Ai ennen..? Yks tuttu kaveri osti muutama vuosi sitten uuden Valtransa niin että sivupellit oli eri väriset, niin syntyi siitäkin juttua kun kylän ihmiset oli nähnyt sillä joko punaisen tai sinisen Valtran. Lopputuloksena ihmiset tiesi että sillä oli kaksi uutta 6600sta. No, sellaisia me maalaiset ollaan..
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
JR49
Respected Leader
Tuosta saa sen kuva, että vaikuttaa lähinnä kukkien myyntiin. Toivon todellakin, että näin on!
Se tässä hieman ihmetyttää, ettei kukaan turpo-asiantuntija ole herännyt. Luulisi riittävän spekuloitavaa siitä, mitä kylvöjen viivästyminen/vaikeutuminen/estyminen tarkoittaisi yhteiskunnalle, ja miten helppoa se loppujen olisi vihamieliselle toimijalle. Etenkin maailmanlaajuisen pandemian ollessa päällä ja juuri on nähty yhteiskunnallisia hamstrausaaltoja.
Ilmeisesti liian kaupunkilaisia turpo-blokkarit tms. puuttuu twitter-maailman seksikkäitä vetovoimatekijöitä.
Tähän sitten päälle häiriöitä polttoainetoimituksissa ja vaikka tulipalo siellä tällä hetkellä 24/7 toimivan Hyvinkään makaronitehtaalla, niin hyvin on saatu yhteiskuntaan kriisitunnelmaa.
Hankkijan tietoverkkoon hyökättiin – myymälöiden kassakoneet jumissa
Emoyhtiöön Danish Agroon tehdyssä hyökkäyksessä vaaditaan lunnaita.
21.4.2020 klo 17.40
Maatalousketju Hankkijan tietoverkkoon on hyökätty. Palvelunestohyökkäys tuli hankalaan aikaan, koska puutarhapuolen kuluttajakauppa on nyt kiivaimmillaan. Myös maatalousasiakkaiden kylvösesonki on alkamassa.
Hankkijan toimitusjohtaja Jyrki Lepistö kertoo, että maatalousasiakkaat ovat yleensä tiliasiakkaita, mikä helpottaa tilannetta. Sen sijaan tavalliset kuluttajat eivät pysty maksamaan myymälöissä käteisellä tai kortilla, koska kassajärjestelmät eivät toimi.
– Tilanne on nyt hankala, mutta tähän löytyy ratkaisu ehkä jo huomisesta keskiviikosta eteenpäin, Lepistö sanoo.
Hyökkäyksestä huolimatta muut toiminnot, kuten rehutuotanto, siemenkeskukset ja konekauppa, jatkavat melko normaalisti. Myös muu kuin kassamyynti ja toimitukset hoituvat.
Hyökkäys vaikuttaa monessa maassa
Hyökkäys tehtiin Hankkijan tanskalaisen omistajan Danish Agron palvelimille sunnuntaina.
– Kyseessä on ulkopuolinen, vihamielinen lunnasvaatimushyökkäys, joka kohdistuu Danish Agron konesaliin ja palvelimiin. Se vaikuttaa yhtiöiden toimintaan Tanskassa, Ruotsissa, Puolassa ja Suomessa. Kyse on laajasta ja vakavasta hyökkäyksestä, Lepistö sanoo.
Vaikka tilanne on vakava, Lepistö on helpottunut siitä, että maataloudelle kriittinen tuotanto on saatu pysymään toiminnassa.
Hankkijan verkkosivut näyttävät kaatuneilta, mutta ne eivät ole sitä. Lepistön mukaan tanskalainen emoyhtiö on sulkenut verkon palomuurilla, joka yritetään purkaa piakkoin.
Hankkija kertoi hyökkäyksestä myös Twitterissä.
– Tämä ei ole tyypillinen palvelinestohyökkäys. Iso osa hyökkäyksistä kohdistuu firmojen webbisivuihin, mutta tässä tapauksessa hyökkäys näyttäisi kohdistuvan maksutapahtumaan, Koivunen sanoo.
Hän kertoo pelänneensä jo pitempään, että hyökkääjät keksisivät keinoja iskeä "paikkoihin, jotka todella sattuvat". Nyt niin näyttää käyneen.
https://yle.fi/uutiset/3-11315469
Se tässä hieman ihmetyttää, ettei kukaan turpo-asiantuntija ole herännyt. Luulisi riittävän spekuloitavaa siitä, mitä kylvöjen viivästyminen/vaikeutuminen/estyminen tarkoittaisi yhteiskunnalle, ja miten helppoa se loppujen olisi vihamieliselle toimijalle. Etenkin maailmanlaajuisen pandemian ollessa päällä ja juuri on nähty yhteiskunnallisia hamstrausaaltoja.
Ilmeisesti liian kaupunkilaisia turpo-blokkarit tms. puuttuu twitter-maailman seksikkäitä vetovoimatekijöitä.
Tähän sitten päälle häiriöitä polttoainetoimituksissa ja vaikka tulipalo siellä tällä hetkellä 24/7 toimivan Hyvinkään makaronitehtaalla, niin hyvin on saatu yhteiskuntaan kriisitunnelmaa.
Hankkijan tietoverkkoon hyökättiin – myymälöiden kassakoneet jumissa
Emoyhtiöön Danish Agroon tehdyssä hyökkäyksessä vaaditaan lunnaita.
21.4.2020 klo 17.40
Maatalousketju Hankkijan tietoverkkoon on hyökätty. Palvelunestohyökkäys tuli hankalaan aikaan, koska puutarhapuolen kuluttajakauppa on nyt kiivaimmillaan. Myös maatalousasiakkaiden kylvösesonki on alkamassa.
Hankkijan toimitusjohtaja Jyrki Lepistö kertoo, että maatalousasiakkaat ovat yleensä tiliasiakkaita, mikä helpottaa tilannetta. Sen sijaan tavalliset kuluttajat eivät pysty maksamaan myymälöissä käteisellä tai kortilla, koska kassajärjestelmät eivät toimi.
– Tilanne on nyt hankala, mutta tähän löytyy ratkaisu ehkä jo huomisesta keskiviikosta eteenpäin, Lepistö sanoo.
Hyökkäyksestä huolimatta muut toiminnot, kuten rehutuotanto, siemenkeskukset ja konekauppa, jatkavat melko normaalisti. Myös muu kuin kassamyynti ja toimitukset hoituvat.
