Ainakin tomaattien tuotanto on laajalti närpiön kieltä eli närpesiskaa puhuvien hallussa.
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Liitto: Jopa 10 000 hakenut töihin maatiloille – rekrytoinnit kuitenkin seisovat
Liiton mukaan tilanne johtuu siitä, että yrittäjät eivät uskalla tehdä päätöksiä rekrytoinnista ennen kuin hallitus linjaa selkeästi ulkomaisen työvoiman maahantulosta.
www.iltalehti.fi
Olenko minä ainoa, kenenkä mielestä tämä on nyt vähän hassu tilanne? Ensin pelättiin, että nyt jää kaikki peltoon ja ei tule mistään mitään. Sitten on löytynyt tuhansia hakijoita töihin mutta kuitenkin odotellaan rekryämisessä josko Ukrainalaiset saataisiin pelipaikalle. No, toivottavasti eivät liian kauan linkaa päätöksiä rekrytoinnissa. Joku voi vaikka käskeä pitämään tunkkinsa, sitten kun paniikissa soitellaan.
Pitää funtsia mikä on kannattavinta.
A. Kotimaiset ammattitaidottomat poimii mansikat.
B. Odotellaan ukrainalaisia halvempia.
C. Antaa mädäntyä peltoon ja saadaan korvaukset.
Mooses on Mooses ja bisnes on bisnes.
A. Kotimaiset ammattitaidottomat poimii mansikat.
B. Odotellaan ukrainalaisia halvempia.
C. Antaa mädäntyä peltoon ja saadaan korvaukset.
Mooses on Mooses ja bisnes on bisnes.
Raveni
Greatest Leader
samaan aikaan viljelijät ja tuottaja yhdistykset lobbaavat suomalaisen tuotannon puolesta. "ostakaa suomalaista ja tukekaa suomalaista työllisyyttä". Kuitenkaan eivät itse halua palkata suomalaisia työntekijöitä. Pitäis varmaankin alkaa pohtia sen kalliimman suomalaisen tuotteen kohdalla myös sitä, että onko se tuotettu suomalaisella työvoimalla vai onko tuote ns. halpuutetulla työllä tuotettua voittojen maksimoimiseksi. Tässä tulee myös mieleen ne työoikeudelliset kysymykset eli noudattatetaanko joka tilalla työaika- ja työsopimuslakia. Työturvallisuuslakia unohtamatta.
Yksi iso eroavaisuus suomalaisen ja ulkomaalaisen työntekijän välillä varmasti myös on mitä tulee työn hintaan. Tämä on kulut. Tilat usein majoittavat ja ruokkivat nämä tuontityöntekijät. Hintalapun määrittelee tila itse. Muistan kun uudenkaupungin autotehdas tarvitsi työntekijöitä. Sinne muodostetiin ns. konttiasuntoja. Yhdessä kontissa asui useampi työntekijä ja vuokra oli noin 400€/asuja. Siinä saa kohtuullisen hyvän tuoton kontille. Kun näiltä kausityöntekijöiltä peritään vaikkapa vastaavaa 400€ vuokraa/kk + ruoka niin siinä saadaan mukavasti palkasta takaisin hyvin pienillä kustannuksilla ja sijoituksilla. Vanhaan navettaan tai halliin voidaan majoittaa vaikkapa 100 ihmistä ja vuokra 400€/kk niin siitä tulee jo 40 000€/kk. Kustannukset minimaaliset kun se halli muutoin seisoisi tyhjillään. Ruuasta voidaan veloittaa vaikkapa 10€/pv tämän päälle kustannusten jäädessä muutamaan euroon. Suomalaisen kohdalla tällainen takaisin päin vetäminen ei onnistu kun harvalla on tarvetta asua ns. "työpaikalla.
Sitten kun pohditaan vielä näitä työaikoja. Tänne vartavasten elintasoltaan köyhemmästä maasta tullut on luonnollisesti motivoitunut. Tekee sillä onnettomalla nälkäpalkalla parissa kuukaudessa vuoden tilin kotimaahan nähden. Kun lisiä tuskin maksetaan niin kyllä silloin kannattaa charter lennoilla porukkaa tuoda vähän kauempaakin.
Tämä näin omana ajatuksena.
Tähän päälle sitten veronmaksajajien maksama maataloustuki niin... No en sano tuosta enempää.
