Suuri maatalouskeskustelu

jak kirjoitti:
Muistaisin että alkoi olla aika moni ensinmäiselle kaudelle häntä äänestänyt vähän kyrpiintynyt eikä niinkään natokannan takia. Kertoohan se ketkä sitä vielä haikailee.
Klikkaa laajentaaksesi...
Etelleen, kansa ei ratkaissut Ahtisaaren toista kautta. Vanha Stasin myyrä presidenttiehdokkaaksi, kun puolueen puheenjohtajana on KGB:n myyrä ja vahvana vaikuttajana toinen. Onko ihme, ettei NATO-myönteistä presidenttiä päästetty enää yrittämään jatkoa?
 
YliKoo kirjoitti:
Etelleen, kansa ei ratkaissut Ahtisaaren toista kautta. Vanha Stasin myyrä presidenttiehdokkaaksi, kun puolueen puheenjohtajana on KGB:n myyrä ja vahvana vaikuttajana toinen. Onko ihme, ettei NATO-myönteistä presidenttiä päästetty enää yrittämään jatkoa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Oisko sillä ollut enää mahiksia ellei kokoomuslaisten äänillä.
 
jak kirjoitti:
Oisko sillä ollut enää mahiksia ellei kokoomuslaisten äänillä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sepä onkin toinen kysymys.

Eihän Halosellakaan pitänyt olla mitään mahdollisuuksia. Viiskoski-Kukatmaa oli taas jo varma presidentti, vaikkei ollut edes lähdössä ehdokkaaksi.
 
Luulen, että Ahtisaari olisi kaikesta huolimatta saanut toisen kauden, mikäli olisi lähtenyt uudestaan.
 
Tuota hevonpaskasta energiaa-juttua pääsin sivusta seuraamaan. Toihan oli ihan mahtava homma. Kaupunkien isoilla talleilla kun lannan hukkaaminen tahtoi olla vähän kallista ja monen kymmenen hevosen tallissa myös melko usein toistuvaa.
Se että joku energiaa kakkelista tuottava pulju ottaa sen hyötykäyttöön, oli kaikkien kannalta tosi hyvä. Kattokaas kun se kierrätys, hiilijalanjälki, ympäristö ja tallit pääsi paskasta eroon kun energiapulju sen hakee ja maailma pelastuu.

lopputulos: energiapuljulta piti ostaa kuivike. No jos maksat tallivuokraa karvaa alle 1500€/kk, et katso kun hevosesi seisoo kuivikkeella mikä on laadultaan täysin sietämättömän huonoa. Lopulta koko talli uhkuu ammoniakkia ja ja ja
Tuo kuivike oli myös rutosti paljon kalliimpaa kuin aikaisemmin käytetty huippulaatuinen turve


energiapuljulle piti maksaa rahti, toki se kaatikselle roudaaminenkin maksoi mutta yli puolet vähemmän kuin energiapuljun kyyti mikä oli kustannuksiltaan suunnilleen sama kuin paska olisi kuskattu helikopterilla.
Lopulta tuota huomattavan kallista rallia olisi voitu jatkaa vain jos tallivuokria olisi korotettu roimasti. Tähän ei tokikaan ryhdytty, vaan palattiin vanhaan systeemiin mihin maksavat asiakkaat olivat tyytyväisiä, mikä oli kustannuksiltaan halvempi ja maailma jäi pelastamatta
 
Baltriber kirjoitti:
Tuota hevonpaskasta energiaa-juttua pääsin sivusta seuraamaan. Toihan oli ihan mahtava homma. Kaupunkien isoilla talleilla kun lannan hukkaaminen tahtoi olla vähän kallista ja monen kymmenen hevosen tallissa myös melko usein toistuvaa.
Se että joku energiaa kakkelista tuottava pulju ottaa sen hyötykäyttöön, oli kaikkien kannalta tosi hyvä. Kattokaas kun se kierrätys, hiilijalanjälki, ympäristö ja tallit pääsi paskasta eroon kun energiapulju sen hakee ja maailma pelastuu.

