Suuri maatalouskeskustelu

[Fremen]

Katso liite: 52033
Rutikuivia ohria, mutta edelleen valitettavan vähän hehtaarilla. Lähes loppui jo usko, että kärri illankähmässä enää ehtii täyttyä.

(Nuo kun tuosta puin niin kärri varmaan täynnä. . Niin varmaan.)

On kyllä komeet maisemat tuolla pohojoosessa, turhaan isäntä lentelet kun vaaraltakin näkkee...

 

[Lunni]

Miksi nämä metät kiinnostavat investointipankkeja, jollei niillä raiskioilla ole meidän kommarihallituksen mukaan mitään arvoa, eikä niiden itsekkäillä hoitajilla...

No mistään mitään tietävänä veikkaan, että laskevat saavansa hiilidioksidin sitomisista rahaa, kun tehtaat ostavat päästökompensaatiota...

 

[Ikarus]

Jos jotain hyvää tässä satokaudessa, niin kuivat oljet, menevät nautakarjan kuivikkeeksi. Valitettavasti aika litteitä karhoja. Silloin kun paksut olkarhot, on lähtenyt jyviäkin.

Satotaso yhden toiveita herättäneen lohkon jälkeen iso pettymys. Tähkät sinällään ihan ok, mutta jyvän täyttymisen aikaan ollut veden puute jätti jyvät pieniksi ja satotason matalaksi.

Jollain lohkolla silmä sanoo puimurin ohjaamossa että esim. neljä tonnia lähtee. Eipä lähdekään, jää kolmeen. Jonkun kerran pitänyt käydä katsomassa, että työntäänkö puimuri peltoon, kun säiliö ei millään täyty..

Osa lohkosta meni kuivuuden takia satotasoltaan todella huonoiksi. Tonni-pari/ha.

Toinen huono viljavuosi peräkkäin. No, ensi kesänä otetaan korkojen kanssa takaisin.
Jos tähän ei usko, sitten pitää lopettaa.
Maanviljelijät ovat yleensä optimisteja.

 

[VLF]

Paras ehkä kysyä täällä, kun minua on aina ihmetyttänyt, että pärjääkö Suomessa maanviljelijänä, jos harrastaa ainoana elinkeinonaan viljanviljelyä? Ei kai se nyt niin helppoa voi olla että talvella saa vaan laskeskella setelitukkoja ja odotella kevätkylvöä?

Mielenkiintonen kysymys! Siinä on yllättävän paljon muuttujia jotka vaikuttaa siihen mitä viivan alle jää. Tuotantopanokset saattaa olla hyvinkin erilaisia kahdella saman kokoisella tilalla. Siksi aika vaikeaa varmaan vastata esim tulotasosta kun hommaa ei tehdä ihan lyhyellä tähtäimellä. Yritin joskus huvikseni miettiä kuinka paljon keskiverto peltoa pitäisi olla että sillä pärjäisi. Keksin kokoajan lisää erilaisia menoeriä joita voi tulla ja lopulta tulin siihen tulokseen, että enpä vaivaa itseäni asialla enempää kun ei itsellä ole maita eikä mantuja. Enkä kyllä ole ostamassakaan, sen verran osaan kyllä laskea

 

[vz]

Entäpä jos tämä viljatila tuottaisi siemenviljaa? Siemenellä lienee parempi hinta(kuinka paljon?). Riittäisikö satakunta hehtaaria elämiseen? Se ei kyllä muuta sitä, että ei varmaan tyhjästä kannata alkaa kaikkia koneita, maita jne hommaamaan. Pääomalle saanee paremman tuoton jostakin muualta.

 

[PSB 5500]

Entäpä jos tämä viljatila tuottaisi siemenviljaa? Siemenellä lienee parempi hinta(kuinka paljon?). Riittäisikö satakunta hehtaaria elämiseen? Se ei kyllä muuta sitä, että ei varmaan tyhjästä kannata alkaa kaikkia koneita, maita jne hommaamaan. Pääomalle saanee paremman tuoton jostakin muualta.

Se siemenviljalla rikastuminen on ihan yhtä "tuuripeliä" kuin muukin maatalous. Siinä on niin monta muuttujaa matkassa alkaen peltojen kunnosta, tilan sijainnista, koneista, viljelijästä itsestään että ei siihen voi yksiselitteistä vastausta antaa. Ainakin se vaatii pirunmoista huolellisuutta hommissa ja suunnittelua. Toisaalta taas nuo piirteet jos on ihmisellä niin sellainen usein parjää kaikessa mitä tekee. Mutta siemeneksi kelpaavasta viljasta tietysti maksetaan enempi. Palstan aktiiviviljelijät tai maatalouskaupan alalla toimivat voinevat valaista tarkemmin..