Olen edelleen sitä mieltä, että keskusta on komiasti saanut ajattua tällaiset marja ja muut ulkomaista työvoimaa vaativat tilat huoltovarmuuden kannalta olennaiseen ryhmään vaikka nämä eivät sitä ole. Huoltovarmuuden kannalta tärkeä tuotanto pyörii vallan mainiosti ilman ensimmäistäkään ulkomaalaista työntekijää. Kriisiajan huoltovarmuuden kannalta oleellisia maataloustuotteita kun oikeasti on viljat ja rehut sekä juurekset. Näillä pärjää kriisin yli vallan mainiosti. Lyhyet kausituotteet jotka eivät muutoinkaan säily eivät ole huoltovarmuuden kannalta oleellisia tuotteita vaan ovat ylellisyys tuotteita.
Yksi iso eroavaisuus suomalaisen ja ulkomaalaisen työntekijän välillä varmasti myös on mitä tulee työn hintaan. Tämä on kulut. Tilat usein majoittavat ja ruokkivat nämä tuontityöntekijät. Hintalapun määrittelee tila itse. Muistan kun uudenkaupungin autotehdas tarvitsi työntekijöitä. Sinne muodostetiin ns. konttiasuntoja. Yhdessä kontissa asui useampi työntekijä ja vuokra oli noin 400€/asuja. Siinä saa kohtuullisen hyvän tuoton kontille. Kun näiltä kausityöntekijöiltä peritään vaikkapa vastaavaa 400€ vuokraa/kk + ruoka niin siinä saadaan mukavasti palkasta takaisin hyvin pienillä kustannuksilla ja sijoituksilla. Vanhaan navettaan tai halliin voidaan majoittaa vaikkapa 100 ihmistä ja vuokra 400€/kk niin siitä tulee jo 40 000€/kk. Kustannukset minimaaliset kun se halli muutoin seisoisi tyhjillään. Ruuasta voidaan veloittaa vaikkapa 10€/pv tämän päälle kustannusten jäädessä muutamaan euroon. Suomalaisen kohdalla tällainen takaisin päin vetäminen ei onnistu kun harvalla on tarvetta asua ns. "työpaikalla.
Sitten kun pohditaan vielä näitä työaikoja. Tänne vartavasten elintasoltaan köyhemmästä maasta tullut on luonnollisesti motivoitunut. Tekee sillä onnettomalla nälkäpalkalla parissa kuukaudessa vuoden tilin kotimaahan nähden. Kun lisiä tuskin maksetaan niin kyllä silloin kannattaa charter lennoilla porukkaa tuoda vähän kauempaakin.
Tämä näin omana ajatuksena.
Tähän päälle sitten veronmaksajajien maksama maataloustuki niin... No en sano tuosta enempää.
Olen edelleen sitä mieltä, että keskusta on komiasti saanut ajattua tällaiset marja ja muut ulkomaista työvoimaa vaativat tilat huoltovarmuuden kannalta olennaiseen ryhmään vaikka nämä eivät sitä ole. Huoltovarmuuden kannalta tärkeä tuotanto pyörii vallan mainiosti ilman ensimmäistäkään ulkomaalaista työntekijää. Kriisiajan huoltovarmuuden kannalta oleellisia maataloustuotteita kun oikeasti on viljat ja rehut sekä juurekset. Näillä pärjää kriisin yli vallan mainiosti. Lyhyet kausituotteet jotka eivät muutoinkaan säily eivät ole huoltovarmuuden kannalta oleellisia tuotteita vaan ovat ylellisyys tuotteita.
Mili
Eversti
Tai ostaa suomalaisvalmisteisia laitteita ja traktoreita...
Ikarus
Respected Leader
Puolet maatalouden palkatusta työvoimasta on ulkomaista - moni maaseudun yrittäjä palkkaisi mielellään suomalaisen, mutta heitä on vaikea saada
Viranomaiset vaativat, että kausityöläinen tienaa vähintään 1 236 euroa kuukaudessa. Alan oman sopimuksen mukaan minimibruttoansio on 1 474 euroa kuussa. Monelle suomalaiselle se on liian vähän.
Suomalainen maatalous on aina perustunut perheviljelmiin. Tuoreimman, pari vuotta sitten julkaistun tilaston mukaan viljelijät ja perheenjäsenet tekevät lähes 80 prosenttia maa- ja puutarhatalouden työstä.
Lopun viidenneksen tekee palkattu työvoima. Heistä jo puolet tulee ulkomailta, Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoo.