lopputulos: energiapuljulta piti ostaa kuivike. No jos maksat tallivuokraa karvaa alle 1500€/kk, et katso kun hevosesi seisoo kuivikkeella mikä on laadultaan täysin sietämättömän huonoa. Lopulta koko talli uhkuu ammoniakkia ja ja ja
Tuo kuivike oli myös rutosti paljon kalliimpaa kuin aikaisemmin käytetty huippulaatuinen turve


energiapuljulle piti maksaa rahti, toki se kaatikselle roudaaminenkin maksoi mutta yli puolet vähemmän kuin energiapuljun kyyti mikä oli kustannuksiltaan suunnilleen sama kuin paska olisi kuskattu helikopterilla.
Lopulta tuota huomattavan kallista rallia olisi voitu jatkaa vain jos tallivuokria olisi korotettu roimasti. Tähän ei tokikaan ryhdytty, vaan palattiin vanhaan systeemiin mihin maksavat asiakkaat olivat tyytyväisiä, mikä oli kustannuksiltaan halvempi ja maailma jäi pelastamatta
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis että tota, ostat energiapuljulta kuivikkeen (€€), maksat sen rahdin tallille (€€) ja maksat sen lannalla kyllästetyn kuivikkeen rahdin takaisin energiapuljulle (€€). Ja maksoiko se energiapulju siitä lannalla kyllästetystä ex-kuivikkeesta mitään? Vai oliko se vain €, jolloin lopputulos on -5€? Ja miksi se kuivike piti ostaa sieltä? Koska sopimus ja tarkkaan säädelty prosessi joka ei siedä kaiken maailman kuivikkeita vaan ainoastaan meidän huippulaadukasta kuivikettamme joka on tehty kierrätysmateriaaleista? Ilmastonmuutos! Ympäristö! Lapset! Ajatelkaa edes lapsia! Ja mikä mainosmahdollisuus Teille!

Jotenkin tolleen vai?

Tai no siis, näkeehän noita "haemme autonromusi ja muu isot metalliromusi pois ilmaiseksi" muutenkin... ei nekään taida sitä ihan hyvää hyvyyttään tehdä...
 
Sleeper_agent kirjoitti:
Totta, omasta kulkineesta hajosi hiljattain lasinnostimen hissi, eikä ikkuna pysynyt enää ylhäällä, joten ei muuta kuin ovipahvi irti, käsipelissä ikkuna ylös, pari kierrosta jesseä kiskon ympärille ja muutama pätkä oven karmin yli molemmin puolin lasia varmistamaan ikkunan ylhäällä pysyminen.

Onneksi autodocilta löytyi kohtuuhintainen (14€) varaosa, niin ei tarvinnut autoilla kun reilu viikko tuon teippipatentin kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kappas kehveliä, tänään päätti antautua etuoven lasinnostimen hissi, onneksi maastokuosinen jeesus(teippi) pelastaa tästäkin pinteestä:love:
IMG-20210711-WA0004.jpeg
 
Lapinukko kirjoitti:
Suomessa ei ole riittävästi metsäpaloja joten nämä sitten Ilmastoministeriön ohjeistusten mukaisesti polttavat metsää jotta se voidaan suojella
www.metsalehti.fi

Tuli vie Metso-ohjelmaan - Metsälehti

Niinivedellä Pohjois-Savossa poltettiin yksityismetsää, jotta siitä kehittyisi arvokas alue luonnonsuojeluun.
www.metsalehti.fi www.metsalehti.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Metsäpalohan on aivan loistava uudistumisen kannalta.

Ja kuten artikkelissa todetaan, saarileimikoille ei oikein ole ollut kysyntää hankalan sijainnin takia.
Paikkahan on tuolla:
1626165649501.png

Tuttua aluetta, tullut tuolla päin kesäisin pyörittyä...
 
Siirrän keskustelua oikeaan säikeeseen!
Norjassa lampaita 10 kertaa enemmän kuin Suomessa.
Uudessa Seelannissa lampaita on 200 kertaa enemmän kuin Suomessa.
Sekä Norjassa ja Sveitsissä maatalous on tehotonta ja tukiaiset suuria.
Molemmat ovat kärkimaita vauraudessa.

Isäntä Anders Crofoot on käynyt Norjassa ja oli hyvin hämmästynyt valtavista traktoreista joita Norjan tiloilla on.
Crofootilla on 20 000 lammasta ja 1000 nautaa.
Lammasmäärä on 1/7 Suomen lampaista!
Hän on ylpeä siitä että Uudessa Seelannissa ei ole tukiaisia.

Anders Crofoot har vært i Norge. Han ble svært forbauset over den maskinparken han så på gårdene i landet.

– Det så ut til at alle hadde enorme traktorer. Det slo meg at det må da være mye mer lønnsomt om de hadde et par entreprenører istedenfor at hvert bruk hadde sin egen maskin, undrer Crofoot.

