Suuri maatalouskeskustelu

Fremen kirjoitti:
No joo vaarattomiksi ne tehdään heti, tai hengettömiksi ihanteellisesti, jos on vielä raudat handuissa, mutta mitä sitten? Mitään laittomuuksia ei sotalaitos eikä sen edustajana allekirjoittanutkaan hyväksy, mutta mitä niille kääville sitten tehdään?
Miten niitä prosessoidaan turvallisesti takalinjoille päin. Marjojen poimintaan tjms. Tätä ei ikinä käsitelty, ja asia liittyy tangentiaalisesti keskusteluun ainakin veli @JR49 :sin kanssa taannoin omalta osaltamme idässä, eli miten antautua toivottomassa tilanteessa että selviät hengissä. Se olikin mielenkintoinen aihe, koska kenelläkään ei ollut varsinaista koulutusta kysymykseen. Ehkä juuri JR sanoi osuvimmin, piiloudu, odota, älä yllätä vainolaista, ole aseeton, ole ei uhkaava. Ja voit selvitä ilman ampumista välittömästi.
Ehkä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sotavankien ottaminen ja käsittely taidettiin sivuuttaa siten, että toimitatte spolleille. Jos edes niinkään. Mitään kunnon muistikuvaa siitä ei ole.
Muistelen että nimimerkki @Kapiainen antoi antautumistilanteesta minusta järkevimmät ohjeet. Jossain ketjussa taas ainakin @BlackFox on kertonut ammattitaitoisesti sotavankien käsittelystä eri vaiheissa.
 
Erkki kirjoitti:
Vaan minäpä muistan. AuK:ssa rajavartiotaustainen sotmest tästä puhui, ja kehotti tulevia ryhmänjohtajia ottamaan selvää, onko ryhmässä erämiehiä tai muita luonnontuntijoita. Varmaan kouluttajan raja/sissitausta näkyi tässä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ajatteleva ammattimies ollut kyseessä. Minä järkeilin vasta reservissä, että pitää ottaa selville niin sotilaskoulutukset, siviiliammatit kuin harrastuksetkin, ja luoda niistä joukon taistelukykyä edistävä combo.
 
PSB 5500 kirjoitti:
Miten on tämän palstan/ketjun aktiivit selvinneet "Lumi-infernossa"? Onko Tesla jäänyt mahastaan kiinni kinokseen tai auravalliin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tesla varmaankin olisi, vaan normiajokki 4 wd paku ei vielä 30 sentistä välitä:). Lainkaan Teslaa väheksymättä.

Voin minäkin Teslan hankkia, kun sillä pääsee vähintään 500 km -30 C lämpötilassa, siinä on kolmen metrin kuormatila, kuormattavuus 1200 kg ja yllä mainittu meille tavanomainen lumikertymä ei aiheuta sillä ongelmia.

IMG_20210123_125045.jpg
Edit: puskuri telasi lunta, siitä oma ''Tesla'' meni ilman vaikeuksia.

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi tekniikanmaailma.fi
TM ajoi Teslan Lapista etelään. Moittivat autoa kovalla pakkasella kylmäksi. Muutoin matkan ajo tuolla muistuttaa suunnitelun osalta lentämistä. Missä on latauspistokkeita, sinne suunnitellaan pysähdys. Pysähdys oltava sopivassa kohdin, että energia riittäisi. Lappiin mennessä joutuivat lataamaan vähän ennen matkan päätä. (Siis suunnittelematon ylimääräinen lataus.) Vaan jos aikaa ja tupakkia riittää, käy se matkanteko tuollakin.


Polttomoottori auto on pitkän matkan ajoon tuossa suhteessa paljon helpompi. Enkä nykyautoja ole kuullut moitittavan kylmäksi.
 
Viimeksi muokattu:
Ikarus kirjoitti:
Tesla varmaankin olisi, vaan normiajokki 4 wd paku ei vielä 30 sentistä välitä:). Lainkaan Teslaa väheksymättä.

