Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
miheikki kirjoitti:
Minä olen ajatellut turpeen olevan energiareservi meidän katajaiselle kansalle. Nyt tämä paskasakki yrittää tappaa osaamisen tämän energian hyödyntämiseen. Auta Putini, tai joku!
Klikkaa laajentaaksesi...
miheikki kirjoitti:
Minä olen ajatellut turpeen olevan energiareservi meidän katajaiselle kansalle. Nyt tämä paskasakki yrittää tappaa osaamisen tämän energian hyödyntämiseen. Auta Putini, tai joku!
Klikkaa laajentaaksesi...
Sulla meni nyt hutiin, putini kiittää eikä jeesaa
 
PSB 5500 kirjoitti:
Turvejuna taisi mennä jo, ja Lintila juoksee enää sen perässä kuin V-M Loiri elokuvassa Pojat..
www.iltalehti.fi

Ministeri Lintilä: Turpeen energiakäyttö vähenee hallitsemattomasti - ”uhkaa huoltovarmuutta”

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan ”turpeen energiakäytön hallitsematon väheneminen uhkaa huoltovarmuutta ja voi ajaa lämpölaitoksia ennenaikaisiin investointeihin”.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Poliittiset päätökset voidaan aina muuttaa ja jos tuleva hallitus haluaa niin samalla turveyrittäjät saavat uuden kalustokannan valtion luotottamana.
Kaikki on kiinni ainoastaan halusta ja rohkeudesta...
 
arix kirjoitti:
Poliittiset päätökset voidaan aina muuttaa ja jos tuleva hallitus haluaa niin samalla turveyrittäjät saavat uuden kalustokannan valtion luotottamana.
Kaikki on kiinni ainoastaan halusta ja rohkeudesta...
Klikkaa laajentaaksesi...
Vähän kyllä epäilen yrittäjien motivaatiota lähteä tuotantoa uudelleen käynnistämään ja investoimaan jos just on erikoiskoneet pistetty romuiksi.. Toisaalta jos muutama vuosi vielä kuluu aikaa niin ei siellä syvällä maadeudulla ole myöskään sellaista työvoimareserviä ja ylipäätään muutenkaan sellaista väkeä joka tuota hommaa voisi lähteä pyörittämään. Eli Suomen turvetuotanto on mennyt käytännössä manan majoille ad 2021..
 
PSB 5500 kirjoitti:
Vähän kyllä epäilen yrittäjien motivaatiota lähteä tuotantoa uudelleen käynnistämään ja investoimaan jos just on erikoiskoneet pistetty romuiksi..
Klikkaa laajentaaksesi...
Voi todellakin olla ettei ihan heti kiinnosta pistää tuotantoa uudelleen käyntiin jos sitten seuraava hallitus on taas sitä ajamassa alas. Jonka jälkeen seuraava taas ylös.. ja taas alas..
Ei ne yritykset ihan noin toimi.
 
Lunni kirjoitti:
Voi todellakin olla ettei ihan heti kiinnosta pistää tuotantoa uudelleen käyntiin jos sitten seuraava hallitus on taas sitä ajamassa alas. Jonka jälkeen seuraava taas ylös.. ja taas alas..
Ei ne yritykset ihan noin toimi.
Klikkaa laajentaaksesi...
On niitä sellaisiakin yrityksiä, jotka noin saattaisi tehdä. Eri asia onkin sitten kuka niitä haluaa keräämään pikavoittoja oikomalla kaikesta mahdollisesta ilman aikomustakaan kestävään toimintaan.
 
YliKoo kirjoitti:
Jonkun verran ohi maatalousaiheesta, mutta konemiehiä kiinnostanee

Klikkaa laajentaaksesi...
Todella mielenkiintoinen juttu, kiitokset YliKoolle tästä linkistä.
Joskus kuullut näistä kävelevistä kaivuuhärveleistä työkaverilta joka oli kotoisin Iistä, muistan kuinka aluksi en edes uskonut tällaisia olevankaan, että siinä se pohjoisen mies yrittää jekuttaa.
Empäs muistanut sitäkään että ne toimi sähköllä.
Tuollainen olis varmaan kiva leikkikalu takapihalla :p
Todella harmi että ne on romutettu, hienoa olisi nähdä sellainen.
 
Päätalo kirjoittaa pohjoisen miehenä paljon omenapuista ja istutti niitä heti omalle tontilleen Tampereelle. Miksiköhän niemet ja notkot eivät ole täynnä omenapuita?

Omenia kehotettiin kasvattamaan siemenestä​

Yrityksiä viljellä omenaa Suomessa on ollut 1500-luvulta lähtien, mutta voittamattomaksi esteeksi osoittautui aina omenapuiden talvehtiminen. Taimia oli saatavissa vain ulkomailta eivätkä ne kestäneet Suomen oloissa. Sen vuoksi omenia kehotettiin kasvattamaan siemenestä. Tätä neuvottiin jo 1700-luvulla. Turun Akatemian professori Pehr Kalmin ohjaamassa väitöskirjassa todettiin, että Tukholmasta tai Etelä-Ruotsista tai Saksasta tuodut puut kärsivät kylmästä. Näin niistä oli vain vähän hyötyä, koska ne kuolivat toisena tai kolmantena vuonna.

