Suuri maatalouskeskustelu

[Ikarus]

Miltä näyttää etelässä kasvustot? Ilmeisesti sadetta huutaa, kuulin huolestuttavia uutisia.

Ei meilläkään enää kovin rapoiselta näytä, toinen säilörehu erittäin huono, sade pelastaisi vielä osittain ja sama tilanne viljoilla.

Osin tuli (veden puute) on jo työnsä tehnyt.

Se nyt on todettava, että kun lämpösumman kertyminen on ollut todella nopeaa, niin ei tässä puinteja enää pitkään odotella.

 

[PSB 5500]

Miltä näyttää etelässä kasvustot? Ilmeisesti sadetta huutaa, kuulin huolestuttavia uutisia.

Ei meilläkään enää kovin rapoiselta näytä, toinen säilörehu erittäin huono, sade pelastaisi vielä osittain ja sama tilanne viljoilla.

Osin tuli (veden puute) on jo työnsä tehnyt.

Se nyt on todettava, että kun lämpösumman kertyminen on ollut todella nopeaa, niin ei tässä puinteja enää pitkään odotella.

Maa näkyy kevätkylvöksistä läpi melkein kaikialla tässä lähialueille, että ei tarvii varmaan paljoa puimuria käyttää. Heinää ja slr:ua tuli ok sato, mutta seuraavaa ei taida tarvita hetkeen odotella.
Edit Keskisellä Uudellamaalla siis

 

[Leaderdog]

Etelässä esim. mustikat ovat pieniä ja kuivahkoja, pellot ja muut kasvusto huutaa vettä, mutta ei kaikkea rankkasateen muodossa yhtäaikaa.

 

[YliKoo]

Ohrat, syysvehnät ja rukiit näyttää pystyyn kuivuneilta ja valmiin näköisiltä puitavaksi. No, onhan heinäkuu jo puolessa.

 

[kolomaittis]

Täällä lounaassa vettä tullut viimeksi sillain että se jotain vaikuttaisi 12.6 ja 13mm, sen jälkeen kerran 2mm ja toinen sade peräti 3mm.
Ne hyviltäkin näyttäneet syysviljatkin ihan kuivuneet pystyyn.
Sitä "hyvää" kasvustoa ja toisessa kesäkuun alussa uudestaan kylvettyä.

 

[baikal]

Metsän pohja rasahtelee kulkiessa kuin lasimurskalla kävelisi. Mustikka on pitkässä varressa suon laidassa, kankailla ei teeren nokkakaan täyty yhdellä napsaisulla. Puolukka jää pieneksi, olen siitä jo -varma-. Lakka kypsyä humppasee käsiin.

 

[PSB 5500]

Metsän pohja rasahtelee kulkiessa kuin lasimurskalla kävelisi. Mustikka on pitkässä varressa suon laidassa, kankailla ei teeren nokkakaan täyty yhdellä napsaisulla. Puolukka jää pieneksi, olen siitä jo -varma-. Lakka kypsyä humppasee käsiin.

Pari päivää sitten meinasin repiä pelihousuni, kun naapurin viime syksyisen aukkohakkuun jälkeen tuli ajokone keräämään hakkuutähteet. Minusta alkaa olla jo aika rohkeaa touhua ajella teloilla kivikoissa näillä helteillä.. Ei muuten mutta siinä rajan takana on suojeltu liito-oravametsikkö hyvässä luonnontilassa ja sitten on oma torppa seuraavana jonossa. No, onneksi ei iskenyt tela kipinää!

 

[Bwana]

Miltä näyttää etelässä kasvustot? Ilmeisesti sadetta huutaa, kuulin huolestuttavia uutisia.

Ei meilläkään enää kovin rapoiselta näytä, toinen säilörehu erittäin huono, sade pelastaisi vielä osittain ja sama tilanne viljoilla.

Osin tuli (veden puute) on jo työnsä tehnyt.

