Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Fremen
Greatest Leader
Juu... juustokuminassa on ensimmäinen vuosi sadoton, ja pakurissa mennee 10 vuotta... edelleen ainakin täällä Norjassa saat koivusta ylivoimaisesti parhaan hinnan kun vedät klapeiksi ja myyt esikaupunkien asukeille huoltoasemaverkoston kautta, tai suoramyyntinä. Näin ainakin täällä Oslossa, nyt talvella tuoksuu koivusavu koko vuonossa tuulettomalla pakkaskelillä, mutsikin polttaa tota vaikka on sähkölämmitys. Tosin näillä tämän hetkisillä sähköhinnoilla huoltis-klapi saattaa olla jopa hetkellisesti kilpailukykyinen lämmityksessä?
Sähkön hinta ihan tapissa täällä, tuottajat myyvät nolla-hiili -vesivoimaa Britanniaan minkä ennättävät, ja kesällä ei satanut tarpeeksi.
Fremen
Greatest Leader
Puuttuuko tosta typpeä vai fosforia enemmän? Typpeä ehkä, virtsahan olisi täydellinen maanparannusaine, mutta sen kerääminen karjasta lienee haastavampaa.
Muistan kun kläpinä kustiin itse kasvimaan viereen, toimii. Ja ulkohuussin takana oli aina kaikkien aikojen vittumaisin nokkospusikko!
Fremen
Greatest Leader
Virusten siirtyminen voi olla ongelma.
Urea siinä itsessään kun se ulos tulee elävästä eläimestä/ihmisestä on vähän turhan tykkiä tavaraa lannoitteeksi. Saa sillä kyllä poltettua kaiken kasvavan... oikeaoppinen suhde olisi joku yksi osaa kusta ja 10 osaa vettä. Siinäkin sitten tulee ongelmaksi erilaiset suolat, että ei ihan pitkäaikaisena ja pysyvänä lannoitteena toimi...
Fremen
Greatest Leader
Oho... luulin että ainoastaan guano oli noin tymäkkää tavaraa, niinkuin noilla merimetsojen riivaamilla Saaristomeren saarilla on jo nähty. Kaikki kuolee pystyyn, jopa karaistuneet vanhat saaristomännyt, jotka ovat todennäköisesti nähneet jo Isonvihan ajankin...
Hieman on aikaa botaniikan opeista (pilven viljelystä), mutta se meni jotenkin niin että itsessään se urea ja guano on vähän liian UN2 painoitteista, ja se ei ole kasveille suoranaan kelvollista ravintoa. Hetken päästä maatuessaan se muuttuu UN3:ksi jota kasvi voi käyttää ravinnoksi, olettaen että sitä ei ole liikaa typpimyrkytykseen...
Fremen
Greatest Leader
Tuosta lienee sääntö briteissä että horse manure needs to settle till the next season, eli hevosenlantaa pitää kompostoida se yksi vuoden kausi seuraavaan vuoteen.
Muuten polttaa kyllä kaiken, en tiennyt kylläkään että oma kusi on yhtä tymäkkää, varsinkaan kymmenen oluen jälkeen
.
Fremen
Greatest Leader
Todennäköisesti ei, mutta e-coli on siirtynyt salaatin viljelyssä lannoitteina käytetyistä eläinulosteista suoraan kuluttajiin, eli ihmisiin.
Some strains however, such as Shiga toxin-producing E. coli (STEC), can cause severe foodborne disease. It is transmitted to humans primarily through consumption of contaminated foods, such as raw or undercooked ground meat products, raw milk, and contaminated raw vegetables and sprouts.
E. coli
WHO fact sheet on Enterohaemorrhagic Escherichia coli (EHEC): includes key facts, definition, symptoms, sources, transmission, prevention, WHO response.
Eikös tässä just ollut joku oikeustapaus, missä pellon omistaja oli levittänyt pellolle lietelantaa ja sitten vuokrannut pellin mansikkaviljelijällä. Vuokraaja oli jo istuttanut mansikat, kun kuuli lietelannasta eli ettei saa myydä sen pallon satoa elintarvikkeeksi pariin vuoteen. Sai ymmärtääkseni korvausta.
