Suuri maatalouskeskustelu

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
ohjois-Karjalan ihmiset käy susien seassa kuumana kuin hiilihangon koukku. Luke pyyhkäisi petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamilla havainnoilla p*r***tään. Jospa järki voittaisi, vaan tiukille tämä näkyy ottavan.
Lähtökohtana näyttää olevan se, että nimenomaan JÄRKI EI voita hevin. Tajusin vuosia sitten, että näissä asioissa palataan järkevään päiväjärjestykseen vasta sitten, kun sattuu dramaattisia ihmisvahinkoja. Valitettavasti.

Jälkeenpäin on helppo havaita, miten taitavasti tutkijakaarti hoiteli pestinsä ja takasi jatkuvuuden omalle työlleen. Nuoria ihmisiä osattiin vetää mukaan ja pitämään älämölöä Golgatalla eli Helsingissä.

Uskokaa, kun wanha sanoo: susi pitää saada samanlaisen pyyntiluvan piiriin kuin on hirvikin. Kun siitä tehdään lupariistaa syntyy intressi valvoa metsästysalueita, jonka hoitavat metsästäjät. Kuten hirvenkin kohdalla tapahtuu. Salametsästäjien löytämä ekologinen lokero täyttyy näin muodoin. Nykyisin virkamiesvoimin salajahteja ei tasan taatusti saada loppumaan....ja osa metsästäjistä paskat nakkaa asialle, joka ei heille kuulu. Jos susi olisi lupariistaa, asia olisi toinen.

Asiaa tuntemattomille sanottakoon, että merkittävä salametsästys aiheuttaa ilman muuta laillisten lupien menettämisen.

Susikanta kestää kohtuullisen verottamisen aivan mainiosti. Metsästäjien kouluttaminen tulee myös kysymykseen: on opittava erottamaan edes jollain tapaa yksilöt, jotka haiskahtavat koirasusilta ja ne ensisijaisesti veks. Ja silkkaa lupien lukumäärää on turha tihrata: kunnollinen paimentaminen dramaattisin muodoin saa aikaan susissa ihmispelkoa. Ja tuo ihmispelko suojaa myös koiria.

Itä-Suomessa on jo alueita, joista susien luontainen riista on todella vähissä. Oletan, että tästä Onnesta alkaa muukin Suomi saada osansa. Susihan ei jää odottamaan nälkäkuolemaa: se pyhkii kesäkelissä viikon mittaan melkoisen pätkän maisemia....
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Valokuvaaja telttaili kaksi kesää Lapissa hevoslauman keskellä, tuloksena ainutlaatuisia kuvia
Hevoset06:00Tuulikki Viilo http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...kellä-tuloksena-ainutlaatuisia-kuvia-1.171537
Yhdeksän suomenhevosen lauma eli saarella Rovaniemen kupeessa, niin myös Minna Kulmala.
http://minnakulmala.com/portfolio-items/island-of-horses/

 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Facebookissa tänään.

TALVI- JA JATKOSOTA JA SUOMENHEVONEN

Vuonna 1939 oli maassamme vajaat 400 000 hevosta. Hevoset olivat pääsääntöisesti rodultaan suomenhevosia.

Puolustusvoimien rauhanajan joukoilla oli syyskuussa 1939 käytössään 4700 hevosta, mutta vain 130 kuorma-autoa. Kohta sodan alettua armeijan palvelukseen otettiin siviilistä 72 000 hevosta, joista sodassa kuoli noin 7000.

Talvisodan aikaisessa jalkaväkirykmentillä muutoin oli yksi henkilöauto ja kaksi moottoripyörää sekä 500 hevosta. Että silleen.

Ennen jatkosotaa otettiin puolustusvoimien käyttöön 35 000 hevosta armeijan omien 9500 hevosen lisäksi. Sodan aikana otettiin vielä lisää 15 000 hevosta. Yhteensä jatkosodassa menetettiin noin 15 000 hevosta. Sotasaaliina saatiin yli 12 000 hevosta, joista suuri osa oli huonokuntoisia.

Hevosia oli kaikissa aselajeissa. Vielä talvisodassa Suomella oli ratsuväkikin, joka kylläkin kävi jatkosodassa tarpeettomaksi. Tykistö kuitenkin liikutettiin osaksi hevosvoimin ja juuri tykistöhevoset olivat kaikkein alttiimpia tappioille, koska ne olivat 6 – 8 hevosen valjakkona tykkien edessä helppo maalitaulu ilmakeskityksille.

