Suuri maatalouskeskustelu

Niin se taas on lusittu tänkin viikon arkipäivät, tietysti se nyt on työtävieroksuvalle kituhipille yks ja sama onko arki vai pyhä kun ohjelma on suunnilleen sama (joulu ja juhannus on vähän eri koska niille päiville yleensä ajoittuu joku isommanpuoleinen talotekninen takaisku, jonkun eläimen poikiminen tai henkilövahinko).

toppahousutkin piti kaivaa kaapista että tarkenee kitkeä. Tämmöstä keliä kun pitää niin ensi talven ruokalista on jo tiedossa. Pottua, maa-artisokkaa, porkkanaa ja sipulia. Lihat sentään kasvaa vaikka lykkääkin heinäkuista takatalvea (ja ne somekelvottomat tupakat ja siiderit).

hilkka-lehmä on edelleen naapurissa. Haukuin sen ohikulkiessani. Ryömitin siinä saatanallisessa kaatosateessa mönkijällä tienlaitaa ja karjuin sille lehmälle melkoisen liudan asiattomuuksia ja lopulta kerroin että menolippu minskin junaan on varattuna ja silloin viimeistään olis hyvä olla kotona että voi lihamyllyn sijaan päätyä tekemään uusia lehmiä (hilkka siis lähtee tämän sonnivasikan kanssa syksyllä pohjoiseen, ei ihan minskiin mutta melkein). En tullu huomanneeksi että siinä tienlaidassa värjötteli yks uudemmanpuoleinen mökkiläinen sadetta pitämässä puun alla. Mitähän mahtoi miettiä kuunnellessaan kun joku järkipuoli mekastaa laitumenlaidassa samalla kun yrittää pitää käyntivikaisen romun liikkeessä.

nostavat kuulema polttoaineen hintoja. Se nyt sentään oli onni että talo tuli tankattua keväällä kun löpön hinta oli alhaalla. Hetken suunnittelin autonvaihtoa, ei mitään kilkutinta mikä on autoa etäisesti muistuttava muoviläjä missä yhdistyy tietokoneen ja pariston paskimmat ominaisuudet, vaan joku lehmänpaskalla ja häkäpöntöllä liikkuva värkki mikä jaksaa vetää tarvittaessa vaikka jäähallia. Täytyy nyt kuitenkin vielä miettiä. Täytyy toi mönkijä vissiin ny ainakin ensin saada huollettua. Yhestä paikasta tiedustelin hintoja, kesävesa ei osannu antaa mitään arviota mitä maksaa ensihuolto loppuun potkitulle 2005 vuoden mönkijälle.. teini kyllä toivoi uutta autoa, mä olen ihmetelly kun koskaan ei tartte kyytiä pihaan asti. Selvis sekin, yritin väkisin kelkkoa sen perille asti kaverilleen kun vettäkin tuli kaatamalla. Alkoi valittamaan että mun kulkine on ihan hirveä, kuulema pahvilaatikon näköinen ja melkeen sen värinenkin. Ei kelpaa nykyteinille näköjään pahvilaatikko ihmisennahkasisustalla ja sähkötuolilla. En taida lähteä ihan lähivuosina autokaupoille, niin oli nurjaa palaute että kunhan tuo kortin saa niin ainakaan mun pahvilaatikossa ei oo jatkuvasti tankki tyhjänä, luulen nimittäin että ajelee sitten isänsä autolla.

ne on muuten älyttömän nopeita kasvamaan ja kehittymään noi eläinlapset. Herkko-vasikkakin osaa jo melkeen kahdenviikon iässä liudan erilaisia taitoja, se osaa tosi pätevästi jonottaa aina saranapuolella, se osaa lähteä aina erisuuntaan kuin äitensä, se hämmästyy aina yhtä paljon osuessaan sähkölankaan ja lopun aikaa voikin loikkia pitkin maita kuin epästabiiliräjähde, mikä saa Rauha-lehmän ja lapsenvahti-alfauros-ponin aivan sijoiltaan ja lopulta kaikki pyörii hätääntyneinä ja kuulat jumissa ympyrää, paitsi Herkko joka jonottaa saranapuolella oventakana ja ihmettelee kun ovi ei aukea.
 
