-72 tai -73 varikset söivät kontallaan meidän ja muidenkin peltojen ohria.
-77 oli hyvä vuosi, sen muistan siksi, että palvelin tuolloin eka kertaa kuivaamovahtina.
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
-77 oli hyvä vuosi, sen muistan siksi, että palvelin tuolloin eka kertaa kuivaamovahtina.
Ikarus
Respected Leader
Oli kuitenkin jo tuolloin ilmeisesti lavakuivuri? Säkkejä ei enää tarvinnut kantaa?-72 tai -73 varikset söivät kontallaan meidän ja muidenkin peltojen ohria.
Säkkkikuivuri oli itsensä belsepuupin keksintö.
Lapinukko
Respected Leader
Vihreät on näköjään tosissaan pellonraivausmaksujen kanssa. Hullua sakkia. Kun saavat turvepelloille niin ei siitä kauan mene kun koskettaa kaikkia maapohjia. Ja varmaan menee viljelykin luvalliseksi niin että on anottava ELY-keskukselta saako pellollaan viljellä ja mitä yleensä saa.
YliKoo
Greatest Leader
Pian viis ja puolituhatta kantturaa
Kustaanmiekka
Kenraali
Tea ja Tomi Katila kasvattivat pellollaan 4000 kiloa vesimelonia – ohjeet löytyivät ulkomailta: "En ole koskaan puhunut toisen meloninviljelijän kanssa"'
Tea ja Tomi Katila kasvattivat pellollaan 4 000 kiloa vesimelonia â ohjeet löytyivät ulkomailta: "En ole koskaan puhunut toisen meloninviljelijän kanssa"'
Luonnonvarakeskuksen mukaan moni viljelijä etsii aktiivisesti uusia viljelymuotoja, koska esimerkiksi kotimaisten kasvisten ja vihannesten kysyntä on kasvussa. Tea ja Tomi Katila uskovat erikoiskasvien tuotannon olevan kannattavaa.
yle.fi
Luonnonvarakeskuksen mukaan moni viljelijä etsii aktiivisesti uusia viljelymuotoja, koska esimerkiksi kotimaisten kasvisten ja vihannesten kysyntä on kasvussa. Tea ja Tomi Katila uskovat erikoiskasvien tuotannon olevan kannattavaa.
Mitenköhän maailmankuulu kotimainen (juusto)kumina on pärjännyt tänä vuonna, sateinen elokuu ei ole ollut kyllä optimaalinen? ...korjuuikkunassa todella herkkä karisemiselleTea ja Tomi Katila kasvattivat pellollaan 4000 kiloa vesimelonia – ohjeet löytyivät ulkomailta: "En ole koskaan puhunut toisen meloninviljelijän kanssa"'
Tea ja Tomi Katila kasvattivat pellollaan 4 000 kiloa vesimelonia â ohjeet löytyivät ulkomailta: "En ole koskaan puhunut toisen meloninviljelijän kanssa"'
Luonnonvarakeskuksen mukaan moni viljelijä etsii aktiivisesti uusia viljelymuotoja, koska esimerkiksi kotimaisten kasvisten ja vihannesten kysyntä on kasvussa. Tea ja Tomi Katila uskovat erikoiskasvien tuotannon olevan kannattavaa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan moni viljelijä etsii aktiivisesti uusia viljelymuotoja, koska esimerkiksi kotimaisten kasvisten ja vihannesten kysyntä on kasvussa. Tea ja Tomi Katila uskovat erikoiskasvien tuotannon olevan kannattavaa.
Solidsnake
Respected Leader
RancheriPian viis ja puolituhatta kantturaa
Baltriber
Eversti
Kyllä se tätä tahtia pian karkaa määrä käsistä, nytte jo kolme. Mutta on monipuolinen tää mun karja, Rauha on rekisterissä maidontuottaja, Hulina emolehmä ja Tuula lihantuotantoonPian viis ja puolituhatta kantturaa
Ikarus
Respected Leader
Kuminan puinti on ennen aikaisia ohria. Elokuun alkupuolella kelit oli vielä ok. Oletettavasti saivat ne ennen sateita pois.
Yrittänyt tässä vielä rahtia (urakointia laskuttamalla) puida. Kolmena peräkkäisenä päivänä sade on keskeyttänyt puinnin. Melko epätoivoisen tuntuista hommaa.