Hyökkäys vaikuttaa monessa maassa
Hyökkäys tehtiin Hankkijan tanskalaisen omistajan Danish Agron palvelimille sunnuntaina.
– Kyseessä on ulkopuolinen, vihamielinen lunnasvaatimushyökkäys, joka kohdistuu Danish Agron konesaliin ja palvelimiin. Se vaikuttaa yhtiöiden toimintaan Tanskassa, Ruotsissa, Puolassa ja Suomessa. Kyse on laajasta ja vakavasta hyökkäyksestä, Lepistö sanoo.
Vaikka tilanne on vakava, Lepistö on helpottunut siitä, että maataloudelle kriittinen tuotanto on saatu pysymään toiminnassa.
Hankkijan verkkosivut näyttävät kaatuneilta, mutta ne eivät ole sitä. Lepistön mukaan tanskalainen emoyhtiö on sulkenut verkon palomuurilla, joka yritetään purkaa piakkoin.
Hankkija kertoi hyökkäyksestä myös Twitterissä.
F-Securen tietoturvajohtaja Erka Koivunen ei tunne tapausta tarkasti, mutta kommentoi yleisellä tasolla.
– Tämä ei ole tyypillinen palvelinestohyökkäys. Iso osa hyökkäyksistä kohdistuu firmojen webbisivuihin, mutta tässä tapauksessa hyökkäys näyttäisi kohdistuvan maksutapahtumaan, Koivunen sanoo.
Hän kertoo pelänneensä jo pitempään, että hyökkääjät keksisivät keinoja iskeä "paikkoihin, jotka todella sattuvat". Nyt niin näyttää käyneen.
https://yle.fi/uutiset/3-11315469
Viimeksi muokattu:
Leaderwolf
Respected Leader
Jos toimitusjohtaja näin sanoo...
Kasvinsuojeluainetilauksia, siementilauksia yms ei saada ollenkaan sisään. Polttoaineet hoituu puhelimella teboilin puhelinpalveluun. Viljan osto ja sopimusohjelmisto on pois pelistä. Rehupuolen tilannetta en tiedä, mutta moverella varajärjestelmänkin kanssa kuulemma kankeaa rehutoimituksissa. Lannoitteet on onneksi jo myyty ja Yaralla tiedossa.
Nimettömänä täällä kirjoitellaan mutta ehkä en silti asiasta enempää puhu jos virallinen linja on tuo. Mutta totuus ei ole se että vain kukkien myynti on seis. En ala valehtelemaan Hankkijan tähden, kyllä viljelijät ansaitsee totuuden että mikä tilanne. Toivottavasti hommat saadaan pian pyörimään normaalisti. Voihan se tapahtua jo tänäänkin.
Viimeksi muokattu:
StepanRudanskij
Respected Leader
Tässä olis meidänkin ukoille ja akoille ajateltavaa tuolla Töölönlahden sirkuksessa.
The world is at risk of suffering widespread famines “of biblical proportions” within just a few months due to the coronavirus pandemic, the UN has warned.
David Beasley, head of the World Food Programme (WFP), said that even before Covid-19 became in issue the planet was facing the “worst humanitarian crisis since World War Two”.
He cited wars in Syria, Yemen and elsewhere, locust swarms in Africa, frequent natural disasters and economic crises including in Lebanon, Congo, Sudan and Ethiopia.
Mr Beasley said 821 million people go to bed hungry every night all over the world and a further 135 million are facing "crisis levels of hunger or worse”.
And new World Food Programme analysis shows that as a result of Covid-19 an additional 130 million people "could be pushed to the brink of starvation by the end of 2020”.
The world is at risk of suffering widespread famines “of biblical proportions” within just a few months due to the coronavirus pandemic, the UN has warned.
David Beasley, head of the World Food Programme (WFP), said that even before Covid-19 became in issue the planet was facing the “worst humanitarian crisis since World War Two”.
He cited wars in Syria, Yemen and elsewhere, locust swarms in Africa, frequent natural disasters and economic crises including in Lebanon, Congo, Sudan and Ethiopia.
Mr Beasley said 821 million people go to bed hungry every night all over the world and a further 135 million are facing "crisis levels of hunger or worse”.
And new World Food Programme analysis shows that as a result of Covid-19 an additional 130 million people "could be pushed to the brink of starvation by the end of 2020”.
JR49
Respected Leader
Näinhän minä arvelinkin...Jos toimitusjohtaja näin sanoo...Kasvinsuojeluainetilauksia, siementilauksia yms ei saada ollenkaan sisään. Polttoaineet hoituu puhelimella teboilin puhelinpalveluun. Viljan osto ja sopimusohjelmisto on pois pelistä. Rehupuolen tilannetta en tiedä, mutta moverella varajärjestelmänkin kanssa kuulemma kankeaa rehutoimituksissa. Lannoitteet on onneksi jo myyty ja Yaralla tiedossa.
Nimettömänä täällä kirjoitellaan mutta ehkä en silti asiasta enempää puhu jos virallinen linja on tuo. Mutta totuus ei ole se että vain kukkien myynti on seis. En ala valehtelemaan Hankkijan tähden, kyllä viljelijät ansaitsee totuuden että mikä tilanne. Toivottavasti hommat saadaan pian pyörimään normaalisti. Voihan se tapahtua jo tänäänkin.
Tämä on jo niin vakava tilanne, että pelkäävät paniikkimielialan nousua kansassa ja sen takia viestintä on vähän kuin ”parhain päin”. Tavallaan ymmärrän senkin, mutta kyllä kohta on jonkun tultava asian kanssa ulos ja kerrottava mikä on tilanne. Vaatii jo valtion johdon tason toimia, tämä ei saa toistua. Ja sitä ennen tästä tilanteesta luovittava ulos. Joka tapauksessa hyvä uutinen, että lannoitteet ehditty saada liikkeelle.
Jos toimitusjohtaja näin sanoo...
Voihan sekin olla, että toimittaja ei osannut kysyä ja toimari ei sitten "viitsinyt" ottaa puheeksi muuta kuin sen kukkakaupan...
Ikarus
Respected Leader
Poikkeusoloissa muutoksia tukijärjestelmiin – valkuaistuotantoon erityistoimia
Maa- ja metsätalousministeriö 21.4.2020 13.26
Tiedote
Koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen vuoksi maatalouden tukijärjestelmiin tulee muutoksia. Valkuais- ja öljykasvien viljelyyn ohjataan lisäpanostusta. Suomi on myös saanut luvan alentaa herneen ja härkäpavun siementen itävyysvaatimusta. Lisäksi Euroopan komissio antaa mahdollisuuden korottaa viljelijätukien syksyn maksueriä ja vähentää tilojen valvontamääriä.
