Suuri maatalouskeskustelu

No tuossa tulikin paljon vinkkejä. Meillä itsellä oli vähän sama tilanne eli savipeltoja huonolla pidolla. Yksi mikä vaikuttaa paljon on vesitalous. Meilläkin pellot seisoi vettä mutta uusimisen jälkeen kuivuvat tosi hyvin. Salaojat jos on niin niiden kunto kannattaa tarkistaa. Meillä ei ole mahdollisuutta käyttää karjanlantaa mutta kyllähän nuo kasvaa ilmankin. Kalkkia ja starttilannoitusta on käytetty. Jotkut apilalajit ei ole niin pahoja esim. Hevosille. Meiltä ostaa heinän hevosmies joka sanoo että hänen hevosensa syövät mitä vain. Joku sellainen rotu. Toki apilan kanssa pitää olla varovainen jos sitä on paljon ruuassa varsinkin hevosille. Tuo kyyttö on itselle tuntematon että miten pärjää apilan kanssa. Varmaan se paloittain uusiminen saattaisi onnistua ja ottaa kalkkia samaan aikaan kuin muutkin sillä perällä. Ja juolavehnästä et pääse kuin glyfosaatilla. Etkä täysin silläkään.
 
Mahdollista ja jopa järkevää uusia kolmasosa kerralla, toinen asia on, miten urakoitsijaa kiinnostaa. Kyllä kai, jos pyörii muutenkin niillä kulmilla.

Kalkkia 5 tn/ha, glyfosaatti välttämätön. Suorakylvö on valikoimasta heti pois, jos se jää laittamatta. Kyntö juolavehnää vähän kurittaa, mutta jos on pahaksi päässyt, ei sekään mitään auta.

Vesitalous minkälainen? Piirioja ja/tai sarkaojat auki, salaojat jos on, toimii? Pellon hyvin toimiva ojitus on lähtökohta, jota ilman mikään ei pellolla toimi.
 
Se on salaojitettu ja ne jopa toimii.
Mites toi juolavehnä? Miksi se on iso ongelma? En kyllä muista sitä nähneeni tuolla pellolla (mikä ei siis tokikaan tarkoita etteikö sitä siellä ole..). Kalkitus on asia eriksensä, mutta muuten nää pikku urakat hoituu tietyllä kaavalla:

minä: hei kuule, lainaatko mulle traktoria ja mitä värkkiä siihen tartten?
Naapuri: (syvä huokaus) jaaha, mitä sä olet tekemässä?
Minä: seikkaperäinen selitys jostain epämääräisestä, ahtaassa tilassa toteutettavasta ja typerästä hankkeesta
Naapuri: ja koskas tää pitäis toteuttaa?
Minä: no vaikka heti jos sulla on jouten se punainen traktori missä yletyn polkimiin
Naapuri: no jos mä tuun sit kohta (taas syvä huokaus)
Minä: eiku kyl mä voin ite sen tehä ettei sun tartte mut jos niitä värkkejä lainaat
Naapuri: joo, parempi ettet nyt sekaannu tähän. Mä käyn tekemässä sen
 
Mikä se olisi tuollaisen savikunttamaan palauttamiseen kevyin vaihtoehto, jos tyydytään meikkaamiseen, eikä lähdetä Tiina Jylhän klinikka-vaihtoehtoon? Jos tarkoitus on pitää alue vain laitumena, kuitenkin.

Yksi suht toimiva metodi on lautasniittokone, pari kertaa kesässä kaikki nurin. Se kurittaa pensovia kasveja ja maahan syntyy eloperäistä omasta takaa. Yksi kevyt syyskalkitus pintaan voisi tuoda jotain hyötyä. Sen voisi toteuttaa parina syksynä peräkkäin.

Ensiluokkaiseen viljelykseen palauttaminen maksaa rahaa ja aikaa. Onko sille edes tarvetta tässä tapauksessa?
 
www.maaseutumedia.fi

Retiisi on jankkuri ja maapora - Maaseutumedia

Maan biologiseen muokkaukseen soveltuva Tillage Radish® toimii maaporana, jankkurina ja ravinnepankkina.
www.maaseutumedia.fi

20150205-Maaporat-2.jpg


Olisiko tuosta apua?
 
No jos alue on vain jaloittelu käytössä eikä sen kasvulla ole väliä niin toki kannattaa miettiä että uusiiko mitään. Kyllä se uusiminen maksaa. Mutta ei se kasvukunto parane jos mitään ei tee. Laitumet kannattaa aina niittää kesäisin. Eläimet saa sitten paremmin syötyä. Ajattelisin että onko tässä toiveena saada alueesta niitty? Se ei varmaan ilman uusimista onnistune. Kalkituksessa on se ongelma että se tulee sitten kun se tulee. Nimimerkillä oliko pellossa puoli metriä syvät vaot kalkituksen jäljiltä.
 