Huolto oli joka aselajissa hevosista pitkälti riippuvainen. Hevosten mukana kulki etulinjoille ruokaa, ammuksia ja postia, ja sieltä takaisin haavoittuneita ja kaatuneita. Kaikenmaailman metsä-, suo- ja tunturimaastossa huolto toimi hevosten ja purilaiden tai kantosatuloiden varassa.

Varsinkin hyökkäysvaiheen aikana 1941 hevonen joutui sekä ratsuna että ajojuhtana maastollisesti vaikeisiin tilanteisiin. Ratsuväenprikaatinkin hyökkäysura kulki yleensä tiettömien taipaleiden, soiden ja kivikkoisten metsien läpi, jolloin ratsain oltaessa oli jalkauduttava ja ajohevosille tehtiin purilaat.

Kantosatuloita hevosten kanssa käytettiin menestyksellä raskaan aseistuksen kuljettamiseen sekä muonan kuljetukseen. Talvella Itä-Karjalassa saivat hevoset hälytyksen sattuessa vetää auraamattomilla teillä perässään 2-4 hiihtäjää, aseet vedettiin ratsuhevosen perässä ahkiossa.

Tilastolähteet:
SKS KRA HS 3 : Pohjanpää. 1975.
hevostietokeskus.fi/

.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Isä kyseli oli joskus, että kannattaisiko ostaa sirpaloituneesta perintötilasta metsää itselle. YHdestä mafiaelokuvasta muistan lauseen kuinka gansteri sanoi ,että kannattaa aina omistaa maata koska se ei tällä pallolla lisäänny. Nykyisin olen eri mieltä. Ei kannata omistaa mitään, joka on "helposti" verotettavissa.

Talvivaaran osakkeistakin tuli kehotettua, että älä osta. Kauppalehden yhden ketjun puheista viisastuneena.

Metsä
Puuntuottaja-professorin synkkä ennustus Ilkassa: Kiinteistövero tulee vielä metsällekin
Metsä08:29Henrik Schäfer http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...inteistövero-tulee-vielä-metsällekin-1.171915
Ennustus perustuu kahteen seikkaan: Valtion haluun laajentaa veropohjaa ja veronkeruun helppouteen Metsään.fi -palvelun avulla.

Emeritusprofessori, metsänomistaja Matti Kärkkäinen ennustaa Ilkan haastattelussa kiinteistöveron ulottuvan vielä metsämaahankin.

Kärkkäinen ei usko veron toteutuvan vielä nykyisen hallituksen aikana.

Talouspoliittiset neuvot kehottavat veropohjan laajentamiseen. Metsän kiinteistöveroa onkin politiikassa väläytelty toistamiseen.

Aiemmin metsän kiinteistöveroa on pidetty vaikeana toteuttaa, koska metsän arvon määrittäminen veron perustaksi on työlästä ja kallista.

Kärkkäisen mielestä nykyjärjestelmät tekevät veronkeruusta helppoa.

"Nyt sähköinen Metsään.fi -järjestelmä mahdollistaa veron tarkan kohdentamisen. Sieltä katsotaan, paljonko on puuta ja mikä metsätilan arvo on kiinteistöveron pohjaksi", Kärkkäinen ennustaa.

Kärkkäinen sanoo haastattelussa myös, että metsä on nyt niin kallista, että "raha on tuottavampaa sijoittaa metsien hoitoon kuin uuden metsämaan hankkimiseen".

Ilkka: Metsien laiska pääoma liikkeelle
 

Talvela

Ylipäällikkö
Isä kyseli oli joskus, että kannattaisiko ostaa sirpaloituneesta perintötilasta metsää itselle. YHdestä mafiaelokuvasta muistan lauseen kuinka gansteri sanoi ,että kannattaa aina omistaa maata koska se ei tällä pallolla lisäänny. Nykyisin olen eri mieltä. Ei kannata omistaa mitään, joka on "helposti" verotettavissa.

