Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kaverini oli eräässä metsä- ja energia alan palaverissa.

Venäläiset on hereillä. Ne ostattelee suomalaisilta turveurakoitsijoilta kalustoa pois. Kun meillä turve julistettiin pannaan ne avaa rajan takana soita ja tehostaa nykyisten käyttöä.

Energiaa tarvitaan ja metsästä ei nykysysteemeillä pystytä eikä näillä hintasuhteilla edes kannata korjata riittävästi.

Turveralli ei lopu, tavara vain tulee jatkossa rajan takaa. Niiden rekat ajaa, koko toimiala ja siinä pyörivä raha siirtyy naapurille.

Sanattomaksi vetää.
Joo, jotain samansuuntaista olen kanssa kuullut/lukenut. Suomesta häviää justiinsa turvetuotanto, sen osaaminen ja siihen liittyvän kaluston valmistus ja tuotekehitys. Ja parasta on että se kalusto ja turvetuotanto siirtyy Venäjälle. Kaluston valmistamisen suhteen en siihen usko, mutta koneenrakennus tälle alalle loppunee koska kotimarkkinat lakkasi. Tosi JEES!!
 
Kaverini oli eräässä metsä- ja energia alan palaverissa.

Venäläiset on hereillä. Ne ostattelee suomalaisilta turveurakoitsijoilta kalustoa pois. Kun meillä turve julistettiin pannaan ne avaa rajan takana soita ja tehostaa nykyisten käyttöä.

Energiaa tarvitaan ja metsästä ei nykysysteemeillä pystytä eikä näillä hintasuhteilla edes kannata korjata riittävästi.

Turveralli ei lopu, tavara vain tulee jatkossa rajan takaa. Niiden rekat ajaa, koko toimiala ja siinä pyörivä raha siirtyy naapurille.

Sanattomaksi vetää.

Vihreät suorittavat sitä tehtävää mitä varten koko liike perustettiin. Sabotaasiin.
 
Uusia työpaikkoja tulee kuten hallitus on luvannut järjestää, tosin ne tulee Venäjälle.
Kauhulla odotellaan mitä ne vielä keksii, eikös ne EU:n 3mrd elvytysrahat ole luvattu kaikkeen vihreään puuhasteluun.
Taitaakin olla onni ettei saada enempää sitä rahaa:rolleyes:
 
Uusia työpaikkoja tulee kuten hallitus on luvannut järjestää, tosin ne tulee Venäjälle.
Kauhulla odotellaan mitä ne vielä keksii, eikös ne EU:n 3mrd elvytysrahat ole luvattu kaikkeen vihreään puuhasteluun.
Taitaakin olla onni ettei saada enempää sitä rahaa:rolleyes:
Juu, myös takaisinmaksuosuus kasvaisi. Ai niin, eihän me makseta niitä takaisin. Taidan perustaa perintömaille yksisarvispuiston, puunhalailuineen kaikkineen...
 
Juu, myös takaisinmaksuosuus kasvaisi. Ai niin, eihän me makseta niitä takaisin. Taidan perustaa perintömaille yksisarvispuiston, puunhalailuineen kaikkineen...
Odotetaan geeniteknologian läpimurtoa niin voit sellaisen oikean saadakin...
1608393525496.png
 
Video miljoona joulukuusta vuosittain tuottavasta joulukuusifarmista Oregonissa. Viljelyssä on 8000 eekkeriä (noin 3200 hehtaaria) pitkin "pitäjää". Jos katsoin ja tulkitsin oikein, kuuset istutetaan 2-vuotiaina ja korjataan viimeistään 8-vuotiaina, joista laskeskellen vuotuiseksi korjuualaksi tulisi 3200/6 = 533 hehtaaria. Puut korjataan 6 viikossa joulun alla kaatamalla moottorisahalla ja kasaamalla käsin nippuihin, jotka nostellaan kopterilla lähimmällä tiellä olevan auton lavalle tai suoraan laaniin, jos se sattuu olemaan tarpeeksi lähellä. Youtubessa on jonkin verran joulukuusikopterivideoita, joten menetelmä lienee tuollapäin yleisemminkin käytössä.