– Å subsidieres istedenfor å betales for egen produksjon vil garantert føre til slik oppførsel, tror han.

www.nrk.no

Verdens beste bønder uten subsidier

CASTLEPOINT, NEW ZEALAND (NRK): På den andre siden av jordkloden ligger et land som ligner mye på Norge. Men bøndene på New Zealand anser seg som verdens beste – helt uten statlig støtte.
www.nrk.no www.nrk.no

Kuinka norjalaisesta maitotilallisesta tuli 50 km2 viljatilallinen Manitobaan!
Som himmelen for en bonde fra Norge-> Paikka kuin taivas norjalaisisännälle!
www.nrk.no

Kornbonde i Canada

Bjørn Kristianslund ga opp å være melkebonde i Norge. Nå driver han korngård på størrelse med en norsk kommune på prærien i Canada.
www.nrk.no www.nrk.no

Isäntä Bjørn Kristianslund arvioi että maatalous on hänen tilallaan 15-20 kertaa tehokkaampaa kuin Norjassa!
Det flate, endeløse landskapet er ideelt for kornproduksjon. Ikke bare er det nærmest uendelig tilgang på god jord, men også klimaet er bedre egnet enn i Norge. Han anslår selv at han driver 15 til 20 ganger så effektivt her, ikke minst på grunn av de mange maskinene som krabber rundt på jordene.

En tiedä mitä Suomen maataloudelle pitäisi tehdä, mutta ilman tukiaisia täällä ei maataloutta harjoiteta!
Sana on vapaa!
 
Statisti kirjoitti:
Siirrän keskustelua oikeaan säikeeseen!
Norjassa lampaita 10 kertaa enemmän kuin Suomessa.
Uudessa Seelannissa lampaita on 200 kertaa enemmän kuin Suomessa.
Sekä Norjassa ja Sveitsissä maatalous on tehotonta ja tukiaiset suuria.
Molemmat ovat kärkimaita vauraudessa.

Isäntä Anders Crofoot on käynyt Norjassa ja oli hyvin hämmästynyt valtavista traktoreista joita Norjan tiloilla on.
Crofootilla on 20 000 lammasta ja 1000 nautaa.
Lammasmäärä on 1/7 Suomen lampaista!
Hän on ylpeä siitä että Uudessa Seelannissa ei ole tukiaisia.

Anders Crofoot har vært i Norge. Han ble svært forbauset over den maskinparken han så på gårdene i landet.

– Det så ut til at alle hadde enorme traktorer. Det slo meg at det må da være mye mer lønnsomt om de hadde et par entreprenører istedenfor at hvert bruk hadde sin egen maskin, undrer Crofoot.

– Å subsidieres istedenfor å betales for egen produksjon vil garantert føre til slik oppførsel, tror han.

www.nrk.no

Verdens beste bønder uten subsidier

CASTLEPOINT, NEW ZEALAND (NRK): På den andre siden av jordkloden ligger et land som ligner mye på Norge. Men bøndene på New Zealand anser seg som verdens beste – helt uten statlig støtte.
www.nrk.no www.nrk.no

Kuinka norjalaisesta maitotilallisesta tuli 50 km2 viljatilallinen Manitobaan!
Som himmelen for en bonde fra Norge-> Paikka kuin taivas norjalaisisännälle!
www.nrk.no

Kornbonde i Canada

Bjørn Kristianslund ga opp å være melkebonde i Norge. Nå driver han korngård på størrelse med en norsk kommune på prærien i Canada.
www.nrk.no www.nrk.no

Isäntä Bjørn Kristianslund arvioi että maatalous on hänen tilallaan 15-20 kertaa tehokkaampaa kuin Norjassa!
Det flate, endeløse landskapet er ideelt for kornproduksjon. Ikke bare er det nærmest uendelig tilgang på god jord, men også klimaet er bedre egnet enn i Norge. Han anslår selv at han driver 15 til 20 ganger så effektivt her, ikke minst på grunn av de mange maskinene som krabber rundt på jordene.

En tiedä mitä Suomen maataloudelle pitäisi tehdä, mutta ilman tukiaisia täällä ei maataloutta harjoiteta!
Sana on vapaa!
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko asian laita nyt siis niin, että vauraan maan tunnusmerkkeihin lukeutuu tehoton ja tuettu maatalous. Tiedä häntä. Olosuhteillahan tukemisen tarvetta on perusteltu ynnä sillä että tuki mahdollistaa kohtuuhintaiset elintarvikkeet. Tottahan nuo perustelut toki ovat, ainakin osittain. Mielestäni maatalouden kehnohko kannattavuus Suomessa johtuu kylläkin pääosin muista syistä kuin luonnonoloista. Tuotantopanokset ovat kalliita ja tuotteet puolestaan halpoja. Pellon hinta ja vuokrat ovat monin paikoin järjettömällä tasolla.