Black Bart kirjoitti:
Mites Calciprill ja apulannanlevitin? Ei oo mitään kokemusta, mutta ajatus olisi kiinnostava...
Klikkaa laajentaaksesi...
Onnistuu se tuolla, vaan kalliimmaksi tulee. Nuppilasti tuohon 3 ha alalle helposti menee, hinta levitettettynä ulkomuistista 30 ja 40 euron välillä/tonni, hinnan saa yhdellä puhelinsoitolla lähimmästä maataloustarvike kaupasta, Hankkija, Lantmännen & kumppanit.

Yksi vaihtoehto, että annat sen muutua niityksi. Joitakin puuryhmiä sinne tänne, komiahan tuo olisi silmälle. Pellon ''niityttämisestä'' ei ole kokemusta, mutta niittykasvien siemeniä tiettävästi saa.147905.jpg
 
baikal kirjoitti:
Mikä se olisi tuollaisen savikunttamaan palauttamiseen kevyin vaihtoehto, jos tyydytään meikkaamiseen, eikä lähdetä Tiina Jylhän klinikka-vaihtoehtoon? Jos tarkoitus on pitää alue vain laitumena, kuitenkin.

Yksi suht toimiva metodi on lautasniittokone, pari kertaa kesässä kaikki nurin. Se kurittaa pensovia kasveja ja maahan syntyy eloperäistä omasta takaa. Yksi kevyt syyskalkitus pintaan voisi tuoda jotain hyötyä. Sen voisi toteuttaa parina syksynä peräkkäin.

Ensiluokkaiseen viljelykseen palauttaminen maksaa rahaa ja aikaa. Onko sille edes tarvetta tässä tapauksessa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä mä näkisin että tässä ko tilanteessa ainoa toimiva keino on CaterPillari nro8 jossa riittävän järeä jankkuri ja sillä pelto jankkuroidaan kevyesti..
No ei vaan, vitsit sikseen. Eli tällaisen laidunmaan elvytystä voisi tosiaan aloitella sillä puhdistusniitolla, lannoituksella ja ehkä se laidunkasvien lisääminenkin suorakylvöllä voisi olla hyväksi. Tosin vanhojen laidunten yksi ongelma on pinnan epätasaisuus eli mätästyminen kun ne sorkkaelukat eivät viitsi sen nättään päälle astua vaan viereen jolloin ongelma vähitellen vain pahenee. Tätä mätästymistä ei oikein mikään muu ratkaise kuin maan muokkaus. Juolavehnä joka jonkun mielestä on maatalouden suurinpia vitsauksia, on vaikea saada vanhoista nurmista pois ilman kemiaa. Juolavehnä hyvänä leviänäjä ja sitkeänä kasvina syrjäyttää helposti muut kasvit vallaten niiltä elintilan, jolloin hienosti vihertävät laitumet ovatkin lähemmin tarkasteltuna pelkkää juolavehnää joka ei karjan rehuna ole kovin hääviä tavaraa. Eikä kai oikein maistuvaakaan?
 
Eihän se juolavehnä oikein maistu. Vanhetessaan se mätänee juuresta, kellertävä heinän tyvellä oleva märännös ei liene märehtijällekään mikään makuelämys.

Pelto näyttää kaukaa , että sehän on oikein jees, mutta lähemmässä tarkastelussa paljastuu juolavehnäksi ja sen jälkeen se onkin lähinnä jaloittelutarha. Eläimet ei siitä mielellään juuri mitään syö.
 
Ikarus kirjoitti:
Eihän se juolavehnä oikein maistu. Vanhetessaan se mätänee juuresta, kellertävä heinän tyvellä oleva märännös ei liene märehtijällekään mikään makuelämys.

Pelto näyttää kaukaa , että sehän on oikein jees, mutta lähemmässä tarkastelussa paljastuu juolavehnäksi ja sen jälkeen se onkin lähinnä jaloittelutarha. Eläimet ei siitä mielellään juuri mitään syö.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jostain muistan kuulleeni että se olisi kuitenkin hyvin valkuaispitoinen? Mutta nämä muut asiat tekevät siitä vähemmän houkuttelevan viljelykasvin..
 
Joo, niitty tai sellanen luonnonlaidun (onko ne sama asia?) on just se mitä mä hain takaa (tajuamatta toki taas itse :ROFLMAO: ). Semmonen mahdollisimman monimuotoinen kokonaisuus. Näiden ei tarvitse, eikä missään nimessä pidäkkään saada laitumesta superpaljoa valkuaista millä tuotetaan litratolkulla maitoa tai kasvatetaan lihaa. Se vissiin oikeilla karjatiloilla on ongelmana kun ei tahdo laidunnus riittää oikeiden tuotantoeläinten ruokkimiseksi. Tömäkällä laitumella kyytöt ei mahdu syksyllä ovesta sisään ja metabolinen poni on kaviot kohti otavaa.
 
