjoissavossa, niin onnistuuko 7/10? Aikamoiset vaatimukset sille ohralle ovat.
Siinä ja tässä. Nytkin oli lämpösumma niin limiitillä, paljon jälkiversoja ja kuivaus hankalaa sekä kallista. No, jos ei kelpaa mallastukseen, rehuohraksi kumminkin kelpaa.
Valkuaispitoisuus ei mallastukseen saa olla liian korkea.

@miheikki , tasoitusta joudutaan antamaan nimenomaan lämpösumman riittävyyden suhteen. Satoisat pitkän kasvuajan lajikkeet ovat meillä pois suljettu vaihtoehto. Vettä meillä yleensä ottaen tulee paremmin kuin jossain Belgian tasolla.

Kyllä minäkin sen 6,5-7 tn/ha ohraa hyvänä vuotena joiltakin lohkolta nappaan, ei vaan kaikillla lohkoilla eikä joka vuosi millään onnistu.
 
Suomi on karjatalousmaa.

Nurmi on niitä harvoja kasveja, joiden satotasossa ei tarvita antaa paljonkaan muualle tasoitusta. Meillä on korkealuokkainen karja-aines ja maidon laatu. Tässä mielessä maidontuotanto on meillä periaatteessa parhaiten kilpailukykyinen tuotantosuunta maailmanmarkkinoilla.

Ongelmia ja kustannuksia tuottaa tässäkin pitkä ja kylmä talvi, sen myötä lyhyt kasvukausi. Talven vaatimat järeät ja kalliit eläinsuojat ovat myös kustannus.

Naudanlihan tuotanto meillä perustuu hyvin pitkälle maitotilojen ylijäämä sonnivasikoihin. Tämäkin on poikkeuksellista maailmalla. Hyvillä mielin kotimaista naudanlihaa lautaselle, sen syönti pienellä ympäristökuormituksellaan on suorastaan ekoteko:)
 
IMG_20191007_100230~2.jpg
Pitkästä aikaa ehdin Hussea ulkoiluttamaan. Onhan se syysviileällä ja ilman verenimijöitä helpomman tuntuista hommaa kesään verrattuna.

Toista harvennusta varten ensimmäisen harvennuksen ajourat vesakosta vapaaksi ja vähän välistäkin, niin nätimpi hakata.

Hehehe, kuntohan oli yllättäen kuin Kruppin teräs.:) En kyllä älyttömällä urakalla tauon jälkeen, viitisen tuntia sahasin.
(Ei pitäisi kehua yhtään, kohta varmaan kramppaa jalat.. merisuolaa onkin otettava aivan heti. Molemmat jos ehtii krampata niin melkoista rytyämistä on meno puujaloillla suolan syöntiin:)
Merisuola toimii parhaiten itsellä lihaskramppien ehkäisyyn. Ja juoda pitäisi, mutta ei viitsi näin viileällä vesipulloa repussa sahatessa raahata, hörppää nestettä sahaa tankatessa.)
 
(Ei pitäisi kehua yhtään, kohta varmaan kramppaa jalat.. merisuolaa onkin otettava aivan heti. Molemmat jos ehtii krampata niin melkoista rytyämistä on meno puujaloillla suolan syöntiin:)
Merisuola toimii parhaiten itsellä lihaskramppien ehkäisyyn. Ja juoda pitäisi, mutta ei viitsi näin viileällä vesipulloa repussa sahatessa raahata, hörppää nestettä sahaa tankatessa.)
Itse vastaavasta kovasti kärsien..olen löytänyt yhden hyvänmakuisen ja toimivan ratkaisun..
 
Mielenkiintoinen tilasto Suomen viljatuotannosta. En ollut hahmottanutkaan, että kaksi kolmasosaa menee rehuksi.
 
Mielenkiintoinen tilasto Suomen viljatuotannosta. En ollut hahmottanutkaan, että kaksi kolmasosaa menee rehuksi.
Paljonhan sitä sika- ja nautatiloilla rehuviljana kuluu. Rehuyksiköistä lähes puolet otetaan nautatiloillakin rehuviljasta tai viljapohjaisesta väkirehusta.
 
 

Mahtaisiko tuo toimia marjanpoiminnassa, vesakonraivauksessa ja sen sellaisessa?

83639900-_0_lim_full.jpg

 
Mielenkiintoinen tilasto Suomen viljatuotannosta. En ollut hahmottanutkaan, että kaksi kolmasosaa menee rehuksi.

Tässä piilee myös hirmuinen ihmisruokareservi, jos tarvis tulee. Suurin osa tuosta viljasta voidaan tarvittaessa siirtää ihmisleiväksi ja -puuroksi. Ja panna vaikka kolmasosa elukoista teuraaksi, jos niikseen tulee. Tai vaikka puolet. Kaljan ja viinan valmistukseen käytetty vilja voidaan myös syöttää puurona. Se olisi tietysti katastrofi suomalaisille, mutta ehkä siitä sentään selvittäisiin henkisesti.

Tanska teki tuollaisen peliliikkeen vuonna - 18, kun eurooppalainen ruokapula oli selviö. Muut maat eivät kyenneet tuohon peliliikkeeseen ja tunnetuin seurauksin. Eli Tanska pani kylmästi teuraaksi pääosan sioista ja nautakarjasta ja syötti kansalaisille ohrat ja perunat plus tietysti teuraslihaa....Tanska säästyi mm. espanjantaudin pahimmalta iskulta ja todennäköisesti siksi, että kansalaiset olivat Euroopan parhaiten ravittuja ruotsalaisten ohella.

No, nämähän ovat turhia pohdintoja, koska eihän nälkää enää tule. :cool:
 
Tässä piilee myös hirmuinen ihmisruokareservi, jos tarvis tulee. Suurin osa tuosta viljasta voidaan tarvittaessa siirtää ihmisleiväksi ja -puuroksi. Ja panna vaikka kolmasosa elukoista teuraaksi, jos niikseen tulee. Tai vaikka puolet. Kaljan ja viinan valmistukseen käytetty vilja voidaan myös syöttää puurona. Se olisi tietysti katastrofi suomalaisille, mutta ehkä siitä sentään selvittäisiin henkisesti.
Joo, samoja ajatuksia herätti. Tuli oikeasti levollisempi olo.
 
Back
Top