Suuri maatalouskeskustelu

Mikään pakko ei ole viljelyn tuottoihin nähden ylihintaista maata ostaa edes vanhemmilta.

Vapaasti voi sanoa, että pidä tunkkis. Minullakin oli vakituinen palkkatyö. Jos tilan hinta olisi noussut kovin korkeaksi, olisin jatkanut palkkatöissä. Satoi tai paistoi, palkka juoksi. Nyt liialla tai liian vähäisellä sateella on kovin raskaita vaikutuksia tulonmuodostukseen.
No siinähän tuli sanottua se ettei tää maatalous"yritys" ole sitä kaikkei helpointa vaikka monesta kaupunkilaisesta niin tuntuu. Eikä tätä voi myöskään verrata "tavallisiin" yrityksiin kas kun sitä myyntihintaa ei voi itse määrätä. Hyvänä vuotena kun viljaa tulee niin sen hinta on ihan perseestä, tulevana keväänä saattaa hinta olla ihan taivaassa mutta kun sitä myytävää ei ole.
 
Maatalousyrittäjien eläkelaitos laittoi kirjeen. Normaalia, eläkevakuutusmaksut 3 kertaa vuodessa. Minä siinä arssinoimaan, että eikös tuo äskettäin jo ollut maksussa?

Asiaa tutkittuani huomasin, että eläkelaitos olikin siirtynyt neljään maksuerään, vuosimaksuun oli tullut mielestäni rapsakka +7.5 %:n korotus.

Eläkevakuutusmaksut ovat noin kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Työtulo on pysynyt vakuutuksessa muuttumattomana. (Eläkevakuutuksen laskennallinen työtulo ei ole verotettava tulo vaan eläkkeen laskennan ja myös maksettavan maksun peruste ja sitä voi kohtuullisen vapaasti muuttaa. Jos laskennallinen työtulo on kovin pieni, vakuutus on halvempi maksaa, mutta aikanaan toivottavasti saatava eläke on myös pieni.) Pieniä Myel-eläkkeet on yleensä aina, harvan likviditeetti ja kannattavuus kestää maksaa sinne lähelle tasoa 10 k vuodessa/yrittäjä. Tämän edes kohtuullinen Myel-eläke vuosimaksuja vaatisi.

Kaikeksi onneksi useimmilla maanviljelijöilläkin on historiaa myös palkkatöistä, jotka osaltaan ovat vaikuttamassa tulevan eläkkeen suuruuteen.

Eläke-etuja on karsittu muutoinkin rankalla kädellä. Luopumistuki on historiaa, aikaisemmin 55:n saattoi päästä luovutettuaan tilan jatkajalle varhaiseläkkeelle , nykyään ei. Omaa eläkeikääni en edes tiedä, lienee jossain 65:n hujakoilla, toki tätäkin ehditään varmasti vielä moneen kertaan nostaa, ennen tuonne pääsemistä.

Tästä korotuksesta ei ole ennakolta informoinut Mela enempää kuin MTK, jonka periaatteessa pitäisi olla maanviljelijöiden edunvalvoja.

Tuliko muille Myel-vakuutetuille aktiiviviljelijöille yllättäen ja pyytämättä Melalta lasku?
Äh, tulihan se lasku mutten siihen kiinnittänyt niin paljoo huomiota, no sen verran että mietin että onko joku vapautus/väliaikainen pudotus kun tuntui niin pieneltä.
Voi perskutarallaa, että siis korotus vaan. Mukava yllätys näin satorikkaana vuonna:eek: Tulihan sitä tänään puitua 5ha ohraa josta sai sentään keväällä kylvetyn siemenmäärän takaisin.
 