Viljelytekniikkavideo samalta farmilta. Aloitus yksirivisellä kantojyrsimellä, sitten joitain normaaleja peltoviljelytoimenpiteitä ja lopuksi taimien istutus koneellisesti:


Farmin Youtube-kanava, jossa muutama tuotantoa esittelevä video:

Kotisivu, jossa esitelty mm. viljeltävät puulajit:

Pari kopterivideota lisää:


https://www.youtube.com/watch?v=xSIPRA2rs6M
 
Video miljoona joulukuusta vuosittain tuottavasta joulukuusifarmista Oregonissa. Viljelyssä on 8000 eekkeriä (noin 3200 hehtaaria) pitkin "pitäjää". Jos katsoin ja tulkitsin oikein, kuuset istutetaan 2-vuotiaina ja korjataan viimeistään 8-vuotiaina, joista laskeskellen vuotuiseksi korjuualaksi tulisi 3200/6 = 533 hehtaaria. Puut korjataan 6 viikossa joulun alla kaatamalla moottorisahalla ja kasaamalla käsin nippuihin, jotka nostellaan kopterilla lähimmällä tiellä olevan auton lavalle tai suoraan laaniin, jos se sattuu olemaan tarpeeksi lähellä. Youtubessa on jonkin verran joulukuusikopterivideoita, joten menetelmä lienee tuollapäin yleisemminkin käytössä.


Viljelytekniikkavideo samalta farmilta. Aloitus yksirivisellä kantojyrsimellä, sitten joitain normaaleja peltoviljelytoimenpiteitä ja lopuksi taimien istutus koneellisesti:


Farmin Youtube-kanava, jossa muutama tuotantoa esittelevä video:

Kotisivu, jossa esitelty mm. viljeltävät puulajit:

Pari kopterivideota lisää:


https://www.youtube.com/watch?v=xSIPRA2rs6M
Käytössä ilmeisesti halpaa työvoimaa. Erikoinen ratkaisu tuo kopteri siirrossa, eikä halpa.

Meillä ihmistyö korjuussa olisi vähäisempää. Motolla, jossa tuohon hommaan sopiva hakkuupää puut nurin.
Yksinkertainen pelkkää kaatoa varten suunniteltu hakkuupää. (Tyveltä voisi tietenkin 10 cm karsiakin.)

Samaan koneeseen säkityslaite ja siirtoon kuljetusta varten kuormatila.

Jenkit tekee monta asiaa eri tavalla puunkorjuuseen liittyen, eikä välttämättä paremmin kuin pohjolassa tehdään. (Esimerkkinä kokonaisena runkona juonto. Toki olosuhteet ja osin puuston järeyskin on erilainen. Ei taida Ponsseltakaan löytyä isoimmille sikäläisille rungolle riittävän isoa hakkuupäätä.)

Iso bisneshän tuo on ja markkinoita kuusille lähellä.
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan niin että noiden kuusilajikkeita ei tarvitse leikata?

Meillä kuusenviljelijät leikkaavat muistaakseni ainakin kertaalleen, jolloin ne alkavat tihenemään aivan eri malliin. Vapaasti pellolla kasvaneet jäävät melko harvoiksi.
 
Käytössä ilmeisesti halpaa työvoimaa. Erikoinen ratkaisu tuo kopteri siirrossa, eikä halpa.

Siitä huolimatta näyttäisi olevan varsin tehokas tapa. Ehkä tuossa on takana se, että maille ei haluta raskaita työkoneita jättämään jälkia (jotka siis veisivät osan kasvatusalasta tai sitten nämä koneet eivät toimisi erityisen hyvin esim. mäkisessä maastossa.

Sitä mietin, että olisiko tuon kaltainen kopteri kuljetus jotenkin sovellettavissa sotilaskäyttöön? Potilas-tai miehistön siirto tuskin käy päinsä, mutta saisiko tuolla tavalla miten paljon KRH:n ammusta suoraan asemiin yhdellä kertaa? Ja siis idea olisi tehdä tämä kevyehköllä kopterilla ja vastaavalla lennokkuudella kuin tuossa videolla.
 