Valkuais- ja öljykasvien viljelyyn lisäpanostusta
Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC) ovat sopineet lähes kolmen miljoonan euron lisäyksestä EU:n valkuais- ja öljykasvien tuotantosidonnaiseen palkkioon vuodelle 2020. Pian alkavalla kasvukaudella EU-palkkion kokonaismäärä valkuais- ja öljykasveille kasvaa siten yli 40 prosentilla yhteensä 9 miljoonaan euroon.
- Omavaraisuuden kasvattamisella vahvistetaan myös ruokajärjestelmän huoltovarmuutta. Nyt sovitun lisäpanostuksen tavoitteena on auttaa kasvattamaan öljy- ja valkuaiskasvien pinta-alaa jo tulevalle kasvukaudelle. Samalla parannetaan kotimaisen rehuvalkuaisen ja valkuaiskasvien saatavuutta nykyisestä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.
EU-palkkion korotuksen lisäksi valkuais- ja öljykasvien viljelyedellytyksiä edistetään myös pian käynnistyvillä kehittämishankkeilla. Katso: Ruokavirasto: ruokaketjuhankkeet
Valkuaiskasvien tuotantomäärän lisääminen on ollut viime vuosina yksi esille nostetuista maatalouspolitiikan tavoitteista niin EU-tasolla kuin meillä Suomessa. Tällä hetkellä erityisesti covid-19 -epidemian aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa kansallisen huoltovarmuuden kehittämiseksi kartoitetaan ja käytetään kaikki mahdolliset toimenpiteet.
- Tavoitteenamme on jo pitkään ollut vähentää valkuaisrehujen tuontiraaka-aineiden tarvetta. Nykyisessä epävarmassa maailmanmarkkinatilanteessa valkuaisomavaraisuuden nostaminen on ensitäkin tärkeämpää, ministeri Leppä korostaa.
Valkuais- ja öljykasvien palkkioon siirrettävä määrä vähennetään C-tukialueen emolehmien ja sonnien EU-palkkioista. C-tukialueen naudanlihantuottajille tämä vastaava euromäärä korvataan kansallisen pohjoisen kotieläintuen korotuksella. Valkuais- ja öljykasvien tuotantosidonnaisen palkkion määrää on mahdollista EU-säädösten perusteella korottaa, koska näiden kasvien viljelypinta-ala on viime vuosina jäänyt selvästi alle komissiolle ilmoitetun ns. viitetuotantoalan, joka on noin 170 000 hehtaaria. Siirrettävä 2,7 miljoonaa euroa on mahdollista siirtää C-tukialueen nautapalkkioista, koska tämän hetken arvion mukaan palkkiokelpoisten emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien ja härkien yksikkötuet eivät alenisi siirron vaikutuksesta tänä vuonna alle komissiolle ilmoitettujen ns. viiteyksikkötasojen.
Lopullinen päätös EU-palkkion varainsiirrosta täsmentyy ja vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella loka-marraskuussa, kun arvio kuluvan vuoden palkkiokelpoisten eläinten määristä ja toteutunut viljelyala ovat tiedossa. Tarkemmat tuotantosidonnaisten EU-palkkioiden tukitasot (€/eläin, €/hehtaari) täsmentyvät vastaavasti samassa yhteydessä. EU:n tuotantosidonnainen peltokasvipalkkio ja nautaeläinpalkkion ensimmäinen erä maksetaan joulukuussa.
MMM:n tiedote tammikuussa 2020 vahvistetuista EU:n tuotantosidonnaiset palkkioista
Suomelle lupa alentaa herneen ja härkäpavun siementen itävyysvaatimusta
Suomi haki komissiolta poikkeuslupaa alentaa herneen ja härkäpavun sertifioidun siemenen itävyysvaatimusta, koska herne- ja härkäpapuerien itävyydessä on ollut viime kasvukauden jälkeen ongelmia. Aloite hakemukseen tuli Siemenkauppiaitten yhdistykseltä. Komissio myönsi Suomelle poikkeusluvan viime viikolla. Asiaan liittyvä maa- ja metsätalousministeriön asetus tulee voimaan 22 huhtikuuta ja se on voimassa 30 kesäkuuta saakka.
MMM:n asetuksessa säädetään, että Ruokavirasto voi sertifioida alennetulla itävyydellä yhteensä 130 000 kiloa härkäpavun ja 240 000 kiloa herneen sertifioitua siementä tietyistä lajikkeista. Erien itävyyden tulee olla vähintään 70 prosenttia. Kyseisten siemenerien vakuustodistuksissa tulee olla merkintä siitä, että ne on sertifioitu alennetulla itävyysvaatimuksella. Tälle keväälle saadaan alennetun itävyysvaatimuksen myötä markkinoille vielä jonkin verran sertifioitua herneen ja härkäpavun siemeneriä ja kiinnostuneiden viljelijöiden kannattaa seurata ilmoituksia ja olla pian yhteydessä siemenalan toimijoihin ja pakkaamoihin.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Kati Lassi, p. 0295 162070
Euroopan komissio antaa mahdollisuuden korottaa syksyn maksueriä ja vähentää valvontamääriä
Komissio on tehnyt toimivaltaansa kuuluviin asetuksiin muutoksia Covid-19-epidemian johdosta. Muutoksilla mm. aikaistetaan tilojen maksatuksia jo totuttuun tapaan ennakoita korottamalla ja vähennetään valvontamääriä.
Maaseudun kehittämisen viljelijätukien ennakkoprosentin korottamisella saadaan tiloille Suomessa maksettua noin 70 milj. euroa aiemmin verrattuna tilanteeseen, jossa muutosta ei olisi tehty. Tukien maksun edellytyksenä olevaa paikan päällä tehtävää valvontaa vähennetään 40 % eli 3 prosenttiin. Vastaavasti täydentävien ehtojen valvontavelvoite vähenee puoleen. Asetus sisältää myös muita muutoksia, joilla on jonkin verran vaikutusta valvontamääriin.
MMM lähestyi viljelijöitä sähköpostilla.
