Suuri maatalouskeskustelu

[PSB 5500]

Katsoin tänä aamuna vähän aikaa TV -ohjelmaa eläinlääkäri Polista. https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006430864.html

Siinä oli eräällä tilalla joku yksinäinen sonni aitauksessaan. Sonni haistoi naapuritilan lehmien tuoksuja ja ämmyi jatkuvasti turhautuneena. Tilan isäntä hermostui meteliin ja tilasi eläinlääkärin kastroimaan sonnin. Tippa tuli silmään.

En kyllä ymmärrä, että mitä ihmettä sillä kastroidulla sonnilla ELI härällä sitten tehdään. Vedetäänkö vankkuria vaiko kyntöauraa? Kasvuhan ainakin hidadtuu sen jälkeen.

 

[Lapinukko]

Katainen hourii Sitrassa. Mikä äärivasemmiston äänitorvi siitäkin on tullut

 

[arix]

Katainen hourii Sitrassa. Mikä äärivasemmiston äänitorvi siitäkin on tullut

Katainen on pesunkestävä globalisti...

 

[Lapinukko]

Eiköhän ne pakota Suomen avohakkuiden kieltämiseen. Mutta siitä voidaan sitten perustellusti osoitella EU:ta ja varmasti löytyy ratkaisut:

Sitran poliitikot ovat ihmeissään Kataisen avohakkuupuheista – "Sitran on oltava koko Suomen laitos eikä mikään lobbari"

Sitran ylijohtajan Jyrki Kataisen näkemys avohakkuiden järjettömyydestä saa osakseen vain vähän ymmärrystä mutta sitäkin enemmän ihmettelyä Sitran hallintoneuvoston kansanedustajilta.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

"Tuli metsältä Lapista", vittu mikä idiootti. Sitrassa on ennenkin öyhötetty. Tekevät kulisseissa isoa myyräntyötä.

 

[YliKoo]

Millä tavalla voisimme kannustaa lakkolaisia viemään lakkonsa hamaan tappiin asti

Elokapina nälkälakkoon: Maatalouspolitiikka suosii haitallista tehomaataloutta​

KANSAN UUTISET13.11.2020 15.59
KOTIMAA

Elokapina aloittaa nälkälakon vaatien maa- ja metsätalousministeriötä puhumaan totta CAP-reformista.​

Sommer Ackerman menee sunnuntaina 15.11. kello 12 alkaen Kampintorilla nälkälakkoon Euroopan parlamentin 23.10. hyväksymän EU:n maatalouspolitiikkareformin, CAP:in, vuoksi.

Ackerman kuuluu Elokapinan Helsingin paikallisryhmästä. Elokapina tuli suomalaisille tutuksi runsas kuukausi sitten, kun se pysäytti liikenteen lauantaipäivänä istumalla Helsingin Kaisaniemenkadulla.

Ackerman kutsuu perusterveitä ihmisiä lyhyisiin maksimissaan, 24 tunnin pituisiin solidaarisuusnälkälakkoihin ilmastokestävän ja luonnon monimuotoisuutta tukevan maatalouspolitiikan puolesta. Hän suosittelee konsultoimaan lääketieteen ammattilaisia ennen solidaarisuusnälkälakkoon ryhtymistä.

Suosii haitallista tehomaataloutta.

Kriittiset seitsemän vuotta​

Reformin kohteena oleva EU:n yhteinen maataloustukipolitiikka tunnetaan julkisuudessa paremmin nimellä CAP, Common Agricultural Policy. Se ohjaa maatalouspolitiikkaa EU-jäsenmaissa ilmastotekojen kannalta kriittiset seuraavat seitsemän vuotta. Suomi on parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla laatimassa omaa kansallista CAP-suunnitelmaansa, jonka se lähettää ensi vuoden puolella Euroopan komissiolle.