Siitä huolimatta näyttäisi olevan varsin tehokas tapa. Ehkä tuossa on takana se, että maille ei haluta raskaita työkoneita jättämään jälkia (jotka siis veisivät osan kasvatusalasta tai sitten nämä koneet eivät toimisi erityisen hyvin esim. mäkisessä maastossa.

Sitä mietin, että olisiko tuon kaltainen kopteri kuljetus jotenkin sovellettavissa sotilaskäyttöön? Potilas-tai miehistön siirto tuskin käy päinsä, mutta saisiko tuolla tavalla miten paljon KRH:n ammusta suoraan asemiin yhdellä kertaa? Ja siis idea olisi tehdä tämä kevyehköllä kopterilla ja vastaavalla lennokkuudella kuin tuossa videolla.
Tuota mietin että voiko se kopterin käyttö olla Amerikassa jotenkin huomattavasti halvempaa/helpompaa kuin meillä täällä?
 
Meillä tuntuukin olevan joku kalleutus- ja vaikeutusministeriö joka hankaloittaa kaikenlaista tässä maassa.
Näinpä. Miettii vaikka jotain alaskan puskapilotteja jotka elävät keskellä erämaata omavaraisina pienissä mökeissään. Tuskin niiltä taskuista mitään 14kiloeuron hintaisia lentolupakirjoja löydy saati edellytetä. Ilmailu on äärettömän hieno mutta hävyttömän kallis harrastus tässä maassa.
 
Näinpä. Miettii vaikka jotain alaskan puskapilotteja jotka elävät keskellä erämaata omavaraisina pienissä mökeissään. Tuskin niiltä taskuista mitään 14kiloeuron hintaisia lentolupakirjoja löydy saati edellytetä. Ilmailu on äärettömän hieno mutta hävyttömän kallis harrastus tässä maassa.
Mietin että onko tuolla jotenkin vapaampaa tuo lentely erämaiden yläpuolella yleensäkin? Eli onko sielä erämaissa se valvomaton ilmatila korkeampi tms jossa saa lennellä kaikenlaisilla häkkyröillä vapaammin. Ja varmaan kaikenlaisia "Vietnam- ja muita veteraanilentäjiä" löytynee myös pilvin pimein.
 
Tuota mietin että voiko se kopterin käyttö olla Amerikassa jotenkin huomattavasti halvempaa/helpompaa kuin meillä täällä?
@TBman olisi asiasta varmaankin perillä. Itse tiedän sen verran meidän hintatasosta, että 4-5 paikkainen turbiinikopukka maksaa noin tonnin tunti.

Kysyin hinnasta muutama vuosi sitten, kun tuli platalle tankkaamaan. Luken pannoitus ajossa oli aika varmasti, kysyin että olitko, mutta kuski kertoili, että ei voida sanoa:). Pilotti tuli hirvigamossa pois koneesta.
 
Mietin että onko tuolla jotenkin vapaampaa tuo lentely erämaiden yläpuolella yleensäkin? Eli onko sielä erämaissa se valvomaton ilmatila korkeampi tms jossa saa lennellä kaikenlaisilla häkkyröillä vapaammin. Ja varmaan kaikenlaisia "Vietnam- ja muita veteraanilentäjiä" löytynee myös pilvin pimein.
Varsin vapaata se on meilläkin, kun pysytään pois valvottujen lentopaikkojen lähialueilta ja lentopintojen alapuolella.

Jos näin menetellään, lentosuunnitelmaa ei ole pakko tehdä. Ponderi kuitenkin oman ja muiden turvallisuuden takia päällä sekä radio aina lähimmän lentopaikan jaksolla.

Edit: lentäminen on vapaata, mutta koneeseen ja pilottiin liittyvä säätely on meillä raskasta ja kallista. Trafi muistaa säännöllisesti, tyyliin ilma-aluksen rekisterissä ylläpitomaksu jne.. pilotti hyppää kahden vuoden välein ilmailulääkärille, josta lääkäri ottaa tietenkin osansa ja yllättäin taas myös Trafi:).

Meillä osataan verottaa, Ilmailijatkaan eivät taatusti jää tästä osattomiksi.
 
