Suuri maatalouskeskustelu

"Kiinaan voimme luottaa, on mukavaa kun Kiina on kaveri, ja Kiina runnoi" - Pantsar:
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) asetti eilen työryhmän laatimaan ehdotuksia koronakriisin jälkeisistä elvytystoimista, jotka vastaavat samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen.

Ryhmän puheenjohtajina toimivat Sitran johtaja (twitter-öyhö) Mari Pantsar ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka
 
Viimeksi muokattu:
Juolavehnäviinaa pontikkapannulla. Ei huono. Vielä kun saisin jostain mansikkaisännältä huijattua pari ukrainalaisorjaa hoitelemaan toteutuspuolen niin alkaa bisnes luistaan. Ne varusmiehet mitä mä haaveilin tonne pottumaalle, on ilmeisesti syytä unohtaa (miks kaikki kiva kielletään?).

hankkijalla oli joku pikalaidunseos, onko ne mistään kotoisin?
Sattui olemaan märkä syksy, kun olin varusmiespalveluksessa. Koneellisessa nostossa hankaluuksia. Jollain vehkeellä muistaakseni joukkue siirtyi pottutilalle ja noukittiiin ne potut kevyen traktorikoneen jäljestä.

Traumoja ei hommasta jäänyt, paljon helpompi kuin normipäivä JK:ssa, siellä juostiin normaalisti peräsuoli pitkällä metsässä.

Onnistuhan tuo silloin, mikä ihme siinä, että tarpeen vaatiessa ei nykyään?
 
Hieman liipaten...

Hallitus on tuomassa eduskunnalle lähiaikoina esityksen siirtohintojen hillitsevistä toimista. Siirtohinnat ovat keskimäärin kaksinkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.

– Suomi on talouskriisissä. Verkkoyhtiöiden monopolituottojen reipas laihdutus paikkaisi tuntuvasti suomalaisten ostovoimaan lähivuosina osuvaa lommoa. Tarjoamme aloitetta yhteistyön pohjaksi hallituspuolueiden kanssa asian hoitamiseksi eduskunnassa, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo puolueen tiedotteessa.

– Verkkoyhtiöiden tuotto kokonaisuutena voisi näin jopa puolittua ja esimerkiksi Carunan tuotto pudota 70 prosenttia, mikä näkyisi asiakkaan lompakossa, Vestman sanoo.

– Myös verkkoyhtiöiden yli-investointeihin on puututtava tiukemmin kuin hallitus on esittänyt. Jakeluverkon on hyvä olla asutuskeskuksissa maan alla, mutta mitä syvemmälle latva-alueille mennään, sitä järjettömämmäksi maakaapelointi muuttuu. Ensinnäkin haja-asutusalueiden asiakkaille on säädettävä mahdollisuus poiketa vapaaehtoisesti säävarmuuden laatutasosta korvausta vastaan. Näin kalliin maakaapeloinnin kustannukset eivät vyöry asiakkaiden maksettaviksi.

Toiseksi on säädettävä valvontamenetelmien taloudellisesta kannustimesta välttää turhia investointeja, hän jatkaa.

 
Sattui olemaan märkä syksy, kun olin varusmiespalveluksessa. Koneellisessa nostossa hankaluuksia. Jollain vehkeellä muistaakseni joukkue siirtyi pottutilalle ja noukittiiin ne potut kevyen traktorikoneen jäljestä.

Traumoja ei hommasta jäänyt, paljon helpompi kuin normipäivä JK:ssa, siellä juostiin normaalisti peräsuoli pitkällä metsässä.

Onnistuhan tuo silloin, mikä ihme siinä, että tarpeen vaatiessa ei nykyään?

Muista kun käytiin taimikkoa harventamassa palvelusaikana. Vesuri käteen ja kuusien ympäriltä pajut ja lepät pois. Tuo oli ehkä jotain vaihtaria siihen, että jossain muualla möyrittiin saman isännän mailla poteroita kaivamassa.
 
Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL kertoo henkilöpalveluyritysten saaneen valtakunnallisesti yli 10 000 hakemusta avoinna oleviin maatalouden töihin. Rekrytointipäätökset kuitenkin seisovat, sillä maa- ja puutarhatilojen yrittäjät odottavat hallituksen linjausta ulkomaisen kausityövoiman maahantulosta.