Maa- ja metsätalousministeriö 21.4.2020 13.26
Tiedote
Koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen vuoksi maatalouden tukijärjestelmiin tulee muutoksia. Valkuais- ja öljykasvien viljelyyn ohjataan lisäpanostusta. Suomi on myös saanut luvan alentaa herneen ja härkäpavun siementen itävyysvaatimusta. Lisäksi Euroopan komissio antaa mahdollisuuden korottaa viljelijätukien syksyn maksueriä ja vähentää tilojen valvontamääriä.
Valkuais- ja öljykasvien viljelyyn lisäpanostusta
Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC) ovat sopineet lähes kolmen miljoonan euron lisäyksestä EU:n valkuais- ja öljykasvien tuotantosidonnaiseen palkkioon vuodelle 2020. Pian alkavalla kasvukaudella EU-palkkion kokonaismäärä valkuais- ja öljykasveille kasvaa siten yli 40 prosentilla yhteensä 9 miljoonaan euroon.
- Omavaraisuuden kasvattamisella vahvistetaan myös ruokajärjestelmän huoltovarmuutta. Nyt sovitun lisäpanostuksen tavoitteena on auttaa kasvattamaan öljy- ja valkuaiskasvien pinta-alaa jo tulevalle kasvukaudelle. Samalla parannetaan kotimaisen rehuvalkuaisen ja valkuaiskasvien saatavuutta nykyisestä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.
EU-palkkion korotuksen lisäksi valkuais- ja öljykasvien viljelyedellytyksiä edistetään myös pian käynnistyvillä kehittämishankkeilla. Katso: Ruokavirasto: ruokaketjuhankkeet
Valkuaiskasvien tuotantomäärän lisääminen on ollut viime vuosina yksi esille nostetuista maatalouspolitiikan tavoitteista niin EU-tasolla kuin meillä Suomessa. Tällä hetkellä erityisesti covid-19 -epidemian aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa kansallisen huoltovarmuuden kehittämiseksi kartoitetaan ja käytetään kaikki mahdolliset toimenpiteet.
- Tavoitteenamme on jo pitkään ollut vähentää valkuaisrehujen tuontiraaka-aineiden tarvetta. Nykyisessä epävarmassa maailmanmarkkinatilanteessa valkuaisomavaraisuuden nostaminen on ensitäkin tärkeämpää, ministeri Leppä korostaa.
Valkuais- ja öljykasvien palkkioon siirrettävä määrä vähennetään C-tukialueen emolehmien ja sonnien EU-palkkioista. C-tukialueen naudanlihantuottajille tämä vastaava euromäärä korvataan kansallisen pohjoisen kotieläintuen korotuksella. Valkuais- ja öljykasvien tuotantosidonnaisen palkkion määrää on mahdollista EU-säädösten perusteella korottaa, koska näiden kasvien viljelypinta-ala on viime vuosina jäänyt selvästi alle komissiolle ilmoitetun ns. viitetuotantoalan, joka on noin 170 000 hehtaaria. Siirrettävä 2,7 miljoonaa euroa on mahdollista siirtää C-tukialueen nautapalkkioista, koska tämän hetken arvion mukaan palkkiokelpoisten emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien ja härkien yksikkötuet eivät alenisi siirron vaikutuksesta tänä vuonna alle komissiolle ilmoitettujen ns. viiteyksikkötasojen.
Lopullinen päätös EU-palkkion varainsiirrosta täsmentyy ja vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella loka-marraskuussa, kun arvio kuluvan vuoden palkkiokelpoisten eläinten määristä ja toteutunut viljelyala ovat tiedossa. Tarkemmat tuotantosidonnaisten EU-palkkioiden tukitasot (€/eläin, €/hehtaari) täsmentyvät vastaavasti samassa yhteydessä. EU:n tuotantosidonnainen peltokasvipalkkio ja nautaeläinpalkkion ensimmäinen erä maksetaan joulukuussa.
MMM:n tiedote tammikuussa 2020 vahvistetuista EU:n tuotantosidonnaiset palkkioista
Suomelle lupa alentaa herneen ja härkäpavun siementen itävyysvaatimusta
Suomi haki komissiolta poikkeuslupaa alentaa herneen ja härkäpavun sertifioidun siemenen itävyysvaatimusta, koska herne- ja härkäpapuerien itävyydessä on ollut viime kasvukauden jälkeen ongelmia. Aloite hakemukseen tuli Siemenkauppiaitten yhdistykseltä. Komissio myönsi Suomelle poikkeusluvan viime viikolla. Asiaan liittyvä maa- ja metsätalousministeriön asetus tulee voimaan 22 huhtikuuta ja se on voimassa 30 kesäkuuta saakka.
MMM:n asetuksessa säädetään, että Ruokavirasto voi sertifioida alennetulla itävyydellä yhteensä 130 000 kiloa härkäpavun ja 240 000 kiloa herneen sertifioitua siementä tietyistä lajikkeista. Erien itävyyden tulee olla vähintään 70 prosenttia. Kyseisten siemenerien vakuustodistuksissa tulee olla merkintä siitä, että ne on sertifioitu alennetulla itävyysvaatimuksella. Tälle keväälle saadaan alennetun itävyysvaatimuksen myötä markkinoille vielä jonkin verran sertifioitua herneen ja härkäpavun siemeneriä ja kiinnostuneiden viljelijöiden kannattaa seurata ilmoituksia ja olla pian yhteydessä siemenalan toimijoihin ja pakkaamoihin.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Kati Lassi, p. 0295 162070
Euroopan komissio antaa mahdollisuuden korottaa syksyn maksueriä ja vähentää valvontamääriä
Komissio on tehnyt toimivaltaansa kuuluviin asetuksiin muutoksia Covid-19-epidemian johdosta. Muutoksilla mm. aikaistetaan tilojen maksatuksia jo totuttuun tapaan ennakoita korottamalla ja vähennetään valvontamääriä.
Maaseudun kehittämisen viljelijätukien ennakkoprosentin korottamisella saadaan tiloille Suomessa maksettua noin 70 milj. euroa aiemmin verrattuna tilanteeseen, jossa muutosta ei olisi tehty. Tukien maksun edellytyksenä olevaa paikan päällä tehtävää valvontaa vähennetään 40 % eli 3 prosenttiin. Vastaavasti täydentävien ehtojen valvontavelvoite vähenee puoleen. Asetus sisältää myös muita muutoksia, joilla on jonkin verran vaikutusta valvontamääriin.
MMM lähestyi viljelijöitä sähköpostilla.
