Suuri maatalouskeskustelu

Konekäännetty lifehack venäjältä, tiedä sitten toimivuudesta:

Aloin tutkia, kävi ilmi, että ei mädäntyneeseen puoliskoon(komposti) oli kasaantunut kaatuneiden ja keräämiemme kuusien ja mäntyjen neulat. Kävi ilmi, että neulojen fytosidinen (tai mikä se on oikein) toiminta hidasti vakavasti sen mädäntymistä, jonka piti mädäntyä.

Syntyi idea, jonka toteutin heti vaimoni kanssa ja olen käyttänyt sitä 10 vuotta, joten:

Life hack 1: jokaiseen reikään, johon heitämme siemenperunoita, heitämme ripaus pudonneita neuloja. He unohtivat perunat, jotka mädäntyivät räkassa.

Life hack 2: olemme kaiveneet perunoita 10 vuotta kahdella ämpärillä, laitamme kaikki yhteen ämpäriin, toiseen laitamme perunat vain niistä pensaista, jotka haluaisimme "kloonata" (voimakas pensas, paljon mukuloita , mukulat ovat keskimääräistä suurempia ja niissä ei ole näkyviä haavaumia) - nämä ovat tulevaisuuden siemeniä. Tällä lähestymistavalla emme ole 10 vuoteen koskaan vaihtaneet perunalajikkeitamme, siementen "degeneraatio" (kun perunat pienentyvät joka vuosi) on kadonnut kokonaan...
 
Mili kirjoitti:
Konekäännetty lifehack venäjältä, tiedä sitten toimivuudesta:

Aloin tutkia, kävi ilmi, että ei mädäntyneeseen puoliskoon(komposti) oli kasaantunut kaatuneiden ja keräämiemme kuusien ja mäntyjen neulat. Kävi ilmi, että neulojen fytosidinen (tai mikä se on oikein) toiminta hidasti vakavasti sen mädäntymistä, jonka piti mädäntyä.

Syntyi idea, jonka toteutin heti vaimoni kanssa ja olen käyttänyt sitä 10 vuotta, joten:

Life hack 1: jokaiseen reikään, johon heitämme siemenperunoita, heitämme ripaus pudonneita neuloja. He unohtivat perunat, jotka mädäntyivät räkassa.

Life hack 2: olemme kaiveneet perunoita 10 vuotta kahdella ämpärillä, laitamme kaikki yhteen ämpäriin, toiseen laitamme perunat vain niistä pensaista, jotka haluaisimme "kloonata" (voimakas pensas, paljon mukuloita , mukulat ovat keskimääräistä suurempia ja niissä ei ole näkyviä haavaumia) - nämä ovat tulevaisuuden siemeniä. Tällä lähestymistavalla emme ole 10 vuoteen koskaan vaihtaneet perunalajikkeitamme, siementen "degeneraatio" (kun perunat pienentyvät joka vuosi) on kadonnut kokonaan...
Klikkaa laajentaaksesi...
Fytonsidit on kattonimitys kasveja suojaaville öljyille, estävät mikrobien kasvua ja vaikuttavat siten mädäntymiseen. Osa niistä torjuu myös tuholaisia. Mäntyöljyjä sisältävä mäntysuopa on hyvä koristekasvien tuholaisten torjuntaan kuhan käyttää liuotettuna eikä liikaa ettei home iske. Tullut myös tomaatteja sillä suihkittua, mutta vähän häiritsee jääkö kitkerä maku joten salaattiin en ole uskaltanut suihkia. Pitää kokeilla joskus tuota Venäläistä perinne kikkaa, toivottavasti ei tule ryssittyä perunoita.

Osahan on myös suomessa kasvattanut perunoita metsässä , ehkäiseeköhän havumetsäpohja perunan mädäntymistä? Huoltovarmuuden kannalta toki riski lähteä leikkimään kun ei ole varmuutta miten varmasti toimii.
yle.fi

Tiesitkö, että perunoita voi viljellä metsässä? Sotkamolainen Jari Kropsu kokeili erikoista viljelymuotoa ja yllättyi pottujen herkullisuudesta

Peruna-asiantuntijan mukaan metsäperuna on aivan uudenlainen kokeilu.
yle.fi yle.fi
 
Mili kirjoitti:
Konekäännetty lifehack venäjältä, tiedä sitten toimivuudesta:

Aloin tutkia, kävi ilmi, että ei mädäntyneeseen puoliskoon(komposti) oli kasaantunut kaatuneiden ja keräämiemme kuusien ja mäntyjen neulat. Kävi ilmi, että neulojen fytosidinen (tai mikä se on oikein) toiminta hidasti vakavasti sen mädäntymistä, jonka piti mädäntyä.

Syntyi idea, jonka toteutin heti vaimoni kanssa ja olen käyttänyt sitä 10 vuotta, joten:

Life hack 1: jokaiseen reikään, johon heitämme siemenperunoita, heitämme ripaus pudonneita neuloja. He unohtivat perunat, jotka mädäntyivät räkassa.