Talvivaaran osakkeistakin tuli kehotettua, että älä osta. Kauppalehden yhden ketjun puheista viisastuneena.
Metsän verottaminen lopettaa jokamiehenoikeudet.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Metsän verottaminen lopettaa jokamiehenoikeudet.
Paluuta vanhaan, wikistä:
Vuoden 2005 loppuun asti oli voimassa pinta-alaverotus, jossa metsän tuottoja verotettiin vuosittain metsän pinta-alaan perustuvasti. Tiettyjen vähennysten jälkeen jäävä tulo lisättiin omistajan muihin tuloihin verotettavaksi. Aikaisemman metsän laskelmallisen tuoton perusteella tapahtuneen verotuksen toimeenpanemiseksi jaettii Suomessa metsämaa veroluokkiin, joista kallein oli IA-luokan metsä. Lehdot yhtä IB-luokkaan kuuluvaa poikkeusta lukuun ottamatta kuuluivat IA-metsäveroluokkaan.

Poistetaan sitten nykyinen myyntiverotus. Jos ei, metsänomistajaa ruoskitaan sitten sillä varalla, että kaikki myytävä puu pois ja kannokot voi lahjoitaa vaikka SPR:lle tai seurakunnalle.:)
Uudistaminen maksaa nimittäin päätehakkuun jälkeen hunajata.
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Ei kannata omistaa mitään, joka on "helposti" verotettavissa.
Metsän verottaminen lopettaa jokamiehenoikeudet.
Poistetaan sitten nykyinen myyntiverotus.
@miheikki on kovin oikeassa, kun katsoo kehityskaarta edeltävän 30 vuoden ajalta. Verotuksen automaatio ja sähköisten perustietorekisterien kehittyminen on poliitikoille aivan liian houkutteleva yhdistelmä. Vaikka olenkin vasta keski-ikäinen otus, olen saanut ihan omakohtaisesti kokea sekä harrastuksiin liittyvän hallinnon monimutkaistumisen että kustannustason nousun - erityisesti verotukseen liittyen. Sama seuraa viittana myös asiapuolella.

Tyly totuus on se, että oikeudenmukaisuus tai ohjaavuus jäävät täysin fiskaalisten perusteiden - eli julkishallinnon persaukisuuden, rakenteellisen alijäämän ja velkaisuuden - alle. Maan ja metsän verotus ei ole poikkeus tästä pääsäännöstä, eikä tilanteeseen tule muutosta ennen kuin "joku" saneeraa julkishallinnon ja työmarkkinat. Tällä hetkellä todennäköisin kandidaatti on IMF siipimiehineen, mutta toki palstan teemaa mukaellen voisi ajatella että Leningradin oblastin hallinto osaisi sen hoitaa yhtä lailla. Suomi on ajanut itsensä nurkkaan, ja vaikka vielä ei olekaan ruskaa pakkasessa niin pelikirjasta revitään kyllä sivuja hyvää tahtia.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tässä tapauksessahan valtio on se "kasakka, joka ottaa sen mikä on löysästi kiinni..."
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Muutama vuosi takaperin kokeiltiin mummulassa kuivaheinäntekoa ampumalla heinä korkeuksiin, jossa se kuivaa alastullessaan, :)

 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Osallistuin bioenergia- alan kurssille muutamia vuosia sitten. Yhtenä tehtävänä oli laskeskella rekkakuormien energiapitoisuuksia hakkeelle. Laskurissa kävi selvästi esille se, että tuoreesta hakkeesta saa enemmän energiaa irti kuin kuivatusta. Kursilla oli tästä puhetta. Nyt pyörä on keksitty uudestaan. :)

Uskomukset päälaelleen– tuore puu palaa kuivaa paremmin
Talous05:00Jouko Kyytsönen
Kotisaunan pesään ei märkää puuta kannata laittaa, mutta suurissa lämpölaitoksissa tuoreesta puusta saadaan kaikki tehoaineet irti.

Tuoreesta puusta irtoaa energiaa uudella suomalaisella tekniikalla jopa kymmeniä prosentteja enemmän kuin pitkään kuivuneesta puusta. Lisäksi puu palaa puhtaasti.

Tiedon uskotaan mullistavan tulevaisuudessa energiapuun käytön.

Täysin kaikkia aikaisempia käsityksiä vastaan oleva asia havaittiin viime talvena Kauhavan kaukolämpölaitoksella. Laitoksella poltettiin vahingossa pelkästään kaatotuoretta haketta. Toimitusjohtaja Ari-Matti Mattila huomasi, että kyseinen erä palaa aivan puhtaasti ja tuottaa energiaa roimasti enemmän kuin normaalisti käytetty vanhempi hake.