Voin minäkin Teslan hankkia, kun sillä pääsee vähintään 500 km -30 C lämpötilassa, siinä on kolmen metrin kuormatila, kuormattavuus 1200 kg ja yllä mainittu meille tavanomainen lumikertymä ei aiheuta sillä ongelmia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt kun mainitsit, niin näkisin että nämä sähköautot tulisivat ideaalitilanteessa saataville pakettiautoina ja muina "työkoneina" ennen kuin niitä aletaan tarjoamaan jokapäiväiseen käyttöön. Tai ainakin kuvittelisin, että tällä olisi isompi vaikutus päästöihin per ajoneuvo, kuin sähköisellä henkilöautolla. Mutta ymmärrän kyllä miksi autoyhtiöt tekevät henkilöautoja ensimmäisenä. Eli voitot ja tuotantomäärät.
 
Juu uh, olen tullut siihen käsitykseen ettei kannata seurata tämän hallituksen tavoitteita ollenkaan. Päästöt Suomessa.... paljon vaikuttaa?
Se kun niitä, niin helvetin paljon päästöjä aiheuttavia vempaimia tarvitaan kylmilläkin keleillä eikä niistä sähköpaskoista ole silloin apuja niin pitääkö elämä vaan pistää tauolle?
Ne talvet kun ei ole edes täältä etelästä mihinkään hävinneet ja tuskin ne häviääkään vaikka siitä ilmaston lämpiämisestä joka paikassa kuulutetaan.
Pitäisikö siis olla rinnakkainen vaihtoehto joka tapahtumaan, kuten autoiluun, ihan normaaliin elämään että talvellakin pärjää syrjäseuduilla?
 
Hilan lukko kirjoitti:
Eipä tuo ole vanhaa pohjolan pienimaavaraista menopeliä haitannut. Kapea jälki on pakarista ja leveä pohjalevystä.
postimg.cc

Album — Postimages

postimg.cc postimg.cc
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös se ole Saab? Saabit 96-99 olivat aikoinaan hyviä umpitien etenijöitä. Korkea ja kapea rengas, suuri maavara, etuveto ja ilmeisesti edullinen painon jakauma. Takaveto japseilla ei edes enää yritetty, kun Saappi vielä meni.

Hirvijahdissa ennen nelivetojen aikakautta tuli nähtyä, mikä auto menee hyvin lumessa.

Osassa nykyautoista on luistonesto, (jopa nelivetoisissa) jota ei saa kytkettyä pois päältä. Niillä ei tee haasteellista oloissa mitään. (No, voi lämpimässä tyhjäkäynnillä odotella hinausapua. Ei taida kaikilla stop and go-systeemeillä onnistua sekään:)).
 
JR49 kirjoitti:
Mielenkiintoinen artikkeli veli @Fremen !
Eräs yksityiskohta siitä pisti silmää. Viitattiin, että korvenkulkija osaa mm. tulkita muun muassa linnun laulun loppumisesta, että nyt voi olla vihollista lähellä.
Näinhän se juuri on, mutta tuli mieleen, kuinka monella forumien väestä on sellaisesta tilanteesta kokemusta varusmiespalveluksen tai kertauksien pohjalta. Olisi mielenkiintoista tietää.

En ole erikoisempi korvenkulkija, mutta syvän maaseudun poikia nyt kuitenkin ajalta ennen tietokonepelejä. Eräässä vapaaehtoisessa harjoituksessa kuulin kaukaa, kun varis rääkyi. Tiedossa oli, että vihollisen tiedustelijoita oli liikkeellä ja johdolle tästä informoin, että varis varoitti jonkin takia, onko tulijoita sieltä suunnasta. Esitin oman tiedustelun suuntaamista ao. sivustalle, kun sitä joka tapauksessa piti johonkin suuntaan harjoittaa.
Suhtautuminen oli vähättelevää (tästä on aikaa yli 20 vuotta, ja valitettavasti olin nokkimisjärjestyksen perimmäisiä silloin). Hymy hyytyi johdolta, kun tietyn ajan päästä rääkäisyn suunnasta tuli sissi-isku kylkeemme. Se mikä siinä harmitti, että olisi ollut hyvin helppoa tehdä vastatoimia, mutta kun ei. Mutta se kurssi olikin niitä MPK:n pahimman makkaranpaistometodin mukaisia viikonloppukoulutuksia...