StepanRudanskij
Respected Leader
Joo, se liittyi luomusäännöksiin.
Ikarus
Respected Leader
Erikoinen maanvuokrakiista puitiin käräjäoikeudessa – Ruokavirasto ja MMM saavat satikutia rikosoikeuden professorilta - Maaseutumedia
Maanvuokrakiista lähti liikkeelle, kun Ruokavirasto tulkitsi, että mansikkaa ei saa kerätä, jos peltoon on levitetty Soilfoodin ravinnelietettä. Maanvuokraaja haastoi vuokraajan käräjille ja vaatii miljoonakorvauksia. Vuokranantaja teki vastakanteen, jossa hän vaatii 1,6 miljoonan korvauksia.
www.maaseutumedia.fi
Lienee tämä tapaus.
Ikarus
Respected Leader
Ei siitä mitään puutu, naudan liete on hyvää tavaraa, kaliumia tulee vähän liikaakin. Sian liete vieläkin tymäkämpää, myös tuoksultaan.
Ympäristötuki sekä nitraattidirektiiivi rajoittaa lietteen käyttömääriä/ha ja yleensä typpeä joudutaan lisäämään pussista, tyypillisesti nurmisadolle 150-200 kg/ha salpietaria. (Lietteen käyttömäärän ollessa noin 30 tn/ha.)
Syyslevityksessä on pienemmät käyttömäärät.
Nitraattidirektiivissä seurataan kokonaistyppeä ja sitä on mahdollista antaa karjanlannassa enintään 170 kg/ha/v. Nitraattidirektiivi koskee kaikkia, niitäkin tiloja, jotka ympäristötukea vai mikä ympäristökorvaus se nykyään on, eivät ole hakeneet.
Liukoisen typen osalta nitraattidirektiivi antaa käyttää hieman isompia typpimääriä kuin tiukemmin raamitettu ympäristökorvaus. Muistaakseni kolme nurmisatoa korjattaessa +50 kg/ha typpeä/v.
Fremen
Greatest Leader
Siis tosta huomattavasta lietteen määrästä lienee 80-90% vettä, vai onko se jotain saostettua kiinteämpää..? 30tn hehtaari tuntuu hurjalta luvulta, toisaalta kärryyn menee varmaan 8-11tn ja sillä ei kyllä hehtaaria ajele, sen verran olen lannan levitystä nähnyt.
Hurjia numeroita.
kolomaittis
Kenraali
Juu kyllä siinä paljon on vain vettä, keväällä meitin pelloille levitettiin runsaat 370 kuutiota lietettä, 20-25kuutiota hehtaarille. Sen lietteen analyysin mukaan siinä 370 kuutiossa oli typpeä 706kg ja fosforia vain 22kg. No se oli kyllä biovoimalan läpi mennyttä tavaraa mutta aika laimeaa tavaraa.
Vaatii se vilja kasvaakseen lisäksi apulantaa noilla määrillä.
kolomaittis
Kenraali
Ihan jatkona omaan kommenttiin en voi vahvistaa kaikkien analyysien tuloksia noin alhaiseksi. Ja kyseessä oli sian lanta.
Mutta lehmän lanta on vieläkin laimeampaa vs. sianlanta.
Fremen
Greatest Leader
Eikö noissa biovoimaloissa lähinnä ne hiiliketjut kehity kompleksisemmiksi, ilmeisesti metaaniksi ihan vähähappisen käymisen kautta, sekä hiilidioksidiksi ja vedeksi? Miten fosfori reagoi tuohon prosessiin, vai oliko sitä jo alun perin vähän?
Fosfori kyllä reagoi aika kipakasti kaiken kanssa, erityisesti hapen, jos saa siihen tilaisuuden...
Täällä Oslossa ovat laittaneet vanhan kaatopaikan päälle pumppaamorakennuksen, josta käymiskaasuja johdetaan putkilla parin kilometrin päässä olevalle Fortumin lämpövoimalle, joka on Oslon alueen toiseksi suurin.
Enimmäkseen molemmat päälaitokset tosin polttavat talousjätettä, koska uusiin kaatopaikkoihin ei ole halua eikä lupia.