Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Justin Case kirjoitti:
Opetin muksuille sahan korjausta tänään,vaihtoivat itse kytkin jouset,huomasin tytön sahassa että oli leikannut jossain vaiheessa,10 vuotta vanha Stihl,huomenna plikka purkaa sahan ja sylinteri+mäntä maanantaina maalikylästä,ja saa itse asentaa pytyn paikalleen,eiköhän tuo taasen jonkun vuoden mene.
Klikkaa laajentaaksesi...
Me ei lasten kanssa sahoja rassattu, kun ei sahoja ollut kuin maalla ja ne oli aina vaarin heiniä.

Mopot, kevarit, suksien pohjat ym kunnostettiin aina niin, että minä en tee mutta olen läsnä ja kerron, ja autan heti kun tarvii. Männänrenkaiden sullominen oli aina yhtä hankalaa, vaikka nyt ei tarvinnu kuin yhtä pyttyä kerrallaan. Omissa vehkeissä oli aikanaan kolme tai neljä.
 
Leaderdog kirjoitti:
Hienoa väkeä täällä, kun opetetaan jälkikasvulle käytännön hommia ja siitä (y)(y)(y).
Klikkaa laajentaaksesi...
Ammattimetsuri enoni minulle opetti noita taitoja,siirrän niitä nyt jälkipolville,tulevat niitä tarvitsemaan,saha on yksinkertainen kapine,sen korjaaminen huolto liikkeessä maksaa kuitenkin paljon,jos meinaa edes hiukan tiliä tehdä niin on paras opetella itse korjaus hommelit,koskee myös muuta kalustoa,monitaitoisiahan nuo penskat jo nyt on,vähän eri taitoja kuin taajama kavereillaan :cool:
 
Tuosta tuli mieleen kun porukka kerran katseli "huuliauki" kun yksi tyttäristäni peruutti muskeliveneen perä edellä laituriaisojen väliin parkkiin ja vierailevat tytöt sitoi veneen kokenein ottein laituriin. Jotkut kaljaveikot kyselivät mikä kone pimujen veneessä on kun pitää tuota metakkaa.. tytär vastasi; isolohko siinä on (kuutiotuumia ei muistanut) ja jatkoi matkaa... osaa ne tytötkin kun vaan opettaa ja antaa mahdollisuuden.

Ps. tuossa naapurissa kaverin tytär pitää hevosfarmia ja ajaa JD:llä päivittäin, hienosti maatilan työt näyttää sujuvan.
 
Justin Case kirjoitti:
Ammattimetsuri enoni minulle opetti noita taitoja,siirrän niitä nyt jälkipolville,tulevat niitä tarvitsemaan,saha on yksinkertainen kapine,sen korjaaminen huolto liikkeessä maksaa kuitenkin paljon,jos meinaa edes hiukan tiliä tehdä niin on paras opetella itse korjaus hommelit,koskee myös muuta kalustoa,monitaitoisiahan nuo penskat jo nyt on,vähän eri taitoja kuin taajama kavereillaan :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja ei kun metsään. :)

Aarre: Savolaismetsurit raivaavat talvella lumikengät jalassa – ”Emme ymmärrä, miksi pitäisi lopettaa työt talveksi”
Klikkaa laajentaaksesi...
Metsä
18:00
Riitta Eskola
Talvella metsänraivaus voi olla jopa helpompaa kuin kesähelteellä. Lumikengät estävät hankeen uppoamisen.
PETRI JAUHIAINEN
Ilman lumikenkiä metsään ei ole raivaussahan kanssa asiaa, jos lunta on yli polven. ”Lumikenkä upottaa hieman, joten siitä saa täyden hyödyn, kun lunta on yli 30 senttiä”, metsuri Kalle Pasanen sanoo.

Ilman lumikenkiä metsään ei ole raivaussahan kanssa asiaa, jos lunta on yli polven. ”Lumikenkä upottaa hieman, joten siitä saa täyden hyödyn, kun lunta on yli 30 senttiä”, metsuri Kalle Pasanen sanoo.