Oletteko miten eläimistöä lukeneet sotilaalliselta kantilta, tai metsästyksessä onko saaliseläimen antanut ilmi joku muu elikko @Ikarus @Erkki @EK @Sarek1 @Fremen ja tietysti koko muu foorumin väki?
Klikkaa laajentaaksesi...
Olipa hyvä avaus, @JR49 ! Asiasta olikin ketjussa jo mukavaa keskustelua ja ei tässä oikein voi muuta kuin kompata kavereita. Sananparsikin sen kertoo, kun puhutaan siitä kuinka pikkulinnut laulavat. Viimemmäksi tähän ilmiöön eli eläinten antamiin vihjeisiin on törmännyt hirvihommissa, jossa hyvin usein saa vinkkejä linnustolta. Oma ”lukutaito” on citylaiffinotkahduksen jälkeen kehittyvä luonnonvara (olen syrtsylästä lähtöisin mutta asunut kaupungissa yli 30v eli kaupuntilainen), mutta on mukavaa että jotain voi herkkä hopeahapsinuori (;)) oppia hiljalleen myös uusiksi.

Sotahommissa erilaiset ”pikkulinnut” eli erikokoiset ja -lajiset luontokappaleet ovat muutamaan otteeseen toimineet ovikelloina. Sissyhommissa silloin nuorna hirvaana koira ja koiramies omalla porukalla oli merkittävä apu. Ja sama tietysti toisin päin jos vastapelurilla oli eläinapu käytössä.

Sitten myöhempien aikojen sotahommista nuo hajuasiat. Tupakan haistaminen on muutamaan otteeseen pelastanut kiperän tilanteen, samoin valonvahvistimella kämmenen sisällä olleen savukkeen heijasteen näkeminen tuulen ollessa epäsuotuinen. Ja herkkänä poikana on tullut aistittua myös sekä maasto- että TRA -tilanteessa ennen rätinää vaatteisiin pinttynyt hajustettu eli ”raikkaalta tuoksuva” pyykinpesuaine yli 10m:n etäisyydeltä. Haju voi tunkea läpi myös alemmista vaatekerroksista (joista em. tapauksissa oli kyse). Hajusteen tuoksua on muuten erittäin vaikea saada vaatteista pois kun se niihin kerran äljähtää (etenkin keinokuitumateriaalit).
 
Ikarus kirjoitti:
Hirvijahdissa ennen nelivetojen aikakautta tuli nähtyä, mikä auto menee hyvin lumessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jostain ihmeen(aatteellisesta?) syystä usein hehkutettiin, kuinka Lada on mahtava talviauto, oikein Siperian oloihin (Italiassa, Fiat 124) kehitetty. Kuitenkin jo terve järki kertoo, ettei kevytperäinen takavetoauto voi olla hyvä lumessa kulkija. Sattuipa kerran, että eräs Ladakuski- kaverini ei ottanut uusiin renkaisiinsa luottaen tarpeeksi vauhtia ylämäkeen, vaan auto jäi siihen sutimaan, ja ei kun laittamaan risuja pyörien alle. Silloin alkoi mäkeä nousta joku etuveto japsi, ei ottanut vauhtia, vieläpä pysähtyi mäkeen ihmettelemään Ladan kohtaloa ja jatkoi sitten rauhassa matkaansa. Tässä ratkaisi painonjakautuma, eli käytännössä se, että moottori on vetävien pyörien päällä.
 
Se että on mahtava talviauto ei välttämättä tarkoita että se on kulkee hyvin syvässä lumessa. Voi tarkoitta yksinkertaisesti sitä että on luotettava käynnistymään ja kulkemaan pakkasessa. En kyllä ole itse koskaan nähnyt tällaista väitettä missään.
 
Kyllä isoisäni autot (lada ja samara) oli tehty myös arktisiin oloihin; Lokan rannalla talvisin ilman mitään lohkoja tai muita lähti ko palmun alta, toisin kuin länsimaiset verrokkinsa. Paskojahan ne oli ajaa.
 
