Mielnkiintoinen juttu.
Suomen WWF selittää arvostelua maiden erilaisella lainsäädännöllä.
yle.fi
Suomalainen naudan- ja sianliha punaiselle listalle Ruotsissa – Luonnonsuojelujärjestö WWF näkee puutteita eläinten hyvinvoinnissa
Suomen WWF selittää arvostelua maiden erilaisella lainsäädännöllä.
Lihansyönti
7.11.2019 klo 17.29
Lihan syönti tai sen syömättä jättäminen herättävät tällä hetkellä suuria tunteita sekä kuluttajissa että lihantuottajissa. Moni ruokakaupan lihatiskillä asioiva haluaisi tehdä ostopäätöksensä mahdollisimman eettisin perustein. Siksi lihan alkuperä, tuotantotapa ja niiden vaikutus ilmastoon kiinnostavat yhä enemmän.
Ruotsin WWF on vastannut tiedonjanoon päivittämällä
oppaan, jossa käsitellään lihan ja juuston syömistä(siirryt toiseen palveluun). Oppaan pääviesti on, että ilmastosyistä, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten hyvinvoinnin takia sekä lihan että juuston syöntiä pitäisi vähentää. Lisäksi se liha ja juusto, mikä syödään, pitäisi valita ekologisesti kestävin perustein.
Oppaassa annetaan arvosanoja eri maissa tuotetulle sian- ja naudanlihalle. Parhaat arviot saa Ruotsissa tuotettu luomuliha. Sen sijaan suomalaista lihaa opas kehottaa varomaan ja jopa välttämään.
Suomen WWF:ssä työskentelevä suojeluasiantuntija
Mari Koistinen ei kuitenkaan lähde ripottelemaan tuhkaa päänsä päälle vaan suhtautuu Ruotsin uuteen oppaaseen rauhallisin mielin.
– Jokaisen maan WWF tekee lihaoppaansa itsenäisesti ja hieman eri kriteerien perusteella. Ruotsissa lähtökohta on erilainen kuin Suomessa ja heillä on omat kansalliset perusteensa arvioida esimerkiksi eläinten hyvinvointia liharaportissaan.
Eläinperäisillä tuotteilla on kasviksia suurempi ilmastovaikutus
Suomen WWF:n
lihaopas vuodelta 2017(siirryt toiseen palveluun) ei näe eroa suomalaisen ja ruotsalaisen lihan välillä, jos mittarina käytetään ilmastovaikutuksia.
– Meillähän on sama tavoite Suomessa ja Ruotsissa, eli enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa. Sama vähennystavoite koskee juustoa. Eli oli liha tai juusto minkämaalaista vaan, niin sillä on aina enemmän ympäristövaikutuksia kuin kasviksilla.
Suomen oppaassa kehotetaan välttämään molemmissa maissa tuotettua sianlihaa. Naudanlihan suhteen kuluttajia kehotetaan harkintaan sekä ruotsalaisen että suomalaisen lihan suhteen. Luomulihaa puolestaan voi oppaan mukaan kuluttaa hyvällä omallatunnolla, mutta kohtuudella.
Ruotsi katsoo lehmien jaloittelua, Suomi vesistöjen rehevöitymistä
Erilaisista kriteereistä johtuen Suomen ja Ruotsin lihaoppaat eivät ole täysin vertailukelpoisia. Ruotsissa huomioidaan muun muassa antibioottien käyttö ja eläinten hyvinvointi, joita ei ole mukana Suomen WWF:n lihaoppaassa.
Ruotsin WWF:n arvion mukana Suomessa olisi parannettavaa eläinten hyvinvoinnissa ja niille syötettävässä rehussa. Käytännössä tämä liittyy pitkälti erilaisiin säädöksiin eläinten ulkoilun suhteen ja vastuullisen soijan osuudesta eläinten ravinnossa.
Lisäksi Ruotsissa on kielletty esimerkiksi emakkosikojen porsimishäkit, joita Suomessa saa yhä käyttää. Ruotsissa myös lehmien laiduntamisesta on säädetty tarkemmin, siellä kaikkien lypsylehmien on päästävä laitumelle kesäaikana. Suomessa oikeus jaloitteluun koskee vain parsinavetan lehmiä.
Suomen WWF:n lihaopas keskittyy eläinten hyvinvoinnin sijaan enemmän ilmastonäkökulmiin ja siinä huomioidaan Ruotsia enemmän muun muassa lihantuotannosta aiheutuvaa vesistöjen rehevöitymistä.
– Meillä Suomessa myös muut organisaatiot tuottavat tietoa kuluttajien eettisten päätösten tueksi. Esimerkiksi
eläinten hyvinvointikeskus on tehnyt hyvät oppaat(siirryt toiseen palveluun), joiden perusteella voi arvioida eri tuotantotapojen vaikutuksia eläimiin, Suomen WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen kertoo.
Aiheesta lisää Svenska Ylen artikkelissa (ruotsiksi):
WWF i Sverige rödmarkerar finska köttprodukter i sin senaste köttguide