 

[kolomaittis]

Mielenkiintonen kysymys! Siinä on yllättävän paljon muuttujia jotka vaikuttaa siihen mitä viivan alle jää. Tuotantopanokset saattaa olla hyvinkin erilaisia kahdella saman kokoisella tilalla. Siksi aika vaikeaa varmaan vastata esim tulotasosta kun hommaa ei tehdä ihan lyhyellä tähtäimellä. Yritin joskus huvikseni miettiä kuinka paljon keskiverto peltoa pitäisi olla että sillä pärjäisi. Keksin kokoajan lisää erilaisia menoeriä joita voi tulla ja lopulta tulin siihen tulokseen, että enpä vaivaa itseäni asialla enempää kun ei itsellä ole maita eikä mantuja. Enkä kyllä ole ostamassakaan, sen verran osaan kyllä laskea

No juu, ei ainakaan tänä vuonna uskalla edes laskea mtä mennyt panostuksiin, ehkä parempi niin

 

[kolomaittis]

Se siemenviljalla rikastuminen on ihan yhtä "tuuripeliä" kuin muukin maatalous. Siinä on niin monta muuttujaa matkassa alkaen peltojen kunnosta, tilan sijainnista, koneista, viljelijästä itsestään että ei siihen voi yksiselitteistä vastausta antaa. Ainakin se vaatii pirunmoista huolellisuutta hommissa ja suunnittelua. Toisaalta taas nuo piirteet jos on ihmisellä niin sellainen usein parjää kaikessa mitä tekee. Mutta siemeneksi kelpaavasta viljasta tietysti maksetaan enempi. Palstan aktiiviviljelijät tai maatalouskaupan alalla toimivat voinevat valaista tarkemmin..

No kyllähän ne siemenet maksaa kaupasta ostettuna ainakin sen verran paljon ettei raaski ostaa niitä jos ei ihan pakko ole.

Ja se vihonviimeinen hukkakaura jonka valtion toimesta tänne aikoinaan hommattiin niin estää ainakin multa siemenviljelyn myyntiä varten, omaan käyttöön sentään saa käyttää.

 

[kolomaittis]

Kaurat sitten korjattu ja keskisadoksi 2500 kg/ ha. Siitähän sitä pääsee rikastumaan, jos nyt kelpaa edes kauppaliikkeille kun hehtolitrapaino 50kg
Ja vielä kun se kaura näytti paremmalta mitä ohrat niin...

Ohrat saa odottaa vielä ettei "sirppihalla" vie niitäkin vähiä, sadettahan ne lupaileekin monta päivää putkeen, antaa sataa vaan.

 

[Suutari]

Minulla ei itsellä ole perheessä maanviljelijöitä edesmenneiden isovanhempien lisäksi, ja heilläkin varsinainen toiminta loppui jo ennen minun syntymääni. Nyt olen viime vuosina opintojen/työn takia kulkenut paljon peltoja katselemassa, ja mielessä on alkanut kummittelemaan ajatus alan totaalisesta vaihdosta ja maanviljelijäksi alkamisesta.

Ihan vituilleenhan se varmaan maallikolta menisi, niin olen pitänyt ihan päiväuni-tasolla nämä suunnitelmat, mutta tunteeko palstalaiset maanviljelijöitä jotka ovat aloittaneet homman ihan ns. tyhjältä pöydältä?

Haluaisin vain perustaa hedelmätarhan ja/tai alkaa viljelemään vaikka ohraa ja sitten perustaa samaan syssyyn pienpanimon siihen kylkeen. Tarvitsen vain käsittääkseni noin 3 miljoonaa aloitusrahaa niin homma on käytännössä pulkassa.

 

[Ikarus]

Minulla ei itsellä ole perheessä maanviljelijöitä edesmenneiden isovanhempien lisäksi, ja heilläkin varsinainen toiminta loppui jo ennen minun syntymääni. Nyt olen viime vuosina opintojen/työn takia kulkenut paljon peltoja katselemassa, ja mielessä on alkanut kummittelemaan ajatus alan totaalisesta vaihdosta ja maanviljelijäksi alkamisesta.

Ihan vituilleenhan se varmaan maallikolta menisi, niin olen pitänyt ihan päiväuni-tasolla nämä suunnitelmat, mutta tunteeko palstalaiset maanviljelijöitä jotka ovat aloittaneet homman ihan ns. tyhjältä pöydältä?

Haluaisin vain perustaa hedelmätarhan ja/tai alkaa viljelemään vaikka ohraa ja sitten perustaa samaan syssyyn pienpanimon siihen kylkeen. Tarvitsen vain käsittääkseni noin 3 miljoonaa aloitusrahaa niin homma on käytännössä pulkassa.

Maatalousalan opintoja ensin pohjalle, siitä se lähtee. Opintoihin kuuluu työharjoittelu tai useampikin maatiloilla.

Ei ole täysin pystymetsästä (ilman alan opintoja) ihan helppo rasti lähteä, oppirahat tulee alkuvuosina maksuun. Välillä vääriä ratkaisuja kasvinsuojelun, kylvön ja sadonkorjuun ajoituksen suhteen jne. tahtoo tulla alaan pikkupojasta kasvaneellekin.