Äh, tulihan se lasku mutten siihen kiinnittänyt niin paljoo huomiota, no sen verran että mietin että onko joku vapautus/väliaikainen pudotus kun tuntui niin pieneltä.
Voi perskutarallaa, että siis korotus vaan. Mukava yllätys näin satorikkaana vuonna:eek: Tulihan sitä tänään puitua 5ha ohraa josta sai sentään keväällä kylvetyn siemenmäärän takaisin.
Meillä on tullut eilisestä aamusta +50 mm vettä. Puimuria ei ole tarvinnut kymmeneen vuorokauteen liikutella. Eikä ihan heti tarvitse vaikka tulisi minkälaiset poudat, ei kanna pellot.


Todella, maksuerä oli vähän pienempi kuin normaalisti, mutta kokonaan uusi.:( Ennen kolme kertaa vuodessa, nyt neljä.
 
Meillä on tullut eilisestä aamusta +50 mm vettä. Puimuria ei ole tarvinnut kymmeneen vuorokauteen liikutella. Eikä ihan heti tarvitse vaikka tulisi minkälaiset poudat, ei kanna pellot.

Eli keskiarvollisesti vettä tullut riittävästi mutta väärään aikaan... kasvukaudella kun saisi vähän ropista niin ei tule vettä mutta sitten syksyllä kun pitäisi ne vähätkin saada pois niin tulee niin p..keleesti.. Taisi olla vähän samanlaista koko Suomessa tänä suvena...
 
Näyttää olevan suuri yksimielisyys siitä että pellon hinta sen tuottavuuteen nähden on aivan liian korkea.
Samalla tiedetään että pellon hinna arvo määräytyy sillä kuinka edullisia lainoja saa.
Kannattaisiko tälle tehdä jotain kun se niin hyvin tiedetään?

Kapitalismin keskuksessa, New Yorkissa, ovat ns Taksi-medaljongien hinnat romahtaneet uberin ja muiden markkinoille tulon jälkeen.
Niidenkään hinnat eivät koskaan olleet tuottavuutta vastaavia vaan ”vanha isäntä” sai vasta myydessään niistä tuoton.
Siis aivan samalla tavalla kuin suomalainen isäntäkin saa pellostaan.

Suomessakin saattaa olla vaara että jollekin viljelijä-sukupolvelle jää ns musta Pekka käteen kun on ensiksi ostettu kalliilla mutta sitten järjestelmä muuttuukin ja pellon hinta romahtaa kuten New Yorkin taksi-medaljongeilla.

Kysymys on että onko nykyinen pellon hinta ok. Jos ei ole niin miten sitä lainoitusta sitten muutettaisiin jotta saataisiin pellon hinta vastaamaan sen tuottavuutta.

Yleisesti ottaen korkotaso on epärealistisen alhaalla. Kertoo jo aika paljon että jopa itse Olli Rehn:llä on välähtänyt lamppu että korkotaso tulee nousemaan.
Sirkka Hämäläinen on sanonut että markkinoille syydetty raha aiheuttaa vääjäämättä inflaation.

Ennen vanhaan Kepulandiassa rahamarkkinat olivat tiukasti säännösteltyjä. Ne jotka vain onnistuivat saamaan lainaa tulivat varakkaiksi vain ostamalla kiinteää omaisuutta kuten maatalousmaata taikka metsää. Korko oli aina oleellisesti alempi kuin inflaatio.
Nykyään inflaation tullessa korkoja on pakko nostaa kunnolla. Siitä korosta päätetään Frankfurtissa ECB:n konttorissa.
Matalat korot ja helppo lainansaanti ajaa investointeja tuottamattomiin kohteisiin.
Korkojen noustessa tulee konkurssiaalto.

Mitä tapahtuu velkaisille nuorille isännille kun korot nousevat? Missä on murtumisraja?
Miten käy peltomaan hinnan?
 
Hyviä kysymyksiä yllä. Velkaiset nuoret isännät/emännät ei kestä kovaa koronnousua, se nyt on selvää.

Murtumisraja on lähellä alhaisen korkotason olosuhteissakin, etenkin nyt kun satotasot jäi säiden takia mataliksi, osa sadosta täyttä ö-laatua ja tulonmuodostus viljelystä ei ole kummoinen.