IMG_20200727_094130.jpg
Sivuversot nousee nyt jälkijunassa kuivuuden vaivaaman lyhyen kasvuston päälle. Hartaasti saisi kuivattavaksi noita odotella. Murskeviljana asialla ei ole suurta merkitystä.

Lyhytkin kasvusto tekee nyt kumminkin hyvän kokoista jyvää, jyviä/tähkä vähän, mutta laatu saattaa olla ok. Puintikelit on sitten mitä on, jää nähtäväksi.
 
Viimeksi muokattu:
Maanviljelijöiden suuri naakkajahti järjestetään viikonloppuna, mukana arvonta ja kuvien sometusta – tutkija tyrmistyi

Naakka se vain kakkaa navetan taakse ja savupiippuihin voi laittaa verkot. Paalien suojaksi sitten keksiä jotain uutta ja innovatiivistä, eläinfilosofikaan ei toki tiedä mitä. Tämä filosofi ei ole kyllä kunnon naakkaparvia nähnytkään isojen tuotantorakennusten lähellä.
 

Naakka se vain kakkaa navetan taakse ja savupiippuihin voi laittaa verkot. Paalien suojaksi sitten keksiä jotain uutta ja innovatiivistä, eläinfilosofikaan ei toki tiedä mitä. Tämä filosofi ei ole kyllä kunnon naakkaparvia nähnytkään isojen tuotantorakennusten lähellä.
Taas kerran mietin, että mihin ne omat veroeurot päätyy. Näitä korkeasti koulutettuja "moraalinvartijoita" näyttää nykyään putkahtelevan kiihtyvällä tahdilla.
 
Taas kerran mietin, että mihin ne omat veroeurot päätyy. Näitä korkeasti koulutettuja "moraalinvartijoita" näyttää nykyään putkahtelevan kiihtyvällä tahdilla.
Niimpä, tää eläinfilosofi varmaan luulee että tästä tulee joku "täydellinen teurastus" naakoille. No ei varmasti tule, kyllähän ne pakoon lähtee.
Toivottavasti saataisiin edes pieni pelote aikaan.
 
Osaako joku selittää miksi raaka sianliha haisee, äklö navetan tai lannan haju? Ostin Snellmanin siankylkiviipaleita ja tein niistä läskisoosia.
 
Kävin kaatamassa 40 mm pois sademittarista. Viimeisen 30 vrk:n sademäärä 190 mm ja määrä lienee moninkertainen verrattuna tavanomaiseen heinäkuun määrään.

Jos keli ei ala kuivaa, puintikaudesta tulee unohtumaton. Heti ei myöskään unohdu syksyn 2017 taistelut sillä rintamalla.
 
On tää vuosi ollut tosi erikoinen viljelyn kannalta. Keväällä tosi kylmää ja kosteaa, sitten pamahtaen tulee hellekelit ja tosi kuivaa ja nyt vettä tulee sitten enemmänkuin tarpeeksi!
Syyskuussa sitten kai pamahtaa pakkaset päälle ja lokakuussa pysyvä lumi.

Täällä satanut heinäkuussa arviolta 100 mm.

Jo osittain tuleentumaanpäin lähteneet viljat näyttävät taas täysin vihreiltä. Ei hyvä asia näin elokuun kohta alkaessa.
 

Naakka se vain kakkaa navetan taakse ja savupiippuihin voi laittaa verkot. Paalien suojaksi sitten keksiä jotain uutta ja innovatiivistä, eläinfilosofikaan ei toki tiedä mitä. Tämä filosofi ei ole kyllä kunnon naakkaparvia nähnytkään isojen tuotantorakennusten lähellä.

Paalien suojaukseen on Rani Plastilta tänä keväänä tullut "maustettu" käärintäkalvo RaniRepel.

Myrkyttömän karkottimen teho säilyy kaksi vuotta

Luonnollista aineista, kuten aromaattisista öljyistä, tehty karkotinaine lisätään kalvoon valmistusvaiheessa. Karkottimen haju on tuholaisia luotaantyöntävä ja kitkerä maku ärsyttää eläinten limakalvoja.