Herman30 kirjoitti:
Se että on mahtava talviauto ei välttämättä tarkoita että se on kulkee hyvin syvässä lumessa. Voi tarkoitta yksinkertaisesti sitä että on luotettava käynnistymään ja kulkemaan pakkasessa. En kyllä ole itse koskaan nähnyt tällaista väitettä missään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä. Se hyvän talviauton maine lattaraudan takavetoisten mallien osalta perustui hyvää käynnistyvyyteen kylmässä sekä matkustamon ihan hyvään sen aikaiseen lämpimyyteen, ei niinkään etenemiskykyyn. Olihan ne kauheita ajaa. Oliko saman aikakauden Corollat, Escortit tai Taunukset ajossa hirvittävän paljon parempia? Ehkä vähän.

Poikkeuksena nelivetoinen Niva, jolla pääsi hienosti lumessakin. Niva lienee myynnissä vieläkin. Tulikin kerralla hyvä, kun jo 45 vuotta painettu sitä samalla muotilla ulos tehtaalta. Tosin nyt on tulossa uusi malli, jossa vanhan Nivan rakennetta ei enää liene.
 
Ikarus kirjoitti:
Kyllä. Se hyvän talviauton maine lattaraudan takavetoisten mallien osalta perustui hyvää käynnistyvyyteen kylmässä sekä matkustamon ihan hyvään sen aikaiseen lämpimyyteen, ei niinkään etenemiskykyyn. Olihan ne kauheita ajaa. Oliko saman aikakauden Corollat, Escortit tai Taunukset ajossa hirvittävän paljon parempia? Ehkä vähän.

Poikkeuksena nelivetoinen Niva, jolla pääsi hienosti lumessakin. Niva lienee myynnissä vieläkin. Tulikin kerralla hyvä, kun jo 45 vuotta painettu sitä samalla muotilla ulos tehtaalta. Tosin nyt on tulossa uusi malli, jossa vanhan Nivan rakennetta ei enää liene.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niva on harvinaisen onnistunut venäläistuotteeksi, syntyaikoinaan jopa erittäin hyvä. Takaveto-Lada ei sen sijaan eronnut vaikkapa tuon ajan Morris Marinasta; heikko etenemiskyky, hyvä käynnistyvyys ja kalliimpia länsiautoja huonompi, mutta kuitenkin kohtalainen lämmityslaite.
 
Ikarus kirjoitti:
Eikös se ole Saab? Saabit 96-99 olivat aikoinaan hyviä umpitien etenijöitä. Korkea ja kapea rengas, suuri maavara, etuveto ja ilmeisesti edullinen painon jakauma. Takaveto japseilla ei edes enää yritetty, kun Saappi vielä meni.

Hirvijahdissa ennen nelivetojen aikakautta tuli nähtyä, mikä auto menee hyvin lumessa.

Osassa nykyautoista on luistonesto, (jopa nelivetoisissa) jota ei saa kytkettyä pois päältä. Niillä ei tee haasteellista oloissa mitään. (No, voi lämpimässä tyhjäkäynnillä odotella hinausapua. Ei taida kaikilla stop and go-systeemeillä onnistua sekään:)).
Klikkaa laajentaaksesi...
Luistonesto on hyvä jääpolanteisella tiellä ja ihan saatanasta hangessa. Ylipäänsä katumaasturien/korotettujen farkkujen nelivedolliset voimansiirrot ovat pääsääntöisesti likimain vitsejä. Noh, subarun viskot kestää puskea kilometritolkulla hangessa ongelmitta, mutta sekin on pitänyt pilata naurettavan pitkillä välityksillä ja mopoautosta pöllityllä kytkimellä :rolleyes:
 
Black Bart kirjoitti:
Luistonesto on hyvä jääpolanteisella tiellä ja ihan saatanasta hangessa. Ylipäänsä katumaasturien/korotettujen farkkujen nelivedolliset voimansiirrot ovat pääsääntöisesti likimain vitsejä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nehän on citymaastureita, eli käytännössä sillä pääsee mökille ilman että pohja ottaa kiinni. Se Subarun 4x4 paku, se hiton pieni, onko nyt E12-malli kyllä oli maastokelpoinen. Ajeltiin sillä kaverin kanssa kaikkia mahdollisia kinttupolkujakin pitkin ja välillä keskellä metsää...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top