Viimeksi muokattu:
:rolleyes:


"Kuuselle joulu tietää tuskaista kuolemaa" – Yle Oppiminen -kanavan päivitys joulukuusen kärsimyksestä kiehautti keskustelun syyllistämisestä ja kasvien inhimillistämisestä
Metsä
18.12.2020
Tuulikki Viilo
"Kuusen inhimillistämistä käytettiin tehokeinona", Yle Oppiminen -kanavan päivityksessä perusteltiin keskustelua herättänyttä ratkaisua.
RAMI MARJAMÄKI
Jouluna voit tarkkailla alkavatko joulukuusen kanssa samassa huoneessa olevat viherkasvit voimaan huonosti, Yle Oppimisen päivityksessä vinkataa.

Jouluna voit tarkkailla alkavatko joulukuusen kanssa samassa huoneessa olevat viherkasvit voimaan huonosti, Yle Oppimisen päivityksessä vinkataa.

Yle Oppiminen on julkaissut sosiaalisessa mediassa päivityksen joulukuusen kärsimyksistä. Päivityksen sävy on herättänyt keskustelua.
"Aito joulukuusi tuo kotiin ihanan tuoksun ja joulutunnelman. Mutta kuuselle joulu tietää tuskaista kuolemaa", päivityksessä todetaan. "Juuriltaan revitty kuusi kaipaa ystäviään, tietää kuolevansa ja tuntee joka hetki järkyttävää janoa."
Päivityksessä kirjoitetaan myös hätäsignaaleista, joita kuusi levittää hajuaineen muodossa ympärilleen. Kuusta auttaakseen päivityksessä ohjeistettiin sammuttamaan valot yöksi.
"Jos haluat taata puulle niin hyvät viimeiset hetket kuin mahdollista, valot kannattaa yöksi sammuttaa ja antaa kuusen levätä pimeässä. Kovin suurta lohtua kuolevalla kuuselle tästä ei kuitenkaan ole. Tägää tähän ystävä, joka ei tämän jälkeen halua joulukuusta..."
Lähteenä päivityksessä käytettiin Aamulehden artikkelia, johon oli haastateltu luontokartoittaja Anni Kytömäkeä.
Kommenttien perusteella osa koki päivityksen syyllistävänä.
"Meneehän tämä eläminen kohta mielenkiintoiseksi, jos kohta kasvejakaan ei saisi hyödyntää?", twiittasi MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen.
"Hienoa Yle, että tällainen näkökulma tuodaan esille. Raskaan koronavuoden jälkeen ja ennen seuraavaa raskasta koronavuotta pieni lapsi istuu aattoillan kynttilähämyssä, katsoo pirttiin raahattua kuusta ja muistaa nyt varmasti, että siinä se joulupuu parhaillaan kärsii, kaipaa ystäviään ja tietää kuolevansa. Ylvästä opetusta!", kommentoi Petri Hakkarainen.


MT kysyi Yle Oppimisen
vastaavalta tuottajalta Susa Höltältä, miten sisällöt valikoituvat Yle Oppimisen kanaviin.
"Yle Oppimisen tehtävä on tarjota aineksia elinikäiseen oppimiseen ja modernissa yhteiskunnassa pärjäämiseen. Tämä toimii pohjana sisältöjen valitsemiselle", Hölttä vastaa. "Haluamme sisällöillämme herättää ihmisissä uteliaisuutta tutkimaan maailmaa ja kehittämään itseään ihmisenä."
Miksi esimerkiksi juuri kuusien kärsimystä koskeva sisältö valikoitui Yle Oppimisen sivuille? "Oppimisen somesisällöt pyritään sitomaan ajankohtaisiin teemoihin ja puheenaiheisiin"; Hölttä vastaa. Faktan tarkistuksesta hän kertoo Yle Oppimisen noudattaa yleisiä hyvän journalismin periaatteita ja eri lähteiden kriittistä arviointia.
Keskustelun kiehahdettua Yle Oppimisen julkaisemaa päivitystä täydennettiin pahoittelevaan sävyyn:
"Julkaisun tarkoitus ei ollut syyllistää. Kuusen inhimillistämistä käytettiin tekstin tehokeinona, eikä se ollut tässä tilanteessa onnistunut valinta. Raskaan koronavuoden päätteeksi toivomme, että jokainen voi viettää joulua turvallisesti ja levollisin mielin.

 
Back
Top