Koska karkotin on lisätty vain kalvon uloimmalle pinnalle, se ei vaikuta itse rehuun. Se kestää sekä sadetta että korkeita lämpötilavaihteluita ja säilyttää tehonsa kaksi vuottaa valmistuspäivämäärästä.



 
On tää vuosi ollut tosi erikoinen viljelyn kannalta. Keväällä tosi kylmää ja kosteaa, sitten pamahtaen tulee hellekelit ja tosi kuivaa ja nyt vettä tulee sitten enemmänkuin tarpeeksi!
Syyskuussa sitten kai pamahtaa pakkaset päälle ja lokakuussa pysyvä lumi.

Täällä satanut heinäkuussa arviolta 100 mm.

Jo osittain tuleentumaanpäin lähteneet viljat näyttävät taas täysin vihreiltä. Ei hyvä asia näin elokuun kohta alkaessa.
Puolet kasvustosta tuleentumisen aloittanutta ja jo täyttynyttä jyvää, toinen puolikas ihan vihreää juuri tähkälle tullutta. Ei voi muuta kuin toivoa lämmintä, pitkää ja kuivaa syksyä.

Mikäli kelit ei suosi, puolet paikoin muutoinkin hyvin vähäisestä sadosta itää tähkään toisen puolikkaan tuleentumista odotellessa.

Tässä on täydet mahdollisuudet minkälaiseen katastrofiin tahansa. Jopa syksyn 2017 kaltaiseen.IMG_20200731_094446.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Se on taas pientilallisen viikko vierähtänyt seesteisesti tuhertaen kaikkea turhaa ja tuottamatonta. Nykypäivänähän se aika tahtoo mennä siinä kun askartelee niitä harvest basket-tuherruksia instagramiin ja sitten tykkää lopun aikaa lajitovereiden vastaavista otoksista. Se on kuulkaa jännä kuinka monta otosta saakaan räpsittyä yhdestä kikkelin näköisestä porkkanasta ja miten häkellyttävän taidepläjäyksen siitä saa sorvattua erilaisilla suodattimilla, muut sitten huokailee kuinka ihana se kaikkien direktiivien vastainen puikko oikeen onkaan. On pienviljely muuttunut sitten Koskelan Jussin aikojen. Kuokkahan on toki hyvinkin instagram-kelpoinen, ei tokikaan missää rämeessä töröttämässä vaan aseteltuna siihen kasvilavan kupeeseen.

tämä viikko alkoi lupaavasti. Lähestyin lääkäriä migreenilääke-reseptin tiimoilta. Muutaman hämmentävän käänteen jälkeen köröttelin hallaharsoilla vuoratulla koreankilkuttimella jonottamaan keskussairaalaan koronatestiin. Lääkärin mielestä mulla on korona, mun mielestä mulla oli kiire hakea heinäpaaleja (tästä syystä olin peitellyt auton sisustan hallaharsolla, mönkijä ei käynnisty ja volvo vetokoukkuineen oli toisaalla. Hallaharsoa siksi että tollanen hinnat alkaen-mallin plyyssipenkit imee sitä heinää ku venäläinen vodkaa).. no lääkäri voitti ja sinne menin. Harmi tietysti että ne kärsätikut on vissiin aika kortilla ja näyte otetaan näppärästi laukaisemalla oksennusrefleksi topsipuikolla kurkunpäätä kaivamalla. Mä otan hammaslääkäriin oman yrjöämpärin, mutta tää tuli niin puskista etten ollut varautunut yrjönkeräysvälineistöllä. Ilahdutin näytteenottajaa hilaamalla roskiksen eteeni ja nopean haastattelun jälkeen hoitajalle selvisi että sillä on käsissään todennäköisesti koronapotilas mikä roiskasee räväkästi pannullisen kertaalleen juotua kahvia samalla kun sen pitäisi kaivaa näyte kurkusta. Lopputulos oli varovainen pyöräytys kitalaessa just etuhampaiden takaa. Ymmärrän toki täysin hoitajaa, mutta lopputuloshan on sama kuin seuloisi kohdunkaulanayöpää b-rapusta otetusta näytteestä. Paluumatkalla sain onneksi ne paalitkin kyytiin, ettei ny ihan hukkareissu ollut, eipä tohon pikkukippoon saanut kun 8 paalia mutta hallaharso-installaation ansiosta jätti mies tälläkin kertaa avioerohakemuksen laittamatta.