Ei tuotanto varmaan ilman tukea mahdollista ole, mutta ei tukijärjestelmäkään mikään ideaali ole. Lisäksi tuki on kauhean herkkä keskustelun aihe. Onneksi se ei enää politisoidu samalla tavalla kuin takavuosina. Se oli jollakin tavalla ihan kamalaa. Kyllähän maatalouteen liittyvistä asioista väännetään edelleen, mutta tukipolitiikasta ei samalla tavalla. Liittyy tietysti myös siihen että tukipolitiikka ei ole enää pelkästään kansallista. Kuitenkin tukiasioista vallitsee kansalaisten keskuudessa harhakäsityksiä ja osa viljelijöistä on toisaalta varsin herkkänahkaisia kaikelle kritiikille. Yleensä nämä herkkänahkaiset ovat oman kokemukseni mukaan niitä joille kasvukauden olosuhteet ovat aina väärät eikä mikään koskaan kannata kuitenkaan. Edellä olevalla viittaan siihen tosiasiaan, että omalla toiminnalla voi kaikesta huolimatta vaikuttaa tilan kannattavuuteen edelleenkin yllättävän paljon.
 
Ei huonosti ollenkaan. Kahtena päivänä niittohommissa kone hyytyi ennen kuin kuski. Eilen löi nelivedon pakolla päälle ja tänään lakkasi nopea puoli toimimasta. Molemmat ovat sähköongelman merkkejä*, eli vissiin oli vähän liian isot urakat näin kuumalla. Eilen 9 tuntia yhtä kyrpää ja tänään 7 tuntia tunnin tauko puolivälissä. Vielä olisi sellainen 5-6 tuntia urakoitavana ja sitten on kaikki korret nurin. No, antaa koneen huilia pari tuntia ja katsotaan sitten uudestaan.

Tosin "hieman" säikäytti, kun ohjaamoon tunki öljynhajuista savua, kun niittäessä kierroksia oli pirusti ja vauhtia se, minkä L95 New Hollandilla pystyy niittäessä vehkeitä rikkomatta päästämään.
Pellon vieressä olleessa talossa laittoivat lämmityksen päälle...

*"Kaikki" sähkö kiertää tässä virtalukon kautta ja siinä sitten on se heikko kohta. Jos esimerkiksi laturi reistaa, niin se lyö tuon nelivedon päälle ja/tai hitaan puolen (kilpikonna). Voi myös blokata voimanulosoton kokonaan. Nimimerkki kerran kävi virallinen huoltomies katsomassa ja ohjeisti. Silloin tosin koko virtalukko oli sökö.
 
EK kirjoitti:
Ei huonosti ollenkaan. Kahtena päivänä niittohommissa kone hyytyi ennen kuin kuski. Eilen löi nelivedon pakolla päälle ja tänään lakkasi nopea puoli toimimasta. Molemmat ovat sähköongelman merkkejä*, eli vissiin oli vähän liian isot urakat näin kuumalla. Eilen 9 tuntia yhtä kyrpää ja tänään 7 tuntia tunnin tauko puolivälissä. Vielä olisi sellainen 5-6 tuntia urakoitavana ja sitten on kaikki korret nurin. No, antaa koneen huilia pari tuntia ja katsotaan sitten uudestaan.

Tosin "hieman" säikäytti, kun ohjaamoon tunki öljynhajuista savua, kun niittäessä kierroksia oli pirusti ja vauhtia se, minkä L95 New Hollandilla pystyy niittäessä vehkeitä rikkomatta päästämään.
Pellon vieressä olleessa talossa laittoivat lämmityksen päälle...

*"Kaikki" sähkö kiertää tässä virtalukon kautta ja siinä sitten on se heikko kohta. Jos esimerkiksi laturi reistaa, niin se lyö tuon nelivedon päälle ja/tai hitaan puolen (kilpikonna). Voi myös blokata voimanulosoton kokonaan. Nimimerkki kerran kävi virallinen huoltomies katsomassa ja ohjeisti. Silloin tosin koko virtalukko oli sökö.
Klikkaa laajentaaksesi...
No nyt on ollu Nyysky kovilla. Sähköt on vähän semmoinen heikko kohta noissa italiaanoissa. Mut moottorin lämmöt ei yleensä liikaa nouse millään, peräöljyt voi kyllä näillä keleillä olla lämpöisenä. Onhan se tuon kokoluokan traktori aika kovilla jos vähänkin jämerämpi niittomurskain on perässä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top