Edelleen 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alkupuolella, mikä oli Suomen omenanviljelyn kukoistuskautta, omenapuita ja myös perusrunkoja yleisesti neuvottiin lisäämään kylvämällä, koska näin todettiin saatavan kestävämpiä puita kuin mitä etelästä ulkomailta tuodut taimet.

Ankarat sotatalvet 1939–1940 verottivat vanhaa omenalajikkeistoa kotipihoissa ja taimistoissa. Koska taimia oli huonosti saatavissa, siemenkylvö yleistyi uudestaan. Taimien tarve oli suuri, sillä siirtolaisväestön asuttaminen merkitsi uusien talojen ja samalla myös pihojen ja puutarhojen rakentamista. Rintamamiestalojen pihoille haluttiin marjapensaiden, joriinien ja perunamaan lisäksi omenapuita. Kun nämä 1940- ja 1950-luvulla kasvatetut nurkkapuut tulivat satoikään, oli niiden jo vaikeampi päästä laajempaan kasvatukseen, sillä silloin alkoi jo olla taimia saataville taimistoissa runsaasti. Yhden siemenpuun pääsy kaupalliseen viljelyyn kestää kymmeniä vuosia.

Kartanoissa ja kotipihoilla siemenpuita​

Kehotusta kylvää omenapuita siemenestä noudatettiin isoissa, usein kartanoiden, hedelmätarhoissa ja taimistoissa. Ostettujen taimien ja ulkomaisten lajikkeiden ohella niissä kylvettiin siemeniä tarkoituksena saada perusrunkoja, mutta myös kestävän taimiaineiston saamiseksi. Mikkelissä sijaitsevalla Rantakylän kartanon taimistolla oli 1900-luvun taitteessa ja sen jälkeen myynnissä ulkomaisten lajikkeiden lisäksi useita siemenestä kylvettyjä omenalajikkeita. Kasvatettaessa omenia siemenestä on tuloksena hedelmä, joka on useimmiten huonompi kuin lajike, jonka siemeniä kylvettiin. Siemenpuiden aineistossa jouduttiinkin tekemään valintaa ja vain parhaimmat säilytettiin, koska isoissa tarhoissa hedelmät ja taimet olivat tärkeä tulonlähde.

Kartanoiden ja taimistojen ohella myös tavalliset pihan omistajat ovat halunneet oman hedelmäpuun pihaansa. Heidän toiveenaan ei ole ollut saada hyvää materiaalia myyntiin, vaan ylipäätään saada satoa omasta puutarhasta. Kun ei ole ollut varaa hankkia valmiita taimia tai niitä on ollut vähän tarjolla, on kylvetty siemenestä. Omenan ja myös päärynän siemenen kylväneitä on monista ammattiryhmistä; pientilallisten ja torppareiden lisäksi esimerkiksi opettajat, poliisit, kirjailijat ja veturinkuljettajat. Vaikka yhtä lailla molemmat sukupuolet ovat kylväneet siemeniä, paikallislajikkeiden syntytiedot osoittavat, että miehet ovat olleet erityisen kiinnostuneita puun kasvattamisesta.

Siemeniä hankittiin kartanoiden hedelmätarhoista, kuten yläneläinen torppari Juho Korpela, joka kylvi pihaansa professori C.R. Sahlbergin rappioituneesta Huvitus-tilan omenistosta hakemiensa omenoiden siemeniä. Siemeniä kylvettiin myös torilta ostetuista omenista. Näin teki Hovin Aati, joka osti Pieksämäen markkinoilta omenan, söi sen ja laittoi siemenet rintataskuun. Siemenet hän kylvi kotipihaansa saunan taakse. Näistä kasvaneen kahdeksan omenapuun sadon myynnistä saaduilla tuloilla hän hankki lisää omenantaimia. Lopulta hänellä oli tuhannen puun omenatarha.

Alkuperäinen lähde: HEINONEN, MAARIT, KINNANEN, HILMA, VALO, RITVA, ANTONIUS, KRISTIINA, ALA-KAARRE, JAANA. 2014. Nurkkapuut kansan sydämessä. Teoksessa: Viljelykasvien geenivarat talteen ja käyttöön : Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman 10-vuotisjuhlaseminaarin (29.8.2013) satoa / Elina Kiviharju (toim.). MTT Raportti 139: p. 40-43.
https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/ov/nimetön-895b
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos ilmasto lämpenisi hieman niin pitäisköhän ruveta viljelemään siemeniä sinne sun tänne.
 
miheikki kirjoitti:
Jos ilmasto lämpenisi hieman niin pitäisköhän ruveta viljelemään siemeniä sinne sun tänne.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joskus sai viljellä kesantopellolla sinappia. Yritin löytää sinapinsiemeniä mutta en onnistunut. Sitten etsin ketsupin siemeniä, mutta en löytänyt niitäkään.

Sinappi oikeasti on rypsin tapainen öljykasvi ja viljelytekniikka oli muistaakseni suurin piirtein sama.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top