Jollain sentään pääkoppa vielä toimii.
Mia Laiho: Ruokasuosituksia ei voi sivuuttaa ilmaston vuoksi
ILKKA AHTOKIVI | 03.10.2019 | 12:12
Lääkärikansanedustaja on huolissaan välinpitämättömästä suhtautumisesta ravintosuosituksiin.
Lääkärikansanedustaja ja Lastenliiton puheenjohtaja
Mia Laiho (kok.) on huolissaan päättäjien välinpitämättömästä suhtautumisesta valtakunnallisiin ravintosuosituksiin liittyen lasten, nuorten ja vanhusten ravitsemukseen.
Hän jätti keskikviikkona eduskunnassa asiasta kirjallisen kysymyksen.
– Monissa kunnissa poliitikot käyvät vilkasta keskustelua ilmastosyihin vedoten siitä, mitä lasten, nuorten ja vanhusten ruuan pitäisi sisältää huomioimatta sitä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista asiantuntijatyötä, jolla valtakunnalliset ruokasuositukset on laadittu. Vaikuttaa myös siltä, että ruuan kuluttajat, eli lapset, heidän perheensä ja vanhukset, on myös tässä keskustelussa kylmästi sivuutettu, ihmettelee Laiho.
Helsingin valtuustossa hyväksyttiin valtuustoaloite liha- ja maitotuotteiden puolittamisesta ja siellä oli esillä myös aloite maidon tarjoamisen lopettamiseksi kokonaan. Lopettamista on perusteltu muun muassa ympäristövaikutuksilla ja sillä, että maito ei ole ihmiselle luontaisesti ravitsemuksellinen välttämättömyys.
Laiho muistuttaa, että varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten velvollisuudesta tarjoilla päivittäin maksuton ruoka lapsille ja nuorille säädetään laissa.
Suositukset kouluruoan sisällöstä antaa puolestaan Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos erillisessä kouluruokailusuosituksessaan.
Laiho toteaa, että maidon terveyshyötyjä etenkin lapsille ja vanhuksille on tutkittu tieteellisesti ja siksi myös virallisissa kouluruokailusuosituksissa suositellaan sen tarjoamista osana monipuolista ateriakokonaisuutta.
– Maitotuotteet sisältävät reilusti kalsiumia sekä D-vitamiinia, jotka ovat molemmat tärkeitä ravintoaineita kasvaville lapsille ja nuorille. D-vitamiinin puutos aiheutti viime vuosisadan alussa lapsille riisitautia, joka ilmeni luusto- ja hammasvaurioina. Nykyään D-vitamiinia lisätään suurimpaan osaan maitotuotteita, ja tautia ei enää juurikaan tavata. Säännöllisellä kouluruokailulla ja maitotaloustuotteiden käytöllä on ollut suotuisassa kehityksessä merkittävä rooli, hän sanoo.
– Myös ikäihmiset hyötyvät maitotuotteista niiden sisältämän D-vitamiinin, kalsiumin ja proteiinin takia. Vanhusten luunmurtumien hoito on yhteiskunnallisesti kallista, ja lisää sairaalahoidon tarvetta, ja kuolemia. Vanhusten kotona pärjäämisen ja toimintakyvyn ylläpitämisessä heidän ravitsemuksellaan on merkittävä painoarvo, huomauttaa Laiho.
Myös lapsilla ja nuorilla maidon juominen on hänen mukaansa edelleen ravitsemuksellisesti perusteltua.
– Jos se jätetään pois ruoan yhteydestä, niin ateriakokonaisuus jää vajaaksi ja maidosta saatavat ravintoaineet täytyy saada muualta. Tähän ei välttämättä kaikilla ole mahdollisuutta, sillä lapset tulevat hyvin erilaisista perheistä ja ympärivuorokautisessa hoivassa olevat vanhukset ovat täysin riippuvaisia kaupungin tarjoamasta ruoasta, sanoo Laiho.
Hänen mukaansa hallituksen täytyy tehdä jotain sen ehkäisemiseksi, jos kunnissa ei noudateta kansallisia ruokasuosituksia.
– Kysyinkin kirjallisessa kysymyksessäni, miten hallitus varmistaa, että jokainen lapsi saa riittävän monipuolisen päiväkoti- ja kouluruuan eri puolilla Suomea. Myös lasten puutostaudit, kuten riisitauti, täytyy ottaa todellisena uhkana, jos kasvuikäisten lasten ruuasta saamien ravintoaineiden ja vitamiinien saanti heikkenee, sanoo Laiho.
– Jotta asiat voidaan asettaa oikeisiin mittasuhteisiin, on huomioitava, että päiväkoti- ja kouluruokailun maitotalous-, ja lihatuotteiden osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on pisara meressä. Päättäjillä olisi kuitenkin mahdollisuus kohdistaa päätöksensä vaikuttavampiin ilmastotekoihin ja ravitsemuksen osalta omaan ruokalautaseensa, toteaa Laiho.
Mia Laiho: Ilmaston vuoksi ei voi sivuuttaa ruoan suosituksia | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi