Suuri maatalouskeskustelu

Baltriber

Majuri
Mansikki näyttäis tokeentuneen. Eiköhän tuo ollut joku pötsiryppy. Tein sille aamusta rumelan-vettä tönikällisen mitä sille pitkin päivää juottelin. Aamusta söi vielä nihkeästi, iltaa kohden virkistyi niin että jo ohuesti hermostuttaa. Nythän tuo on jo ihan oma ittensä, kerjää huomattavan äänekkäästi ja on sitä mieltä että kaikkien muidenki eväät tarttis kantaa hänen eteensä. Iltamurojen väliin jäänti oli ilmeisesti jo suoranainen eläinsuojelurikos, annoin sitte muutaman nappulan jotta hiljenis.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Mitäs Vihreiden ilmastoministeri meinaa, metsänkäyttömaksua metsänomistajille?
Kommentti: Ympäristöministeri astui Greenpeacen ansaan

MT:n metsätiimin esimies Jarmo Palokallio ottaa kantaa Greenpecen tiedotteeseen.

Luonnonvarakeskuksen mukaan hakkuut jäävät tänä vuonna selvästi viimevuotisesta.

Radikaali ympäristöjärjestö Greenpeace rakensi torstaina ovelan ansan. Järjestö vaati viimevuotisen hakkuuennätyksen ja hiilinielujen pienenemisen takia hallitusta hätäistuntoon.
Greenpeacen uutinen ei ollut varsinainen uutinen. Jo pitkään on ollut tiedossa, että metsien hakkuut nousivat viime vuonna ennätyksellisesti 78,2 miljoonaan kuutioon.
Ilmeisesti metsätilastojen seuraaminen ei kuulu Greenpeacen vahvuuksiin. Sen voi päätellä järjestön johdon järkytyksestä.
“Tämä on karmea tieto ja äärimmäisen painava muistutus siitä, että Suomen metsien käyttö ei ole kunnossa”, totesi Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.
Järjestön viesti upposi otolliseen maahan. Helsingin Sanomat uutisoi, että Suomen metsien hiilinielut romahtivat hakkuiden takia. Ilmeisesti asia tuli uutena myös maan valtalehdelle.
"Se on ihan selvä, että hakkuumäärät eivät voi olla samalla tasolla kuin ne olivat viime vuonna", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) totesi HS:n haastattelussa.

Todellisuus on tarua ihmeellisempi. Vaikka metsistä korjattiin viime vuonna ennätysmäärä puuta, hakkuut jäivät vielä kauaksi noin 84 miljoonan kuution kestävästä hakkuumahdollisuudesta.
Reserviä jäi suuren biotuotetehtaan puunkäytön verran. Puhumattakaan metsien kasvusta, joka oli 30 miljoonaa kuutiota metsien ennätyskäyttöä suurempi.
Uutinen oli kaikkineen hyvin tarkoitushakuinen. Luonnonvarakeskuksen mukaan hakkuut jäävät tänä vuonna selvästi viimevuotisesta. Ja ensi vuonna suunta jatkuu samana, sillä puukauppa on käynyt yli neljännestä aiempaa hitaammin.
Jo nyt siis tiedetään, että metsien hiilinielut ovat tänä vuonna reippaassa kasvussa, joka jatkuu myös ensi vuonna.
Jostain syystä Greenpeace ei tätä ilosanomaa kuitenkaan halunnut levittää.

Jos maailma halutaan metsillä pelastaa, silloin metsiä pitää hoitaa ja hakata pitkäjänteisesti. Sillä tavalla saadaan hiilivarastot ja hiilinielut kasvuun.
Greenpeacea se ei kiinnosta.

Kyse on valtapelistä. Ympäristöjärjestöt käyttävät valtaansa vaatimalla metsien käytön rajoittamista.

Jos metsien hiilivarastoa ja hiilensidontaa aletaan oikeasti kasvattaa, puhevalta siirtyy metsänomistajille ja muille metsätalouden edustajille.
Sitä ympäristöjärjestöt eivät halua. Se olisi niiden tuho, joten ne eivät suostu edes kunnolla keskustelemaan metsien hiilensidonnasta kiertoaikatasolla.


Eiköhän sieltä jotain keksitä.
Puu liikkuu silloin, kun markkinat vetää ja siitä saa kohtuullista hintaa. Tällä hetkellä tukki ei liiku ollenkaan, kuitu jotenkin, mutta senkin hinta on painunut. Metsäfirmojen velkaiset hakkuukoneyrittäjät seisottavat nyt koneitaan ja miettivät, mistä otetaan seuraavaan lainanlyhennykseen rahat.
 
Viimeksi muokattu:

Justin Case

Majuri
Mhy lähettelee korttia,lippualappua hymyilevine naamankuvineen,tarjotaan metsänhoito palvelua ja puukauppaa,kova tarve saada kuitukauppaprovikkaa,meni ns. vittu kiukaalle kun kauppaa kävin pari vuotta sitten kyselemässä,käytän puuni polttopuiksi,kannattavampaa se on,kyllä ne on mennyt ne ajat kun isäntä puukaupalla uuden traktorin vaihtoi,ja tuo korpeaa sitten niin viimesen päälle lujaa kun mhy tuntuu pitävän kaikkia metsänomistajia kädettöminä,kyllä sitä muutkin osaa metsurihommat kuin heidän ammattimetsurit.Kuitupuuta myin kerran,ite sahasin,kyllä siitä ei paikoille pääse,pare kun pitää mehtän vaan riistakelposena eikä sahaa kun polttopuut.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Mhy lähettelee korttia,lippualappua hymyilevine naamankuvineen,tarjotaan metsänhoito palvelua ja puukauppaa,kova tarve saada kuitukauppaprovikkaa,meni ns. vittu kiukaalle kun kauppaa kävin pari vuotta sitten kyselemässä,käytän puuni polttopuiksi,kannattavampaa se on,kyllä ne on mennyt ne ajat kun isäntä puukaupalla uuden traktorin vaihtoi,ja tuo korpeaa sitten niin viimesen päälle lujaa kun mhy tuntuu pitävän kaikkia metsänomistajia kädettöminä,kyllä sitä muutkin osaa metsurihommat kuin heidän ammattimetsurit.Kuitupuuta myin kerran,ite sahasin,kyllä siitä ei paikoille pääse,pare kun pitää mehtän vaan riistakelposena eikä sahaa kun polttopuut.
Jää siitä hankintakuidusta jotakin, maksaa ne yli 30 euroa/motti. Kun itse sahaat ja ajat tien varteen. Etkä laske tuntipalkkaa ja kuluja, niin jää hyvä mieli.:)

Mikään pakko siihen väliin ei ole Mhy:tä sotkea. Toisinaan niiden kautta myymällä saa paremman hinnan, mutta kulut kun ottavat välistä voi tilanne olla +-nolla.

Tukkikauppa vielä kesällä näytti kohtuulliselta. Nyt tuli täydellinen stoppi, ilmeisesti vienti herkesi vetämästä. Parasta hakkuusesonkia ja koneet on yrittäjillä parkissa. Antaa seistä jos on velattomat koneet, mutta äärimmäisen harvalla on.

Kellä on metsää ja harvennusrästejä, nyt kannattaa kysäistä hankintaharventajaa, koneet on huomenna palstan reunassa.

Osa tekee tosi nättiä jälkeä koneellakin. Huippukuski ei häviä harvennuksen laadussa sahamiehelle.

IMG_20191123_134843.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Justin Case

Majuri
Ei se hyvä mieli käy maksuvälineenä ruokakaupassa,rahaa ne tahtoo :) mulla on yksi kuvio jossa entisen omistajan aikana tehtiin konehakkuu,maasto on kuin Taipaleenjoella sota-aikana,ei tee mieli kävellä moisessa juoksuhauta helvetissä,en ota koneita mehtään.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Ei se hyvä mieli käy maksuvälineenä ruokakaupassa,rahaa ne tahtoo :) mulla on yksi kuvio jossa entisen omistajan aikana tehtiin konehakkuu,maasto on kuin Taipaleenjoella sota-aikana,ei tee mieli kävellä moisessa juoksuhauta helvetissä,en ota koneita mehtään.
Parhaan ja mieluisimman jäljen saa, kun itse hakkaa. Nykykoneet on pääosin liian isoja harvennuksille. Kuuden metrin ajoura ja pahimmillaan syvät raiteet ajokoneen jäljiltä.

Kuskeista sitten riippuu, miten jätettävien puiden valinta on onnistunut, parhaathan sinne pitäisi jättää kasvamaan ja sopivaan tiheyteen. Kuskeista myös riippuu, miten paljon jätettäviin on ruhjottu pilkkoja. Kymmenen kolhua saa muistaakseni olla hehtaarilla. Joku pilkka joskus tulee, mutta joka toista puuta ei saa ruhjoa.

Kuvassa yllä on hakattu pienellä traktorimotolla. Kolmen metrin ajoura ja siitä ne puut kerätään kevyellä kalustolla raiteita maastoon jättämättä.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Kuskien välillä voi olla suuriakin eroja. Toisaalta jos metsä on raivaamatonta ryteikköä, jossa moton kouraa joutuu survomaan sokkona pöheikön sisään, niin ei sellaista taikuria olekaan, joka siitä hyvää jälkeä pystyisi tekemään.
Ennakolta raivaamattomaan tureikkoon kun viedään iso nykymoto, jälki on kuin Raatteentiellä, ei hymyile metsänomistaja eikä motokuskikaan. Eräs motokuski sanoi, että taakse ei kärsi paljoa katsella.. tuntituotos koneella sekä työn laatu kärsii väistämättä.

Hakkuupää ei ole vesakkoraivuri. Sahan ketju hyppii vesakossa pois päältä usein ja kun puun tyvelle ei kunnolla ryteikössä näe, on ketju kivessä kipinöimässä tuon tuosta.

Kukaan ei ole sen savotan jälkeen tyytyväinen. Paitsi ketjujen teroitusfirma, jolla töitä riittää.

Metsänhoidollisessa mielessä taimikoiden hoito raivaamalla on äärimmäisen tärkeä. Laiminlyönnin päässä siintää Raatteentie.
 

Bwana

Kapteeni
Ei se hyvä mieli käy maksuvälineenä ruokakaupassa,rahaa ne tahtoo :) mulla on yksi kuvio jossa entisen omistajan aikana tehtiin konehakkuu,maasto on kuin Taipaleenjoella sota-aikana,ei tee mieli kävellä moisessa juoksuhauta helvetissä,en ota koneita mehtään.
Olen kerran ollut mukana kun kopukalla tehtiin harvennusta. Ihan vaan että pääsin iisalmelaisten esi-issäin mielenlaatuun etes vähän kiinni. Ja se ei ollut tammikuu.
 

Woodsman

Ylipäällikkö
Jää siitä hankintakuidusta jotakin, maksaa ne yli 30 euroa/motti. Kun itse sahaat ja ajat tien varteen. Etkä laske tuntipalkkaa ja kuluja, niin jää hyvä mieli.:)

Mikään pakko siihen väliin ei ole Mhy:tä sotkea. Toisinaan niiden kautta myymällä saa paremman hinnan, mutta kulut kun ottavat välistä voi tilanne olla +-nolla.