Ackerman ja Elokapina vaativat, että Suomen maa- ja metsätalousministeriö puhuu totuudellisesti EU:n uuden CAP-reformin ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. EU-parlamentin ehdottama CAP-uudistus vuosille 2021-2027 ei ole ilmastokunnianhimoltaan riittävä, ja tulee toteutuessaan vesittämään Pariisin ilmastosopimuksen. Elokapinan mukaan CAP-reformi on räikeässä ristiriidassa myös EU:n ilmastohätätilajulistuksen ja Euroopan vihreän kehityksen -ohjelman kanssa. ”Suomen on päätettävä tehdä CAP-reformia ilmastomyönteisempää kansallista maatalouspolitiikkaa ja lähetettävä EU:lle ilmastotieteen vakavasti ottava kansallinen CAP-suunnitelma”, Ackerman vetoaa CAP-suunnitelmaa valmistelevaan maa- ja metsätalousministeriöön.

ILMOITUS
​

Mediahiljaisuus​

Elokapina ilmoittaa olevansa pöyristynyt siitä, millaisessa mediahiljaisuudessa Euroopan maatalouspolitiikasta linjataan. Se arvioi, että CAP-reformin ilmeisistä ilmasto- ja biodiversiteettiongelmista ei puhuta tarpeeksi.

– CAP-reformi suosii haitallista tehomaataloutta luomuviljelyn kustannuksella ja ohjaa luonnon monimuotoisuutta heikentävään maankäyttöön, kuten kosteikkojen kuivaamiseen ja turvemaiden viljelyyn. Erityisen huolestuttavaa on, että siihen ei sisälly selkeää päästövähennystavoitetta, Ackerman sanoo.

– Jos maa- ja metsätalousministeriö on eri mieltä, pyydän, että he osoittavat selkeästi miten Suomen CAP-suunnitelma on Pariisin sopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa linjassa.

Elokapina nälkälakkoon: Maatalouspolitiikka suosii haitallista tehomaataloutta

Elokapina aloittaa nälkälakon vaatien maa- ja metsätalousministeriötä puhumaan totta CAP-reformista. Sommer Ackerman menee sunnuntaina 15.11. kello 12 alkaen Kampintorilla nälkälakkoon

www.kansanuutiset.fi

 

[Ikarus]

Eiköhän ne pakota Suomen avohakkuiden kieltämiseen. Mutta siitä voidaan sitten perustellusti osoitella EU:ta ja varmasti löytyy ratkaisut:

Sitran poliitikot ovat ihmeissään Kataisen avohakkuupuheista – "Sitran on oltava koko Suomen laitos eikä mikään lobbari"

Sitran ylijohtajan Jyrki Kataisen näkemys avohakkuiden järjettömyydestä saa osakseen vain vähän ymmärrystä mutta sitäkin enemmän ihmettelyä Sitran hallintoneuvoston kansanedustajilta.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

"Tuli metsältä Lapista", vittu mikä idiootti. Sitrassa on ennenkin öyhötetty. Tekevät kulisseissa isoa myyräntyötä.

Kataisen huti käy Sitralle kalliiksi

Kun Katainen nyt tavoittelee uudessa tehtävässään letkeää johtajuutta, hän voisi rennon irtonaisesti vaikka pohtia, mistä tulevat ne avohakkuut, jotka eivät kenties koskaan metsäksi uusiudu.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Savolaisten lahja suomalaisille avasi sanaisen arkkunsa asiassa, jossa ehkä olisi kannattanut tuolla postilla pitää matalampaa profiilia.

 

[arix]

Kataisen huti käy Sitralle kalliiksi

Kun Katainen nyt tavoittelee uudessa tehtävässään letkeää johtajuutta, hän voisi rennon irtonaisesti vaikka pohtia, mistä tulevat ne avohakkuut, jotka eivät kenties koskaan metsäksi uusiudu.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Savolaisten lahja suomalaisille avasi sanaisen arkkunsa asiassa, jossa ehkä olisi kannattanut tuolla postilla pitää matalampaa profiilia.

Se on Jyrki-boylle joko turpa kiinni tai ulos palkkiovirasta...

 

[Kyrätulli]

Juu hillotolppa häviää jos aivan tolkuttomuuksia rupeaa huutelemaan. Eiköhän Sitran suurvisiirinä saa olla ihan rauhassa ja hikoilematta (pl. rapulahiki) jos tekee vain asialliset hommat ja muuten on kuin ellun kanat...

 

[Herman30]

Kummasti sen Käteisen naama kiiltää aina. Katsokaa lähikuvia sen naamasta.