Karjatilat joutuu paikkaamaan ostorehuilla, kasvinviljelytilalle vähäisen ja huonolaatuisen sadon myynnistä ei paljon tuloja muodostu.

Peltomaan hinta on vaikeampi kysymys. Tuottoon nähden se on nyt liian korkea.

Resizer_16297928077080.jpg
Sellainen erikoinen tilanne, että suoranaista kaatosadetta ei aamulla ollut päällä, niin viileän alle 10 C lämpötilan innoittamana sahan kanssa metsään.

Hyvä oli viileässä sahata. Yhtäkkiä tuli tunne, että nyt joku työntää moraa korvan taakse. Viskasin kypärän, myöhäistä.. Ilmeisesti jyräsin joko maapesän tai jossakin puussa olleen pesän.

Aimo patti korvan takana.:sick: Onneksi ei tiettävästi ole pahempaa allergiaa myrkylle.

Nuppia vähän kolottaa. Nyt kahvitauon jälkeen uudella innolla.

Edit: tänään neljä osumaa lisää:(. Ovat kyllä ärhäköitä. Haalarin ja hansikkaan läpi piikki menee näköjään myös kuin sulaan vahaan, en olisi uskonut.

Samalla kertaa tosiaan neljä pistoa. Lähdin melkoisen kyrsiintyneenä siitä savotasta. Maapesä melko varmasti. Taaskaan en mitään huomannut ennen pistoja.
 
Viimeksi muokattu:
Tilasin uuden sytytys modulin eli puolan. Rahteineen 63€ ja pitäisi tulla ensiviikolla. Korjauttaa ei olisi kannattannut kun se olisi maksanut enemmän kuin uusi laite. No uteliaisuuttani purin ja vaihdan puolan, jos vaikka lähtisi toimimaan. Myyjä oli selvästi Tilhin miehiä kun piti Hussea huonompana. Kysyin että jos Tilhin moottori kestää takuulla ilman remonttia 20 vuotta, niin otan heti Tilhin matkaan, vaan ei luvannut 20v takuuta moottorille, joten Hussen elvytys jäi vaihtoehdoksi. Niitä siimapäitä on Husseen tullut vaihdettua muistaakseni pari kpl.
Husse on taas kunnossa ja vika oli siis ko. puolassa jota myyvät nimikkeellä sytytysmoduuli (saavat vissiin paremman hinnan"raflaavampi nimi" kuin pelkästä puolasta) , muuten kyllä 63€ saneeraus kannatti ja tulipahan putsattua laite samalla.
 
Viimeksi muokattu:
Eli keskiarvollisesti vettä tullut riittävästi mutta väärään aikaan... kasvukaudella kun saisi vähän ropista niin ei tule vettä mutta sitten syksyllä kun pitäisi ne vähätkin saada pois niin tulee niin p..keleesti.. Taisi olla vähän samanlaista koko Suomessa tänä suvena...
No juuri näin , väärään aikaan sadetta. Ihan koko helevatan vuosi. Nyt kun puin viimeiset ohrat oli maanpinta sellainen liukas, sai siinä kääntää rattia ja jarrullakin ohjata. Vettä luvataan taas viikoksi joka päivä.

Ei muuta kun kohti uusia "seikkailuja"
 
Virallisempi mittausasema näyttää 95 mm.

Päijänne​

Vesitilannetaulukko​

Havaittu Pitkäaikainen keskiarvo
(1971-2000)
Poikkeama
ajankohdan
keskiarvoon
Päijänteen vedenkorkeus
(1406510 Päijänne, Kalkkinen)
Ws - MW
Havaittu 24.08.2021 NN 78,46 mNN 78,39 m0,07 m
Päijänteen juoksutus
(1406510 Päijänne, Kalkkinen)
Qs - MQ
01.08.2021 - 24.08.2021
(juoksutus keskimäärin)
204 m3/s242 m3/s-38 m3/s (84 %)
Sademäärä
(14821 Päijänne-Kalkkinen)
Phav / Pka
01.08.2021 - 16.08.2021 95 mm85 mm111 %
Lumen vesiarvo
(14821 Päijänne-Kalkkinen)
Havaittu 16.05.2021
0 mm​
2 mm0 %
Päijänteen vedenlämpötila
(1406000 Päijänne,Sysmä)
Ts - MT
Havaittu 24.08.2021 15,6 °C16,9 °C-1,3 °C