Tukkikauppa vielä kesällä näytti kohtuulliselta. Nyt tuli täydellinen stoppi, ilmeisesti vienti herkesi vetämästä. Parasta hakkuusesonkia ja koneet on yrittäjillä parkissa. Antaa seistä jos on velattomat koneet, mutta äärimmäisen harvalla on.

Kellä on metsää ja harvennusrästejä, nyt kannattaa kysäistä hankintaharventajaa, koneet on huomenna palstan reunassa.

Osa tekee tosi nättiä jälkeä koneellakin. Huippukuski ei häviä harvennuksen laadussa sahamiehelle.

View attachment 35402
Oli tutusta urakoitsijasta just juttua Keskipohjanmaassa, vienti ei vedä koska keski-euroopassa on ylitarjontaa.

https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/586329



Metsäkoneyrittäjä Mikael Holstia Sievistä harmittaa, koska hän on joutunut laittamaan puutavaran ajokoneensa parkkiin kolmeksi viikoksi. Syynä ovat lähinnä sahateollisuuden vaikeudet. Kuusen sahaaminen takkuaa Keski-Euroopan laajojen metsätuhojen vuoksi. Tuholeimikoista ajetut puuvuoret ovat romahduttaneet kuusitukin hinnan sekä Euroopassa että Pohjoismaissa.
Yhtään paremmin ei mene mäntytukin jalostuksessa. Mäntysahatavaran päämarkkinat ovat Pohjois-Afrikassa, jossa vuosia jatkuneet levottomuudet ovat heijastuneet rajusti rakentamiseen ja teollisuuteen vähentäen sahatavaran kysyntää.
– Eihän tämä mukavalta tunnu, Holsti tuumaa. Mutta toivottavasti puukauppa lähtee tästä taas virkoamaan. Sahoilla ja metsäteollisuudella laajemmin on Keski-Pohjanmaalla valtava merkitys sekä teollisuudelle että metsänomistajille, Holsti tuumaa ja sanoo jättäneensä ajokoneensa parkkiin Haapavedellä, jossa viimeiset savotat olivat.
Holsti ajaa edellä menevän moton katkomia ja karsimia puita tien varteen. Nyt hän kunnostaa kaivurilla talvitietä omiin metsiinsä Sievin Jokikylässä. Holstien maatalousyhtymällä on metsiä ja kuin kirsikkana kakun päällä Mikael Holsti opiskelee metsätalousinsinööriksi. Paperit pitäisi saada käteen keväällä.
Metsäomistaja saa tilinsä keskimäärin 70 prosenttia tukista ja 30 prosenttia kuidusta, ja tuohon suhteeseen pitäisi puuttua.
Pekka Kopra
Puheenjohtaja
Sahateollisuus ry
– Eli hommia riittää, Holsti tuumaa.
Mikael Holsti ei ole ongelmineen yksin. Puunjalostuksen arvoketju takkuaa sahatavaran menekin ja alhaisen hinnan vuoksi. Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Kopra kertoo, että sahojen näkymät ovat synkentyneet huomattavasti kesän jäljiltä. Sekä kuusen että männyn ongelmien taustalla on kannattavuus. Sahatavaran markkinahinta on laskenut muutamassa kuukaudessa niin voimakkaasti suhteessa raakapuun ostohintoihin, että sahaaminen on joissakin tapauksissa jopa tappiollista.
– Tämän vuoksi puunostoa on monilla sahoilla vähennetty ja tuotantoa leikattu. Vaikea sanoa, milloin tilanne helpottaa, satakuntalaista sahaa Westas Oy:tä johtava Kopra toteaa.
