Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Justin Case kirjoitti:
Tapanin myrskystä on jo tovi vierähtänyt,itseltä kaatui paljon puita tuolloin,kun tässä vertaa kuvioiden uutta kasvua niin itse harvennetuissa lykkää uutta taimea,yllätys,enemmän kuin myrskyn tekemissä aukoissa,tämä luonnonmukainen aukkojen synty ei tuo riittävästi valoa metsän pohjaan jotta uutta taimea alkaisi kasvaa,jos tätä alkaa odottamaan niin saa vaan perkeleellisen ryjäkasan aikaan,näille saatanan hihhuleille pitää kaikki vääntää rautalangasta että tajuaisivat asian,ja itse en kyllä kannata avohakkuuta,pidän vain metsästä joka on metsän näköinen,ja sellaista pitää hoitaa,myös metsän eläinten ehdoilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Fiksusti hoidetut talousmetsät ovat lajistoltaan monipuolisempia kuin pystyyn lahoavat, mitkä näyttävät nykyisin olevan tavoitteena.

Jätetään sekametsää kasvamaan, katajat riistalle suojaksi, siellä viihtyy riista, marjoja ja sieniä hyvin. Hyvä siellä on reippailla verrattuna näihin hoitamattomiin ryteiköihin.
 
Nargö kirjoitti:
Olisiko niin, että ns. alkuperäiset metsät Suomessa ennen ihmisten tuloa ovat kuitenkin olleet niitä lähes läpitunkemattomia ryteiköitä? Eli sammaloituneita puunrunkoja joita lojuu sinne tänne ja valtavan paksuja pystyssä olevia puita? Ja vasta metsäpalo on tehnyt sen, että uutta taimea on alkanut isommin kasvaa jossain?
Klikkaa laajentaaksesi...
Aika hyvä kuvaus kyllä. Vähän osviittaa puuston määrästä täysin luonnontilaisessa mustikkatyypin metsässä saa kun kuvittelee, että keskimääräisen talousmetsän päätehakkuuasentoinen puusto (300 m3/ha) on kaikki kaadettu maahan sikin sokin ja ovat sinne eri asteissa lahonneet - ja pystyssä on toinen 300-400 m3/ha. Lehtomaisilla kankailla voi olla pystyssä jopa 500 m3/ha. Nykytutkimusten mukaan Suomen metsät eivät ole myöskään niin alttiita metsäpaloille kuin kymmeniä vuosia sitten vielä luultiin, tämä johtuu kosteiden metsänpohjien ja soiden runsaudesta, ja niissä metsäpalot eivät niin helposti pääse etenemään tai laajenemaan. Valopuiden uudistuminen on siis luontaisesti hidasta ja metsät luontaisestikin kuusettuvat voimakkaasti. Tietenkin karummilla pohjilla, missä kuusi ei enää kasva kunnolla, mänty sitten vallitsee ja ne palavatkin helpommin.
 
Nargö kirjoitti:
Olisiko niin, että ns. alkuperäiset metsät Suomessa ennen ihmisten tuloa ovat kuitenkin olleet niitä lähes läpitunkemattomia ryteiköitä? Eli sammaloituneita puunrunkoja joita lojuu sinne tänne ja valtavan paksuja pystyssä olevia puita? Ja vasta metsäpalo on tehnyt sen, että uutta taimea on alkanut isommin kasvaa jossain?
Klikkaa laajentaaksesi...
Heikki Ylikankaan Nuijasota-kirjassa on hyvä kuvaus 1500-luvun suomalaisesta metsästä. Osaltaan syy talonpoikien laajamittaiseen teurastukseen taisteluiden jälkeen oli siinä, että niihin metsiin ei vain yksinkertaisesti ollut oikein menemistä. Tiheät kuusikot olivat hankalia liikkua, etenkin talviaikaan. Se pakotti mahdollisesti metsään paenneet ennemmin tai myöhemmin takaisin kulkureiteille, josta heidät oli helppo saada kiinni. Tietenkin suomalaisetkin ovat tuhansia vuosia liikkuneet metsissä pitkiäkin matkoja, mutta se on vaatinut aina jonkinlaista valmistautumista, etenkin talvisaikaan.