Kausityövoimaa eli kasvukauden ajaksi töihin tulevia on vuodessa noin 16 000. Lisäksi esimerkiksi sikaloissa ja kasvihuoneilla työskentelee kolmisen tuhatta ulkomaalaistaustaista pitkäaikaisissa tai vakituisissa, ympärivuotisissa työsuhteissa.
Kun koronapandemia sulki rajat, moni suomalainen kuuli maatalouden kausityövoiman tarpeesta ensi kerran. Yhtäkkiä moni työ uhkasi jäädä ilman tekijää.
Seurasi ehdotusten tulva: työttömät pelloille, lomautetut istutushommiin, opiskelijat marjoja poimimaan. Mihin täällä ulkomaalaisia tarvitaan?
Yritetty on, Nybondas kertoo. Moni maaseudun yrittäjä palkkaisi mielellään suomalaista työvoimaa, mutta sitä on vaikea saada. Yksi syy on alhainen palkkataso.
”Maa- ja puutarhatalouden kannattavuus on sen verran heikko, ettei koviin palkkoihin ole mahdollisuutta”, Nybondas toteaa.
Kausityöläisen alin mahdollinen vähittäispalkka on tällä hetkellä 8,57 euroa tunnilta. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa on sovittu, että keskimäärin kokoaikatyössä tunteja on kuukaudessa 172. Kuukausisummaksi tulee tällöin 1 474 euroa.
Edellä mainittua palkkaa voi maksaa 10 kuukautta eli käytännössä yhden kauden verran.
Käytännössä tuntipalkka on koko maan keskiarvona arviolta 10–11 euron luokkaa, Nybondas kertoo. Tilastot eivät tosin ole tässä kohdin tarkat.
”Kun on hyvä työntekijä, häntä tietysti halutaan sitouttaa ja nostetaan palkkaa ihan niin kuin millä tahansa muulla alalla.”
Alle vuoden työsuhteissa pidetään harvoin lomia.
”Silloin lomakorvaus nostaa palkkatasoa – se on 12,5 prosenttia rahapalkasta”, Nybondas kertoo.
Tuntipalkka on kausitöissä yleisin käytäntö. Urakkapalkkaa maksetaan esimerkiksi marjanpoiminnassa.
Mansikalla korvaus on tänä vuonna 1,05 euroa kilolta. Se on laskettu niin, että kymmenen kilon tuntivauhdilla palkaksi tulee minimipalkka plus 20 prosenttia.
”Jos on todella nopea poimija, pääsee huomattavasti parempaan tuntiansioon”, Nybondas huomauttaa.
Moni työnantaja järjestää kausityöntekijöille asunnon. Asuntoetu on silloin osa bruttopalkkaa. Sen arvon määrittelee verottaja.
”Asuntoetu on molemmille osapuolille kätevä”, Nybondas toteaa. ”Työntekijä saa asua halvalla eikä työnantajalle tule byrokratiaa siitä, että pitäisi periä erikseen vuokria.”
Maahanmuuttovirasto on määritellyt, että työluvalla työskentelevän täytyy ansaita vähintään 1 236 euron bruttosumma kuukaudessa.
”Asuntoetu ei saa nakertaa sitä summaa.”
Moni ukrainalainen paiskii Suomessa töitä kasvukauden ja elää palkalla hyvin koko vuoden, Nybondas toteaa.
Suomalaisen näkökulmasta palkka on huono – ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha saattaa olla korkeampi.
Nybondaskin myöntää, ettei kausityöläisen palkalla elä pääkaupunkiseudulla. ”Mutta muualla Suomessa kyllä.”
Raha ei hänen mukaansa ole ainoa syy siihen, ettei työ maatiloilla kiinnosta suomalaisia.
”Täällä ei vain haluta tehdä näitä töitä enää. Työ on ehkä fyysisesti raskasta, likaista ja osittain yksitoikkoistakin. Ei myöskään tiedetä, miten paljon ala on modernisoitunut.”
Monella ei ole mitään siteitä maaseutuun. ”Meidän työttömät ovat etelässä. Eivät he halua muuttaa koko elämäänsä ja perhettä pienemmälle paikkakunnalle – ei edes vakituisen työsuhteen perässä.”
Alan opiskelijat perustavat omia yrityksiä tai jatkavat perhetilalla, joten he eivät ole työntekijöinä harjoittelukausia pidempään, Nybondas toteaa.
Lomautettuja olisi nyt paljon, mutta heistäkään ei ole kuin lyhytaikaiseksi ratkaisuksi.
”Kukaan ei tiedä, milloin he pääsevät palaamaan omiin töihinsä. On olemassa riski, että yhtäkkiä viljelijä jääkin ilman työvoimaa keskellä kiireisintä kautta.”