Erkki
Ylipäällikkö
Juuri haastateltiin radiossa ekonomistia, jonka mielestä oleellisinta olisi nyt turvata ruoantuotanto. Enpä muista taloustieteilijöiden aiemmin puhuneen näin perustavaa laatua olevista asioista. Kertoo varmaan jotain todella ikävistä riskeistä nyt. Ohjelma oli siis Yle 1:n Brysselin kone.
JR49
Respected Leader
Ruoantuotannon ongelmissa tosiaan tulee ottaa huomioon, että nälkäisiä suita on enemmän jakamassa tuotantoa, ja toisaalta koronan vaikutukset tuotantoketjuihin maailmanlaajuisesti maatalouden saralta ovat vielä arvoitus. Joka tapauksessa nyt ei välttämättä voi luottaa niin paljoa siihen, että naapurilta saa ostettua, jos itsellä ei riitä.
Vehnän hinta käsittääkseni on nousussa, saatoin sivusilmällä nähdä sellaisen uutisen?
Ja nyt menee ihan kaukaisesta muistista, mutta olikohan nyt Egypti, väkirikas maa, ja jo muutama vuosi sitten kirjoitettiin, että siellä on vähän kinthaalla riittääkö sitä viljaa kaikelle kansalle ja onko kansalla varaa sitä ostaa. Yhteiskuntarauha oli siellä sidottu paljolti siihen jokapäiväiseen ruoka-annokseen. No niinhän se on muuallakin, mutta E. on käsittääkseni niitä valtioita, ainakin jossain vaiheessa vielä ihan äskettäin, jossa tarjonta ja logistiikka pystyi juuri ja juuri vastaamaan kysyntään.
Lapinukko
Respected Leader
Keskittyvät edelleen Trumpista ryskimiseen. Osa voi toki olla hiljaa "juuri siksi" että kyseessä saattoi olla jonkun valtion sponsoroima hyökkäys. Ei siksi että haluttaisiin peitellä vaan jos ei ole varmuutta.
Solidsnake
Respected Leader
Eipä tarvii ulkolaista työvoimaakaan kun ei ole mitä peltoon kylväisiTuosta saa sen kuva, että vaikuttaa lähinnä kukkien myyntiin. Toivon todellakin, että näin on!
Se tässä hieman ihmetyttää, ettei kukaan turpo-asiantuntija ole herännyt. Luulisi riittävän spekuloitavaa siitä, mitä kylvöjen viivästyminen/vaikeutuminen/estyminen tarkoittaisi yhteiskunnalle, ja miten helppoa se loppujen olisi vihamieliselle toimijalle. Etenkin maailmanlaajuisen pandemian ollessa päällä ja juuri on nähty yhteiskunnallisia hamstrausaaltoja.
Ilmeisesti liian kaupunkilaisia turpo-blokkarit tms. puuttuu twitter-maailman seksikkäitä vetovoimatekijöitä.
Tähän sitten päälle häiriöitä polttoainetoimituksissa ja vaikka tulipalo siellä tällä hetkellä 24/7 toimivan Hyvinkään makaronitehtaalla, niin hyvin on saatu yhteiskuntaan kriisitunnelmaa.
Hankkijan tietoverkkoon hyökättiin – myymälöiden kassakoneet jumissa
Emoyhtiöön Danish Agroon tehdyssä hyökkäyksessä vaaditaan lunnaita.
21.4.2020 klo 17.40
Maatalousketju Hankkijan tietoverkkoon on hyökätty. Palvelunestohyökkäys tuli hankalaan aikaan, koska puutarhapuolen kuluttajakauppa on nyt kiivaimmillaan. Myös maatalousasiakkaiden kylvösesonki on alkamassa.
Hankkijan toimitusjohtaja Jyrki Lepistö kertoo, että maatalousasiakkaat ovat yleensä tiliasiakkaita, mikä helpottaa tilannetta. Sen sijaan tavalliset kuluttajat eivät pysty maksamaan myymälöissä käteisellä tai kortilla, koska kassajärjestelmät eivät toimi.
– Tilanne on nyt hankala, mutta tähän löytyy ratkaisu ehkä jo huomisesta keskiviikosta eteenpäin, Lepistö sanoo.
Hyökkäyksestä huolimatta muut toiminnot, kuten rehutuotanto, siemenkeskukset ja konekauppa, jatkavat melko normaalisti. Myös muu kuin kassamyynti ja toimitukset hoituvat.
Hyökkäys vaikuttaa monessa maassa
Hyökkäys tehtiin Hankkijan tanskalaisen omistajan Danish Agron palvelimille sunnuntaina.
– Kyseessä on ulkopuolinen, vihamielinen lunnasvaatimushyökkäys, joka kohdistuu Danish Agron konesaliin ja palvelimiin. Se vaikuttaa yhtiöiden toimintaan Tanskassa, Ruotsissa, Puolassa ja Suomessa. Kyse on laajasta ja vakavasta hyökkäyksestä, Lepistö sanoo.
Vaikka tilanne on vakava, Lepistö on helpottunut siitä, että maataloudelle kriittinen tuotanto on saatu pysymään toiminnassa.
Hankkijan verkkosivut näyttävät kaatuneilta, mutta ne eivät ole sitä. Lepistön mukaan tanskalainen emoyhtiö on sulkenut verkon palomuurilla, joka yritetään purkaa piakkoin.
Hankkija kertoi hyökkäyksestä myös Twitterissä.
F-Securen tietoturvajohtaja Erka Koivunen ei tunne tapausta tarkasti, mutta kommentoi yleisellä tasolla.
– Tämä ei ole tyypillinen palvelinestohyökkäys. Iso osa hyökkäyksistä kohdistuu firmojen webbisivuihin, mutta tässä tapauksessa hyökkäys näyttäisi kohdistuvan maksutapahtumaan, Koivunen sanoo.
Hän kertoo pelänneensä jo pitempään, että hyökkääjät keksisivät keinoja iskeä "paikkoihin, jotka todella sattuvat". Nyt niin näyttää käyneen.
https://yle.fi/uutiset/3-11315469
JR49
Respected Leader
Leppä saakin nyt ansaita paikkaansa mustan Mersun takaistuimella juuri nyt täysillä kierroksilla.
Ei käy kateeksi. Suurin osa ministerikolleegoista on kaupunkilaistumisen läpitunkemia ja vihreän ideologian ruumiillistumia. Meinaan, mikä lienee Ohisalon ja Marinin perustason tietämys mitä seuraa mahdollisesta kylvön lykkääntymisestä tai ongelmista lannoitteiden saatavuuden kanssa. Veikkaan, että aika perusteista pitää lähteä.