eilen järjestettiin spontaanisti kylän yhteinen kymmenottelu-ilta. Se on hyvä lisätä näissä kuolevissa kyläpahasissa sitä yhteistä toimintaa, yhteisöllisyys nimittäin kasvaa tämmöisten kivojen yhteisten juttujen kautta. Koko sirkus alkoi ihan viattomasti, naapurin isäntä soitteli aamusella että mun lehmällä on kiima. Se taas tarkoittaa sitä että olis hyvä soitella siementäjä tontille, sitä ennen olis hyvä saada se lehmäkin tontille. Päätettiin ajoittaa homma sillain että jos kaikki ei mee niinkuin kivasti, paikalle olisi mahdollista saada jalkapallojoukkueellinen tervejalkaisia hölkkäämään pitkin mettiä ja niin että navetallinen lehmiä olisi lypsetty ajallaan, eli iltanavetan jälkeen aloittelimme suurta urheilujuhlaa.

ensimmäinen laji oli paali telineeseen, odotellaan että Hilkka laittaa pään väliin ja sitten ne systeemit kiinni. Harmi tietysti että hilkka tajusi sekunnissa että homma haisee ja lähti kuin talkkari jäiseltä peltikatolta takavasemmalle. Se hiton lehmä todella päätti ettei sen kesäleiri pääty tähän. Jatkettiin reippaalla ryhmäliikunnalla, erilaisissa muodostelmissa edettiin halki mutaesteiden ja pusikoiden, hilkka johti muuta seuruetta metrillä tai parilla. Tekee tosi ketteriä väistöliikkeitä tollanen pienikokoinen sorkkaeläin. Vähintään riittävän pitkän ja hikisen hölkän jälkeen saatiin se sulutettua portista ulos. Tyhmänä kuvittelin että se hilpasee siitä kohti kotia, ei hilpaissut vaan kaartoi nätisti naapurin pihaan ja kohti perennapenkkejä, tässä tapauksessa olisin nähnyt sen mielummin juoksevan vaikka lahden motarilla kuin noissa kyseisissä kukkapenkeissä. Tämän tajuttuaan koko urheilujoukkue piristyi, nimittäin jos se kanttura olis kyntänyt ne perennat, oltais oltu koko porukka hengiltä. Saatiin se sitten ajettua navettaan ja riimu päähän.

edelleen tyhmänä luulin että paini, korkeushyppy, sprintti ja kuulantyöntö olis taputeltu.. vaan siihen se juurtui navetan käytävälle, ei mennyt miesvoimissa vetäen eikä työntäen milliäkään mihinkään. Tässä kohtaa naapurin isäntä tiedusteli että olenko mä mahdollisesti tullut miettineeksi että miksi nämä on haluttu tappaa sukupuuttoon..

Viimeisenä lajina oli 400m pikamatka. Maalikameran mukaan maaliintulojärjestys oli: traktori, hyvänä kakkosena köydenmitan traktorin perässä Hilkka ja loput osallistujat vetelehti sekalaisena porukkana maalialueelle huolehtimaan että lehmä tulee kunnolla kiinnitetyksi. Lupasin pitää lehmäni tiukasti sidottuna ainakin siihen asti kun tavara on tötterössä. Tuli vietettyä jokunen tovi laatuaikaa naapureiden kanssa.

nyt se on sisällä, ohuesti jännittää laittaa se huomenna ulos.
 
Se on taas pientilallisen viikko vierähtänyt seesteisesti tuhertaen kaikkea turhaa ja tuottamatonta. Nykypäivänähän se aika tahtoo mennä siinä kun askartelee niitä harvest basket-tuherruksia instagramiin ja sitten tykkää lopun aikaa lajitovereiden vastaavista otoksista. Se on kuulkaa jännä kuinka monta otosta saakaan räpsittyä yhdestä kikkelin näköisestä porkkanasta ja miten häkellyttävän taidepläjäyksen siitä saa sorvattua erilaisilla suodattimilla, muut sitten huokailee kuinka ihana se kaikkien direktiivien vastainen puikko oikeen onkaan. On pienviljely muuttunut sitten Koskelan Jussin aikojen. Kuokkahan on toki hyvinkin instagram-kelpoinen, ei tokikaan missää rämeessä töröttämässä vaan aseteltuna siihen kasvilavan kupeeseen.