Lisäksi oma osansa oli tietysti myös paniikilla, mutta ei tuon ajan maalainenkaan välttämättä ihan kotonaan korvessa ollut. Topeliuksella on 1800-luvulta kertomus siitä, miten hän kehuu pihakoivua maatilan isännälle ja isäntä taas pitää vastenmielisenä sitä, että metsä tulee niin lähelle asutusta. Siellä oli vielä tuohonkin aikaan (ja täällä Lapissa myöhemminkin) kaiken maailman möttiäisiä.
 
EK kirjoitti:
Heikki Ylikankaan Nuijasota-kirjassa on hyvä kuvaus 1500-luvun suomalaisesta metsästä. Osaltaan syy talonpoikien laajamittaiseen teurastukseen taisteluiden jälkeen oli siinä, että niihin metsiin ei vain yksinkertaisesti ollut oikein menemistä. Tiheät kuusikot olivat hankalia liikkua, etenkin talviaikaan. Se pakotti mahdollisesti metsään paenneet ennemmin tai myöhemmin takaisin kulkureiteille, josta heidät oli helppo saada kiinni. Tietenkin suomalaisetkin ovat tuhansia vuosia liikkuneet metsissä pitkiäkin matkoja, mutta se on vaatinut aina jonkinlaista valmistautumista, etenkin talvisaikaan.

Lisäksi oma osansa oli tietysti myös paniikilla, mutta ei tuon ajan maalainenkaan välttämättä ihan kotonaan korvessa ollut. Topeliuksella on 1800-luvulta kertomus siitä, miten hän kehuu pihakoivua maatilan isännälle ja isäntä taas pitää vastenmielisenä sitä, että metsä tulee niin lähelle asutusta. Siellä oli vielä tuohonkin aikaan (ja täällä Lapissa myöhemminkin) kaiken maailman möttiäisiä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Entisaikaanhan kylät ympärysmaineen olivat lähestulkoon täysin paljaaksi hakattuja, mikä näkyykin usein paikallishistoriikeissa olevista vanhoista kuvista (ja omistakin perintövalokuvista, jos niitä omistaa). Siellä pihassa saattoi olla juuri se yksi puu, ei sen enempää, tammia usein varakkaammissa taloissa etenkin etelämpänä (koska tammet olivat "kuninkaan puita" eli niitä ei saanut itse kaataa, niin mihinkäs muualle sellainen paremmin sopii kuin pihan koristepuuksi, jossa se toimittaa virkaansa haittaamatta metsänkäyttöä, ja tuottaa ehkä terhoja karjan rehuksikin).
 
olen lueskellut paikallisten metsänhoitoyhdistysten historiikin jossa sivutaan missä kunnossa oman kotiseudun metsät olivat itsenäistymisen aikaan. Käytännössä kaikki oli vedetty sileäksi, joko tervaksi, sahatavraksi tai lämmityspuuksi 1800 luvun lopun ja 1900 luvun alun aikana. Vasta 1950-60 saavutettiin taas se, että oli ns kunnon metsää.
 
Heh... Mitä tästä
entisaikojen metsien tilanteesta pitäisi ajatella ja pitäisikö ne metsät vieläkin olla sillä tasolla?

Tietenkin historiaa on hyvä tuntea ettei samoja virheitä toistettaisi.

Nyt vaan mennään se suojelu edellä , ei ne metsät meillä lopu kuten tuolla jotka niitä kovimpaan ääneen ovat vaatimassa ja meitin änkyrät jotka eivät omista eivätkä tahdo omia rahoja likoon laittaa.
 
kolomaittis kirjoitti:
Heh... Mitä tästä
entisaikojen metsien tilanteesta pitäisi ajatella ja pitäisikö ne metsät vieläkin olla sillä tasolla?

Tietenkin historiaa on hyvä tuntea ettei samoja virheitä toistettaisi.