Aika monen ministerinkanisterin kohdalla nuo perustiedot on vähän hakusessa.
Ihan en ole vielä unohtanut erään apulaiskaupunginjohtajan kommenttia turkistarhakiellosta; "No tilallehan voi sitten tulla jotain muuta...". Joo, voi, mutta ei varmaan siihen konkkaan menneelle turkistilalle...
JR49
Respected Leader
Varsin tuore juttu vieläpä. Lukekaapa huolella, sopii tähän päivään taustaksi hyvin.
https://yle.fi/uutiset/3-11307890
Tutkimus: Lähiruoka on suurimmalle osalle mahdottomuus – Riippuvuus tuontiruuasta lisää haavoittuvuutta koronapandemian kaltaisten kriisien aikana
Suomen pitäisi säilyttää ainakin nykyinen omavaraisuuden taso ja vähentää riippuvuutta eläinrehun valkuaisten ja lannoitteiden tuonnista, sanovat tutkijat.
Ruoantuotanto
17.4.2020 klo 18.00
Aalto-yliopiston julkaisemasta kartasta nähdään, että Euroopassa ruoka tulee melko läheltä. Moneen Afrikan maahan ruokaa kuljetetaan pitkien matkojen takaa.Aalto-yliopisto
Jotta aamupalapöydässä on appelsiinimehua ja sushirullassa riisiä, tarkoittaa se sitä, että olemme riippuvaisia muiden maiden ja maanosien ruuantuotannosta.
Itse asiassa kuusi suurinta viljalajia yhdistävät koko maapallon. Maailmassa ei ole yhtään aluetta, joka ei olisi riippuvainen jonkun toisen alueen ruuantuotannosta tavalla tai toisella.
Meille Suomessa kyse on pitkälti siitä, että haluamme syödä tietyllä tavalla. Monessa muussa maailman kolkassa syyt ovat paljon raadollisempia.
Vain murto-osa maapallon väestöstä pärjäisi lähiseudultaan saatavalla ravinnolla. Tämä selviää Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Siinä mallinnettiin minimimatkaa, jonka säteeltä saatavilla viljelykasveilla ihmiset eri puolilla maailmaa pystyisivät tyydyttämään ravinnontarpeensa.
Tutkimus on ensimmäinen, jossa käydään läpi viimeisten vuosikymmenten aikana räjähdysmäisesti kasvanutta maailmanlaajuista ruokakauppaa sekä ruuantuotannon ja -kulutuksen mullistusta, joka on tehostanut viljelyä, monipuolistanut monien ruokavaliota ja parantanut ruuan saatavuutta.
Se on johtanut myös ympäristötuhoihin ja lisännyt maiden riippuvuutta tuontiruuasta.
– Eri alueiden ja kasvien välillä on suuria eroja. Esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa lauhkean vyöhykkeen kasvit, kuten vehnä, voidaan saada alle 500 kilometrin säteeltä, kun koko maailmassa keskiarvo on noin 3 800 kilometriä, sanoo tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Pekka Kinnunen.
– Jos politiikkaa ohjataan siihen suuntaan, että suositaan lähiruokaa, pitää olla ymmärrys, missä se on edes mahdollista, sanoo Aalto-yliopiston professori Matti Kummu.
Korona korostaa ruuantuotannon haavoittuvuutta
Tutkimuksessa ei haettu absoluuttista suositusta siitä, mikä olisi parempi, omavaraisuus vai riippuvuus.
Riippuvuus tuontiruuasta kuitenkin lisää haavoittuvuutta koronapandemian kaltaisten globaalien kriisien aikana.
Niin sanotut ruokashokit ovat nyt koronapandemian aikana konkretisoituneet. Aiemmin ruokashokit ovat olleet sellaisia, että jossakin on esimerkiksi suuri kuivuus ja sadot menetetään. Tällaisia on pystytty paikkaamaan tuomalla muualla tuotettua ruokaa.
Nyt iso shokki tapahtuu joka puolella.
Toisaalta, jos nojaudutaan vain paikalliseen tuotantoon, voi tulla paikallisia kriisejä, esimerkiksi satojen menetyksiä.
Koronapandemian aikana Suomessakin on törmätty siihen, että ilman tuhansia ulkomailta tulevia kausityöntekijöitä maatilat ovat pulassa.
Joustava ruokasysteemi, jossa on mahdollisuus käyttää monenlaisia reittejä, on tutkimuksen mukaan vähemmän haavoittuva.
– Globaalisti se myös säästää resursseja, jos ruokaa viedään sinne missä sitä ei ole. Toisaalta se luo riippuvuussuhteita, Kummu sanoo.
Suomessa pitäisi vähentää riippuvuutta
Suomessa noin 40 prosenttia ruuasta tuodaan muualta. Koska osa Suomessa tuotetusta ruuasta taas viedään Suomesta maailmanmarkkinoille, ruuantuotantomme omavaraisuusaste asettuu johonkin 70-80 prosentin välille.
Esimerkiksi Lähi-Idässä paikoin jopa 90 prosenttia ruuasta tuodaan muualta, ja myös muut maat kuten Japani ovat erittäin riippuvaisia
tuontiruoasta.
– Ne maat, jotka ovat vahvasti riippuvaisia ruuan tuonnista, ovat haavoittuvaisessa asemassa, Kummu sanoo.
Suomen tulisi säilyttää ainakin nykyinen omavaraisuuden taso ja vähentää merkittävästi riippuvuutta eläinrehun valkuaisten, lannoitteiden ja energian tuonnista, tutkijat sanovat.
– Koronaepidemia korostaa paikallisen tuotannon tärkeyttä. Tietynlainen omavaraisuus on hyväksi.
Vain kolmannes maapallon väestöstä saa ruuan läheltä
Tutkimuksessa tarkasteltiin kuutta ihmisille keskeistä viljelykasviryhmää: lauhkean vyöhykkeen viljat (vehnä, ruis ja ohra), riisi, maissi, trooppiset viljat (hirssi ja durra), trooppiset juurekset (maniokki) sekä palkokasvit.
Tutkijat mallinsivat tuotannon ja kuluttajan välisiä etäisyyksiä sekä tavallisissa tuotanto-olosuhteissa että tilanteissa, joissa ruokahävikin pieneneminen ja paremmat viljelymenetelmät tekevät tuotantoketjuista tehokkaampia.