pilkut_tulostus.gif
© Suomen ympäristökeskus
 
Tuo virallisen mittauspisteen päivämäärä leimat on oudot sademäärän osalta kun ei yllä tähän 24pv. ainoastaan 16pv:n asti, mutta teillä on ollut reippaasti kovemmat sateet näköjään.
 
Jaksatteko "sotkea" vielä 2T-bensat itse vai käytättekö valmista pienkone bensaa. Luulisin että noissa omissa kikottimissa on jo pitkään käyttänyt valmista 2-T bensaa niin koneet on pysyneet ehkä aavistuksen puhtaampina sekä vähemmän "kaasarin" rassausta.
 
Jaksatteko "sotkea" vielä 2T-bensat itse vai käytättekö valmista pienkone bensaa. Luulisin että noissa omissa kikottimissa on jo pitkään käyttänyt valmista 2-T bensaa niin koneet on pysyneet ehkä aavistuksen puhtaampina sekä vähemmän "kaasarin" rassausta.
Yhtään valmista sekoitettua bensaa ole vielä ostanut, reilusti annostellut sitä 2-tahti öljyä eikä ongelmia. Eikä sitten niitä halvimpia öljyjä.
 
Minua on eniten kiinnostanut tuo valmiin 2-T ja 4-T pienkone bensan parempi säilyvyys, se on ollut lähinnä se juttu. Minulla on jopa Ski-doossakin 2-T pienkone bensaa ja+ 1% 2-T öljyä, eli 3-% seos öljyä bensassa. Ei tarvitse nykiä käynnistin naruja poikki jos seisoo parikin kautta.
 
Jaksatteko "sotkea" vielä 2T-bensat itse vai käytättekö valmista pienkone bensaa. Luulisin että noissa omissa kikottimissa on jo pitkään käyttänyt valmista 2-T bensaa niin koneet on pysyneet ehkä aavistuksen puhtaampina sekä vähemmän "kaasarin" rassausta.
Itse sotkenut yleensä, viiteen litraan desi 2-t öljyä. Joskus ajellut valmiillakin seoksella, en ole mitään isompaa eroa huomannut. Ehkä valmis hieman vähemmän käryää. Toisaalta raivuri työntää pakokaasut selän taakse, eipä niistä ole ollut haittaa.

Teboilin täyssynteettisellä yleensä, välillä Tilhin omalla öljyllä. Yhtään sahaa en koskaan ole onnistunut kiinni leipomaan.
 
Pienkonebensan käryttömyydestä olen itsekkin kuullut, mutta en sitä mitenkään ylivoimaiseksi käryttömyyden suhteen ole huomannut, mutta pientä offtopick, KTM:llä tuli ajettua joskus risiinipohjaisella Shellin öljyllä, ai Jessus kun tuoksui ajokamppeetkin pitkään hyvälle... oi niitä aikoja :love:.
 
Minua on eniten kiinnostanut tuo valmiin 2-T ja 4-T pienkone bensan parempi säilyvyys, se on ollut lähinnä se juttu. Minulla on jopa Ski-doossakin 2-T pienkone bensaa ja+ 1% 2-T öljyä, eli 3-% seos öljyä bensassa. Ei tarvitse nykiä käynnistin naruja poikki jos seisoo parikin kautta.
No juu, sen säilyvyys lisäaineen se vaatii niissä harvemmin käytettävissä .Mutta nyt jo oppoinut senkin, tiedä sitten mikä tulee halvemmaksi tai toimivammaksi. Joskus ennenmuinon bensa pysyi bensana jos sitä tankissa oli.
 
Back
Top