Nyt ilmiötä tutkitaan työryhmässä, johon kuuluvat muun muassa kemian professori Raimo S. Timonen ja emeritusprofessori Jouko Laasasenaho Helsingin yliopistosta sekä Risto Lauhanen Seinäjoen AMK:sta. Työryhmän puheenjohtaja on Alpo Kitinoja Vaasan yliopistosta.

Kitinoja tiivistää tehokkaan palamisen kahteen asiaan: Ensinnäkin tuoreessa talvipuussa on enemmän energiaa kuin kuivassa. Toiseksi tekniikka on kehittynyt niin, että lämmön talteenotossa saadaan höyrystymisenergia käytettyä kokonaan hyödyksi.

Työryhmä ennakoi, että energiatehokkuutta pystytään uusilla menetelmillä parantamaan 10–30 prosenttia.



Timosen mukaan talvipuun palamistehokkuuteen on useita syitä, joita kaikkia ei vielä tiedetä.

”Tuoreessa puussa on paljon erittäin energiapitoisia aineita, jotka haihtuvat veden mukana puun kuivuessa. Näitä ovat esimerkiksi pihkan osa-aineet, isopreemit ja terpeenit.”

Timosen mukaan talvella kaadettu puu on parempaa myös sen vuoksi, että kesällä korjattu lahoaa sopivassa lämmössä vauhdilla ja menettää lämpöarvoaan rajusti muutamassa kuukaudessa, kun bakteerit hajottavat puuta. Erityisesti lehtipuu on herkkä lahoamaan.

Työryhmä arvioi, että rangat menettävät lahotessaan kasassa lämpöarvoaan vuodessa 20–30 prosenttia.

Kauhavalla havaittiin, että tuore hake paloi puhtaammin kuin kuiva.

Timosen arvion mukaan asia liittyy siihen, että 800–1 000 asteen lämpötilassa puu ei käytä ylimääräistä happea, joka jäähdyttäisi palamisprosessia.

Kaikki käytössä oleva happi kuluu eikä häkää tule juuri lainkaan.

Palamiseen liittyy paljon sellaista, mitä ei tiedetä. Timonen arvelee, että hehkuva hiili pystyy hajottamaan vedestä vetyä, joka muodostaa hapen kanssa räjähtävän yhdisteen ja lisää tehokkuutta.



Lämpölaitoksiin on kehitetty uudenaikainen lämmön talteenottolaitos. Puun palaessa höyryyntymiseen kulunut energia saadaan lähes kokonaan talteen, kun höyry tiivistyy pakokaasujen lämmönvaihtimessa.

Lämmönvaihtimeen tulevan viileän veden täytyy olla tarpeeksi kylmää, jotta pakokaasujen höyry tiivistyy vedeksi. Uusissa laitoksissa käytetään lämpöpumppua viilentämään kaukolämpökierrosta takaisin tulevaa vettä.

Kauhavan laitostoimittaja on KPA Unicon ja siihen kuuluva lämmön talteenotto on Caligo Industrian kehittämä.

KPA Unicon on Pekka Kovasen perustama ja pääosin omistama yritys, jonka pääpaikat ovat Pieksämäellä ja Kiuruvedellä.

Kauhavan 10 megawatin lämpölaitos valmistui jouluna 2015. Hinta oli viisi miljoonaa euroa plus perustustyöt.

Kitinojan mukaan työryhmällä on meneillään kaksi tutkimushanketta. Nyt käynnissä olevassa Kakku- eli kannolta kukkaroon -hankkeessa etsitään teoriapohjaa Kauhavalla jo käytännössä todetulle ilmiölle.

Nykyisin energiaranka makaa kasoissa usein vuoden tai ylikin, jolloin lämpöarvoa menetetään rajusti. Lahoamisessa ilmaan pääsee pelkästään metaania, mikä on paljon hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu.

Kaatotuoreen puun haketus säästää pääomaa, jota makaa hakekasoissa miljoonia euroja.

Kitinoja huomauttaa, että ulkoa kastuneen märän puun poltto on eri asia kuin tuoreen puun. Lisäksi poltto onnistuu vain isoissa yli kolmen megawatin kattiloissa.

Ensi vuonna työryhmä aloittaa Tuohi-tutkimuksen, jossa tutkitaan käytännössä, mihin aikaan vuodesta puu kannattaa kaataa.