Savossa toivotaan, että lumikenkien avulla tehty raivaustyö voisi muuttaa metsurin työn ympärivuotiseksi. Näin saataisiin houkuteltua alalle nuoria ja ehkäistäisiin metsänhoitorästien kasvua.
”Lumi hankaloittaa joskus kaadon suuntausta, mutta muuten emme ymmärrä, miksi metsurin pitäisi lopettaa työt talveksi. Raivaus sujuu talvella yhtä lailla kuin lumettomana aikana”, sanoo metsuriyrittäjä Kalle Pasanen Metsuripalvelu HaKa Oy:sta Kuopiosta.
HaKa on raivannut Kuopion seudulla lumikenkiä käyttäen jo vuosikymmenen. Vuosittain yritys raivaa talvisin toistasataa hehtaaria. HaKa pyrkii siihen, että metsuri raivaa 8–9 kuukautta, tekee istutuksia pari kuukautta ja lomailee lopun vuotta.
”Talviraivuun hehtaarimäärät kasvavat sitä mukaa kuin tietoisuus lumikenkäraivauksesta lisääntyy”, Pasanen arvioi.

Ihanteellinen kohde talviraivaukseen on 5–8-metrinen, lehtipuuvaltainen nuoren metsän kunnostuskuvio, jossa poistettava puusto on kasvatettavan puuston mitoissa.
Myös harvennusleimikoiden ennakkoraivaus onnistuu yleensä läpi talven.
”Talvella raivatuista leimikoista ei ole kuulunut valituksia motokuskeilta”, Kalle Pasanen toteaa.
Varhaisperkausta ei talvella tehdä, mutta varttuneemmat taimikot ja nuoret metsät sopivat talviraivuuseen hyvin.
Raivattava kuvio on tavallisimmin ryteikkö, jonne metsuri kävelee kuin seinästä sisään. Talvityö on suunniteltava samoin kuin sulan maan aikanakin.
”Puut on kaadettava sahatulle alueelle niin, että niiden ylitse ei tarvitse kulkea lumikengillä. Jos homma menee pyörimiseksi, on paras ajatella työ uudestaan”, HaKassa työskentelevä metsuri Pentti Rossi sanoo.
Millaiset lumikengät sopivat raivaukseen? Miltä talviraivaus näyttää? Lue koko juttu ja katso video Aarteen sivuilta.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.maaseuduntulevaisuus.fi

Aarre: Savolaismetsurit raivaavat talvella lumikengät jalassa – ”Emme ymmärrä, miksi pitäisi lopettaa työt talveksi”

Talvella metsänraivaus voi olla jopa helpompaa kuin kesähelteellä. Lumikengät estävät hankeen uppoamisen.
www.maaseuduntulevaisuus.fi www.maaseuduntulevaisuus.fi
 
Kyllähän ne tytöt,rouva Case kunnostautui parikymppisenä tyttöystävänäni 350 Silveradon ratissa kaupungin yössä,kumi paloi niinkuin aikamiehillä liikennevaloissa,oli huuli pyöreenä kanssa autoilijoilla kun punapää runnoi pedaalia lattiaan ja Chevy hävisi valoista :)
 
Kun isännyydestä kamppailtiin aikanaan faijan kanssa, oli yhteenotot joskus katkeria. Silloin ei ratkaissut se, kumpi tilan omisti - molemmin puolin kauppaa oltiin parhaissa voimissa ja molemmat tietysti oikeassa.

Koskaan ei kuitenkaan jäänyt sitä oloa, etteikö isä olisi opettanut parastaan ja antanut "ainakin joskus" arvoa minun osaamiselle. Vahingosta ei koskaan moitittu eikä huudettu, vaan pantiin homma kuntoon. Äijä on vielä voimissaan, täytyy muistaa kertoa tämä sille vielä kun on mahdollisuus.

Äidin oppi elämään oli syvempää laatua, ja ehdittiin ennen lähtöä puhua kaikki. Hyvä niin.
 
Aarre: Savolaismetsurit raivaavat talvella lumikengät jalassa – ”Emme ymmärrä, miksi pitäisi lopettaa työt talveksi”

Snips yltä. Kanadassa ja Usassa ovat olleet aikanaan huuli soikeana, kun suomalaiset ja ruotsalaiset siirtolaiset ovat kammenneet savotalle, vaikka lunta on ollut metri. Ja talvea myöhemmin myös nämä usa-can-alkuasukkaatkin ovat olleet savotassa fin-swe-porukan kanssa.

Viulusahan keksiminenhän on saateltu canadalaisten aikaansaamaksi. Se ei tod.näk. pidä paikkaansa vaan swe-fin- kansat ovat viulun osanneet värkätä jo ennen sitä.