Nyt vaan mennään se suojelu edellä , ei ne metsät meillä lopu kuten tuolla jotka niitä kovimpaan ääneen ovat vaatimassa ja meitin änkyrät jotka eivät omista eivätkä tahdo omia rahoja likoon laittaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minusta metsien tilanteesta pitäisi ajatella sitäkin, että nyt Keski-Suomen uusi tehdas vetää puuta pohjoisen suunnassa jonnekin Pohjois-Savon korkeudelle, jopa Kainuuseen saakka, lännempänä en katsonut karttaa lehdestä tarkemmin. Kemiin rakennetaan uusi tehdas, jonka ostoalue kattaa koko Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, osan Kainuuta ja rannikkoseutua Kalajoelle asti. Tämäkään ei riitä, vaan ostoja Ruotsista on suunniteltu. Nämä alueet menevät siis osin päällekkäin. Kuopioon suunniteltiin uutta tehdasta, mutta se on vissiin jäissä. Mistä sille puut? Pohjois-Karjalastako? Lisäksi Paltamoon pitäisi tehdä pienempi tehdas, mutta minä en oikein ymmärrä, mistä se enää puunsa saa, vaikka tuota Kuopiota ei nyt siis olekaan tulossa.

Eikä siinä, metsäteollisuus on vanha ja hyvä teollisuudenhaara. Mutta ainakin täällä Lapissa tuo jälki alkaa olla aika rumaa. Kun hallitus tarvitsee lisää rahaa, se nostaa Metsähallituksen tuottotavoitetta. Siispä Metsähallitus lyö täällä nurin kasvuiässä olevaa riukumännikköä aukkohakkuina. Nyt kun suojelutavoitteet lyödään pöytään, tilanne on kohta se, että valtio hakkaa pää märkänä keskenkasvuista metsää tehtaille, joille ei riitä raaka-ainetta ja samaan aikaan yksityisten paremmassa kunnossa olevat metsät suojellaan pakolla. Itse olisin nähnyt tässä 2000-luvun kuluessa viisaammaksi investoida valtion varoja vähän pitemmällä tähtäimellä ja ohjata teollisuutta kehittämään hieman korkeampaa jalostusastetta puulle ja jopa mahdollisuuksien mukaan korvata tuotantoa jollain ihan muulla. Olisin tehnyt selkeän jaottelun yksityisten metsiin, joita ohjattaisiin kasvattamaan kestävästi ja tuottavasti niin, että sieltä irtoaisi mahdollisimman paljon esim. rakennustavaraa ja muuta "arvopuuta". Osan valtionmaista olisin varannut suojeltavaksi, jolloin suojelupaine yksityisiltä vähenisi. Sitten loppu valtionmaa olisi varattu puuntuottoon, niille sellutehtaille.

Rahaa olisi käytetty rakennemuutoksen iskujen pehmentämiseen. Nyt pahimmillaan käy niin, että investoidaan ihan vitusti teollisuuteen, jota ei enää voida pyörittää, ainakaan täydellä kapasiteetilla (Kemin tehdas). Ja joo, tiedän että kyseessä ovat yksityiset firmat, mutta miljardiluokan investoinneissa valtiokin on kyllä mukana, etenkin kun rautateitä ja voimalinjoja vedetään. Olisi annettu rahaa vaikka dronejen tai satelliittien tai aurinkopaneelien kehittämiseen ja rakentamisen aloittamiseen. Nimittäin vähän veikkaan, että se eukalyptus eteläisellä pallonpuoliskolla taitaa olla vähän nopeammin kasvavaa kuin mänty täällä napapiirillä.
 