Joo... noh nyt on Yle ollut jo vähän liiankin aktiivinen näiden näpertelyjen kanssa, joilla ei ole mitään tekemistä oikean maatalous-bisneksen teossa... espanjalainen vesimelloni maksaa K-kaupan tiskillä 99c. Hohhoijaa...Tea ja Tomi Katila kasvattivat pellollaan 4000 kiloa vesimelonia – ohjeet löytyivät ulkomailta: "En ole koskaan puhunut toisen meloninviljelijän kanssa"'
Tea ja Tomi Katila kasvattivat pellollaan 4 000 kiloa vesimelonia â ohjeet löytyivät ulkomailta: "En ole koskaan puhunut toisen meloninviljelijän kanssa"'
Luonnonvarakeskuksen mukaan moni viljelijä etsii aktiivisesti uusia viljelymuotoja, koska esimerkiksi kotimaisten kasvisten ja vihannesten kysyntä on kasvussa. Tea ja Tomi Katila uskovat erikoiskasvien tuotannon olevan kannattavaa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan moni viljelijä etsii aktiivisesti uusia viljelymuotoja, koska esimerkiksi kotimaisten kasvisten ja vihannesten kysyntä on kasvussa. Tea ja Tomi Katila uskovat erikoiskasvien tuotannon olevan kannattavaa.
Ja onhan näitä nyt ollut vuoden sisään, en tiedä mitä vittuilua tää taas on:
Tunnetko tämän marjan? Terveyspommi saskatoonin kaupallista läpimurtoa on odoteltu jo vuosia
Saskatoonia on viljelty Suomessa jo vuosikausia, mutta se on yhä melko tuntematon suomalaisille.
yle.fi
Syötävien pähkinöiden kasvatusta kokeillaan Suomessa â mukana lajikkeita, joiden viljelyä ei ole ennen pidetty mahdollisena
Pähkinöiden viljelyn uskotaan yleistyvän Suomessa lähitulevaisuudessa.
yle.fi
Pakurikäävän istutus eli ymppäys voi tarjota metsänomistajalle vaihtoehtoisen tavan tehdä tuottoa â Juho Sirviö: "Jopa kymmenkertaistaa puun arvon"
Osa metsänomistajista hakee tuottoa istuttamalla koivuihin pakurikääpää. Istutus tehdään koivun runkoon puutapeilla, joihin on lisätty käävän rihmastoa. Pakurikäävän suurimmat markkinat ovat Aasiassa, mutta myös Yhdysvalloissa on kasvavaa kysyntää.
yle.fi
Nää saatanan kommarit haluaa vain vinoilla. Eivät ymmärrä mistään maahan perustuvasta taloudesta mitään, eivätkä sellaista edes hyväksy.
Jahah! Kuminaa voidaan ymmärtääkseni puida myös ihan tavallisella puimurilla, pitääkö vähän nostaa (onkos se nyt teliä) mutta aikaikkuna on vain päiviä? Ja Suomi on maailman suurin viejä?
(Juusto)kuminahan lienee tattarin lisäksi yksi suomalaisheimojen suurimpia kontribuutioita eurooppalaiseen ruokakulttuuriin (tosin levisi saksilaisalueille todennäköisesti virolaisten rannikkokansojen kautta).
Näiden geeni-markkereita on paikannettu arkeologien toimesta eteläisen Suomen jokilaaksoista pari tuhatta vuotta ennen molempien yleistymistä Keski-Euroopassa, löydettyjen kuorenkappaleiden Hiili-14 -määritysten mukaan.
Me toimme ne Siperiasta.
Toisaalta jos saatte sen pakurikäävän paketoitua (ja markkinoitua) näin nätisti norjalaisille, niin se on 380 euroa kilo... nämä oikeasti myyvät! Mutta ovatkin Kanadasta, NATO-maa... toisaalta Pakuri-Härmä on naapurimaa! Ja meillä on haavikkoja ja koivikkoja aika paljon enemmän kuin naapureilla (pl. Venäjä, Valko-Venäjä jne. = Tsernobyl)...
Eli 250g tota pakurijauhetta maksaa vajaan tonnin NOK, eli vähän vajaamman huntin Eur. Tatanka!
glimja.com
Eli 250g tota pakurijauhetta maksaa vajaan tonnin NOK, eli vähän vajaamman huntin Eur. Tatanka!
Kjøp Vimergy Chaga Ekstrakt | Glimja.no
... ✓ Rask levering med Posten ✓75000+ fornøyde kunder ✓Planter ett tre per bestilling! Kjøp det her!
glimja.com
Ikarus
Respected Leader
Tavallisella puimurilla puidaan. Ei tarvitse mitään ihmeellisiä temppuja, säädöt kohdilleen ja menoksi, se on helppoa puida.
Muistaakseni puimurissa tosi iso puintiväli, kelalla miedosti kierroksia, tuuli pienellä ja pienireikäinen seula.