Suomen tilanne ei poikkea yleiseurooppalaisesta trendistä, Nybondas sanoo. ”Naapurimaissa on ihan sama tilanne, omasta maasta ei työvoimaa saada.”
Hän muistuttaa, ettei ulkomaisen työvoiman käytössä ole todellakaan kyse siitä, että työnantaja haluaisi päästä halvalla tai helpolla.
”Kyllä se on haasteellista. On kielimuuri ja selkeät kulttuurierot, perehdytysvaihe voi olla vaikea.”
Kynnys on korkea tulijallekin.
”Työluvat ovat työntekijän näkökulmasta valtavan kalliita, samoin matkat. Ei tänne kevyin perustein tulla.”
www.maaseuduntulevaisuus.fi
MT:stä maksumuurin takaa juttu yllä. Yleinen huomio keskustelusta yllä. Osalle ihmisistä on tärkeää se, että silloin kun paikka lyödä maanviljelijää, sitä ei totisesti jätetä hyödyntämättä.
Viranomaiset vaativat, että kausityöläinen tienaa vähintään 1 236 euroa kuukaudessa. Alan oman sopimuksen mukaan minimibruttoansio on 1 474 euroa kuussa. Monelle suomalaiselle se on liian vähän.
Suomalainen maatalous on aina perustunut perheviljelmiin. Tuoreimman, pari vuotta sitten julkaistun tilaston mukaan viljelijät ja perheenjäsenet tekevät lähes 80 prosenttia maa- ja puutarhatalouden työstä.
Lopun viidenneksen tekee palkattu työvoima. Heistä jo puolet tulee ulkomailta, Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoo.
Kausityövoimaa eli kasvukauden ajaksi töihin tulevia on vuodessa noin 16 000. Lisäksi esimerkiksi sikaloissa ja kasvihuoneilla työskentelee kolmisen tuhatta ulkomaalaistaustaista pitkäaikaisissa tai vakituisissa, ympärivuotisissa työsuhteissa.
Kun koronapandemia sulki rajat, moni suomalainen kuuli maatalouden kausityövoiman tarpeesta ensi kerran. Yhtäkkiä moni työ uhkasi jäädä ilman tekijää.
Seurasi ehdotusten tulva: työttömät pelloille, lomautetut istutushommiin, opiskelijat marjoja poimimaan. Mihin täällä ulkomaalaisia tarvitaan?
Yritetty on, Nybondas kertoo. Moni maaseudun yrittäjä palkkaisi mielellään suomalaista työvoimaa, mutta sitä on vaikea saada. Yksi syy on alhainen palkkataso.
”Maa- ja puutarhatalouden kannattavuus on sen verran heikko, ettei koviin palkkoihin ole mahdollisuutta”, Nybondas toteaa.
Kausityöläisen alin mahdollinen vähittäispalkka on tällä hetkellä 8,57 euroa tunnilta. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa on sovittu, että keskimäärin kokoaikatyössä tunteja on kuukaudessa 172. Kuukausisummaksi tulee tällöin 1 474 euroa.
Edellä mainittua palkkaa voi maksaa 10 kuukautta eli käytännössä yhden kauden verran.
Käytännössä tuntipalkka on koko maan keskiarvona arviolta 10–11 euron luokkaa, Nybondas kertoo. Tilastot eivät tosin ole tässä kohdin tarkat.
”Kun on hyvä työntekijä, häntä tietysti halutaan sitouttaa ja nostetaan palkkaa ihan niin kuin millä tahansa muulla alalla.”
Alle vuoden työsuhteissa pidetään harvoin lomia.
”Silloin lomakorvaus nostaa palkkatasoa – se on 12,5 prosenttia rahapalkasta”, Nybondas kertoo.
Tuntipalkka on kausitöissä yleisin käytäntö. Urakkapalkkaa maksetaan esimerkiksi marjanpoiminnassa.
Mansikalla korvaus on tänä vuonna 1,05 euroa kilolta. Se on laskettu niin, että kymmenen kilon tuntivauhdilla palkaksi tulee minimipalkka plus 20 prosenttia.
”Jos on todella nopea poimija, pääsee huomattavasti parempaan tuntiansioon”, Nybondas huomauttaa.
Moni työnantaja järjestää kausityöntekijöille asunnon. Asuntoetu on silloin osa bruttopalkkaa. Sen arvon määrittelee verottaja.
