Ilmastokunnianhimo on kadoksissa isossa maatalousuudistuksessa – Suomi ajaa löysää ympäristölinjaa
Luomutuottajien huolena on, ettei heille riitä rahaa EU:n uudistuksessa.
Maatalouspolitiikka
1.12.2019 klo 07.00
Eläinten lannan ilmasto- ja vesistöpäästöjä on ollut vaikea vähentää maataloudessa.Taina Sohlman / AOP
Kari Ikävalko
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa27
Jaa artikkeli Twitterissä
Suomi on aktiivisesti vaikuttanut EU:n tulevan maatalouspolitiikan ilmasto- ja ympäristölinjausten lievennyksiin.
Suomi on EU:n puheenjohtajana ollut kokousasiakirjojen mukaan esittämässä unionin maataloustukiin muutoksia, joilla muun muassa lievennettäisiin maatalouden päästöjen kytkemistä unionin ilmastotavoitteisiin.
Esitykset ovat vastoin komission esittämiä ajatuksia siitä, että unionin maataloustuista melkein puolet käytettäisiin 2020-luvulla ilmastotalkoisiin.
EU:n seitsemän vuoden maatalousohjelmasta käytävät neuvottelut eivät tule yllätyksenä maatalouspolitiikan asiantuntijalle, professori Jyrki Niemelle Luonnonvarakeskuksesta.
– Vaarana on se, että yksikään EU-maa ei ole korottamassa merkittävästi omaan kunnianhimon tasoa. Kyllä tässä halutaan päästä mahdollisimman vähäisillä ympäristönormeilla eteenpäin.
Neuvotteluista puuttuu ympäristökunnianhimo
Maatalouden yhteisistä uuden tukikauden tavoitteista ollaan päästy sopuun. Näitä ovat muun muassa viljelijöiden tulotasosta huolehtimisen lisäksi ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen.
Siitä miten tavoitteisiin lopulta päästään, väännetään parhaillaan tiuhaan kättä jäsenmaiden, komission ja vielä vähän myöhemmin EU:n parlamentin kanssa. Viime metreillä olevalla EU:n monivuotisella budjetilla on myös iso vaikutus, kun yli kolmannes yli 150 miljardin rahoista käytetään maatalouteen.
Uudella tukikaudella jäsenmaille annetaan enemmän vapauksia toteuttaa yleisiä tavoitteita. Toisaalta ohjelma pakottaa nykyistä selvemmin tulotuen vastineeksi viljelijöitä pitämään peltoja muun muassa kasvipeitteisenä myös kasvukauden ulkopuolella.
Professori Niemen mukaan neuvotteluja ja mahdollista lopputulosta leimaa jäsenmaiden laaja haluttomuus lähteä kisaamaan Euroopan ekologisemman ja puhtaimman maatalousmaan tittelistä.
Monta tavoitetta pitäisi ratkaista samaan aikaan
Lähes 30 jäsenmaan joukossa Suomi neuvottelee tutuilla tavoilla. Suomi korostaa jäsenmaan vapautta päättää lähes nykyisen kaltaisen politiikan jatkosta.
Lisäpanoksen neuvotteluihin tuo se, että suomalaisten maatilojen kannattavuus ei ole parantunut viime vuosina ja tuista pitäisi saada aikaan mahdollisimman laaja maaseudun tukiohjelma.
Suomen tavoitteena on saada neuvotteluista ulos yksi prosenttiluku sille, kuinka paljon euroja on jatkossa ympäristöpanostusta. Suomi varmistaisi tällä muun muassa sen, että päätökset rahan kohteista voidaan päättää vapaammin Suomessa.
– Poliittinen realismi iskee, kun samalla ollaan huolissaan maatalouden kannattavuus- ja tulokehityksestä. Nämä nousevat korkeammalle, kuin ilmasto- ja ympäristöasiat, Niemi kiteyttää useiden kansallisten tavoitteiden yhtäaikaisen toteuttamisen vaikeuden.
Maatalous tarvitsee satoja miljoonia euroja lisää veronmaksajilta
Suomi joutuu myös laittamaan ajamansa linjan mukaisesti lisää rahaa maatalouden tukemiseen omasta budjetista. Suomi on ajanut tavoitetta, jossa EU säätelee mahdollisimman vähän tai ei laisinkaan uusia tehokkaampia ilmastotoimia suoraan EU:n budjetista.
Suomi ei halua käyttää suoria, täysin unionin rahoittamia tulotukia ilmastotalkoissa esimerkiksi turvepeltojen haittojen vähentämiseen tai luomutuotantoon. Tukia ollaan jakamassa ainakin perusesitystä enemmän muun muassa nuorille viljelijöille.
Kyse on arviolta noin miljardista eurosta puhdasta EU-rahaa. Suomi haluaa siirtää uuden niin sanotun ekojärjestelmän miljardin osaksi laajaa, pitkälti kansallisesti rahoitettavaa maaseutuohjelmaa.
Suomen maatalouden ja maaseudun saama rahoitus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, CAP:n kauttaMikko Airikka / Yle
Toisin kuin suorien tukien osalta, EU:ssa ollaan leikkaamassa sadoilla miljoonilla euroilla tukitoimista, joita Suomi haluaa myös jatkossa käyttää.
Pääministeri Rinteen hallitus on hallitusohjelman(siirryt toiseen palveluun) mukaan sitoutunut turvaamaan tukien nykyisen tason.
Kyse on maaseutuohjelman ympäristökorvausten osalta satojen miljoonien lisälaskusta suomalaisille vuodesta 2021 alkaen. Muun muassa EU-budjetin loppusumma vaikuttaa lopulta siihen, kuinka paljon EU rahoittaa maaseudun kehittämisohjelmaa. Sen jälkeen selviää Suomen lisärahoituksen määrä.
– Hallitus on erittäin sitoutunut ympäristötavoitteisiin. Suomessa nähdään suurempana uhka se, että lähdemme pilkkomaan järjestelmää viljelijälle monimutkaisemmaksi kuin se, että joudutaan laittamaan vähän enemmän paukkuja rahoitukseen, sanoo ylitarkastaja Anna Schulman maa- ja metsätalousministeriöstä.
Ilmastotavoite vaatii merkittäviä muutoksia maatalouteen
Maatalousprofessori Niemi ei ole vakuuttunut Suomen valitsemasta linjasta.
Vielä voimassa olevalla tukikaudella erilaisten vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi tavoitteena on ollut myös vähentää maatalouden ilmastopäästöjä.
Päästövähennykset ovat kuitenkin seurantojen mukaan jääneet saavuttamatta niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.
Suomen hallitus on linjannut kunnianhimoisesta tavoitteesta pyrkiä vähentämään päästöt sille tasolle, kuin nielut vuonna 2035. Tasaisen tahdin taulukolla tavoite vaatii tällä hetkellä useiden prosenttien leikkauksia vuosittain, jotta Suomi saavuttaa hiilineutraalisuuden.
Maatalousperäiset päästöt vastaavat vähintään viidennestä Suomen kokonaispäästöistä.
– Jos tavoitetta oikeasti halutaan, se tarkoittaa sitä, että kunnianhimon tasoa pitää nostaa ja ilmastopuolen vaatimuksia pitäisi merkittävästi tiukentaa. Jos mennään lähes nykyisenlaisella ohjelmalla, tavoitteita ei missään nimessä saavuteta, arvioi Niemi ykskantaan.
Turvepeltojen käyttö on suurin yksittäinen ilmastopäästöjen lähde maataloudessa. Lucas Holm
Kunnianhimon nosto tarkoittaisi muun muassa sitä, että osa turvepelloista pitäisi saada pois lannanlevitys- ja maatalouskäytöstä. Hiilensidontaan pitäisi saada laajalti käyttöön muun muassa kerääjäkasveja.
Suomi voisi erottua muista ekologisella viljelyllä
Suomen kannattaisi professori Niemen mukaan miettiä vakavasti, pitäisikö suomalainen ruoantuotanto suunnata ilmasto- ja ympäristöystävälliseen suuntaan ja erottua muista EU-maista.
– Mahdollisuus siihen on nyt olemassa, ja ekologinen suunta voisi pitkällä tähtäimellä olla hyvä satsaus. Myös iso osa kuluttajista on valmiita maksamaan enemmän näistä tuotteista.
Niemi penää koko suomalaisen maatalouden muutosta.
Etenkin luomutuottajat ovat olleet huolissaan siitä, riittääkö raha jatkossa enää maaseutuohjelman kautta erityiseen luomutukeen. Luomun tukeminen on jatkossa enemmän kiinni siitä, miten jäsenmaat siihen suhtautuvat ja rahat siihen riittävät.
Luomuviljelyn jatko epävarma
Suomalaiset luomutuottajat haluaisivat tukea suoraan uuden ekojärjestelmän kautta. Suomi aikoo myös jatkossa rahoittaa luomua maaseutuohjelman kautta.
– Kysymys on siitä, että keskustelusta halutaan sulkea ulos vaihtoehtoja, joissa viljelijälle voitaisiin maksaa hyvistä ympäristöteoista kannustinta. Tuet halutaan pitää vain kustannusperusteisina, jotta ne eivät houkuttelisi viljelijöitä, harmittelee asiamies Reijo Käki Yhdistyneistä luomutuottajista.
Ylitarkastaja Anna Schulman pitää epätodennäköisenä, ettei luomulle löydy rahoitusta. Luomuala on kasvanut ja luomuohjelmaa ollaan päivittämässä.
– Siinä vaiheessa, kun koko kokonaisuus lyödään lukkoon, siinä vaiheessa lyödään lukkoon myös rahat, jotka luomuun olisi käytettävissä, Schulman tarkentaa ja viittaa viime kädessä eduskunnalta tulevaan maaseutuohjelman rahoitukseen.
[IMG alt="
Jari Leppä ravitsemus- maatalous- ja puutarhaviljelymessuilla Berliinissä tammikuussa 2019."]https://images.cdn.yle.fi/image/upl...o,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-11096374.jpg[/IMG]
Suomi ja maatalousministeri Jari Lappä (kesk.) ovat puhuneet muun muassa luomun viennin lisäämisestä. F. Boillot / AOP
Näillä näkymin näyttää siltä, että ensi vuosikymmenen maatalouspaketista tehdään päätökset keväällä. Tämän jälkeen Suomi valmistelee komissiolle oman esityksen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Eduskunta tekee rahoituspäätöksen sen jälkeen.
Komissio vaatii, että Suomen suosimassa maaseutuohjelmassa 30 prosenttia rahoista käytetään ympäristötoimiin.
Maatalouspolitiikalta puuttuu tarkat tavoitteet
Saksalaisen, suomalaista Luonnonvarakeskusta vastaavan Thünen instituutin tutkija Nic Lampkinin mukaan luomun kohtalo on vielä EU:ssa epäselvä, mutta sen tukemiseen löytyy vahvat ilmastoperusteet.
– Tutkimustemme mukaan luomu on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää hehtaarikohtaisia hiilidioksidipäästöjä.
Lampikin pitää uusia maatalouspolitiikan tavoitteita hyvinä. Hän jää kuitenkin kaipaamaan esityksistä tarkemmin mitattavia vähennystavoitteita.
Lisäksi Lampkin toivoo, että EU:ssa päästään eroon yleisestä ajattelusta, jossa jäsenmaat valmistelevat liian löysiä ilmasto- ja ympäristötoimia sen takia, että varmistetaan mahdollisimman laaja viljelijöiden osallistuminen.
yle.fi
Luomutuottajien huolena on, ettei heille riitä rahaa EU:n uudistuksessa.
Maatalouspolitiikka
1.12.2019 klo 07.00
Eläinten lannan ilmasto- ja vesistöpäästöjä on ollut vaikea vähentää maataloudessa.Taina Sohlman / AOP
Kari Ikävalko
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa27
Jaa artikkeli Twitterissä
Suomi on aktiivisesti vaikuttanut EU:n tulevan maatalouspolitiikan ilmasto- ja ympäristölinjausten lievennyksiin.
Suomi on EU:n puheenjohtajana ollut kokousasiakirjojen mukaan esittämässä unionin maataloustukiin muutoksia, joilla muun muassa lievennettäisiin maatalouden päästöjen kytkemistä unionin ilmastotavoitteisiin.
Esitykset ovat vastoin komission esittämiä ajatuksia siitä, että unionin maataloustuista melkein puolet käytettäisiin 2020-luvulla ilmastotalkoisiin.
EU:n seitsemän vuoden maatalousohjelmasta käytävät neuvottelut eivät tule yllätyksenä maatalouspolitiikan asiantuntijalle, professori Jyrki Niemelle Luonnonvarakeskuksesta.
– Vaarana on se, että yksikään EU-maa ei ole korottamassa merkittävästi omaan kunnianhimon tasoa. Kyllä tässä halutaan päästä mahdollisimman vähäisillä ympäristönormeilla eteenpäin.
Neuvotteluista puuttuu ympäristökunnianhimo
Maatalouden yhteisistä uuden tukikauden tavoitteista ollaan päästy sopuun. Näitä ovat muun muassa viljelijöiden tulotasosta huolehtimisen lisäksi ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen.
Siitä miten tavoitteisiin lopulta päästään, väännetään parhaillaan tiuhaan kättä jäsenmaiden, komission ja vielä vähän myöhemmin EU:n parlamentin kanssa. Viime metreillä olevalla EU:n monivuotisella budjetilla on myös iso vaikutus, kun yli kolmannes yli 150 miljardin rahoista käytetään maatalouteen.
Uudella tukikaudella jäsenmaille annetaan enemmän vapauksia toteuttaa yleisiä tavoitteita. Toisaalta ohjelma pakottaa nykyistä selvemmin tulotuen vastineeksi viljelijöitä pitämään peltoja muun muassa kasvipeitteisenä myös kasvukauden ulkopuolella.
Professori Niemen mukaan neuvotteluja ja mahdollista lopputulosta leimaa jäsenmaiden laaja haluttomuus lähteä kisaamaan Euroopan ekologisemman ja puhtaimman maatalousmaan tittelistä.
Monta tavoitetta pitäisi ratkaista samaan aikaan
Lähes 30 jäsenmaan joukossa Suomi neuvottelee tutuilla tavoilla. Suomi korostaa jäsenmaan vapautta päättää lähes nykyisen kaltaisen politiikan jatkosta.
Lisäpanoksen neuvotteluihin tuo se, että suomalaisten maatilojen kannattavuus ei ole parantunut viime vuosina ja tuista pitäisi saada aikaan mahdollisimman laaja maaseudun tukiohjelma.
Suomen tavoitteena on saada neuvotteluista ulos yksi prosenttiluku sille, kuinka paljon euroja on jatkossa ympäristöpanostusta. Suomi varmistaisi tällä muun muassa sen, että päätökset rahan kohteista voidaan päättää vapaammin Suomessa.
– Poliittinen realismi iskee, kun samalla ollaan huolissaan maatalouden kannattavuus- ja tulokehityksestä. Nämä nousevat korkeammalle, kuin ilmasto- ja ympäristöasiat, Niemi kiteyttää useiden kansallisten tavoitteiden yhtäaikaisen toteuttamisen vaikeuden.
Maatalous tarvitsee satoja miljoonia euroja lisää veronmaksajilta
Suomi joutuu myös laittamaan ajamansa linjan mukaisesti lisää rahaa maatalouden tukemiseen omasta budjetista. Suomi on ajanut tavoitetta, jossa EU säätelee mahdollisimman vähän tai ei laisinkaan uusia tehokkaampia ilmastotoimia suoraan EU:n budjetista.
Suomi ei halua käyttää suoria, täysin unionin rahoittamia tulotukia ilmastotalkoissa esimerkiksi turvepeltojen haittojen vähentämiseen tai luomutuotantoon. Tukia ollaan jakamassa ainakin perusesitystä enemmän muun muassa nuorille viljelijöille.
Kyse on arviolta noin miljardista eurosta puhdasta EU-rahaa. Suomi haluaa siirtää uuden niin sanotun ekojärjestelmän miljardin osaksi laajaa, pitkälti kansallisesti rahoitettavaa maaseutuohjelmaa.
Suomen maatalouden ja maaseudun saama rahoitus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, CAP:n kauttaMikko Airikka / Yle
Toisin kuin suorien tukien osalta, EU:ssa ollaan leikkaamassa sadoilla miljoonilla euroilla tukitoimista, joita Suomi haluaa myös jatkossa käyttää.
Pääministeri Rinteen hallitus on hallitusohjelman(siirryt toiseen palveluun) mukaan sitoutunut turvaamaan tukien nykyisen tason.
Kyse on maaseutuohjelman ympäristökorvausten osalta satojen miljoonien lisälaskusta suomalaisille vuodesta 2021 alkaen. Muun muassa EU-budjetin loppusumma vaikuttaa lopulta siihen, kuinka paljon EU rahoittaa maaseudun kehittämisohjelmaa. Sen jälkeen selviää Suomen lisärahoituksen määrä.
– Hallitus on erittäin sitoutunut ympäristötavoitteisiin. Suomessa nähdään suurempana uhka se, että lähdemme pilkkomaan järjestelmää viljelijälle monimutkaisemmaksi kuin se, että joudutaan laittamaan vähän enemmän paukkuja rahoitukseen, sanoo ylitarkastaja Anna Schulman maa- ja metsätalousministeriöstä.
Ilmastotavoite vaatii merkittäviä muutoksia maatalouteen
Maatalousprofessori Niemi ei ole vakuuttunut Suomen valitsemasta linjasta.
Vielä voimassa olevalla tukikaudella erilaisten vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi tavoitteena on ollut myös vähentää maatalouden ilmastopäästöjä.
Päästövähennykset ovat kuitenkin seurantojen mukaan jääneet saavuttamatta niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.
Suomen hallitus on linjannut kunnianhimoisesta tavoitteesta pyrkiä vähentämään päästöt sille tasolle, kuin nielut vuonna 2035. Tasaisen tahdin taulukolla tavoite vaatii tällä hetkellä useiden prosenttien leikkauksia vuosittain, jotta Suomi saavuttaa hiilineutraalisuuden.
Maatalousperäiset päästöt vastaavat vähintään viidennestä Suomen kokonaispäästöistä.
– Jos tavoitetta oikeasti halutaan, se tarkoittaa sitä, että kunnianhimon tasoa pitää nostaa ja ilmastopuolen vaatimuksia pitäisi merkittävästi tiukentaa. Jos mennään lähes nykyisenlaisella ohjelmalla, tavoitteita ei missään nimessä saavuteta, arvioi Niemi ykskantaan.
Turvepeltojen käyttö on suurin yksittäinen ilmastopäästöjen lähde maataloudessa. Lucas Holm
Kunnianhimon nosto tarkoittaisi muun muassa sitä, että osa turvepelloista pitäisi saada pois lannanlevitys- ja maatalouskäytöstä. Hiilensidontaan pitäisi saada laajalti käyttöön muun muassa kerääjäkasveja.
Suomi voisi erottua muista ekologisella viljelyllä
Suomen kannattaisi professori Niemen mukaan miettiä vakavasti, pitäisikö suomalainen ruoantuotanto suunnata ilmasto- ja ympäristöystävälliseen suuntaan ja erottua muista EU-maista.
– Mahdollisuus siihen on nyt olemassa, ja ekologinen suunta voisi pitkällä tähtäimellä olla hyvä satsaus. Myös iso osa kuluttajista on valmiita maksamaan enemmän näistä tuotteista.