 

[Erkki]

Kummasti sen Käteisen naama kiiltää aina. Katsokaa lähikuvia sen naamasta.

Ihrasta kiiltelee, sen verran on päässyt oleilemaan Brysselin ja Sitran lihapatojen äärellä.

 

[Baltriber]

Mäkin kannoin korteni kekoon näissä ilmastotalkoissa. Nyt mulla on ihkaoikea tehotuotantorotuinen talossa. Hyvin mahtuu volvossa matkustamaan ay:kin.

 

[kolomaittis]

Mäkin kannoin korteni kekoon näissä ilmastotalkoissa. Nyt mulla on ihkaoikea tehotuotantorotuinen talossa. Hyvin mahtuu volvossa matkustamaan ay:kin.

Öh, siis joku vasikankokoinen?
Mutta joo, laajentaminenhan on tätäpäivää.

 

[Lapinukko]

Savolaisten lahja suomalaisille avasi sanaisen arkkunsa asiassa, jossa ehkä olisi kannattanut tuolla postilla pitää matalampaa profiilia.

Pantsarin trollausta ja provosointeja siedettiinkin pitkään. Sehän taisi olla jopa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnistina jos en väärin muista. Jatkaakohan tuolla menolla?

Sitrasta närkästyivät nyt jopa demaritkin.

 

[miheikki]

Empä tiennyt vartija-aaseista mitään.

Sopisiko aasi puolustamaan Suomessa karjaa susilta? Maailmalla pitkäkorvaisia laumanvartijoita käytetään laitumilla suojana koirapetoja vastaan

Monet aasit vihaavat luonnostaan koiraeläimiä, jos niiden päivittäisessä elinympäristössä ei koiria liiku, kertoo Suomen Aasiyhdistyksen aktiivi Kaisa Määttänen.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[Väärinajattelija]

Empä tiennyt vartija-aaseista mitään.

Sopisiko aasi puolustamaan Suomessa karjaa susilta? Maailmalla pitkäkorvaisia laumanvartijoita käytetään laitumilla suojana koirapetoja vastaan

Monet aasit vihaavat luonnostaan koiraeläimiä, jos niiden päivittäisessä elinympäristössä ei koiria liiku, kertoo Suomen Aasiyhdistyksen aktiivi Kaisa Määttänen.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Mahtavaa, löytyisi Yrttiaholle, Väyryselle ja muille Kremlin muurista esiin ryömineille neuvostoreliikeille pätevyyttä vastaavaa työtä susipelätteinä.

 

[STURM.AUSF.G]

Sudet, jotka on karjan ja koirien enenevänä riesana lähes joka puolella.Suojelu estää kaatolupien saannin.Ex pääministeri on virasta vapaana sanomaan suoraan.""
Susipolitiikka nousi esiin viikonloppuna keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin syyskokouksessa Rokualla. Entinen keskustan puheenjohtaja, ex-pääministeri Juha Sipilä kommentoi suden kannanhoidollista metsästystä kärjekkäästi, kertoo Suomenmaa.

”Minun ei onneksi enää tarvitse miettiä liian tarkkaan sanomisiani. Susille nappi otsaan vaan”, kansanedustaja Sipilä sanoi Suomenmaan mukaan.

 

[ctg]

Deep beneath the streets of London, in a complex of bomb shelters left abandoned since World War II, something is growing. Thousands of green sprouts burst from their hydroponic trays, stretching toward glowing pink lights that line the arched ceilings. These plants, along with tens of thousands of other salad crops, are being grown from seed without soil or sunlight, in tunnels transformed into a high-tech commercial farm.

The farm is known as Growing Underground (GU), and it’s located 108 feet below the main street in Clapham, a south London suburb. Every year, in 6,000 square feet of old bomb shelter, more than 100 tons of pea shoots, garlic chives, cilantro, broccoli, wasabi mustard, arugula, fennel, red mustard, pink stem radishes, watercress, sunflower shoots, and salad leaves are sown, grown, and prepared for dispatch.