”Asuntoetu on molemmille osapuolille kätevä”, Nybondas toteaa. ”Työntekijä saa asua halvalla eikä työnantajalle tule byrokratiaa siitä, että pitäisi periä erikseen vuokria.”
Maahanmuuttovirasto on määritellyt, että työluvalla työskentelevän täytyy ansaita vähintään 1 236 euron bruttosumma kuukaudessa.
”Asuntoetu ei saa nakertaa sitä summaa.”
Moni ukrainalainen paiskii Suomessa töitä kasvukauden ja elää palkalla hyvin koko vuoden, Nybondas toteaa.
Suomalaisen näkökulmasta palkka on huono – ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha saattaa olla korkeampi.
Nybondaskin myöntää, ettei kausityöläisen palkalla elä pääkaupunkiseudulla. ”Mutta muualla Suomessa kyllä.”
Raha ei hänen mukaansa ole ainoa syy siihen, ettei työ maatiloilla kiinnosta suomalaisia.
”Täällä ei vain haluta tehdä näitä töitä enää. Työ on ehkä fyysisesti raskasta, likaista ja osittain yksitoikkoistakin. Ei myöskään tiedetä, miten paljon ala on modernisoitunut.”
Monella ei ole mitään siteitä maaseutuun. ”Meidän työttömät ovat etelässä. Eivät he halua muuttaa koko elämäänsä ja perhettä pienemmälle paikkakunnalle – ei edes vakituisen työsuhteen perässä.”
Alan opiskelijat perustavat omia yrityksiä tai jatkavat perhetilalla, joten he eivät ole työntekijöinä harjoittelukausia pidempään, Nybondas toteaa.
Lomautettuja olisi nyt paljon, mutta heistäkään ei ole kuin lyhytaikaiseksi ratkaisuksi.
”Kukaan ei tiedä, milloin he pääsevät palaamaan omiin töihinsä. On olemassa riski, että yhtäkkiä viljelijä jääkin ilman työvoimaa keskellä kiireisintä kautta.”
Suomen tilanne ei poikkea yleiseurooppalaisesta trendistä, Nybondas sanoo. ”Naapurimaissa on ihan sama tilanne, omasta maasta ei työvoimaa saada.”
Hän muistuttaa, ettei ulkomaisen työvoiman käytössä ole todellakaan kyse siitä, että työnantaja haluaisi päästä halvalla tai helpolla.
”Kyllä se on haasteellista. On kielimuuri ja selkeät kulttuurierot, perehdytysvaihe voi olla vaikea.”
Kynnys on korkea tulijallekin.
”Työluvat ovat työntekijän näkökulmasta valtavan kalliita, samoin matkat. Ei tänne kevyin perustein tulla.”
Puolet maatalouden palkatusta työvoimasta on ulkomaista - moni maaseudun yrittäjä palkkaisi mielellään suomalaisen, mutta heitä on vaikea saada
Viranomaiset vaativat, että kausityöläinen tienaa vähintään 1 236 euroa kuukaudessa. Alan oman sopimuksen mukaan minimibruttoansio on 1 474 euroa kuussa. Monelle suomalaiselle se on liian vähän.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
MT:stä maksumuurin takaa juttu yllä. Yleinen huomio keskustelusta yllä. Osalle ihmisistä on tärkeää se, että silloin kun paikka lyödä maanviljelijää, sitä ei totisesti jätetä hyödyntämättä.
Viimeksi muokattu:
Minä aidosti ihmettelin, että mikä se on syy hakemusten linkaamiseen, kun nyt on porukkaa hakenut ja jonossa. Jos se on joku työlupiin liittyvä seikka, niin ok.Puolet maatalouden palkatusta työvoimasta on ulkomaista - moni maaseudun yrittäjä palkkaisi mielellään suomalaisen, mutta heitä on vaikea saada
Viranomaiset vaativat, että kausityöläinen tienaa vähintään 1 236 euroa kuukaudessa. Alan oman sopimuksen mukaan minimibruttoansio on 1 474 euroa kuussa. Monelle suomalaiselle se on liian vähän.
Suomalainen maatalous on aina perustunut perheviljelmiin. Tuoreimman, pari vuotta sitten julkaistun tilaston mukaan viljelijät ja perheenjäsenet tekevät lähes 80 prosenttia maa- ja puutarhatalouden työstä.
Lopun viidenneksen tekee palkattu työvoima. Heistä jo puolet tulee ulkomailta, Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoo.