Pihatonttu kirjoitti:
Kiitos tästä heitosta. Kiinnostavaa.

Voiko tuota syödä? Vastaako tuttua retiisiä tai jotain muuta syötävää kasvia?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo on ihan syötävä, saa etnokaupoista. Aika mieto ja usein laitetaan keitossa. Jos itse kasvattaa, niin lehdet on kans syömäkelpoisia.

Siemeniä sai ainakin ennen ebaysta, euroopan sisälta eli ei koske nämä uudet tuontilait.

Edit: Lisäys

puolakantila.wordpress.com

Daikon kasvaa ylös- ja alaspäin

Uusi tuttavuus tänä vuonna on daikon. Valkoinen japanin retikka muodostaa muhkean juuren. Kylvin retikan aikaisin 25.5 suoraan kasvupaikalle. Olen nähnyt suosituksia, että siemenet tulisi kylvää my…
puolakantila.wordpress.com puolakantila.wordpress.com
 
Viimeksi muokattu:
Mili kirjoitti:
Tuo on ihan syötävä, saa etnokaupoista. Aika mieto ja usein laitetaan keitossa. Jos itse kasvattaa, niin lehdet on kans syömäkelpoisia.

Siemeniä sai ainakin ennen ebaysta, euroopan sisälta eli ei koske nämä uudet tuontilait.
Klikkaa laajentaaksesi...

mä olen kasvattanut keltajuurikasta, varmaan aika saman tyyppistä. Aika mauton, mutta eläimet tykkäsi kyllä. Mä taidanki tehdä vähän vertailevaa tutkimusta, lykkäsin nimittäin niitä juurikkaita just tohon kyseiseen peltoon kokeeksi ja nythän mä nään että onko sillä ollu vaikutusta
 
Baltriber kirjoitti:
Joo, niitty tai sellanen luonnonlaidun (onko ne sama asia?) on just se mitä mä hain takaa (tajuamatta toki taas itse :ROFLMAO: ). Semmonen mahdollisimman monimuotoinen kokonaisuus. Näiden ei tarvitse, eikä missään nimessä pidäkkään saada laitumesta superpaljoa valkuaista millä tuotetaan litratolkulla maitoa tai kasvatetaan lihaa. Se vissiin oikeilla karjatiloilla on ongelmana kun ei tahdo laidunnus riittää oikeiden tuotantoeläinten ruokkimiseksi. Tömäkällä laitumella kyytöt ei mahdu syksyllä ovesta sisään ja metabolinen poni on kaviot kohti otavaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.hankkija.fi

Hankkijan Niitty

Seos täyttää monimuotoisuuspelto, niityn kasvivaatimuksen.
www.hankkija.fi www.hankkija.fi

Glyfosaatti, suorakylvönä tuota tai jotain muuta vastaavaa. Istutat kylvön jälkeen joitakin puuryhmiä, rauduskoivu, pylväskataja, miksipä ei joku mäntykin seassa.

Korostan, (jyrkästi kuten Paavo M. Petäjä) että se on pakko glyfosaatti ennen kylvöä siihen levittää, jos ei millään, unohda koko homma.
 
Ikarus kirjoitti:
Eihän se juolavehnä oikein maistu. Vanhetessaan se mätänee juuresta, kellertävä heinän tyvellä oleva märännös ei liene märehtijällekään mikään makuelämys.

Pelto näyttää kaukaa , että sehän on oikein jees, mutta lähemmässä tarkastelussa paljastuu juolavehnäksi ja sen jälkeen se onkin lähinnä jaloittelutarha. Eläimet ei siitä mielellään juuri mitään syö.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juolavehnää ja voikukkaa vaikka parilla pillikkeellä maustettuna, nami nami sanoi mansikki, never :D
 
Ikarus kirjoitti:
Glyfosaatti, suorakylvönä tuota tai jotain muuta vastaavaa. Istutat kylvön jälkeen joitakin puuryhmiä, rauduskoivu, pylväskataja, miksipä ei joku mäntykin seassa
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep, varmasti vielä järkevän hinnan sisälläkin tuo aktio. Ja se kannattaa tosiaan huomata, että sen niitynkin -perustaminen- järjellisessä ajassa vaatii glyfoholvauksen. Muuten jää tuo siemenkylvö jalkoihin.

Jos tuo ala on ollut viimeksi -voimaperäisessä viljelyksessä- joskus kasarilla, niin onhan se varmasti sellainen siemenpankki, että huhhuh.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top