Se nyt on todettava, että kun lämpösumman kertyminen on ollut todella nopeaa, niin ei tässä puinteja enää pitkään odotella.

Poijjaat tuolla kokeilivat kastelua hiekkamaalla. Ehtoon verran olivat lasettaneet, tuloksena viisi senttiä syvälle märkää potulla ja vaot täynnä vettä. Ei ime kun on paistunut maa.

 

[PSB 5500]

Poijjaat tuolla kokeilivat kastelua hiekkamaalla. Ehtoon verran olivat lasettaneet, tuloksena viisi senttiä syvälle märkää potulla ja vaot täynnä vettä. Ei ime kun on paistunut maa.

Ne kasteluhommat peltoviljelyssä (ja muussakin viljelyssä tietysti) alkaa muuten kysymään melko riittoisaa veden ottopaikkaa näillä keleillä, hyvä jos sellainen on lähietäisyydellä.

 

[kolomaittis]

On se varmaan noilla mettän elukoillakin hieman hankalaa löytää vettä, huomannut vaan että peurat majailee koko ajan tossa lähellä kun löytäneet joskus lehmille kaivetun lammikon.
Onneksi kauralohkot ei siinä lähellä, joutuvat sentään vähän liikkumaan ja kyllähän ne liikkuvatkin siinä on mennyt naapurista punajuuret herneet kukkien nuput ym.

Ai niin, miten tavallista tai sopivaa lehmille on syöttää tuoreena niitettyä ja palattua ohraa? Sellaistakin näkynyt tänä erikoisena vuotena.

 

[Bwana]

Ne kasteluhommat peltoviljelyssä (ja muussakin viljelyssä tietysti) alkaa muuten kysymään melko riittoisaa veden ottopaikkaa näillä keleillä, hyvä jos sellainen on lähietäisyydellä.

Ohan noilla altaita kaivettuna joka äijällä, menee onneksi iso laskuoja (siinä on joskus myllykin pyörinyt) kylän läpi. Epäreilusti osa niissä sitten ankkaakin pitää välillä ja sorsia houkuttelee...

 

[inscout]

Siitä on tehty ansiokkaita tutkimuksia mm. Britanniassa. Erilaisia lukumääriä, mutta kuusi ruokakertaa kun jää väliin, niin jonkinlaiset levottomuudet ovat tosiasia. Tusinan kohdalla mennään jo anarkian puolelle.

Moni väittää vastaan, mutta sopiihan sitä kokeilla omaehtoisesti. Jättää kolme syöntipäivää väliin ja pohtii asiaa uudestaan.

Usa pelasti ainakin Italian luisumisen kommunismiin laivaamalla 2.ms:n aikana ravintoa ja paljon. Ymmärrettiin, että leivätön kansa on helppo ajattaa kommunistien pilttuuseen. Joku viisas väitti, että leipä on paras kommunismin vastainen ase. Ehkä se oli myös halvin lopun perin.

Juu. Aikanaan keisarit jakoivat leipää ja sirkushuveja ettei Italian kansa nousisi vallanpitäjiä vastaan. Nykyään EU kuskaa rahaa Italiaan ettei kansa ajautuisi populismin pilttuuseen.

Aika vähän maailma muuttuu 2000 vuoden aikana.

 

[baikal]

On se varmaan noilla mettän elukoillakin hieman hankalaa löytää vettä, huomannut vaan että peurat majailee koko ajan tossa lähellä kun löytäneet joskus lehmille kaivetun lammikon.

Jokivarsissa kyyhästelevät. Lampien lähellä ja puronotkoissa.

Juu. Aikanaan keisarit jakoivat leipää ja sirkushuveja ettei Italian kansa nousisi vallanpitäjiä vastaan. Nykyään EU kuskaa rahaa Italiaan ettei kansa ajautuisi populismin pilttuuseen.

Aika vähän maailma muuttuu 2000 vuoden aikana

Asiallisesti ottaen ei yhtään. Nimikkeet ja määritelmät vaihtuvat, itse ilmiöt ja asiat eivät.

