Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Viljami kirjoitti:
No nyt on ollu Nyysky kovilla. Sähköt on vähän semmoinen heikko kohta noissa italiaanoissa. Mut moottorin lämmöt ei yleensä liikaa nouse millään, peräöljyt voi kyllä näillä keleillä olla lämpöisenä. Onhan se tuon kokoluokan traktori aika kovilla jos vähänkin jämerämpi niittomurskain on perässä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, moottorilämpöjen kanssa ei ollut enää ongelmia. Mutta joskus oli. Niittokone on Elhon HNM 320C ja tuolla niittäessä melkein ymmärtää, miksi jotkut tuntevat eroottista vetoa elottomiin esineisiin (esimerkiksi se yksi nainen, joka on mielestään naimisissa Eiffel-tornin kanssa). Mutta onhan se melko ylärajalla tuolle traktorille. Huomaa hyvin, jos on vastamäkeä tai paksu kasvusto.

Tosin tuossa Nyykkäri-yksilössä on semmoinen "ominaisuus", että syö laturinremmejä. Välillä kestää melkein vuoden, välillä kestää puoli tuntia. Esimerkiksi maantieajossa katkeava remmi keskellä hiihtolomien vaihtoliikennettä on sangen mielenkiintoinen kokemus, etenkin kun autoilijat eivät pahemmin pelkää työkonetta. Onneksi pelastava P-paikka oli 50 metrin päässä ja onneksi kokemusperäisesti olin osannut ottaa hyttiin mukaan 4 vararemmiä.

Alkuperäinen urahihna maksaa 70€ paikallisessa liikkeessä, mutta onneksi vaihtokelpoinen hammashihna maksaa toisessa liikkeessä vitosen. Viimeinen alkuperäinen hihna kesti just sen puoli tuntia ja oli ammattilaisen (ei siis minun) asentama.:p
 
EK kirjoitti:
Joo, moottorilämpöjen kanssa ei ollut enää ongelmia. Mutta joskus oli. Niittokone on Elhon HNM 320C ja tuolla niittäessä melkein ymmärtää, miksi jotkut tuntevat eroottista vetoa elottomiin esineisiin (esimerkiksi se yksi nainen, joka on mielestään naimisissa Eiffel-tornin kanssa). Mutta onhan se melko ylärajalla tuolle traktorille. Huomaa hyvin, jos on vastamäkeä tai paksu kasvusto.

Tosin tuossa Nyykkäri-yksilössä on semmoinen "ominaisuus", että syö laturinremmejä. Välillä kestää melkein vuoden, välillä kestää puoli tuntia. Esimerkiksi maantieajossa katkeava remmi keskellä hiihtolomien vaihtoliikennettä on sangen mielenkiintoinen kokemus, etenkin kun autoilijat eivät pahemmin pelkää työkonetta. Onneksi pelastava P-paikka oli 50 metrin päässä ja onneksi kokemusperäisesti olin osannut ottaa hyttiin mukaan 4 vararemmiä.

Alkuperäinen urahihna maksaa 70€ paikallisessa liikkeessä, mutta onneksi vaihtokelpoinen hammashihna maksaa toisessa liikkeessä vitosen. Viimeinen alkuperäinen hihna kesti just sen puoli tuntia ja oli ammattilaisen (ei siis minun) asentama.:p
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös Elho ole molemmilta puolin niittävä? Ts. käännöksessä kone ajetaan hydrauliikalla toiselle puolen traktoria ja niitto tapahtuu reunakiekkojen ajamisen jälkeen pisintä sivua edestakaisin.

En kovin paljon ole niittänyt niin äkkiseltään tuo molemmilta puolin niittävä on hieman erikoinen ajettava. Tottuupa siihenkin.

Laturi ja voimaa sille siirtävä hihnapyörä ei ole linjassa. Toinen kone, missä tyyppivika eräässä hihnassa on uudemmat 2000-sarjan Sampot. Jäähdyttimen flektin hihnoja menee siinä tuon tuosta.
Itsellä onneksi vanhempaa mallia.
 
Ikarus kirjoitti:
Eikös Elho ole molemmilta puolin niittävä? Ts. käännöksessä kone ajetaan hydrauliikalla toiselle puolen traktoria ja niitto tapahtuu reunakiekkojen ajamisen jälkeen pisintä sivua edestakaisin.

