EU-vuoto: Suomelle vaikeat kirjaukset ovat lievenemässä tulevassa metsästrategiassa – hallituksen eripura aiheesta jatkuu
Lopullinen metsästrategiaesitys julkaistaneen ensi viikon puolivälissä.
JAAKKO PIRTTIKOSKI
EU:n metsästrategia ei ole Suomelle ongelmaton, keskustan ja demareiden ministerit ovat todenneet.
Euroopan komissio on lieventämässä ehdotustaan Euroopan unionin metsästrategiasta, selviää komissiosta vuotaneesta paperista.
MT:n näkemä alkuperäinen metsästrategian luonnos painottaa Euroopan metsien suojelun ja ennallistamisen tärkeyttä. Luonnokseen sisältyy myös avohakkuista ja runkopuun energiakäytöstä luopuminen.
Muun muassa maininnat avohakkuiden välttämisestä ovat pehmentyneet aiemmasta esityksestä. Uusimmissa luonnoksissa avohakkuu voi olla tietyissä tilanteissa tarpeellinen, mutta sitä pitäisi kuitenkin pitää poikkeuksena.
Komission mielestä kantojen ja juurien poistamista tulisi kuitenkin välttää.
Myös moni muu Suomelle vaikea asia on aiempaa paremmalla tolalla.
Suomen huolena on ollut, että metsästrategia puuttuisi EU-maiden metsäsuunnitteluun ja seurantaan, jotka ovat todellisuudessa jäsenmaiden omassa päätäntävallassa.
Uudessa tekstissä mainitaan entistä voimakkaammin metsien merkitys biotalouden raaka-aineena. Viittaukset metsien omistukseen sekä metsien taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökulmiin ovat myös selkeytyneet aiemmasta.
Lisäksi maininnat puun energiakäytöstä ovat kevyemmät. Bioenergia todetaan kelvolliseksi käyttökohteeksi, kunhan polttoon ei mene kokonaisia tukkeja.
Komission tekstissä mainitaan edelleen luonnonläheinen metsätalous -termi, joka viittaa jatkuvan kasvatuksen lisääntymiseen jäsenmaissa.
Hiilensidonnan lisääminen on uudessa tekstissä painokkaasti mukana. Komission tavoitteena on muodostaa uusi liiketoimintamalli metsänomistajien hiilensidontaan.
Hallituksen välillä on ollut ristivetoa siitä, kuinka paljon metsästrategiassa tulisi painottaa ilmasto- ja ympäristönäkökulmia talousarvojen rinnalla.
Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä (kesk.) kertoi vaikuttaneensa komission esitykseen lähettämällä kirjeen komissiolle muiden EU-maiden ministereiden kanssa.
Lepän mielestä alkuperäinen luonnos metsästrategiasta ei edusta jäsenmaiden kantaa, jossa metsäasioista tulee päättää kansallisesti.
Myös eurooppaministeri
Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä esityksessä on Suomen kannalta ongelmia.
"EU:n metsästrategian ennakkovaikuttamiskannoissamme olemme linjanneet, että strategian tulee kattaa kaikki kestävyyden ulottuvuudet tasapainoisesti: taloudellinen, ympäristöllinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus on otettava huomioon", hän kommentoi Twitterissä.
Sisäministeri
Maria Ohisalo (vihr.) pitää Lepän kirjettä ristiriitaisena hallituksen kannan kanssa.
Hänen mielestään keskusta ja demarit ovat lobanneet EU:ssa tavoitteita, jotka eivät ole linjassa hallitusohjelman kanssa.
"Miten voi olla, että EU-tasolla vaikutetaan eri tavalla kuin mitä meidän yhteisissä linjoissa on linjattu? Tämä on ihan kestämätöntä", Ohisalo sanoi Helsingin Sanomille keskiviikkona tiedotustilaisuudessa.
MTK on vedonnut komissioon, että se kirjoittaisi metsästrategian uudelleen. Jäsenmaiden omaa päätäntävaltaa metsistä tulee painottaa paremmin.
"Puupohjaisten tuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa, mutta jos alan annetaan näivettyä Suomesta poliittisilla päätöksillä, siirtyy tuotantoa sellaisiin maihin, joissa ympäristöasioita ei huomioida yhtä hyvin kuin meillä. Suomi on kestävän metsätalouden mallimaa", MTK:n puheenjohtaja
Juha Marttila muistuttaa.
Myös Euroopan parlamentissa on otettu kantaa tulevaan strategiaan.
Meppi
Petri Sarvamaa (kok.) kirjelmöi EPP-ryhmän kanssa metsästrategiasta EU-komission puheenjohtajalle
Ursula von der Leyenille.
”Esillä ollut metsästrategialuonnos heikentää kestävän metsänhoidon käytäntöjä ja hidastaa fossiilisten materiaalien korvaamista uusiutuviin puutuotteisiin perustuvilla tuotteilla. Siinä ei käsitellä metsien taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia tasapainoisella tavalla", Sarvamaa tiedottaa.
Komissio julkaisee ensi viikolla useita metsiin vaikuttavia esityksiä.
Metsästrategian lisäksi tulossa on myös päivitetty uusiutuvan energian direktiivi, jolla ohjataan sitä, millainen puun käyttö nähdään kestävänä energiantuotannossa.
Merkittävä lainsäädäntö Suomen kannalta on myös hiilinielujen laskentatapoihin vaikuttava lulucf-asetus. Se antaa suuntaa sille, minkä verran metsiä voidaan kansallisesti käyttää EU:n kiristyneissä ilmastotavoitteissa.
EU:n tavoite on saada ilmastopäästöt laskemaan 2030 mennessä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Moni muutama vuosi sitten päivitetty metsälainsäädäntö laitetaankin uuteen uskoon tämän tavoitteen takia.
Lopullinen metsästrategiaesitys julkaistaneen ensi viikon puolivälissä.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Hikikarpaloita ohimolla nyt muistakin syistä kuin helteen takia. Kantorahatuloilla on täällä periferiassa äärettömän iso merkitys.