 

[baikal]

Nyt sitten tulee vettä ja taivas lyö tulta yläpuolellamme. Tätä menoa kun ropottelee iltaan, niin ottaa heinä kasvuloikan. Joskushan tuo heinä kun kärsii kuivuudesta, niin sen pohjaan tulee runsaasti pikkukasvustoa ja vedensaanti lykkää tuuhean ja hyvän heinikon, jos vaan maassa on tautia takana. Olen vaan pannut merkille, ettei nykyään heinikoilla ole samaa tautia kuin oli joskus kotimaisen apulannan aikaan.

 

[kolomaittis]

"ettei nykyään heinikoilla ole samaa tautia kuin oli joskus kotimaisen apulannan aikaan."

Siinä tulee se kotimaisuus määräävänä tekijänä ja jotain ehkä vaikuttaa se hintakin

 

[PekoniSoturi]

Ne kasteluhommat peltoviljelyssä (ja muussakin viljelyssä tietysti) alkaa muuten kysymään melko riittoisaa veden ottopaikkaa näillä keleillä, hyvä jos sellainen on lähietäisyydellä.

Kastelulaite ottaa 126 kuutiota tunnissa ja pystyy kastelemaan 23 hehtaarin alueen kerralla. Ilmeisesti näitä laitteita on Suomessa vasta yksi käytössä mutta saattavat yleistyä jos nykyisen kaltaiset hellekesät jatkuvat.

Koneviestin artikkeli

 

[Lunni]

Kastelulaite ottaa 126 kuutiota tunnissa ja pystyy kastelemaan 23 hehtaarin alueen kerralla. Ilmeisesti näitä laitteita on Suomessa vasta yksi käytössä mutta saattavat yleistyä jos nykyisen kaltaiset hellekesät jatkuvat.

Koneviestin artikkeli

Siitä sitten tappelemaan erinäisten vedenottolupien kanssa. Tuo ottaa sen vajaa 1800 kuutiota päivässä sillä 14 tunnin toiminnalla. En nyt löytänyt ajantasaisia lupamääriä, mutta vuosituhanteen vaihteessa keskimäärin myönnetty vedenottolupa oli 1300-1700 kuutiota päivässä (pohjavedestä). Kaipa se on löysempää jos vieressä on isohko vesistö jossa tuollainen ei tunnu missään. Muuten epäilen että nykyisillä lupavirastoilla voisi olla vähän nihkeä kanta johonkin isoon vedenottoon...

Mitäs toi nyt maksoi, 60 donaa. Jos sen jaottaa kymmenelle vuodelle niin ei siitä sitten enää paha tule, varsinkin kun sitä voi siirtää tarpeen mukaan.

 

[Ikarus]

Kastelulaite ottaa 126 kuutiota tunnissa ja pystyy kastelemaan 23 hehtaarin alueen kerralla. Ilmeisesti näitä laitteita on Suomessa vasta yksi käytössä mutta saattavat yleistyä jos nykyisen kaltaiset hellekesät jatkuvat.

Koneviestin artikkeli

Onhan näitä pienempiä sadettajia käytössäkin, mutta edellyttää vesistöä tms. jokireittiä, jonka varrella pellot ovat.

Sadetusvesi pohjavedestä, etenkin jonkun vesilaitoksen, niin ensinnäkin kustannus on iso ja toisekseen ainakin pieni vedenottamo kyykähtää kuivaksi noilla käyttömäärillä melko äkkiä.

Yleisiä eivät käytössä kuitenkaan ole. Sadetus on kustannus. Sadonlisän täytyy olla huomattava, ennen kuin ollaan katteessa samoissa kuin ilman sadetusta.

Jos kuivat kesät yleistyvät, lisääntyy sadetus niillä alueilla, missä veden saanti on kohtuullisesti järjestettävissä.