Tutkimus osoitti, että 27 prosenttia maapallon väestöstä voisi saada käyttämänsä lauhkean vyöhykkeen viljat alle 100 kilometrin säteeltä.
Trooppisen vyöhykkeen viljojen osalta osuus oli 22, riisin osalta 28 ja palkokasvien osalta 27 prosenttia. Maississa osuus oli vain 11 prosenttia ja trooppisissa juureksissa 16 prosenttia.
Afrikassa ruuantuotannon mahdollisuudet ovat isot
Afrikassa ollaan hyvin riippuvaisia muilta mantereilta tulevasta ruuasta.
Afrikassa viljasadot ovat pysyneet alhaisina, ja samaan aikaan väestön määrä on räjähtänyt muutamassa vuosikymmenessä.
– Esimerkiksi Zimbabwessa eurooppalaiset viljelijät on ajettu pois, eikä tilannetta ole pystytty handlaamaan, Kummu sanoo.
Toisaalta esimerkiksi Etiopiassa on tehty paljon työtä kuivuuskausien yli pääsemiseksi. Maassa on siirretty muun muassa isoja määriä karjaa kuivuuden tieltä toiselle puolelle maata. Ruuantuotanto on saatu Etiopiassa pysymään paremmin omissa käsissä.
Ruuantuotannon potentiaali Afrikassa on suuri. Viljasadot hehtaarilta ovat noin kymmenesosan Eurooppaan verrattuna. Jos osa eurooppalaisesta tietotaidosta ja lajikkeista vietäisiin Afrikkaan, maanosan sadot pystyttäisiin Kummun mukaan helposti tuplaamaan tai triplaamaan.
Tehokkaasti hoidetun lähituotannon osuuden kasvattaminen vähentäisi luultavasti sekä ruokahävikkiä että kasvihuonepäästöjä. Samalla se voisi kuitenkin johtaa uusiin ongelmiin, kuten vesien saastumiseen ja vesipulaan hyvin tiheästi asutuilla alueilla, sekä haavoittuvaisuuteen esimerkiksi huonojen satovuosien tai suurten muuttoliikkeiden aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-11307890
Tutkimus: Lähiruoka on suurimmalle osalle mahdottomuus – Riippuvuus tuontiruuasta lisää haavoittuvuutta koronapandemian kaltaisten kriisien aikana
Suomen pitäisi säilyttää ainakin nykyinen omavaraisuuden taso ja vähentää riippuvuutta eläinrehun valkuaisten ja lannoitteiden tuonnista, sanovat tutkijat.
Ruoantuotanto
17.4.2020 klo 18.00
Aalto-yliopiston julkaisemasta kartasta nähdään, että Euroopassa ruoka tulee melko läheltä. Moneen Afrikan maahan ruokaa kuljetetaan pitkien matkojen takaa.Aalto-yliopisto
Jotta aamupalapöydässä on appelsiinimehua ja sushirullassa riisiä, tarkoittaa se sitä, että olemme riippuvaisia muiden maiden ja maanosien ruuantuotannosta.
Itse asiassa kuusi suurinta viljalajia yhdistävät koko maapallon. Maailmassa ei ole yhtään aluetta, joka ei olisi riippuvainen jonkun toisen alueen ruuantuotannosta tavalla tai toisella.
Meille Suomessa kyse on pitkälti siitä, että haluamme syödä tietyllä tavalla. Monessa muussa maailman kolkassa syyt ovat paljon raadollisempia.
Vain murto-osa maapallon väestöstä pärjäisi lähiseudultaan saatavalla ravinnolla. Tämä selviää Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Siinä mallinnettiin minimimatkaa, jonka säteeltä saatavilla viljelykasveilla ihmiset eri puolilla maailmaa pystyisivät tyydyttämään ravinnontarpeensa.
Tutkimus on ensimmäinen, jossa käydään läpi viimeisten vuosikymmenten aikana räjähdysmäisesti kasvanutta maailmanlaajuista ruokakauppaa sekä ruuantuotannon ja -kulutuksen mullistusta, joka on tehostanut viljelyä, monipuolistanut monien ruokavaliota ja parantanut ruuan saatavuutta.
Se on johtanut myös ympäristötuhoihin ja lisännyt maiden riippuvuutta tuontiruuasta.
– Eri alueiden ja kasvien välillä on suuria eroja. Esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa lauhkean vyöhykkeen kasvit, kuten vehnä, voidaan saada alle 500 kilometrin säteeltä, kun koko maailmassa keskiarvo on noin 3 800 kilometriä, sanoo tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Pekka Kinnunen.
– Jos politiikkaa ohjataan siihen suuntaan, että suositaan lähiruokaa, pitää olla ymmärrys, missä se on edes mahdollista, sanoo Aalto-yliopiston professori Matti Kummu.
Korona korostaa ruuantuotannon haavoittuvuutta
Tutkimuksessa ei haettu absoluuttista suositusta siitä, mikä olisi parempi, omavaraisuus vai riippuvuus.
Riippuvuus tuontiruuasta kuitenkin lisää haavoittuvuutta koronapandemian kaltaisten globaalien kriisien aikana.
Niin sanotut ruokashokit ovat nyt koronapandemian aikana konkretisoituneet. Aiemmin ruokashokit ovat olleet sellaisia, että jossakin on esimerkiksi suuri kuivuus ja sadot menetetään. Tällaisia on pystytty paikkaamaan tuomalla muualla tuotettua ruokaa.
Nyt iso shokki tapahtuu joka puolella.
Toisaalta, jos nojaudutaan vain paikalliseen tuotantoon, voi tulla paikallisia kriisejä, esimerkiksi satojen menetyksiä.
Koronapandemian aikana Suomessakin on törmätty siihen, että ilman tuhansia ulkomailta tulevia kausityöntekijöitä maatilat ovat pulassa.
Joustava ruokasysteemi, jossa on mahdollisuus käyttää monenlaisia reittejä, on tutkimuksen mukaan vähemmän haavoittuva.
– Globaalisti se myös säästää resursseja, jos ruokaa viedään sinne missä sitä ei ole. Toisaalta se luo riippuvuussuhteita, Kummu sanoo.
Suomessa pitäisi vähentää riippuvuutta
Suomessa noin 40 prosenttia ruuasta tuodaan muualta. Koska osa Suomessa tuotetusta ruuasta taas viedään Suomesta maailmanmarkkinoille, ruuantuotantomme omavaraisuusaste asettuu johonkin 70-80 prosentin välille.