Korrenjakajat otetaan irti, kumina karisee helposti. Myös laonnostimet oli irti, kerran olen kuminaa puinut. Tosi simppeliä se oli ajaa, helpompaa kuin vilja.
Tienaako sillä jollei se varise? Kuulema siihen ei sovelleta mitään tukiaisia, ainoastaan (maailman=Intia) markkinahintaa, ja suomalainen on siellä kalleinta johtuen eteerisistä öljyistä?
Ikarus
Respected Leader
Paremmin kuin rehuviljalla. Saa se normaalit peltotuet kuten mikä tahansa kasvi. Hyvä myös siinä mielessä, että viljatilan viljelykierrossa katkaisee viljan. Pellon pitää olla kaikin puolin kunnossa, viljelykasvina kumina on vaativa.
Käsittääkseni perustamisen jälkeen ei saada heti satoa. Vasta toisena vuotena. Rikka-aineet on kuminalle kalliita ja kestorikkasvit helposti ryöstäytyy käsistä. Päivänkakkara on kuminan viljelyksessä ongelmallinen. Jos se on päässyt käsistä, puinnissa tulee isoja ongelmia. Kietoo pöydällä pyörivien osien ympärille ja puimurikuskin hermot lepää..
Pitävät suomalaista kuminaa maailman parhaana. Syynä lienee maailmalla viljelyalueella lähes tuntematon erittäin pitkä päivä. Keskikesällä ei kunnolla edes hämärry, työvaloja ei ensimmäisen rehunteon aikaan juhannuskesällä tarvita päivän venyessä pitkäksi.
Näin pohjoisessa ei muualla paljonkaan viljellä. Meillä viljelyn mahdollistaa Golf virta.
Viimeksi muokattu:
Kyrätulli
Majuri
Olen nyt pari kertaa löytänyt kotimaista vesimelonia rismasta ja on kyllä jotain ihan muuta kuin epsanjan mauton ja raaka pazka. On hintakin hieman eri mutta siitä viis. Suomiarbuusi 2,6 € per kg, epsanjalainen 0,89- 1,89 € per kg ja verrokkina Tallinnan rimissä viime viikonloppuna olikohan bulgariialainen 0,35 € per kg.
Kustaanmiekka
Kenraali
Monihan tietää, että Suomessa kasvavien marjojen maku on jotain aivan muuta (koska kasvuolosuhteet ja ilmasto) kuin vaikkapa keski- tai etelä-euroopassa kasvatettujen marjojen maku.
Esimerkiksi Espanjalainen mansikka maistuu suussa puupalalta joka on nopeasti dipattu mansikkamehuun. Ei kiitos.
Jos avasi tuon YLEn jutun kokonaan niin siellä alhaalla kuvatekstissä luki näin:
Kypsänä kotimainen vesimeloni on raikas ja hyvin makea.
Suomen maukkaat marjat tuntien itseäni alkoi kotimaiset melonit kiinnostamaan.
Mielelläni maksan hyvästä mausta, laadusta ja kotimaisuudesta enemmän.
Itse en ole vielä kotimaista melonia päässyt maistamaan mutta aion sen heti tehdä kun siihen tilaisuus koettaa.
Esimerkiksi Espanjalainen mansikka maistuu suussa puupalalta joka on nopeasti dipattu mansikkamehuun. Ei kiitos.
Jos avasi tuon YLEn jutun kokonaan niin siellä alhaalla kuvatekstissä luki näin:
Kypsänä kotimainen vesimeloni on raikas ja hyvin makea.
Suomen maukkaat marjat tuntien itseäni alkoi kotimaiset melonit kiinnostamaan.
Mielelläni maksan hyvästä mausta, laadusta ja kotimaisuudesta enemmän.
Itse en ole vielä kotimaista melonia päässyt maistamaan mutta aion sen heti tehdä kun siihen tilaisuus koettaa.
Kai tiedät että juustokumina ja kumina on kaksi eri asiaa?
Ja erityisolosuhteiden hallitseminen ja taito. Paneppa äkkinäinen väkertämään suomalaisen ilmaston oloissa peltoviljelyä. Yhtään armoa ei kasvukauden pituus anna ja lososateet osuvat joka tapauksessa johonkin saumaan. Suomalainen viljelijä tuntee lohkonsa ja tietää jetsulleen, mitä tehdä milloinkin. Tai olla tekemättä.
Talonpoikaisosaaminen on kehittynyt ties montako tuhatta sataa vuotta. Se on osaamista, jota ei niin vaan koulunpenkillä opita. Ja kun se osaaminen häviää syystä tai toisesta ollaan kyllä ongelmien äärellä, oikeasti.