EK kirjoitti:
Minusta metsien tilanteesta pitäisi ajatella sitäkin, että nyt Keski-Suomen uusi tehdas vetää puuta pohjoisen suunnassa jonnekin Pohjois-Savon korkeudelle, jopa Kainuuseen saakka, lännempänä en katsonut karttaa lehdestä tarkemmin. Kemiin rakennetaan uusi tehdas, jonka ostoalue kattaa koko Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, osan Kainuuta ja rannikkoseutua Kalajoelle asti. Tämäkään ei riitä, vaan ostoja Ruotsista on suunniteltu. Nämä alueet menevät siis osin päällekkäin. Kuopioon suunniteltiin uutta tehdasta, mutta se on vissiin jäissä. Mistä sille puut? Pohjois-Karjalastako? Lisäksi Paltamoon pitäisi tehdä pienempi tehdas, mutta minä en oikein ymmärrä, mistä se enää puunsa saa, vaikka tuota Kuopiota ei nyt siis olekaan tulossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toki puutavaran ostoalueet menevät joka tapauksessa hyvin usein päällekkäin, kun metsänomistajat myyvät puuta eri yhtiöille. Nähtävästi puun tarjonta myös joustaa aika paljon, kun 2000-luvulla on lakkautettu monia tehtaita (esimerkiksi pohjoisessa Kemijärveltä, Kemin Ajoksesta ja Kajaanista) ja toisaalta Venäjän puuntuonnin päättymiseen on myös kyetty vastaamaan kotimaisen ja läntisen puun käyttöä lisäämällä.
 
Kun Venäjän sotakorvausten maksaminen Ukrainalle alkaa, voitaisiin osa siitä totetuttaa siten että me hakattaisiin metsiä Venäjältä ja maksettaisiin Ukrainalle.

Kaikki voittaa, ryssäkin saa pienen osan kuitattua tekemättä mitään.

Kuha aatteli :rolleyes:

1666941034112.png
 
Nargö kirjoitti:
Toki puutavaran ostoalueet menevät joka tapauksessa hyvin usein päällekkäin, kun metsänomistajat myyvät puuta eri yhtiöille. Nähtävästi puun tarjonta myös joustaa aika paljon, kun 2000-luvulla on lakkautettu monia tehtaita (esimerkiksi pohjoisessa Kemijärveltä, Kemin Ajoksesta ja Kajaanista) ja toisaalta Venäjän puuntuonnin päättymiseen on myös kyetty vastaamaan kotimaisen ja läntisen puun käyttöä lisäämällä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo. Ostoalueet menee aina päällekkäin. Joskus vain lehdessä pisti silmään tuo kartta ja siinä annettiin ymmärtää, että nuo uudet isot tehtaan myös tarvitsevat suunnilleen kaiken raaka-aineen noilta "omilta" alueiltaan. Kuten jo sanottu, täällä pohjoisessa aukkoa tehdään metsähallituksen mailla jo nyt nuoriin metsiin, että saadaan tikkua tehtaalle ja euroja valtiolle. Entäs sitten, kun se Kemin tehdas valmistuu ja tarve kasvaa? Jostain se suojeltavakin metsä on löydyttävä. Mieluummin näkisin, että valtio saarnatessaan luontoarvojen puolesta, olisi se esimerkin näyttäjä, eikä yksityisomaisuuden kustannuksella toimiva käskyttäjä.

Pahin vaihtoehto mielestäni on, että nyt investoidaan joku miljardi laitokseen, jolle ei hetken päästä enää löydykään tarpeeksi raaka-ainetta täydellä teholla toimimiseen. Mutta toivotaan, että olen tapani mukaan väärässä.
 
EK kirjoitti:
Joo. Ostoalueet menee aina päällekkäin. Joskus vain lehdessä pisti silmään tuo kartta ja siinä annettiin ymmärtää, että nuo uudet isot tehtaan myös tarvitsevat suunnilleen kaiken raaka-aineen noilta "omilta" alueiltaan. Kuten jo sanottu, täällä pohjoisessa aukkoa tehdään metsähallituksen mailla jo nyt nuoriin metsiin, että saadaan tikkua tehtaalle ja euroja valtiolle. Entäs sitten, kun se Kemin tehdas valmistuu ja tarve kasvaa? Jostain se suojeltavakin metsä on löydyttävä. Mieluummin näkisin, että valtio saarnatessaan luontoarvojen puolesta, olisi se esimerkin näyttäjä, eikä yksityisomaisuuden kustannuksella toimiva käskyttäjä.