Kausityövoimaa eli kasvukauden ajaksi töihin tulevia on vuodessa noin 16 000. Lisäksi esimerkiksi sikaloissa ja kasvihuoneilla työskentelee kolmisen tuhatta ulkomaalaistaustaista pitkäaikaisissa tai vakituisissa, ympärivuotisissa työsuhteissa.
Kun koronapandemia sulki rajat, moni suomalainen kuuli maatalouden kausityövoiman tarpeesta ensi kerran. Yhtäkkiä moni työ uhkasi jäädä ilman tekijää.
Seurasi ehdotusten tulva: työttömät pelloille, lomautetut istutushommiin, opiskelijat marjoja poimimaan. Mihin täällä ulkomaalaisia tarvitaan?
Yritetty on, Nybondas kertoo. Moni maaseudun yrittäjä palkkaisi mielellään suomalaista työvoimaa, mutta sitä on vaikea saada. Yksi syy on alhainen palkkataso.
”Maa- ja puutarhatalouden kannattavuus on sen verran heikko, ettei koviin palkkoihin ole mahdollisuutta”, Nybondas toteaa.
Kausityöläisen alin mahdollinen vähittäispalkka on tällä hetkellä 8,57 euroa tunnilta. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa on sovittu, että keskimäärin kokoaikatyössä tunteja on kuukaudessa 172. Kuukausisummaksi tulee tällöin 1 474 euroa.
Edellä mainittua palkkaa voi maksaa 10 kuukautta eli käytännössä yhden kauden verran.
Käytännössä tuntipalkka on koko maan keskiarvona arviolta 10–11 euron luokkaa, Nybondas kertoo. Tilastot eivät tosin ole tässä kohdin tarkat.
”Kun on hyvä työntekijä, häntä tietysti halutaan sitouttaa ja nostetaan palkkaa ihan niin kuin millä tahansa muulla alalla.”
Alle vuoden työsuhteissa pidetään harvoin lomia.
”Silloin lomakorvaus nostaa palkkatasoa – se on 12,5 prosenttia rahapalkasta”, Nybondas kertoo.
Tuntipalkka on kausitöissä yleisin käytäntö. Urakkapalkkaa maksetaan esimerkiksi marjanpoiminnassa.
Mansikalla korvaus on tänä vuonna 1,05 euroa kilolta. Se on laskettu niin, että kymmenen kilon tuntivauhdilla palkaksi tulee minimipalkka plus 20 prosenttia.
”Jos on todella nopea poimija, pääsee huomattavasti parempaan tuntiansioon”, Nybondas huomauttaa.
Moni työnantaja järjestää kausityöntekijöille asunnon. Asuntoetu on silloin osa bruttopalkkaa. Sen arvon määrittelee verottaja.
”Asuntoetu on molemmille osapuolille kätevä”, Nybondas toteaa. ”Työntekijä saa asua halvalla eikä työnantajalle tule byrokratiaa siitä, että pitäisi periä erikseen vuokria.”
Maahanmuuttovirasto on määritellyt, että työluvalla työskentelevän täytyy ansaita vähintään 1 236 euron bruttosumma kuukaudessa.
”Asuntoetu ei saa nakertaa sitä summaa.”
Moni ukrainalainen paiskii Suomessa töitä kasvukauden ja elää palkalla hyvin koko vuoden, Nybondas toteaa.
Suomalaisen näkökulmasta palkka on huono – ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha saattaa olla korkeampi.
Nybondaskin myöntää, ettei kausityöläisen palkalla elä pääkaupunkiseudulla. ”Mutta muualla Suomessa kyllä.”
Raha ei hänen mukaansa ole ainoa syy siihen, ettei työ maatiloilla kiinnosta suomalaisia.
”Täällä ei vain haluta tehdä näitä töitä enää. Työ on ehkä fyysisesti raskasta, likaista ja osittain yksitoikkoistakin. Ei myöskään tiedetä, miten paljon ala on modernisoitunut.”
Monella ei ole mitään siteitä maaseutuun. ”Meidän työttömät ovat etelässä. Eivät he halua muuttaa koko elämäänsä ja perhettä pienemmälle paikkakunnalle – ei edes vakituisen työsuhteen perässä.”
Alan opiskelijat perustavat omia yrityksiä tai jatkavat perhetilalla, joten he eivät ole työntekijöinä harjoittelukausia pidempään, Nybondas toteaa.
Lomautettuja olisi nyt paljon, mutta heistäkään ei ole kuin lyhytaikaiseksi ratkaisuksi.