Life hack 2: olemme kaiveneet perunoita 10 vuotta kahdella ämpärillä, laitamme kaikki yhteen ämpäriin, toiseen laitamme perunat vain niistä pensaista, jotka haluaisimme "kloonata" (voimakas pensas, paljon mukuloita , mukulat ovat keskimääräistä suurempia ja niissä ei ole näkyviä haavaumia) - nämä ovat tulevaisuuden siemeniä. Tällä lähestymistavalla emme ole 10 vuoteen koskaan vaihtaneet perunalajikkeitamme, siementen "degeneraatio" (kun perunat pienentyvät joka vuosi) on kadonnut kokonaan...
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt lyö tyhjää ihan täysillä täällä.
Siis mitä hyötyä on ettei jokin mädänny maassa? Että ne perunat(uudet mukulat) säilyy kauemmin maassa vai mikä?
 
kolomaittis kirjoitti:
Nyt lyö tyhjää ihan täysillä täällä.
Siis mitä hyötyä on ettei jokin mädänny maassa? Että ne perunat(uudet mukulat) säilyy kauemmin maassa vai mikä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ajattelen että ehkä kyse on perunamädän leviämisen estäminen siemenperunasta uusiin mukuloihin.

Kuulostais jotenkin loogiselta.

Siitä innostuneena kokeilin laittaa muutamaan perunariviin neulastupon siemenperunan päälle.

Saa nähdä miten käy.
 
jeppes kirjoitti:
Ajattelen että ehkä kyse on perunamädän leviämisen estäminen siemenperunasta uusiin mukuloihin.

Kuulostais jotenkin loogiselta.

Siitä innostuneena kokeilin laittaa muutamaan perunariviin neulastupon siemenperunan päälle.

Saa nähdä miten käy.
Klikkaa laajentaaksesi...
No juu, toi on ihan järkevä selitys. Ja varsinkin niillä jotka viljelee sitä perunaa samassa maassa vuosi toisensa jälkeen. Sitä on itse tottunut vaihtelemaan sitä perunamaata kun vaihtoehtoja löytyy kun se peruna-ala on pieni.
 
Jos täällä on possuja kasvattavia, niin mitäpä olette mieltä yhden vanhan maatalouskäsikirjan ohjeesta, että jos haluaa oikein silavaista possua, niin kannattaa syöttää perunaa?
 
Vanhassa maatalouskirjassa on varmaankin kasvatettu suomalaisia maatiaispossuja, ne kuoli sukupuuttoon 60-luvulla. Näistä moderneista tehonasuista en tiedä, mutta nuo mangalitzat varmaankin kehittää silavaa verrattain samalla menetelmällä kuin muutkin muinaispossut. Voisin kuvitella että aika ja tanakat hiilarit tekee nasun vyötärölle samantyyppisen ilmiön kuin keski-ikäistyvälle ihmiselle. Nuo tehopossut eivät nauti erityisen pitkästä kasvukaudesta
 
ERAkko kirjoitti:
Sorry itsellesi.
Lueppa rauhassa käyttämäsi viite ja yritä ymmärtää tekstin sisältö. Ohessa kertaus.

"Viljakontit​

Merikontit sopivat mainiosti myös viljansäilytykseen. Erityisesti 9-metriset (30 jalkaa) bulk-konttimme ovat saavuttaneen ison suosion viljakontteina. Tiiviit kontit on suunniteltu esim. jauhemaisten aineiden kuljettamiseen ja ne sopivat viljakonteiksi suoraan ilman sen kummempaa muokkaamista.
9- metrisen bulk-kontin katolla on 5 kpl pyöreää täyttöaukkoa, jotka on tiivistetty siten ettei kosteus pääse sisään luukun ollessa suljettuna. Meillä on myynnissä 9-metrisiä bulk-kontteja kahta eri mallia, joista molemmat sopivat hyvin viljakontiksi.
Pariovellisessa mallissa on etupäässä kokonaan aukeavat pariovet ja takapäässä kippiluukku alareunassa, tyhjennystä varten.
Käyntiovellisessa mallissa etupää on umpinainen ja takapäässä on kippiluukku alareunassa sekä käyntiovi kippiluukun yläpuolella.
Bulk- kontteja on myyty myös lietesäiliöiksi, konttien vahvan rakenteen ja tiiveyden ansiosta ne sopivat hyvin myös lietesäiliökäyttöön."

Nämä bulk-kontit on räätälöity / vahvistettu alunperin tarkoituksenmukaisesti. Eivät ne ole tavallisia merikontteja.
Arvelen, että seinät ja pohja ovat vahvempia ja todennäköisesti "ranka" on vahvistettu esim kehillä ja välipalkeilla tukevammaksi kuin peruskontissa.
Suomenkielinen nimitys lienee "irtotavarakontti", jossa kuljetettava materiaali/kuiva aines joutuu suoraa kosketuksiin kontin seinämän kanssa. Kuormaa ei sidota millään vaan kontin pitää kestää kuormat.