 

[Viljami]

Miltä näyttää etelässä kasvustot? Ilmeisesti sadetta huutaa, kuulin huolestuttavia uutisia.

Ei meilläkään enää kovin rapoiselta näytä, toinen säilörehu erittäin huono, sade pelastaisi vielä osittain ja sama tilanne viljoilla.

Osin tuli (veden puute) on jo työnsä tehnyt.

Se nyt on todettava, että kun lämpösumman kertyminen on ollut todella nopeaa, niin ei tässä puinteja enää pitkään odotella.

Täällä lounaisessa Kanta - Hämeessä on aika vaihtelevaa. Kevätviljat on hikevillä hiedoilla ja multamailla ihan kohtuullisia paikka paikoin. Savikoilla on sitten heikompaa. Aikaisin kylvetyt saivat niskaansa kovat sateet joista seurasi kuorettumista ja juuristo jäi vähän heikoksi. Kuivuus on sitten rassannut näitä kasvustoja urakalla. Myöhään kylvetyissä on ongelmana kuuman kelin aiheuttama liian aikainen korrenkasvu. Sivuversoja ei oikein muodostunut eli jyväluku jää alhaiseksi. Eivät kasvustot kuitenkaan vielä pystyyn ole kuolleet, joten jotakin sieltä on tulossa. Herne ja öljykasvit ovat tapansa mukaan kestäneet kuivuutta hyvin. Syysviljat on mahtavia. Tuossa lähipellolla on syysvehnää ja kasvusto on silmämääräisesti yhtä hyvä kuin toissa vuonna, jolloin satoa tuli liki 8t/ha. Nyt ei varmaan tule ihan yhtä paljon, mutta tähkiä on paljon, tähkissä on paljon jyviä ja ne näyttävät myös täyttyneen hyvin. Väri alkaa olla aika keltainen, jyvä on vielä vihreä mutta aika täynnä. Kyllä siitä tavaraa tulee paljon.

 

[baikal]

"ettei nykyään heinikoilla ole samaa tautia kuin oli joskus kotimaisen apulannan aikaan."

Siinä tulee se kotimaisuus määräävänä tekijänä ja jotain ehkä vaikuttaa se hintakin

Tiedän, Yara ei ole sama kuin Kemira. Kemiran luovuttaminen Yaralle ei ollut kovin viksu veto, siitä ei saa sellaista punomallakaan.

Sadetusvesi pohjavedestä, etenkin jonkun vesilaitoksen, niin ensinnäkin kustannus on iso ja toisekseen ainakin pieni vedenottamo kyykähtää kuivaksi noilla käyttömäärillä melko äkkiä.

Pohjavesien käyttäminen kasteluun on kuollut ajatus yksistään hinnan takia. Toiseksi pohjavesi sopii huonommin peltokasteluun kuin ns. luonnonvesi. Pohjavesi huuhtelee pellon ravinteet ja mineraalit pari luokkaa kovemmalla tahdilla. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Luonnonvesi on myös -pehmeämpää- ja se vastautuu paremmin kastelussa. Sipuli-valkosipuliharrastuskaudella tuli tämä kokeiltua.

Kuivalla kaudella mikään pikku tilkkominen ei riitä mihinkään. Hehtaari vetää kertalonkilla sen 300 tonnia vettä, eikä se vielä lainehdi ojissa. Kymmenen hehtaaria 3000 tonnia jne. Ja se on vain kertaveto.....

Meillä päin kaivoja on jo kuivunut ja paloautoilla vetävät lehmille juotavaa. Sadan lehmän ja toisen sadan pään nuorkarjan juottamiseen kuluu helteellä sutjakkaasti vähintään 10 tonnia vettä vrk, mieluummin 12 tonnia, kuumina päivinä 14 tn. Sitä ei enää mistään mehtireunan lähteestä oteta. En tiedä millä tariffilla tuo hoituu, mutta tuskin ihan ilman laskua. Minkäs teet.