− Henkilöstöpalveluyritykset hoitivat tehtävänsä vastuullisesti ja löysivät työvoimaa. Nyt tilanne on kuitenkin se, että rekrytoinnit seisovat, sillä yrittäjät eivät uskalla tehdä päätöksiä rekrytoinnista ennen kuin hallitus linjaa selkeästi ulkomaisen työvoiman maahantulosta, sanoo Henkilöstöpalveluyritysten liiton HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara tiedotteessa.

Henkilöstöpalveluyritysten mukaan jopa 10 000 työnhakijaa on valmiina vaativiin ja jopa raskaisiin kausitöihin. Tuloksen kerrotaan yllättäneen jopa rekrytoinnin ja työmarkkinoiden asiantuntijat.

− Maa- ja puutarhatilojen yrittäjiltä tarvittaisiin nyt nopeita rekrytointipäätöksiä, jotta tekijät kriittisiin kausitöihin saadaan varmistettua.

Tuliaran mukaan kausityöntekijöitä on etsitty yhteistyössä TE-toimistojen ja yritysten yhteyshenkilöiden kanssa. Työvoimaa on myös etsitty erilaisin kampanjoin, kuten Pelastetaan sato 2020 -verkostossa sekä Kausitöitä-kampanjalla, joka toteutetaan osana Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (ESR) -hanketta. Työvoiman tarvetta on pidetty vahvasti esillä myös henkilöstöpalveluyritysten ja yhteistyökumppaneiden viestintäkanavissa.

Satokauden töiden ja sadon turvaaminen eivät Tuliaran mukaan ole enää työvoimasta kiinni.

− Kausityöt ja maalle töihin lähteminen tuntuvat kiinnostavan yhä useampaa. Suomeen on syntynyt ennennäkemätön me-henki, jota pitäisi nyt ehdottomasti hyödyntää. Kyse on enää siitä, että kyetään tekemään nopeita päätöksiä.

Miten me taas päädyimme jumittaan? Ensin valitettiin että ei ne nyt, ja sitten kun suomalaiset näyttävät, niin mitään ei voi tehdä.
 
Minä lupaan ja vannon, etten osta yhtään kotimaista kurkkua, tomaattia, salaattia ja mansikkaa, ennenkuin ne on tuotettu täysin suomea puhuvalla työvoimalla. Kasvikset ovat pääasiassa tarpeetonta ravintoa muutenkin.

Pottua ja keräkaalia minä syön joka tapauksessa oli tuotantoketjut mitä tahansa. Perunan saan tarvittaissa suvulta. Miten keräkaalin tuotanto on suomea puhuvien käsissä?
 
Viimeksi muokattu:
Keräkaalikin poimitaan koneella. Huh!

 
Hieman liipaten...

Hallitus on tuomassa eduskunnalle lähiaikoina esityksen siirtohintojen hillitsevistä toimista. Siirtohinnat ovat keskimäärin kaksinkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.

– Suomi on talouskriisissä. Verkkoyhtiöiden monopolituottojen reipas laihdutus paikkaisi tuntuvasti suomalaisten ostovoimaan lähivuosina osuvaa lommoa. Tarjoamme aloitetta yhteistyön pohjaksi hallituspuolueiden kanssa asian hoitamiseksi eduskunnassa, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo puolueen tiedotteessa.

– Verkkoyhtiöiden tuotto kokonaisuutena voisi näin jopa puolittua ja esimerkiksi Carunan tuotto pudota 70 prosenttia, mikä näkyisi asiakkaan lompakossa, Vestman sanoo.

– Myös verkkoyhtiöiden yli-investointeihin on puututtava tiukemmin kuin hallitus on esittänyt. Jakeluverkon on hyvä olla asutuskeskuksissa maan alla, mutta mitä syvemmälle latva-alueille mennään, sitä järjettömämmäksi maakaapelointi muuttuu. Ensinnäkin haja-asutusalueiden asiakkaille on säädettävä mahdollisuus poiketa vapaaehtoisesti säävarmuuden laatutasosta korvausta vastaan. Näin kalliin maakaapeloinnin kustannukset eivät vyöry asiakkaiden maksettaviksi.