Pahin vaihtoehto mielestäni on, että nyt investoidaan joku miljardi laitokseen, jolle ei hetken päästä enää löydykään tarpeeksi raaka-ainetta täydellä teholla toimimiseen. Mutta toivotaan, että olen tapani mukaan väärässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mietin sitä, että kun ennen Lapissa oli kolme isompaa laitosta jotka söivät kuitupuuta (Kemijärvi, Ajos ja Karihaara) ja jatkossa on yksi todella iso laitos (Karihaara), niin onko puun kokonaiskulutuksessa lopulta niin isoa eroa?
 
Nargö kirjoitti:
Mietin sitä, että kun ennen Lapissa oli kolme isompaa laitosta jotka söivät kuitupuuta (Kemijärvi, Ajos ja Karihaara) ja jatkossa on yksi todella iso laitos (Karihaara), niin onko puun kokonaiskulutuksessa lopulta niin isoa eroa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuokin on totta. Venäjän tuonti on kuitenkin nyt pois pelistä. Mutta kuten sanottu, voin hyvin olla väärässä.
 
Kyllä valtio asustaa nykyään omia talousmetsiään niin törkysesti, että siinä ei ole päätä eikä häntää. Pehmeät maat ryvetään sulan aikana, kuusikoissa porkataan harvennukset niin että jäljelle jäävistä on juuret varmasti täysin silppuna. Kaiken kruunaa nevojen keskeltä metsäsaarekkeiden hakkuut. saman verran on suohon upotettu kuitupuuta kantavaksi ajouraksi kuin siitä saaresta on saatu hakattua. Ei kukaan yksityinen omia maitaan asu tai antaisi asua tuolla tavoin. Jos omaa metsää hoitais tuollallailla niin tulis pappavainaa vielä haudan takaa kurmoottamaan.
Muuta syytä en tälle keksi kuin noiden uusien tehtaiden tarpeet, hakataan kaikki mahdollinen mahdollisimman aikaisin. Samaan aikaan kun ennallistetaan lintusoita niin parturoidaan kankaat ympäriltä ja vedetään sellaset kanavat suojelemattomalle suolle ettei siitä pääse yli kuin veneellä. Vaikka itsestä ei vihreää aatetta löydy niin kyllä tuollanen paskominen ihan rehellisesti kyrsii katsella.
 
Ikarus kirjoitti:
Fiksusti hoidetut talousmetsät ovat lajistoltaan monipuolisempia kuin pystyyn lahoavat, mitkä näyttävät nykyisin olevan tavoitteena.

Jätetään sekametsää kasvamaan, katajat riistalle suojaksi, siellä viihtyy riista, marjoja ja sieniä hyvin. Hyvä siellä on reippailla verrattuna näihin hoitamattomiin ryteiköihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tästä saa muuten itse käymällä vähän tuntumaa miten muinaiset esi-isämme joutuivat rytyämään näitä joen penkkoja yläsuuntaan... Vantaan kaupungin matkailuväki piirtää soman kuvan tosta Pitkäkoskesta, mutta mainittu Helsingin puoleinen "jylhä" alue on pääkaupunkiseudun ainoata ikimetsää ja meno sen arvoista... siitä ei Erkkikään mene rinkka selässä vapaaehtoisesti ainakaan. Käskemällä ehkä onnistuu, jos edestä johdetaan... täynnä massiivisia poikkikaatuneita petäjiä ja muita lahopuita ja muuta perustavanlaatuista vittuilua.
Ja todellakin: täynnä.

www.vantaa.fi

Pitkäkosken luonnonsuojelualue

Pitkäkoski on suojeltua Vantaanjokivarren runsasravinteista lehtoa, jossa kasvaa yli 100-vuotiaita kuusia ja rauduskoivuja.
www.vantaa.fi www.vantaa.fi


R.261e9dc39edf816d9054d10d452c6a25
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top