En kovin paljon ole niittänyt niin äkkiseltään tuo molemmilta puolin niittävä on hieman erikoinen ajettava. Tottuupa siihenkin.

Laturi ja voimaa sille siirtävä hihnapyörä ei ole linjassa. Toinen kone, missä tyyppivika eräässä hihnassa on uudemmat 2000-sarjan Sampot. Jäähdyttimen flektin hihnoja menee siinä tuon tuosta.
Itsellä onneksi vanhempaa mallia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niittäisi molemmin puolin. Kuitenkin traktorissa hydrauliikkavivut ovat oikealla puolen penkin vieressä melko matalalla ja vaikka meikäläisen käytös onkin sangen apinamaista, ruumiinrakenne on kohtuullisen ihmismäinen. Ei pysty eikä kykene niittämään vasemmalta puolelta, kun pää ei taivu vasemmalle taakse, kun pitää kurkottaa oikealle alas. Tietysti jos on riittävän hankala paikka, niin silloin otan myös vasemmalta, mutta ei kiitos kovin pitkää pätkää. Joskus yritin sivupeilin avulla niittää, mutta ei ollut oikein meikäläisen juttu. Vedän aina saran reunat vastapäivään ja sitten loppusaran myötäpäivään.

Eilen oli yksi parhaista saroista niitettävänä, kun säännöllisen suorakulmion muotoisessa sarassa pituutta on reilut 200 metriä ja leveyttä 16 karhon verran. Hyvä ajaa, kun mahtuu reilusti kääntymään ja pystyy pitämään kunnolla vauhtia. Pihasarat ovat myös hyviä, koska ne ovat tasapituisia pareja (pisimmät 500 metriä) ja säännöllisen muotoisia ja molemmissa päissä on rumpu. Ne ajan aina kaksi sarkaa kerrallaan.

Näillä vehkeillä ongelmana on se, että sarat on yleensä tehty joko hevosvehkeille tai sitten suunnilleen 35-Verkun mitoille. Kapea sarka, jonka pää on kiilanmuotoinen ja jossa ei ole rumpua päässä, on semmoista hieromista, että ikävä meinaa tulla. Siihen kun sitten on vielä yleensä siunautunut joku pehmeä paikka, niin sadekesänä on hymy herkässä. Tai sitten joku epämääräisen muotoinen kolmio tai tiimalasi. Oma ongelmansa on tietysti myös se, että muutama pikkulohko on jossain hevon jeerassa, ja siirtymisiin menee aikaa.
 
EK kirjoitti:
Niittäisi molemmin puolin. Kuitenkin traktorissa hydrauliikkavivut ovat oikealla puolen penkin vieressä melko matalalla ja vaikka meikäläisen käytös onkin sangen apinamaista, ruumiinrakenne on kohtuullisen ihmismäinen. Ei pysty eikä kykene niittämään vasemmalta puolelta, kun pää ei taivu vasemmalle taakse, kun pitää kurkottaa oikealle alas. Tietysti jos on riittävän hankala paikka, niin silloin otan myös vasemmalta, mutta ei kiitos kovin pitkää pätkää. Joskus yritin sivupeilin avulla niittää, mutta ei ollut oikein meikäläisen juttu. Vedän aina saran reunat vastapäivään ja sitten loppusaran myötäpäivään.

Eilen oli yksi parhaista saroista niitettävänä, kun säännöllisen suorakulmion muotoisessa sarassa pituutta on reilut 200 metriä ja leveyttä 16 karhon verran. Hyvä ajaa, kun mahtuu reilusti kääntymään ja pystyy pitämään kunnolla vauhtia. Pihasarat ovat myös hyviä, koska ne ovat tasapituisia pareja (pisimmät 500 metriä) ja säännöllisen muotoisia ja molemmissa päissä on rumpu. Ne ajan aina kaksi sarkaa kerrallaan.

Näillä vehkeillä ongelmana on se, että sarat on yleensä tehty joko hevosvehkeille tai sitten suunnilleen 35-Verkun mitoille. Kapea sarka, jonka pää on kiilanmuotoinen ja jossa ei ole rumpua päässä, on semmoista hieromista, että ikävä meinaa tulla. Siihen kun sitten on vielä yleensä siunautunut joku pehmeä paikka, niin sadekesänä on hymy herkässä. Tai sitten joku epämääräisen muotoinen kolmio tai tiimalasi. Oma ongelmansa on tietysti myös se, että muutama pikkulohko on jossain hevon jeerassa, ja siirtymisiin menee aikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pellot avo-ojassa?

