Alkaa olemaan kituhipin syystyöt porkkanan kylvöä vaille valmiit, sikälimikäli lorvikatarri tai sääeste iskee, joutaa porkkanat jäädä kevääseenkin.
Hetken meinasi ahdistaa talvivalkosipulin kanssa, lopulta niitäkin tuli vissiin tuhatkunta istutettua eikä se ole yhtään lystiä jos kairalla tarttee istutusreikä tehdä. No nyt ne on maassa ja välilevyt solmussa.
Pekonintaimien kanssa uhkasi tulla myös pari muuttujaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan niiden piti tulla perjantaina, maanantaina soi puhelin jotta pekonit kiitää pohjanmaalta kohti uuttamaata. Lopulta päädyin lipsuttelemaan kesärenkailla jäiseen pakkasyöhön, trailerissa oli sentään talvirenkaat kun kukaan ei näemmä tullut keväällä vaihtaneeksi siihen kesärenkaita. Loppuhyvin ja kaikki hyvin. Paitsi lehmien ja vuohien mielestä, niiden mielestä Laila ja Leila on jotenkin pelottavia. Väittävät että mangalitza on hyvää, selvinnee kunhan noista saadaan porsaita.
Lehmien laidunkausi on vaihtunut talvitarhaan. Kyyttöjen mielestä on puhdasta oikeusmurhaa kun ne pakotetaan ulos joka päivä. Mannerlaatatkin liikkuu sutjakammin kuin nuo. Paistirotuinen vasikka ei ole onneksi samanlainen mielensä pahoittaja, se tepsuttaa kiltisti ja sopuisasti siihen suuntaan mihin käsky käy. Näyttävät nuo kyytöt keränneen melko rotevasti massaa kesän aikana, etenkin tuo maho vanhapiika
Meinaa pientä kriinsintynkääkin lykätä. Lopettavat kylältä maatalouskaupan, eli tulevaisuudessa täytyy vääntäytyä lahteen, kouvolaan tai mäntsälään rehuhankintoja tekemään. Kävin kotivarat kuntoon-hengessä tekemässä rehuhankintoja ja varaistoin ne pihassa joutilaana seisovaan laatikkovammaiseen volvoon. Sattui naapuri tuomaan samaan aikaan hirvimaistiaisia kun siirtelin sitä madallussarjaa autosta toiseen ja totesi kyllähän se tavallaan ihan komiaa on kun on katsastettu rehuvarasto. Meinasin siihen vielä jouluvalot laittaa niin on sitte todellinen silmänilo sekin
Yllättäen syksy on ollut huomattavan vähäongelmainen taloteknisten haasteiden osalta. Ensimmäisillä pakkkasilla sain halkaistua ihan pätevän määrän venttiilejä pihavesistä, tietysti kun samaa virhettä toistaa jokaisena syksynä niin nykyään se menee ihan rutiinilla.
Miehen viikonmittaisen metsästysreissun sain hoidettua melkeen maaliin ilman katastrofeja, sähköpalon havaitsin noin minuuttia ennen kun se kurvasi pihaan. Se on seuraavana ohjelmassa tuo sähköremppa. Täälläpäin on kyllä noi linjat sellasessa jamelissa että päre taitaa tuottaa tasasempaa valoa. Pumputhan täällä kyrvähtää ihan työnään.
Perjantain myrsky satoi tupaan. Piipun pellitys oli antautunut. Ihan perus. Öljypoltinhan nyt tietysti vittuilee ihan huvikseen aina, taitaa olla enempi ominaisuus kuin vika. Kuulema vaihdetaan johonkin ilmalämpövesihärveliin keväällä. Jään ilolla odottamaan uusia ja jännittäviä vikoja ja jään kaipaamaan jumittavien termareiden herkistelyä lihanuijalla.
Se oli tänään vedettävä jo pilkkihaalari päälle että tarkeni ulkona. Ei kiva.