Niemi penää koko suomalaisen maatalouden muutosta.
Etenkin luomutuottajat ovat olleet huolissaan siitä, riittääkö raha jatkossa enää maaseutuohjelman kautta erityiseen luomutukeen. Luomun tukeminen on jatkossa enemmän kiinni siitä, miten jäsenmaat siihen suhtautuvat ja rahat siihen riittävät.
Luomuviljelyn jatko epävarma
Suomalaiset luomutuottajat haluaisivat tukea suoraan uuden ekojärjestelmän kautta. Suomi aikoo myös jatkossa rahoittaa luomua maaseutuohjelman kautta.
– Kysymys on siitä, että keskustelusta halutaan sulkea ulos vaihtoehtoja, joissa viljelijälle voitaisiin maksaa hyvistä ympäristöteoista kannustinta. Tuet halutaan pitää vain kustannusperusteisina, jotta ne eivät houkuttelisi viljelijöitä, harmittelee asiamies Reijo Käki Yhdistyneistä luomutuottajista.
Ylitarkastaja Anna Schulman pitää epätodennäköisenä, ettei luomulle löydy rahoitusta. Luomuala on kasvanut ja luomuohjelmaa ollaan päivittämässä.
– Siinä vaiheessa, kun koko kokonaisuus lyödään lukkoon, siinä vaiheessa lyödään lukkoon myös rahat, jotka luomuun olisi käytettävissä, Schulman tarkentaa ja viittaa viime kädessä eduskunnalta tulevaan maaseutuohjelman rahoitukseen.
[IMG alt="
Jari Leppä ravitsemus- maatalous- ja puutarhaviljelymessuilla Berliinissä tammikuussa 2019."]https://images.cdn.yle.fi/image/upl...o,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-11096374.jpg[/IMG]
Suomi ja maatalousministeri Jari Lappä (kesk.) ovat puhuneet muun muassa luomun viennin lisäämisestä. F. Boillot / AOP
Näillä näkymin näyttää siltä, että ensi vuosikymmenen maatalouspaketista tehdään päätökset keväällä. Tämän jälkeen Suomi valmistelee komissiolle oman esityksen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Eduskunta tekee rahoituspäätöksen sen jälkeen.
Komissio vaatii, että Suomen suosimassa maaseutuohjelmassa 30 prosenttia rahoista käytetään ympäristötoimiin.
Maatalouspolitiikalta puuttuu tarkat tavoitteet
Saksalaisen, suomalaista Luonnonvarakeskusta vastaavan Thünen instituutin tutkija Nic Lampkinin mukaan luomun kohtalo on vielä EU:ssa epäselvä, mutta sen tukemiseen löytyy vahvat ilmastoperusteet.
– Tutkimustemme mukaan luomu on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää hehtaarikohtaisia hiilidioksidipäästöjä.
Lampikin pitää uusia maatalouspolitiikan tavoitteita hyvinä. Hän jää kuitenkin kaipaamaan esityksistä tarkemmin mitattavia vähennystavoitteita.
Lisäksi Lampkin toivoo, että EU:ssa päästään eroon yleisestä ajattelusta, jossa jäsenmaat valmistelevat liian löysiä ilmasto- ja ympäristötoimia sen takia, että varmistetaan mahdollisimman laaja viljelijöiden osallistuminen.
Ilmastokunnianhimo on kadoksissa isossa maatalousuudistuksessa – Suomi ajaa löysää ympäristölinjaa
Luomutuottajien huolena on, ettei heille riitä rahaa EU:n uudistuksessa.
yle.fi
Ei jumalauta.
Vaikka onhan noisssa hyvät valot nykyään, siltikin päivänäöllä näkee paremmin. Tähän aikaan vuodesta ei vaan ennätä paljon päivän valossa, pohjoisessa pelkkään auringon valoon turvautumalla jäisi paras talvi hyödyntämättä kokonaan. 