tämä viikko alkoi lupaavasti. Lähestyin lääkäriä migreenilääke-reseptin tiimoilta. Muutaman hämmentävän käänteen jälkeen köröttelin hallaharsoilla vuoratulla koreankilkuttimella jonottamaan keskussairaalaan koronatestiin. Lääkärin mielestä mulla on korona, mun mielestä mulla oli kiire hakea heinäpaaleja (tästä syystä olin peitellyt auton sisustan hallaharsolla, mönkijä ei käynnisty ja volvo vetokoukkuineen oli toisaalla. Hallaharsoa siksi että tollanen hinnat alkaen-mallin plyyssipenkit imee sitä heinää ku venäläinen vodkaa).. no lääkäri voitti ja sinne menin. Harmi tietysti että ne kärsätikut on vissiin aika kortilla ja näyte otetaan näppärästi laukaisemalla oksennusrefleksi topsipuikolla kurkunpäätä kaivamalla. Mä otan hammaslääkäriin oman yrjöämpärin, mutta tää tuli niin puskista etten ollut varautunut yrjönkeräysvälineistöllä. Ilahdutin näytteenottajaa hilaamalla roskiksen eteeni ja nopean haastattelun jälkeen hoitajalle selvisi että sillä on käsissään todennäköisesti koronapotilas mikä roiskasee räväkästi pannullisen kertaalleen juotua kahvia samalla kun sen pitäisi kaivaa näyte kurkusta. Lopputulos oli varovainen pyöräytys kitalaessa just etuhampaiden takaa. Ymmärrän toki täysin hoitajaa, mutta lopputuloshan on sama kuin seuloisi kohdunkaulanayöpää b-rapusta otetusta näytteestä. Paluumatkalla sain onneksi ne paalitkin kyytiin, ettei ny ihan hukkareissu ollut, eipä tohon pikkukippoon saanut kun 8 paalia mutta hallaharso-installaation ansiosta jätti mies tälläkin kertaa avioerohakemuksen laittamatta.

eilen järjestettiin spontaanisti kylän yhteinen kymmenottelu-ilta. Se on hyvä lisätä näissä kuolevissa kyläpahasissa sitä yhteistä toimintaa, yhteisöllisyys nimittäin kasvaa tämmöisten kivojen yhteisten juttujen kautta. Koko sirkus alkoi ihan viattomasti, naapurin isäntä soitteli aamusella että mun lehmällä on kiima. Se taas tarkoittaa sitä että olis hyvä soitella siementäjä tontille, sitä ennen olis hyvä saada se lehmäkin tontille. Päätettiin ajoittaa homma sillain että jos kaikki ei mee niinkuin kivasti, paikalle olisi mahdollista saada jalkapallojoukkueellinen tervejalkaisia hölkkäämään pitkin mettiä ja niin että navetallinen lehmiä olisi lypsetty ajallaan, eli iltanavetan jälkeen aloittelimme suurta urheilujuhlaa.

ensimmäinen laji oli paali telineeseen, odotellaan että Hilkka laittaa pään väliin ja sitten ne systeemit kiinni. Harmi tietysti että hilkka tajusi sekunnissa että homma haisee ja lähti kuin talkkari jäiseltä peltikatolta takavasemmalle. Se hiton lehmä todella päätti ettei sen kesäleiri pääty tähän. Jatkettiin reippaalla ryhmäliikunnalla, erilaisissa muodostelmissa edettiin halki mutaesteiden ja pusikoiden, hilkka johti muuta seuruetta metrillä tai parilla. Tekee tosi ketteriä väistöliikkeitä tollanen pienikokoinen sorkkaeläin. Vähintään riittävän pitkän ja hikisen hölkän jälkeen saatiin se sulutettua portista ulos. Tyhmänä kuvittelin että se hilpasee siitä kohti kotia, ei hilpaissut vaan kaartoi nätisti naapurin pihaan ja kohti perennapenkkejä, tässä tapauksessa olisin nähnyt sen mielummin juoksevan vaikka lahden motarilla kuin noissa kyseisissä kukkapenkeissä. Tämän tajuttuaan koko urheilujoukkue piristyi, nimittäin jos se kanttura olis kyntänyt ne perennat, oltais oltu koko porukka hengiltä. Saatiin se sitten ajettua navettaan ja riimu päähän.