 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Osallistuin bioenergia- alan kurssille muutamia vuosia sitten. Yhtenä tehtävänä oli laskeskella rekkakuormien energiapitoisuuksia hakkeelle. Laskurissa kävi selvästi esille se, että tuoreesta hakkeesta saa enemmän energiaa irti kuin kuivatusta. Kursilla oli tästä puhetta. Nyt pyörä on keksitty uudestaan. :)
Sinällään ihan järkeenkäyvää, että kuivuneesta puusta bakteerit ovat kerenneet syödä osan ainesosista ja ihan järkevä arvaus olisi, että ne on juuri ne "maukkaimmat" osat. Myöskin se arvaus, että tuo polttoprosessi on kylliksi voimakas, että se irrottaa vedestä vetyatomit on ihan mielenkiintoinen.

Mutta kun ekana luin noita otsikoita, niin arvelin kyse olevan siitä, että hieman kosteammat palokaasut siirtäisivät lämpöä helpommin. Tai itseasiassa sehän sanookin tuossa sellaista, mutta se johtuu nimenomaan erityisestä lämmönsiirtimestä.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Laskurissa kävi selvästi esille se, että tuoreesta hakkeesta saa enemmän energiaa irti kuin kuivatusta. Kursilla oli tästä puhetta. Nyt pyörä on keksitty uudestaan. :)
Isoissa lämpövoimaloissa palaa vaikka vesi, mutta käytännössä pienissä maatila kokoluokan laiteissa (50-100 kw) ei.
http://www.saatotuli.fi/product.asp?sua=2&lang=1&s=208&nav=2001001
Erään valmistajan hakesyöttimen pohja + palopää, 40 kw.^
Teho ei kostealla hakkeella pienissä laitoksissa talvella riitä. Kosteaa haketta saattaa joutua ''boostaamaan'' jollain, vaikka polttoöljyllä.

Nuo linkissä olevat laitteet ovat varsin toimintavarmoja sekä luotettavia. Pienen tehontarpeen aikaan, kesällä, hake saakin olla kosteaa, takatuli ei lähde kostealla hakkeella
syöttimen putkeen hiipimään.. vaikka lähtisi, noissa on takatulen esto ja vesisuihku sammuttaa varastosiiloon menossa olevan tulen.
Sen jälkeen on pientä puuhastelua laitoksen uudelleen käynnistämiseksi. Jos hake on liian kuivaa kesällä, sitä kannattaa jopa vesiletkulla noiden takatulitalkoiden estämiseksi
kastella. Talvella hake ei ole koskaan liian kuivaa.

Näppituntumalla sanoisin näissä pienissä laitoksissä tehoa lähtevän parhaiten ''uudesta'' mutta suht. kuivasta puusta.
Esim. vuoden peitettynä tuulisella paikalla kuivaneesta kasasta.
Pinossa pari vuotta ilman peittämistä olleesta puuläjästä haketetusta hakkeesta ei enää kuivanakaan tehoa hyvin lähde.
Etenkin jos kyseessä on lehtipuu. Koivu on ''valmista'' (lahoa) jo vuodessa ilman rankapuu kasan peittämistä.
 

TBman

Ylipäällikkö
Isoissa lämpövoimaloissa palaa vaikka vesi, mutta käytännössä pienissä maatila kokoluokan laiteissa (50-100 kw) ei.
http://www.saatotuli.fi/product.asp?sua=2&lang=1&s=208&nav=2001001
Erään valmistajan hakesyöttimen pohja + palopää, 40 kw.^
Teho ei kostealla hakkeella pienissä laitoksissa talvella riitä. Kosteaa haketta saattaa joutua ''boostaamaan'' jollain, vaikka polttoöljyllä.

Nuo linkissä olevat laitteet ovat varsin toimintavarmoja sekä luotettavia. Pienen tehontarpeen aikaan, kesällä, hake saakin olla kosteaa, takatuli ei lähde kostealla hakkeella
syöttimen putkeen hiipimään.. vaikka lähtisi, noissa on takatulen esto ja vesisuihku sammuttaa varastosiiloon menossa olevan tulen.
Sen jälkeen on pientä puuhastelua laitoksen uudelleen käynnistämiseksi. Jos hake on liian kuivaa kesällä, sitä kannattaa jopa vesiletkulla noiden takatulitalkoiden estämiseksi
kastella. Talvella hake ei ole koskaan liian kuivaa.