Tarjoa ihmeessä elokuvantekijöille kuvauspaikaksi. Mulla ottaa vähän silmään, kun sodan ajasta kertovissa elokuvissa on aina salaojitekt pellot taustalla.
 
Jos pellon hinta olisi sopiva niin mikä olisi optimikoko suomalaiselle viljatilalle täällä eteläisessä Suomessa?
Olisiko mahdollisesti 150 hehtaaria hyvä vai olisiko ehkä 300 hehtaaria parempi?
 
YliKoo kirjoitti:
:ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO:Pellot avo-ojassa?

Tarjoa ihmeessä elokuvantekijöille kuvauspaikaksi. Mulla ottaa vähän silmään, kun sodan ajasta kertovissa elokuvissa on aina salaojitekt pellot taustalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
:ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO: "avo-ojassa"?:ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO:

Ei täällä muita olekaan. Tai tietysti onhan ne kolme sarkaa, joihin tuli itse vedettyä salaojitus.
 
Statisti kirjoitti:
Jos pellon hinta olisi sopiva niin mikä olisi optimikoko suomalaiselle viljatilalle täällä eteläisessä Suomessa?
Olisiko mahdollisesti 150 hehtaaria hyvä vai olisiko ehkä 300 hehtaaria parempi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Riippuu paljolti henkilöstöresursseista. Jos yksin touhuaa niin 150 ha lienee parempi kuin 300. Isolla pinta-alalla voi tulla sesonkiaikana kiirus ja toiminnan laatu saattaa heiketä. Toki kiirettä voi vähentää pitämällä viljelyssä sellaisia kasveja jotka pidentävät kylvö ja korjuukautta. Tämä vähentää myös kasvukauden aikaisten sääolojen aiheuttamaa riskiä.
 
Statisti kirjoitti:
Jos pellon hinta olisi sopiva niin mikä olisi optimikoko suomalaiselle viljatilalle täällä eteläisessä Suomessa?
Olisiko mahdollisesti 150 hehtaaria hyvä vai olisiko ehkä 300 hehtaaria parempi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Muista katsoa hehtaarien tukioikeudet ennen kauppoja. Nehän eivät automaattisesti siirry hehtaarien mukana.
 
Siinäpä olisikin oiva apuhenkilö säilörehun tekoon. Huomaavainenkin vielä, kun vaihtelee kameran sijoitusta niin, että tis.. tiestö ja muu ympäristö tulee näytettyä huolella eri kulmista.

Hyvin kyllä peruutti aumalle (y)

 
Ikarus kirjoitti:
Viljatilalle? Ei mikään koko. Jo 150 hehtaarilla raadat kesän kuin eläin ja talven palkkatöissä että voit seuraavan kesän taas raataa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Se ei oikein taida viljanviljely sitten kannattaa Suomessa?
Minulle taitaisi kyllä farmaroinnissa käydä samanlaisesti kuin sille Jeremy Clarksonille!
Kannattavuuden puolesta pitäisi lähteä norjalaisten jäljille Manitobaan, jossa koneet itsestään tekevät peltotyöt yötä päivää isännän levätessä.

www.nrk.no

Kornbonde i Canada

Bjørn Kristianslund ga opp å være melkebonde i Norge. Nå driver han korngård på størrelse med en norsk kommune på prærien i Canada.
www.nrk.no www.nrk.no

NRK:n juttu oli vuodelta 2012 ja seuraava juttu samasta äijästä on vuodelta 2018
Alunperin 2008 Kristialund osti 2300 hehtaaria rakennuksineen ja koneineen 40 milj kruunulla.
Samaan aikaan veli osti vierestä 1000 hehtaaria 15 milj kruunulla ilman koneita.
Onko täällä viljelysmaan hinta kohdallaan?

Kannattaako viljanviljely täällä paremmin kuin Suomessa?