Esimerkiksi Lähi-Idässä paikoin jopa 90 prosenttia ruuasta tuodaan muualta, ja myös muut maat kuten Japani ovat erittäin riippuvaisia
tuontiruoasta.
– Ne maat, jotka ovat vahvasti riippuvaisia ruuan tuonnista, ovat haavoittuvaisessa asemassa, Kummu sanoo.
Suomen tulisi säilyttää ainakin nykyinen omavaraisuuden taso ja vähentää merkittävästi riippuvuutta eläinrehun valkuaisten, lannoitteiden ja energian tuonnista, tutkijat sanovat.
– Koronaepidemia korostaa paikallisen tuotannon tärkeyttä. Tietynlainen omavaraisuus on hyväksi.
Vain kolmannes maapallon väestöstä saa ruuan läheltä
Tutkimuksessa tarkasteltiin kuutta ihmisille keskeistä viljelykasviryhmää: lauhkean vyöhykkeen viljat (vehnä, ruis ja ohra), riisi, maissi, trooppiset viljat (hirssi ja durra), trooppiset juurekset (maniokki) sekä palkokasvit.
Tutkijat mallinsivat tuotannon ja kuluttajan välisiä etäisyyksiä sekä tavallisissa tuotanto-olosuhteissa että tilanteissa, joissa ruokahävikin pieneneminen ja paremmat viljelymenetelmät tekevät tuotantoketjuista tehokkaampia.
Tutkimus osoitti, että 27 prosenttia maapallon väestöstä voisi saada käyttämänsä lauhkean vyöhykkeen viljat alle 100 kilometrin säteeltä.
Trooppisen vyöhykkeen viljojen osalta osuus oli 22, riisin osalta 28 ja palkokasvien osalta 27 prosenttia. Maississa osuus oli vain 11 prosenttia ja trooppisissa juureksissa 16 prosenttia.
Afrikassa ruuantuotannon mahdollisuudet ovat isot
Afrikassa ollaan hyvin riippuvaisia muilta mantereilta tulevasta ruuasta.
Afrikassa viljasadot ovat pysyneet alhaisina, ja samaan aikaan väestön määrä on räjähtänyt muutamassa vuosikymmenessä.
– Esimerkiksi Zimbabwessa eurooppalaiset viljelijät on ajettu pois, eikä tilannetta ole pystytty handlaamaan, Kummu sanoo.
Toisaalta esimerkiksi Etiopiassa on tehty paljon työtä kuivuuskausien yli pääsemiseksi. Maassa on siirretty muun muassa isoja määriä karjaa kuivuuden tieltä toiselle puolelle maata. Ruuantuotanto on saatu Etiopiassa pysymään paremmin omissa käsissä.
Ruuantuotannon potentiaali Afrikassa on suuri. Viljasadot hehtaarilta ovat noin kymmenesosan Eurooppaan verrattuna. Jos osa eurooppalaisesta tietotaidosta ja lajikkeista vietäisiin Afrikkaan, maanosan sadot pystyttäisiin Kummun mukaan helposti tuplaamaan tai triplaamaan.
Tehokkaasti hoidetun lähituotannon osuuden kasvattaminen vähentäisi luultavasti sekä ruokahävikkiä että kasvihuonepäästöjä. Samalla se voisi kuitenkin johtaa uusiin ongelmiin, kuten vesien saastumiseen ja vesipulaan hyvin tiheästi asutuilla alueilla, sekä haavoittuvaisuuteen esimerkiksi huonojen satovuosien tai suurten muuttoliikkeiden aikana.
JR49
Respected Leader
Saa tässä itsekin nyrjäyttää käsityksiään uuteen uskoon. Tullut vähän naureskeltua city-vihreälle, jonka mielestä sähkö tulee seinästä ja ruoka marketista jne.
Kun olin hetken ilman sijoitusta, niin revin ihokkaani ja sirottelin tuhkaa ylleni. Nyt ymmärrän mitä se tarkoittaa, että siviiliyhteiskuntakin tarvitsee valtavan määrän niitä tekeviä käsiä kriisiaikana, jotta armeija pystyy tekemään työnsä. Maanpuolustuksen käsitys on laajentunut mielessäni. Olen minä sen aikaisemminkin tiedollisesti ymmärtänyt, mutta ehkä se vaati tämän ajan sen sisäistäminen ihan oikeasti.
Minä tulen @Ikarus sinulle sitä puimuria ajamaan, jos tekijät loppuu sieltä kesken. Vähänhän sinulta sitä pitkämielisyyttä vaaditaan ja pitkää tasaista sarkaa pellolta alkuharjoitteluun
Kun olin hetken ilman sijoitusta, niin revin ihokkaani ja sirottelin tuhkaa ylleni. Nyt ymmärrän mitä se tarkoittaa, että siviiliyhteiskuntakin tarvitsee valtavan määrän niitä tekeviä käsiä kriisiaikana, jotta armeija pystyy tekemään työnsä. Maanpuolustuksen käsitys on laajentunut mielessäni. Olen minä sen aikaisemminkin tiedollisesti ymmärtänyt, mutta ehkä se vaati tämän ajan sen sisäistäminen ihan oikeasti.
Minä tulen @Ikarus sinulle sitä puimuria ajamaan, jos tekijät loppuu sieltä kesken. Vähänhän sinulta sitä pitkämielisyyttä vaaditaan ja pitkää tasaista sarkaa pellolta alkuharjoitteluun
Eikö Euroopasta lähteneiden ihmisten jälkeläisistä tulekaan zimbabwelaisia edes 4 sukupolvessa?
Leaderwolf
Respected Leader
No meille tuli nyt sähköposti jossa käskettiin olla hiljaa, että vain toimitusjohtaja puhuu ja sen linjan takana ollaan
Joten tästä lähtien kaikki on hyvin, minä olen tästä asiasta hiljaa kunnes kukkia saadaan taas myytyä Tuleeko zimbabwelaisesta kuokanheiluttajasta tilanpitäjä sillä, että ajetaan se eurooppalainen pois?
JR49
Respected Leader
Sillä tavallaNo meille tuli nyt sähköposti jossa käskettiin olla hiljaa, että vain toimitusjohtaja puhuu ja sen linjan takana ollaan
.Nyt ostavat vähän aikaa tilanteen handlaamiseen. Kertoo tilanteesta paljon tuokin. No, toivotan onnea kaikille tulppaaninviljelijöille, että kevään kukkaloisto saadaan turvattua