Näppituntumalla sanoisin näissä pienissä laitoksissä tehoa lähtevän parhaiten ''uudesta'' mutta suht. kuivasta puusta.
Esim. vuoden peitettynä tuulisella paikalla kuivaneesta kasasta.
Pinossa pari vuotta ilman peittämistä olleesta puuläjästä haketetusta hakkeesta ei enää kuivanakaan tehoa hyvin lähde.
Etenkin jos kyseessä on lehtipuu. Koivu on ''valmista'' (lahoa) jo vuodessa ilman rankapuu kasan peittämistä.
Joo. Koivu lahoo helposti jollei sitä aisata ja nosteta irti alustastaan...
Sillai minä teen puita, että kun kaadan, pyrin kaatamaan siten, että jää irti maasta ja karsin latvaanpäin, palatessa aisaan laipankärjellä mahdollisimman selkeät siivut molemmin laidoin puuta... Yhdellä kävelyllä saa monta kärpästä, mutta minähän olen niin umpilaiska muutenkin :D
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kuva omalta hakepuu kasalta, otettu tunti sitten.
Kourallinen sekapuuta, jossa latvuksia ja myyntiin kelpaamatonta pientä säippää menossa kasaan kuivamaan.
Läjän alla telapuut, puut eivät ole maassa kiinni. Katan kasan keväällä ja hakkeeksi joskus vuoden päästä.

Ensiharvennuksen oheistuote. Oma hommansa on nuo säipät kerätä, mutta niillä lämpenee huusholli ja metsä jää siistiin kasvukuntoon.
 

Liitteet

Mitäpä jos kaataisi puun talvella, pistäisi haloiksi ja varastoisi sen jonkinlaiseen tyhjiökonttiin? Säilyttäisikö puutavara silloin paremmin sen 10-30% lämpöarvobonuksensa? Tai jos puun bakteerit ovat ongelma, niin voitaisiinko ne vaikka säteilyttää kuoliaaksi? Tai upottamalla halot puhtaaseen etanoliin tai muuhun antiseptiseen liuokseen usean tunnin ajaksi? :)
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
Muutama vuosi takaperin kokeiltiin mummulassa kuivaheinäntekoa ampumalla heinä korkeuksiin, jossa se kuivaa alastullessaan
Ideana varmasti melkoinen. Jos saisi heinäsuihkun käymään puolessa kilsassa taivaalla ja tulemaan takaisin niitylle, niin olisihan se jo puolikuivaa laskeutuessaan kedolle. :cool: Eikä tarvitsisi pöyhiä lainkaan ekaa vetoa, kyllä se sen verran hajallaan köhöttäisi.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
Mitäpä jos kaataisi puun talvella, pistäisi haloiksi ja varastoisi sen jonkinlaiseen tyhjiökonttiin? Säilyttäisikö puutavara silloin paremmin sen 10-30% lämpöarvobonuksensa? Tai jos puun bakteerit ovat ongelma, niin voitaisiinko ne vaikka säteilyttää kuoliaaksi? Tai upottamalla halot puhtaaseen etanoliin tai muuhun antiseptiseen liuokseen usean tunnin ajaksi?
Wanha kansa hakkasi halkotarpeet ennen wanhaan aina talvella, olikohan vielä niin, että ennen maaliskuuta piti olla rungot pötkällään. Sitten haloiksi ennen ahavia ja vasta kevättuulilla pinoon, joka oli kuivatuspino eli mallia suht väljä. Ja harvoin oli tarkoitus tätä saantoa ensi talvena polttaa vaan ne siirrettiin kesähelteiden jälkeen katon alle ja kuivuudesta riippuen sitten valittiin pinomalli. Liiterit olivat altapäin hengittäviä ja seinissä laudoitusraot.

Eipä haisseet homeet. Voe, se oli hommaa, kun isoisät olivat vielä hengissä johtamassa halkohommia. Niistä koputeltiin purut ja roskat veks ennen liiteripinoon panemista ja pinojen piti olla tip ja top. Mitään juostenkustuja vähänsinnepäin-pinoja ei kelpuutettu. Oli siinä nuorella jolpilla nielemistä, kun omasta mielestään oli aloittanut hyvän ja mallikkaan pinon ja wanha sukupolvi pani sen tylysti uusiksi.

Sanokaapa, veljet, mitä uutta tutkimus voisi tuoda oikeastaan mihinkään sellaiseen, jota maanläheiset entispolvet eivät olisi jo tienneet? Kokemus, joka periytyi ties miten monen sukupolven ajalta oli rautaa. Moni wanha wiisaus ja tieto katkeaa näinä vuosikymmeninä ja se on harmi.