Hyvä ja tunnettu esimerkki on tuolla naapurissa. Kun Stalin kertakaikkiaan likvidoi kulakit, niin samalla hän onnistui hävittämään maatalouteen liittyvän osaamisen. Vieläkään ei ole aihetta tehdä aaltoja, kun sikäläistä maataloutta kahtelee. Vaikka käytössä on metrin paksuinen multakerros ja monin paikoin sääolot ns. kohillaan joka vuosi.....
Golf-virta mahdollistaa, mutta ei takaa kyllä mitään.
Se minkä takia espanjalaiset taikka alankomaalaiset mansikat eivät maistu miltään johtuu siitä että ovat lajikkeita jotka syödään raakana.
Ne ovat myös jatkuvasatoisia ja tarvitaan runsaasti aineita jotta mahdolliset pöpöt ja ötökät pysyvät poissa.
Suomalaisista mansikoista otetaan korkeintaan kolme satoa ja sitten peltoa pitää joko kesannoida taikka viljellä jotain muuta.
Ensimmäisen sadon marjat ovat kookkaita ja parasta makua.
Espanjan mansikat ovat raakoja syystä että ne sietävät silloin paremmin kuljetusta sekä säilytystä.
Kovempina ne soveltuvat paremmin konepoimintaa.
Pohjoismaiden taikka Baltian mansikat paljoa eroa toisistaan. Suomalaiset ovat kuitenkin parhaita.
Mielellään ostaisi kotimimaisia pensasmustikoita taikka luumuja, mutta hinta estää ostamisen.
Pensasmustikka soveltuu hyvin koneelliseen sadonkorjuuseen. En tiedä käytetäänkö Suomessa tälläisiä lajikkeita?
Avain edullisempaan hintaan, ei niin yllättävää, on tilakoon kasvattaminen. Muutama viesti sitten näimme kuinka hyvin Rannikon tila kannattaa.
Pohjoisimmat suomalaisviljelijät löytyvät Finnmarkista. He ovat suurimmaksi osaksi 1860 - luvun nälkävuosina Suomesta tulleita siirtolaisia.
Ehkä maataloudelle kaikkein vaativimmat olosuhteen ovat Vesisaaressa ja Vuoreijassa. Ei siellä muu ole mahdollista kuin nurmiviljelyyn perustuva karjatalous ja sekin tukien kanssa. Tana Bru:ssa Tine:llä on meijeri. Hiukan tulee matkaa Varangin vuonolta mutta tukiaiset pelastaa. Tenojokilaaksossa on yllättävän paljon talonpoikia. Saattaa hyvin olla heilläkin suomalaiset sukujuuret?
Toinen meijeri on Altassa eli suomeksi Alattiossa.
Ne ovat myös jatkuvasatoisia ja tarvitaan runsaasti aineita jotta mahdolliset pöpöt ja ötökät pysyvät poissa.
Suomalaisista mansikoista otetaan korkeintaan kolme satoa ja sitten peltoa pitää joko kesannoida taikka viljellä jotain muuta.
Ensimmäisen sadon marjat ovat kookkaita ja parasta makua.
Espanjan mansikat ovat raakoja syystä että ne sietävät silloin paremmin kuljetusta sekä säilytystä.
Kovempina ne soveltuvat paremmin konepoimintaa.
Pohjoismaiden taikka Baltian mansikat paljoa eroa toisistaan. Suomalaiset ovat kuitenkin parhaita.
Mielellään ostaisi kotimimaisia pensasmustikoita taikka luumuja, mutta hinta estää ostamisen.
Pensasmustikka soveltuu hyvin koneelliseen sadonkorjuuseen. En tiedä käytetäänkö Suomessa tälläisiä lajikkeita?
Avain edullisempaan hintaan, ei niin yllättävää, on tilakoon kasvattaminen. Muutama viesti sitten näimme kuinka hyvin Rannikon tila kannattaa.
Pohjoisimmat suomalaisviljelijät löytyvät Finnmarkista. He ovat suurimmaksi osaksi 1860 - luvun nälkävuosina Suomesta tulleita siirtolaisia.
Ehkä maataloudelle kaikkein vaativimmat olosuhteen ovat Vesisaaressa ja Vuoreijassa. Ei siellä muu ole mahdollista kuin nurmiviljelyyn perustuva karjatalous ja sekin tukien kanssa. Tana Bru:ssa Tine:llä on meijeri. Hiukan tulee matkaa Varangin vuonolta mutta tukiaiset pelastaa. Tenojokilaaksossa on yllättävän paljon talonpoikia. Saattaa hyvin olla heilläkin suomalaiset sukujuuret?
Toinen meijeri on Altassa eli suomeksi Alattiossa.