Agranomi preerialla

Agronomen på prærien

MANITOBA, CANADA: Det er nå ti år siden Bjørn Kristianslund flyttet til Canada for å drive det som etter hvert har blitt 28 000 dekar i et variert vekstskifte. Lite byråkrati og god tilgang på jord lokket ham over dammen.
fagpressenytt.no fagpressenytt.no

Loppuosa löytyi mutta maksullinen.
On siinä sentään kuva 150 hehtaaria päivässä kylvävästä koneesta!
www.norsklandbruk.no

Agronomen på prærien

MANITOBA, CANADA: Det er nå ti år siden Bjørn Kristianslund flyttet til Canada for å drive det som etter hvert har blitt 28 000 dekar i et variert vekstskifte. Lite byråkrati og god tilgang på jord lokket ham over dammen.
www.norsklandbruk.no www.norsklandbruk.no
 
Viimeksi muokattu:
Ikarus kirjoitti:
Viljatilalle? Ei mikään koko. Jo 150 hehtaarilla raadat kesän kuin eläin ja talven palkkatöissä että voit seuraavan kesän taas raataa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joskus tulee maanviljelystäkin taas kannattavaa Suomessa. Paljon pitää rumia juttuja vaan maailmalla tapahtua ennen sitä.
 
YliKoo kirjoitti:
Pellot avo-ojassa?

Tarjoa ihmeessä elokuvantekijöille kuvauspaikaksi. Mulla ottaa vähän silmään, kun sodan ajasta kertovissa elokuvissa on aina salaojitekt pellot taustalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kieltämättä omakin elokuvaelämys Gladiaattoria katsoessa vähän kärsi kolauksen kun ohrapelloissa oli ruiskutraktorin ajourat.. Ja salaojapellot on käytännössä elokuvissa lähes aina kun vanhaa aikaa kuvataan. Tai sähkölinjat on nykyikaisia Tuntemattomassa. Tai hevosaikakauttta kuvatessa hiekkatien keskellä on heinikkoa. Ja sota-aikaa kuvaavissa elokuvissa on 60-lukulaisia kuorma-autoja..
 
YliKoo kirjoitti:
Siinäpä olisikin oiva apuhenkilö säilörehun tekoon. Huomaavainenkin vielä, kun vaihtelee kameran sijoitusta niin, että tis.. tiestö ja muu ympäristö tulee näytettyä huolella eri kulmista.

Hyvin kyllä peruutti aumalle (y)

Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvinhän ne ajohommat näytti sujuvan ja puitteet oli asianmukaiset. Mutta onhan nuo täysperävaunut kuorma-auton renkailla aivan älyttömiä maatalousajoihin. Ja takalaita ei auennut hytistä vaan kuski joutui sen käydä avaamassa, mikä on tavallaan ylimääräinen riski kun joutuu hyppäämään koneesta pois.
 
PSB 5500 kirjoitti:
Joku täällä, muistaakseni @baikal , aina välillä on kirjoittanut että x määrä aterioita kun jää välistä niin väki on kadulla mellakoimassa. Pitänee sekin mitä luultavammin paikkansa..
Klikkaa laajentaaksesi...

Siitä on tehty ansiokkaita tutkimuksia mm. Britanniassa. Erilaisia lukumääriä, mutta kuusi ruokakertaa kun jää väliin, niin jonkinlaiset levottomuudet ovat tosiasia. Tusinan kohdalla mennään jo anarkian puolelle.

Moni väittää vastaan, mutta sopiihan sitä kokeilla omaehtoisesti. Jättää kolme syöntipäivää väliin ja pohtii asiaa uudestaan.

Usa pelasti ainakin Italian luisumisen kommunismiin laivaamalla 2.ms:n aikana ravintoa ja paljon. Ymmärrettiin, että leivätön kansa on helppo ajattaa kommunistien pilttuuseen. Joku viisas väitti, että leipä on paras kommunismin vastainen ase. Ehkä se oli myös halvin lopun perin.
 
PSB 5500 kirjoitti:
Kieltämättä omakin elokuvaelämys Gladiaattoria katsoessa vähän kärsi kolauksen kun ohrapelloissa oli ruiskutraktorin ajourat.. Ja salaojapellot on käytännössä elokuvissa lähes aina kun vanhaa aikaa kuvataan. Tai sähkölinjat on nykyikaisia Tuntemattomassa. Tai hevosaikakauttta kuvatessa hiekkatien keskellä on heinikkoa. Ja sota-aikaa kuvaavissa elokuvissa on 60-lukulaisia kuorma-autoja..
Klikkaa laajentaaksesi...
Toisaalta Rooman valloittaessa Gallian siellä oli käytössä mekaanisia leikkuukoneita:
1626532549504.png
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top