MTK: Lannoitekriisi ja tilojen ahdinko kutistavat Suomen vilja-alaa tuntuvasti – Suomi voi ajautua tuomaan kallistuvaa viljaa ulkomailta
Lannoitepulan vuoksi viljasadosta käydään ensi vuonna ankaraa kilpailua koko Euroopassa. Hinta voi olla Suomelle kova.
Lannoitteiden hinnankorotukset ovat pahentaneet kriisiä, jonka ainekset olivat koossa jo kesällä: märän kevään jälkeen tullut ennätyksellinen hellejakso kuihdutti sadon. Monella tilalla ei ole yksinkertaisesti varaa ostaa kevääksi lannoitteita.
Lannoitteiden hinnat ovat nousseet kaikkien aikojen ennätykseen, ja tuotantokustannusten nousun vuoksi lannoitejätit ovat ajaneet tuotantoaan alas.
Kilpailu lannoitteista käy niin kuumana, että esimerkiksi Tanskassa viljelijöitä on kehotettu saatavuusongelmien riskin vuoksi ostamaan lannoitteita ”millä hinnalla tahansa saa” (MT 27.10.).
Suomessa tilannetta synkistää entisestään tänä vuonna korjattu, paikoin jopa ennätyksellisen heikko sato. Yhdessä lannoitekriisin kanssa se voi johtaa tilanteeseen, jossa Suomi jää suurelta osin voimakkaasti kallistuvan tuontiruuan varaan.
Näin arvioivat MTK:n peltokasvivaliokunnan puheenjohtaja
Esa Similä ja varapuheenjohtaja
Ari-Pekka Kirjonen.
”Suomessa ei ensi vuonna korjata kotimaan tarpeen kattavaa satoa, jos tulevasta sadosta odotettavissa oleva hinta ei kannusta investoimaan sen vaatimiin tuotantopanoksiin. Nyt näin ei ole”, Similä korostaa.
Samaan aikaan pula lannoitteista uhkaa pienentää tuntuvasti ensi vuonna korjattavaa satoa kautta Euroopan. ”Tuonnista voi tulla kallista, eikä viljaa ensimmäisenä Suomeen olla myymässä”, Kirjonen toteaa.
Sekä Similä että Kirjonen ihmettelevät hintoja, joilla ensi syksyn sadon voi tällä hetkellä kiinnittää.
”Ei ole kannattavaa sitoa sillä hinnalla, ei varsinkaan, jos on vielä lannoitteet ostamatta”, Kirjonen toteaa. ”Tarkkana on nyt oltava, millaiseen paperiin nimensä laittaa.”
Syksyn termiinihintoja arvostelee myös MTK:n vilja-asiamies
Max Schulman. ”Ovatko ostajat oikeasti hereillä? Luotetaanko nyt vain siihen, että tarjottu hinta riittää kannustamaan viljelijöitä kylvämään viljaa?”
Toisaalta monella viljelijällä tämän vuoden kokemukset voivat nostaa kynnystä sopimuksen tekemiseen.
”Jotkut viljelijät olivat tehneet sopimuksen kolmasosasta normaalista sadostaan. Kuivuuden takia sato jäikin kolmannekseen normaalista, jolloin sitä riitti hädin tuskin täyttämään sopimus”, Similä kertoo.
Ja kun enempää satoa ei tullut, ei viljelijä päässyt hyötymään syksyllä nousseista hinnoista.
Varsinkin Etelä-Suomen suurilla viljatiloilla tilanne on erittäin vaikea, MT:n haastattelemat MTK:n luottamushenkilöt korostavat.
Vaikka viljan hinta on tällä hetkellä selvästi korkeampi kuin mihin viime vuosina on totuttu, etelän viljelijöitä se ei auta.
”Heikon sadon vuoksi ei ole mitään myytävää, kun sadosta pitäisi vielä säästää siementä kevääksi”, muistuttaa peltokasvivaliokunnan jäsen
Heikki Mäkelä.
Mäkelä itse viljelee Lahdessa. Hänen mukaansa Hämeessä ja kautta eteläisen Suomen sadot jäivät tänä vuonna jopa kolmannekseen keskimääräisestä.
”Suomessa on alueita, joilla esimerkiksi sadan hehtaarin tilalta korjattiin kolme rekallista viljaa. Siitä saatava hinta ei riitä edes siihen yhteen lannoiterekalliseen, joka ensi vuoden kylvöille tarvitaan”, Kirjonen lisää.
Lannoitepulan vuoksi viljasadosta käydään ensi vuonna ankaraa kilpailua koko Euroopassa. Hinta voi olla Suomelle kova.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Lähti eskaloitumaan vauhdilla. Entistäkin painokkaammin suosittelen keväällä pistämään pottuja kasvuun pahan päivän varalle.
Edit, lisätty.
Maatalouden kannattavuus on tänä vuonna romahtanut niin alas, että maanviljelijä Ahti-Pekka Vornasen mielestä ruuantuotantoon on julistettava hätätila. Hänen mielestään nykyinen suomalainen maatalouspolitiikka on tullut tiensä päähän. Vornanen kysyy, että onko nykyinen hallitus se, jonka aikana...
www.maaseuduntulevaisuus.fi