”Kukaan ei tiedä, milloin he pääsevät palaamaan omiin töihinsä. On olemassa riski, että yhtäkkiä viljelijä jääkin ilman työvoimaa keskellä kiireisintä kautta.”
Suomen tilanne ei poikkea yleiseurooppalaisesta trendistä, Nybondas sanoo. ”Naapurimaissa on ihan sama tilanne, omasta maasta ei työvoimaa saada.”
Hän muistuttaa, ettei ulkomaisen työvoiman käytössä ole todellakaan kyse siitä, että työnantaja haluaisi päästä halvalla tai helpolla.
”Kyllä se on haasteellista. On kielimuuri ja selkeät kulttuurierot, perehdytysvaihe voi olla vaikea.”
Kynnys on korkea tulijallekin.
”Työluvat ovat työntekijän näkökulmasta valtavan kalliita, samoin matkat. Ei tänne kevyin perustein tulla.”
Puolet maatalouden palkatusta työvoimasta on ulkomaista - moni maaseudun yrittäjä palkkaisi mielellään suomalaisen, mutta heitä on vaikea saada
Viranomaiset vaativat, että kausityöläinen tienaa vähintään 1 236 euroa kuukaudessa. Alan oman sopimuksen mukaan minimibruttoansio on 1 474 euroa kuussa. Monelle suomalaiselle se on liian vähän.
MT:stä maksumuurin takaa juttu yllä. Yleinen huomio keskeskustelusta yllä. Osalle ihmisistä on tärkeää se, että silloin kun paikka lyödä maanviljelijää, sitä ei totisesti jätetä hyödyntämättä.
Ikarus
Respected Leader
En tiedä minäkään, en tätä sektoria tunne, tarpeelliset mansikkamme ollaan torimyyjältä ostettu ja vielä tähän asti saatu. Enkä ole kotimaista kalliina pitänyt.
Arvailla voin. Motivoitunut tuttu työntekijä on halutumpi alalla kuin alalla, olipa mistä hän maasta tahansa kotoisin. Pystymetsästä reväistyn työmoraalista ja halusta ei ole minkäänlaisia takeita.
Edit:
Kasapäin hakemuksia kotimaasta maatalouden kausitöihin – yrittäjät haluavat palkata ulkomailta: ”Tehokkaita verrattuna ensikertalaiseen suomalaiseen”
Maatilat odottavat ensin ulkomailta kokeneita kausityöntekijöitä.
www.is.fi
Viimeksi muokattu:
arix
Respected Leader
Määräaikaiseen työsopimukseen voi laittaa koeajan tai sopia 0-tuntisopimuksen...En tiedä minäkään, en tätä sektoria tunne, tarpeelliset mansikkamme ollaan torimyyjältä ostettu ja vielä tähän asti saatu. Enkä ole kotimaista kalliina pitänyt.
Arvailla voin. Motivoitunut tuttu työntekijä on halutumpi alalla kuin alalla, olipa mistä hän maasta tahansa kotoisin. Pystymetsästä reväistyn työmoraalista ja halusta ei ole minkäänlaisia takeita.
Edit:
Kasapäin hakemuksia kotimaasta maatalouden kausitöihin – yrittäjät haluavat palkata ulkomailta: ”Tehokkaita verrattuna ensikertalaiseen suomalaiseen”
Maatilat odottavat ensin ulkomailta kokeneita kausityöntekijöitä.
Näin ei ole (fakta).
Torni
Kapteeni
Halla-ahola oli ihan järkevän kuuloinen ehdotus tähän kuinka kotimaista työvoimaa saataisiin kausitöihin.
Mariinikin kiitteli ehdotusta. Onko käytännössä toteutettavissa on toinen asia, luulisi että on.
Lisätty linkki.
www.uusisuomi.fi
Mariinikin kiitteli ehdotusta. Onko käytännössä toteutettavissa on toinen asia, luulisi että on.
Lisätty linkki.
Jussi Halla-aho ehdotti tilapäistä lakia työttömyysetuudesta – Sanna Marin toivotti tervetulleeksi: ”Otamme tarkasteluun”
Koronaepidemia ja sen torjuntatoimenpiteet aiheuttavat suuria ongelmia yrityksille ja niiden työntekijöille. Perussuomalaisilta tuli maatilojen akuuttiin tilanteeseen liittyvä esitys, johon pääministeri aikoo tarttua.