Sahatavaran viennin vaikeudet johtuvat pääosin kahdesta syystä. Keski-Euroopan laajat ja jo monta vuotta jatkuneet, kaarnakuoriaisten aiheuttamat metsätuhot ovat tuoneet paljon kuusitukkia markkinoille. Puuta sahataan Itävallassa, Slovakiassa, Tshekissä ja Saksassa terät hohtaen, jotta metsiin kaadetut puut eivät mene pilalle. Runsas tarjonta on luonnollisesti laskenut hintoja. Koska globaaleilla markkinoilla ollaan, myös suomalaisten sahojen kaupanteko on vaikeutunut, siitäkin huolimatta, että suomalaisesta kuusesta sahataan eri tuoteryhmiin meneviä tuotteita.
FAKTA
Metsätuhot laskevat hintoja
Metsätuhot laajoja Keski-Euroopassa
Tuholaishakkuista markkinoille 80-100 miljoonaa kuutiota kuusta
Tuhot aiheuttaa lähinnä kaarnakuoriainen
Kuoriainen leviää kuumina ja kuivina kesinä
Keski-Euroopan kesät olleet kuivia jo 5 vuotena
Rajut hakkuut laskevat sahatavaran hintaa
– Kaarnakuoriaisen arvioidaan vioittaneen tänä vuonna Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa metsää noin 80–100 miljoonan kuution verran. Määrä on valtava ja paljon suurempi mitä suomalainen metsä- ja sahateollisuus käyttää vuodessa, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kertoo.
Hakkaraisen mukaan mikään ei myöskään viittaa siihen, että tuhot pysähtyisivät tähän.
– Nyt tarvitaan kiireesti sateisia kesiä. Jo viitenä vuotena peräkkäin kuumat ja kuivat kesät ovat lisänneet kaarnakuoriaisen aiheuttamia tuhoja aivan olennaisesti, Hakkarainen kertoo.
Keski-Pohjanmaalla sahataan enemmän mäntyä kuin kuusta. Myös männystä jalostetun sahatavaran myynnissä on ongelmia, mutta sen juurisyyt ovat aivan toisaalla.
Sahateollisuuden näkemyksen mukaan männyn menekkivaikeudet johtuvat niin sanotun arabikevään aiheuttamasta kuohunnasta ja sitä seuranneesta lamasta tärkeimmissä vientimaissa Pohjois-Afrikassa.
– Arabikevään jälkeen tilanne ei ole palautunut entiselleen. Kysyntä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä on ollut heikkoa jo monen vuoden ajan, ja hintataso on painunut alas. Näille markkinoille on vaikea löytää korvaavia kohteita, Sahateollisuuden puheenjohtaja Pekka Kopra toteaa.
– Esimerkiksi meillä Westaksella on leikattu tuotantoa. Toiminnan pitää olla kannattavaa, Kopra toteaa.
Pitkällä aikavälillä Kopran mielestä sahatavaran kannattavuutta on parannettava kantorahasta jonkin verran leikkaamalla. Esimerkiksi tärkeimmässä kilpailijamaassa Ruotsissa tukin hintataso on noin 10–15 prosenttia Suomea alhaisempi. Nykyään metsäomistaja saa tilinsä keskimäärin 70 prosenttia tukista ja 30 prosenttia kuidusta, ja tuohon suhteeseen pitäisi Kopran mukaan puuttua.
– Niin. Metsänomistajan pitäisi jollain tavalla saada enemmän kuitupuusta. Miten, se on jo paljon vaikeampi asia, Pekka Kopra miettii.
 

Leaderdog

Ylipäällikkö
Hitto, paikallisesta pienkone liikkeestä etsin Jonsered 2041 öljy- ja bensakorkkeja jotka osottautui erikokoiseksi. Tilasin molemmat ,mutta tuli vain niitä pienempiä (öljy) . Ja sitten ihmeteltiin siellä likkeessä ettei niitä bensakorkkeja saa enää mistään uutena..... Onglema on se että meillä timpuri ronkki ne puukon kärjellä huonoksi, kun muka ei saanut sormilla niitä auki... Korkit kyllä pitää nesteet, mutta on huonot aukoa puukotusten takia. Onko kellään Jonseredin ehjää bensa korkkia jäännyt syystä tai toisesta nurkkiin?.
 
Top