edelleen tyhmänä luulin että paini, korkeushyppy, sprintti ja kuulantyöntö olis taputeltu.. vaan siihen se juurtui navetan käytävälle, ei mennyt miesvoimissa vetäen eikä työntäen milliäkään mihinkään. Tässä kohtaa naapurin isäntä tiedusteli että olenko mä mahdollisesti tullut miettineeksi että miksi nämä on haluttu tappaa sukupuuttoon..

Viimeisenä lajina oli 400m pikamatka. Maalikameran mukaan maaliintulojärjestys oli: traktori, hyvänä kakkosena köydenmitan traktorin perässä Hilkka ja loput osallistujat vetelehti sekalaisena porukkana maalialueelle huolehtimaan että lehmä tulee kunnolla kiinnitetyksi. Lupasin pitää lehmäni tiukasti sidottuna ainakin siihen asti kun tavara on tötterössä. Tuli vietettyä jokunen tovi laatuaikaa naapureiden kanssa.

nyt se on sisällä, ohuesti jännittää laittaa se huomenna ulos.
Huh, miten hengästyttävää touhua Sulla/Teillä taas..
 
En tiedä mihin kuuluisi mutta onko tosiaan niin että että E-Suomessa ei saa enää edes polttaa risuja? Tässäkin jotkut vihreät takana koska niiden ilmasto? Luin just jotain median uutisvirran otsikoita. Ei sais risuja polttaa. Joku munaton nillittäjä oli nillittänyt.

Kaivatan kohta kaivurilla kuopan saunan taakse. Sitä varten.

Miten tästä tämmöistä tuli. Luulin olevani nuorena radikaali mutta olen sitten vieläkin radikaalimpi kun eläkeikä lähestyy. Jos luoja suo ja geenit sallisivat niin olen kahdeksankymppisenä myrsky.

YLE:llä informaatiota siitä miten kanadanmajavien, vieraslajin, tuhoamat rantametsät ovat rikkaus. No missä on hiilidioksidi, ilmassa? Entäs metaani? Ei riitä majavanpadot vaan ne hullut kaataa suohon vielä lisää puita?

Joka paikassa tärähtäneistä. YLE:llä jatkuvasti. Mies jätti lapset ja miehen, lähti Saksaan. Vittu. Iltapäivälehdessä joku sairas kertoo että itki viikon kun valittiin presidentti josta ei tykännyt. Kuinka monta kertaa maailmassa on valittu presidentti joka ei ollut kaikkien mieleen. Kuinka monet ITKIVÄT sen vuoksi ja kuinka monesti toimittelijat ovat tehneet sellaisesta tarinoita.

Ei saatana, menen kohta tunturiin.
 
Viimeksi muokattu:
Etlarin mukaan ainakaan täällä päijät-hölmölässä ei saa polttaa risuja. Taidankin juhlistaa tätä päätöstä nakkaamalla nuotioon autonrenkaan ja kumpparin kiukaaseen.

se on kyllä sillai luonnon kannalta ihan hirveen hyvä että me täällä harvaan asutulla takasurkeella pelastetaan ilmakehä siinä valkoposkihanhia kivittäessä, niin voivat sitten stadissa kivihiilen loisteessa olla uskottavammin vihreitä ja viilettää jopolla soijalaten hakuun. Haukkua mennessään sitä mökin mummoa mikä ympäristöstä piittaamattomana, rollaattorilla liikkuvana ympäristörikoksena kulkee kerran kuukaudessa fossiilisten polttoaineiden voimalla kirkolle hakee juhlamokkaa.
 
Katos perkele, ollaan konnia koko perhe, eilen käristettiin grillissä edellisvuoden silputuilla orapihlajan oksilla, palaa kuumalla liekillä ja tuli hyvät eväät, tikkua on vielä jonkinverran jäljellä, tietää makkaran ja lihakimpaleiden ostoa :cool:
 
Back
Top