Jos lähtisi perkaamaan asiaa sitä kautta, että paljonko Ukrainan (Aasia, Valko-venäjä, Romania jne.) ihmeellä teetetään tunteja ja mitä siitä työntekijälle maksetaan, voisi löytää syyn sille, että miksi ollaan nihkeitä palkkaamaan sitä kotimaista.
Victor Charlie
Kapteeni
Ihanko omasta päästä kaivat näitä fantasioitasi?
Maaseudulta saa vuokrattua 400 eurolla kuussa toistasataa neliöisen omakotitalon, johon kevyesti majoittuu 10-12 kausityöläistä ja S-marketista saa ruokaa aivan samaan hintaan, kuin paikallisetkin. Kimppakämpän kustannus on muutaman kympin kuussa ruoka mukaan lukien. Vai kuvitteletko, että ne ukrainalaiset on niin tyhmiä, että eivät osaa itse järjestää näitä asioita?
Jos minulla olisi ollut joka kesä jo vuosien ajan töissä sama ammattitaitoinen topparoikka, niin en todellakaan vaihtaisi sitä mihinkään seinästä reväistyyn lomautettujen joukkoon, jolla ensimmäinen kesä menisi harjoitellessa. Ammattilaiset on ammattilaisia maatalouden kausitöissäkin, ja se porukka nyt sattuu tulemaan ukrainasta.
Mili
Eversti
Ainakin plantaasien omistajat on noita. Mutta usein ovat olleet telkussa kehumassa itä-eurooppalaisia ja itä-aasialaisia työntekijöitään joita pitäisi saada lisää.
Ennen kuin voit hakea viisumia työperusteella sinulla täytyy olla työsopimus.
Kausityö | Maahanmuuttovirasto
Viimeksi muokattu:
Kaveri kertoi kokemuksistaan mansikkatilalla.Muutama vuosi sitten lähti kesälomalla mansikkafarmille töihin.Tilalla oli ukrainalaisia miehiä ja naisia pääasiassa töissä.Asuivat vanhoissa omakotitaloissa joita oli omistaja vuokrannut.Oli suihkut ja illalla saunakin mahdollinen.Isäntä oli reilu ja poimijat olleet monet kesät tilalla.Urakkatyö.Ukrainalaisilla on ansaitsemisen vimma ja kovia painamaan hommia ettei ollut mitään jakoa.Kaveri kunnioitti heidän työmoraaliaan.Piti eroitella homeiset ja kartit jättää poimimatta.Meinasi ettei ihme kun Suomalaiset etsii nätimpiä hommia.Sinne on opiskelijoidenkin mahdollisuus mennä kesäduuniin.Kaveri pyysi päästä siirtelemää autolla mansikoita ja traktoria ajamaan kun paikat alkoi olla tohjona.
Taustoitan sen verran, että toimin työnantajan etuja valvovissa tehtävissä ja se siitä. Oletko todella sinisilmäinen ja kuvittelet, että Suomessa olevaa ulkolaista työvoimaa kohdellaan isossa mittakaavassa kuten laki ja sopimukset Suomessa vaatisivat? Rakennusliiton suurilla työmailla on jonkinlaista valvontaa kyseisen liiton toimesta. AVI on hampaaton tiikeri ja mitä kauemmas mennään suurista työmaista, niin sitä räikeämpiä rikkomuksia löytyy (Edelleen tähdennän, että on olemassa myös sääntöjä ja asetuksia noudattavia tahoja ja onneksi niin). Maatalous yleisnimikkeenä on ala, jossa valvonta on olematonta, niin mitäpäs luulet, että sieltä löytyy. Voit vaan verrata Helsingin Stadionhankkeesta juuri uutisoituihin asioihin ja voit vaikka lukea seuraavan linkin sivulta kaksitoista alkavan kirjoituksen: http://www.lehtiluukku.fi/lehti/ahjo/_read/13-2017/161234.html. Ja kesäksi Ukainasta aiotulle työvoimalle ei kyllä ole tässä vaiheessa vielä isossa mittakaaassa tehty minkäänlaisia sopimuksia. Voin vielä varmistella alkuviikosta miten tuo viisumiasia oikeasti menee henkilöiltä, jotka niitä duunikseen hoitelevat, mutta sen osaan kyllä sanoa, että sieltä vasta vimmatusti etsitään ihmisiä tänne Suomeen kesäksi (joten heillä tuskin on viisumia vielä). Iso kysymys on karanteeniaikojen kustannukset ja mahdolliset sairastumiset ja voit varmaan uskoa, että ne kustannuksineen kaatuvat pääsääntöisesti joko henkilölle itselleen tai Suomen valtiolle