Abandoned Bomb Shelters Are Home to the Future of Farming, Without Soil or Sunlight

Ten stories underneath London, thousands of plants are growing.

www.popularmechanics.com

 

[Baltriber]

Öh, siis joku vasikankokoinen?
Mutta joo, laajentaminenhan on tätäpäivää.

kyllä, alle viikon vanha. Mä halusin antaa teille vapaat kädet kuvitella mut tunkemassa täysikokoista ay-lehmää volvoon.

lainasin naapurista vasikan Rauhalle kaveriksi kun yhteisymmärryksessä hautasimme sonnihankkeen. Herkko alkoi olla jo sen verran kiinnostunut tytöistä että sen oli aika jättää mamman helmat ja koska välimatkat on ihan mahdottomat, Hilkka pakattiin samaan kyytiin. Keväällä pitäisi tulla paluukyydissä se kyyttö mikä multa lähti kun Hilkka syntyi ja tuo lehmäkin pitäisi nyt siementää.

mä aloitin vasikkaprojektin maatalouskaupasta. Ostin autollisen värkkiä millä pitäisi vasikka pysyä hengissä, tuttiämpäriä, maitojauhetta, muroa, raksuja ja naksuja. Mittasin lehmän lypsämän maidon vuorokausimäärän, tein solutestit ja sain vatsahaavan..

Hain vasikan iltasella, puoliltaöin kävin vielä juottamassa sen, aamulla vähän ennen kuutta lämmittelin kyytön maitoa ja lähin vasikan juottoon. Meinasin saada krampin kun ei vasikalle kelvannu edes puoliväkisin kuin pikkutilkka. Syy selvis kun aloin lehmän lypsyyn. Se oli toi mun lehmä iltasella jo sitämieltä että vasikka on ihan tosi kiva ja laitoin sen rauhan kanssa samaan karsinaan, mutta en sentään olis uskonut että mitään kyselemättä tuo kyyttö ottaa naapurista kannetun vasikan hoitaakseen.

 

[Lapinukko]

Minä en ymmärrä. Eivätkös nuo uhanalaisen metsän puut ole lehtikuusia? Sekä taimikkoa. Mitä mieltä olette?

YLE:llä esitetyn tarinan mukaan ovat kuitenkin suojeltavaksi vaadittua metsää?

Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja – asiantuntija: "En voi ymmärtää, miksi niin tapahtuu"

Valtio kaataa suojelun arvoisia metsiä, vaikka on sitoutunut pysäyttämään lajikadon ja edistämään luonnon monimuotoisuutta. Vapaaehtoiset käyvät nyt kiireellä läpi yhä talouskäytössä olevia arvometsiä.

yle.fi

Onko lehtikuusikin jo uhanalaisten listalla, kun se on niin itäinen laji. Aivan kuin liito-orava ja valkoselkätikka.

Etelässä on vielä noin kaunis ruska.

 

[miheikki]

Minua kiehtoo ajatus, että pottua kasvaisi siellä sun täällä rikkakasvina.

https://yle.fi/uutiset/3-9709525

Tiesitkö, että perunoita voi viljellä metsässä? Sotkamolainen Jari Kropsu kokeili erikoista viljelymuotoa ja yllättyi pottujen herkullisuudesta

Peruna-asiantuntijan mukaan metsäperuna on aivan uudenlainen kokeilu.

yle.fi

Tiesitkö, että perunoita voi viljellä metsässä? Sotkamolainen Jari Kropsu kokeili erikoista viljelymuotoa ja yllättyi pottujen herkullisuudesta​

Peruna-asiantuntijan mukaan metsäperuna on aivan uudenlainen kokeilu.
Peruna
20.11. 13:31

Sotkamolainen kulinaristi Jari Kropsu kehitti metsäpottuviljelyn ihan puhtaasta uteliaisuudesta. Antti Tauriainen / Yle

1. • 
     
     Milka Krogerus
     

Jaa:

Jaa artikkeli Facebookissa201
Jaa artikkeli Twitterissä
Sotkamolainen Jari Kropsu onnistui tänä vuonna kasvattamaan perunoita metsässä puiden keskellä, vaikka yleensä perunat kasvavat pellossa.
Kropsu tunnustautuu kulinaristiksi ja kokeilijaksi, joka on aikaisemminkin kasvattanut perunoita epätavalliseen malliin nostamalla ne maasta vasta marras-joulukuussa, kuukausia myöhemmin kuin normaalisti. Aiempi kokeilu herätti Kropsun mukaan kiinnostusta aina Yhdysvaltoja myöten.
Ajatus metsäpotuista syntyi, kun mies oli levittämässä hakelämmityksestä jäänyttä tuhkaa lähimetsäänsä.
– Mietin, että nauriita on viljelty kaskimaassa, niin eiköhän perunakin onnistuisi.
Kropsu hoksasi myös, että metsämaassa ei kasva ruoho, jota tarvitsisi perunan takia poistaa. Tämä lisäsi uteliaisuutta.
– Minua kiinnosti, miten perunan kasvattaminen metsässä onnistuisi ja hyvinhän se onnistui, mies naurahtaa.
Vaikka perunasato ei ollut järin suuri, Kropsu kertoo laadun korvanneen määrän.
– Täytyy sanoa, että maku oli erinomainen. Hyvä, tasalaatuinen ja ehkä vähän pähkinäinen perunan maku, Kropsu kuvailee.

Metsäpottusato ei ollut suuri, vaan riitti ainoastaan yhteen ruokailuun. Antti Tauriainen / Yle

Peruna pärjää erikoisemmissakin olosuhteissa​

Etelä-Pohjanmaan Pro Agrian peruna-asiantuntija Juhani Rahkon mukaan metsäperuna on varsin uusi asia.
– En ikinä ole kuullut tällaisesta. Kyllähän metsää raivataan perunapelloksi, mutta ei ole yleistä, että peruna kasvaisi puiden lomassa, Rahko sanoo.
Peruna tarvitsee kasvamiseen sopivan ravinteikkaan maan sekä sopivan kosteustason ja lämpötilan. Rahko ei ole täysin yllättynyt siitä, että peruna on onnistunut kasvamaan metsässä.
– Peruna on lajina sellainen, että se pärjää monenlaisissa olosuhteissa ja siksi se onkin levinnyt ympäri maailmaa.
Rahkon mukaan metsässä perunalle tuttuja tuholaisia on luultavasti myös vähemmän. Tämän huomasi myös Kropsu.
– Ei ole kukaan käynyt kaivelemassa, eikä perunoissa ole näkynyt virheitä. Metsä on suojainen paikka, ja perunat olivat melkein paremmassa iskussa kuin tuolla peltoviljelmällä, Kropsu sanoo.

Luontotrendin mukaista viljelyä​

Jari Kropsu kuuluu Chaîne des Rôtisseurs- yhdistyksen Suomen osastoon, joka tunnetaan Paistinkääntäjien Veljeskuntana. Kulinaristiseen järjestötoimintaan kuuluu muun muassa ruokakulttuurin kehittäminen, jollaiseksi Kropsu omatkin kokeilunsa laskee.
– Koen tämän yhtenä osana luontotrendiä, jossa ihmiset painuvat metsään hakemaan esimerkiksi sieniä. On tosi hieno juttu saada perunatkin metsän antimiksi.

Tässä metsämaassa kasvoi tänä vuonna pottuja, ensi vuodesta ei vielä tiedetä. Antti Tauriainen / Yle
Erilaiset kulinaristiset kokeilut aiheuttavat välillä huvitusta Kropsun tuttavissa, mutta hän kantaa uteliaisuutensa ylpeänä.
– Pottuhulluutta on ilmassa, mutta ne, jotka ovat käyneet maistamassa, ovat tykänneet. Pari ystävää on jopa kokeillut erilaisia viljelymuotoja itse.
Kokeilumieli ei lopu vielä tähän, vaikka Kropsun tulevaisuuden suunnitelmat eivät vielä aivan selviä olekaan. Perunamaata pitää ensi vuonna vähän siirtää, mutta Kropsu ei tiedä siirtyvätkö perunat takaisin pottupeltoon vai toiseen osaan metsään. Hyväksi havaittua maaperää mies ei silti kokonaan hylkää.
– Ensi vuonna tässä ryytimaassa kasva jotain uutta ja mielenkiintoista.
Voit keskustella aiheesta 21.11 kello 23:een asti.