Ja vähemmän tunnettua on sekin, että kolkytäluvun työleireillä Venäjällä metsätöissä talvisin pärjäsivät vain suomalaiset ja virolaiset. Mutta siitä nyt ei heille mitään siunausta ollut.
 
Ihan offia as usual, mutta tuo metsähommien laittaminen alaskalaisten ansioksi vituttaa välillä ihan kunnolla. Tubesta kattellu ku keulivat siellä hirsimökkien tekoa. Eivät ees salvosta osaa tehdä saati uraa hirren pohjaan ei. Jotain savipaskaa mättävät hirsien väliin ja alapohjat eristämäti. Luaja että nyppii. No se siitä, haha.
 
Tex kirjoitti:
Ihan offia as usual, mutta tuo metsähommien laittaminen alaskalaisten ansioksi vituttaa välillä ihan kunnolla. Tubesta kattellu ku keulivat siellä hirsimökkien tekoa. Eivät ees salvosta osaa tehdä saati uraa hirren pohjaan ei. Jotain savipaskaa mättävät hirsien väliin ja alapohjat eristämäti. Luaja että nyppii. No se siitä, haha.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vähän samanlaisia tunteita tulee, kun katsoo niitä Rekkakuskeja jäällä tai niitä Kullanhuuhtojia niin ei välillä järjen häivää, uusia mutta vanhanaikaisia koneita. Hirveää rytäämistä ja mesoamista.. Kaivureissa ei tilttejä yms. Kaasu pohjaan ja katsotaan miten pitkälle pääseen ja mitä hajoaa. No, ehkä siinä on sitä draamaakin mukana mutta silti.
 
Katsokaa sitten tarvikepyttyjen kanavia,niissä näyttää olevan hiukan sinnepäin tehtyjä,tehkää sapluuna alkuperäisestä imu ja pakokanavasta,piirtäkää sen avulla tarvikepyttyyn oikean mallinen kanava ja Dremelillä sitten muotoilu,jotkut pytyt on todella karkee tekosia,tyttären saha selviää nyt pelkällä männän vaihdolla..
 
Poikettiin pienessä mhy ja konekaupan tilaisuudessa,keski ikä metsänomistajilla oli n 80,myyjät koittivat kaupata sahoja näille,muoto synkkänä,eihän kukaan näistä papoista enää sahaa tarvinnut,alkoi myymään minulle sitten,sanoin etten uutta osta koska vanhoja on helppo korjata,meni naama entistä enemmän punaisemmaksi,viimeinen niitti oli kun koitti saada minut ostamaan valmis bensaa,päreet paloi kun sanoin etten huoli edes ilmaiseksi tuota litkua :)sanoi että tämä saatanan litku sentään säilyy paremmin kuin bensa,kerroin että meillä ei säilytetä kannussa polttoainetta vaan se sahataan,me KÄYTETÄÄN sahoja:D
 
Justin Case kirjoitti:
sanoi että tämä saatanan litku sentään säilyy paremmin kuin bensa,kerroin että meillä ei säilytetä kannussa polttoainetta vaan se sahataan,me KÄYTETÄÄN sahoja
Klikkaa laajentaaksesi...

Nykyiset bensat eivät ole kyllä mitään säilöttäviä. Aina tulee ongelmia, jos kanisteri pötkyilee luvattoman pitkään varastossa. Perämoottori on näköjään erityisen kranttu -säilöbensalle-.
 
PSB 5500 kirjoitti:
Vähän samanlaisia tunteita tulee, kun katsoo niitä Rekkakuskeja jäällä tai niitä Kullanhuuhtojia niin ei välillä järjen häivää, uusia mutta vanhanaikaisia koneita. Hirveää rytäämistä ja mesoamista..
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, melkoista käyttökulttuuria niissä esitellään. Voihan niissä ohjelmissa olla vähän ylimääräistä draamankaartakin, mutta tiedä sitten.
 
Tulipa mieleen syntinen ajatus,jos ottaisi auki tuon pienen 170 risusahan ja viilaisi männän niinkuin mopossa,imuaukon puolelta männän helmasta pari milliä pois,männän päältä madaltaisi samat pari milliä pakoaukon kohdalta,jos saisi 230 kaasarin sopimaan,kaikki on viritettävissä..pittääpi koettaa :ROFLMAO:
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top