Toiseksi on säädettävä valvontamenetelmien taloudellisesta kannustimesta välttää turhia investointeja, hän jatkaa.

Häh?
Tolppaan ainakin täällä uudetkin linjat vedetään. Kovaa kyytiä siirtävät näkösuojasta tienviereen linjoja.
 
Häh?
Tolppaan ainakin täällä uudetkin linjat vedetään. Kovaa kyytiä siirtävät näkösuojasta tienviereen linjoja.
Siirtohinta on 3* energian hinta. Arvaapa onko maakaapeli? Ei ole eikä tule.

Noita tienvarsilinjoja täälläkin pykäävät. Jossain talouksissa maakaapeli, toisissa ei. Näyttää siltä, että pitkiä talolinjoja eivät maakaapeloi. Kumminkin maksattavat kaikilla kaapeloinnin ja moninkertaisesti.
 
Siirtohinta on 3* energian hinta. Arvaapa onko maakaapeli? Ei ole eikä tule.

Noita tienvarsilinjoja täälläkin pykäävät. Jossain talouksissa maakaapeli, toisissa ei. Näyttää siltä, että pitkiä talolinjoja eivät maakaapeloi. Kumminkin maksattavat kaikilla kaapeloinnin ja moninkertaisesti.
Meillä on erillinen liittymä pumppukopille. Siirtoyhtiö halusi tulla varmistamaan mittarinlukeman.
"Joo tervetuloa. Käteniosoittamaansuuntaan 450 metriä umpihankea."
Voisko sen aurata?
"Voisi, mutta ei asioikseen teille. Suksilla pääsee."

Kuulema keväällä ehtii.
 

Miten me taas päädyimme jumittaan? Ensin valitettiin että ei ne nyt, ja sitten kun suomalaiset näyttävät, niin mitään ei voi tehdä.
Tästä sen näkee, tuottajat eivät halua suomalaisia töihin vaan ulkomaalaisia jotka tyytyvät vähempään palkkaan..
 
Meillä on erillinen liittymä pumppukopille. Siirtoyhtiö halusi tulla varmistamaan mittarinlukeman.
"Joo tervetuloa. Käteniosoittamaansuuntaan 450 metriä umpihankea."
Voisko sen aurata?
"Voisi, mutta ei asioikseen teille. Suksilla pääsee."

Kuulema keväällä ehtii.

Höh...

Sun olisi kannattanut todeta että haluat aurauspyynnön kirjallisena ja laskutusosoitteella varustettuna. Ja sitten silleen sähkön siirtohintoihin verrattava lumen siirtomaksu, sijoitusmaksu, tasoitusmaksu, konsultointimaksu per alkava tunti, riskinarviointimaksu....
 
Miten tätä voi tulkita muuten kuin että suomalainen ei kelpaa:

henkilöpalveluyritysten saaneen valtakunnallisesti yli 10 000 hakemusta avoinna oleviin maatalouden töihin.

yrittäjät eivät uskalla tehdä päätöksiä rekrytoinnista ennen kuin hallitus linjaa selkeästi ulkomaisen työvoiman maahantulosta

Eli yrittäjät haluavat ensin nähdä sallitaanko ulkomaalaiset, jos niitä sallitaan ei tarvitse palkata suomalaisia.
 
Eli yrittäjät haluavat ensin nähdä sallitaanko ulkomaalaiset, jos niitä sallitaan ei tarvitse palkata suomalaisia.

Osa niistä ulkomaalaisista on jo työskennellyt Suomessa mahdollisesti samalla tilalla. Osaavat tehdä työt. Voi olla pelkoja miten se toimii.

Riippuu tietysti mistä työstä kyse, eiköhän mansikkapellolle kelpaa erinomaisen hyvin kuka tahansa motivoitunut. Kotimaisia marjoja kotimaisin voimin.
 
Tästä sen näkee, tuottajat eivät halua suomalaisia töihin vaan ulkomaalaisia jotka tyytyvät vähempään palkkaan..
Tuskin se palkasta on kiinni. Sen suuntaista olen kuullut, että ulkomainen työvoima on ollut ahkerampaa ja motivoituneempaa kuin suomalaiset.
Vaikka työt onkin yksinkertaisia niin ennemmin otetaan sellaisia, jotka on samoja hommia tehneet ennenkin.
 
Back
Top