Viljasiilot ovat useimmin pyöreitä juuri siitä syystä, että silloin seinämän materiaali on parhaimmin hyödynnetty.
Tee koe:
1. Ota muoviviivotin ja vedä sitä pituussuuntaan. Ei mene rikki eikä veny niin paljoa että huomaisit. (=vedetty pyöreä seinä)
2. Aseta viivotin pöydän reunalle siten, että painat sitä toisesta päästä pöytää vasten ja pöydän reuna yli menevästä päästä painat sormella kevyesti viivotinta. Se taipuu pienellä voimalla selvästi ja saat sen poikki, jos jatkat. --> Laatikkokontin seinämä taipuu ja lopulta murtuu poikittaiskuormalla, koska se on taivutusta seinämän suhteen.
3. Aseta viivotin poikittain pystyyn ja tue ja kuormita kuten kohdassa 2. Ei taivu niin helposti pystysasennossa (taivutuksen suhteen vahvempi suunta), mutta taipuu kuitenkin ja lopulta murtuu. --> Poikittain kuormitetun laatan / tangon tulee olla korkea taivutuksen kuormituksen suunnassa ts. levyn paksuuden tulee olla suurempi, jos kuorma on taivutusta.
4. Käännä kohdissa 2 ja 3 viivotin "ympäri" eli kuormita viivotinta vastakkaiseen suuntaan. --> käy samoin kuin edellä, joten viivotin / kontin seinä käyttäytyy samoin kummasta suunnasta tahansa sitä kuormitetaan. --> Maahan kaivetun kontin seinämät painuvat sisään samalla tavoin kuin ne pullistuvat ulospäin, jos kuorma on sisällä (esim. jauho, jyvä, neste jne). Maan paine on kuitenkin suurempi (maa on raskaampaa kuin esim. vesi), joten kuormakin on suurempi maahan kaivettuna aikaa myöden.

Tuossa malliksi pyöreä sylinterimäinen säiliökontti nesteen / kaasun yms. kuljetukseen ja ympärillä kontin ranka, jottei säiliö kanna muiden konttien pinokuormia.
Kuvalähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kontti
"
Katso liite: 61718

  • Säiliökonttia käytetään nesteiden kuljettamiseen. Se koostuu säiliöstä ja säiliötä ympäröivästä avoimesta kehikosta.
  • Kuivan massan kuljettamiseen irrallaan käytetään massatavarakonttia (Bulk kontti?). On myös rakennettu autokontteja, eläinkuljetuskontteja ym. tietyn rahdin kuljettamista varten."
Jos kerran kontti kestää hautaamisen, niin miksi talojen perustukset tehdään ~200 - 500 mm paksusta teräsbetonista väliseinin. Eikös sinne kannattaisi upottaa vain hieman konttipeltiä nurkista vahvistettuina, kun perustukset ovat matalampiakin kuin kontit?

Off Topic riittänee jo.
Klikkaa laajentaaksesi...

Laitetaas tänne ihan esimerkkinä että mulla on tavallisia 40 jalkasia HC (high cube, perusversiota vähän korkeampia) merikontteja viljavarastona. Kontit normiasennossa murskepedillä ilman mitään modauksia. Ovipäädyssä kulmatolpissa oli valmiiksi uritus mihin lankutus että tavara pysyy sisässä. Kontilla tilavuutta 76m2, lietsolla saa lähes täyteen, 2-3m2 jää vajaaksi. Kun vetää painavaa liukasta vehnää niin seinät pullottaa reilun 5cm, vaikka niissä on sentään reiluhko kanttaus. Katto on ihan läkkipeltiä vailla kanttia, pitää sateen ja kestää kävellä mutta siinä se sitten onkin. Jos seinä olisi vastaavaa tavaraa niin varmasti pullahtaisi, eikä kestäisi pystyssäkään täyttöä ilman vahvistuksia.

Bulkkikonttia konttikauppias ensin mullekin tarjosi, mutta se on kuitenkin maailman mittakaavassa erikoiskontti ja se näkyy hinnassa, 40 jalkaiset taas sitä peruskonttia jota Emma Maerskit on täynnä, siksi ne oli halpoja kuin makkara. Joku pyöreä komea vaivaton Twister-viljasiilo olisi tietysti ollut kiva, mutta konteissa kuutiovarastohinta on <20%...
 
PSS kirjoitti:
Eikös olekin hienoa, että Suomessa on vahva MTK? Se pitää huolen, että maatalaustuotanto saa runsaasti tukiaisia ja ...

Mihin helvettiin ne tuet oikein menee?
Klikkaa laajentaaksesi...
Edunvalvonta on rankkaa hommaa silläkin puolella :(
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tienasi viime vuonna (2019) 252 343 euroa ansiotuloja
MTK:n ylimmän päättävän elimen, valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen sai ansiotuloja 96 181 euroa ja pääomatuloja 2 542 euroa.
Klikkaa laajentaaksesi...

MTK:n Juha Marttilalla yli 250 000 euron tulot

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajalla Eerikki Viljasella ansiotuloja 96 000 euroa ja metsävaltuuskunnan Mikko Tiirolalla ansio- ja pääomatuloja oli yhteensä 90 000 euroa.
www.maaseuduntulevaisuus.fi www.maaseuduntulevaisuus.fi
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top