Lisäksi on muuttujia, joille ei itse voi yhtään mitään. Tällä kasvukaudella muuttuja oli sateiden ajoittuminen. Keväällä liikaa, keskikesällä liian vähän. Tästä sadonkorjuukaudesta ei vielä tiedetä, useimmilla aika alussa sadonkorjuu.

Yrittäjän asenne ratkaisee. Kiire aikoina ei kelloa katsella ja päivät on pitkiä. Näitä on viljatilalla kevät ja syksy, karjatilan koko kesä on yhtä ja samaa kiirettä.

 

[kolomaittis]

Maatalousalan opintoja ensin pohjalle, siitä se lähtee. Opintoihin kuuluu työharjoittelu tai useampikin maatiloilla.

Ei ole täysin pystymetsästä (ilman alan opintoja) ihan helppo rasti lähteä, oppirahat tulee alkuvuosina maksuun. Välillä vääriä ratkaisuja kasvinsuojelun, kylvön ja sadonkorjuun ajoituksen suhteen jne. tahtoo tulla alaan pikkupojasta kasvaneellekin.

Lisäksi on muuttujia, joille ei itse voi yhtään mitään. Tällä kasvukaudella muuttuja oli sateiden ajoittuminen. Keväällä liikaa, keskikesällä liian vähän. Tästä sadonkorjuukaudesta ei vielä tiedetä, useimmilla aika alussa sadonkorjuu.

Yrittäjän asenne ratkaisee. Kiire aikoina ei kelloa katsella ja päivät on pitkiä. Näitä on viljatilalla kevät ja syksy, karjatilan koko kesä on yhtä ja samaa kiirettä.

No eipä tohon paljoa ole lisättävää, hyvin kerroit sen oleellisen.

Jos jotain niin ennustajan/ selvännäkijän taitoja tai jotain vastaavaa olisi hyvä olla. Tai sanoithan sen ajoituksenkin. Nythän sitä jo tietää että kylvöt olisi pitänyt aloittaa paljon aikaisemmin, vaikka ne isotkin yöpakkaset pelotti.

 

[miheikki]

Onkohan tässä kyseessä lämpösumma vai jotain muuta lisäksi?

WhoERIC WATSON
What17.398 TONNE(S)/METRIC TON(S)
WhereNEW ZEALAND (ASHBURTON)
When17 FEBRUARY 2020
The highest wheat yield is 17.398 tonnes/ha (38356.02 lbs/ha or 258.70 bushels/acre) and was harvested from 8.6353 ha (21.33 acres) by Eric Watson at Paddock 15a, Wakanui, Canterbury, New Zealand, on 17 February 2020.
The holders of this record also broke this record in 2017.

Highest wheat yield

The Guinness World Records Official site with ultimate record-breaking facts & achievements. Do you want to set a world record? Are you Officially Amazing?

www.guinnessworldrecords.com

 

[Fremen]

Onkohan tässä kyseessä lämpösumma vai jotain muuta lisäksi?

Termisen talven puute pohjoisessa, roaring forties Pohjois-Saarella (käytän tästä nyt suomennosta erisnimestä North Island), joka heittää reilusti sadetta, todennäköisesti aika monien tuontiperäisten kasvitautien puute, koska sijaitsee täysin huitsin Nevadassa, lähtökohtaisesti vulkaaninen maaperä Pohjois-Saarella, ja pohjoisessa yleensäkin tuulen tuomaa tuhkaa satoja tuhansia vuosia laskeumana... siellä just pasahti viime vuonna tulivuori 50km pohjoiseen pääsaaresta, jossa kuoli parikymmentä turistia pyroklastiseen vyöryyn, eivät ennättäneet edes satamaan, saati laiturille.

Lisäksi mahdollisesti melko liberaali lannoitteiden käyttö, Guanoa löytyy lähisaarista ja kauempaakin, se on mitä reippain orgaaninen "uudistuva" maanparannuspaine, sopivasti eli reippaasti laimennettuna...

Protestanttinen työetiikka, paljon alkuperäisiä siirtolaisia esim. Skotlannista. Uusi-Seelanti ei koskaan ollut Brittien vankilasaari, sisarensa Australia puolestaan oli vankilamanner. Laatu voittaa määrän, kun sitä on tarpeeksi, jopa sukupolvien sikiämisen jälkeen. Tai erityisesti silloin

Some two dozen presumed dead on New Zealand island after volcano eruption

Of 23 people who made it off White Island, five die; the rest treated for injuries, including severe burns

www.timesofisrael.com

 

[Ikarus]

Termisen talven puute pohjoisessa, roaring forties Pohjois-Saarella (käytän tästä nyt suomennosta erisnimestä North Island), joka heittää reilusti sadetta, todennäköisesti aika monien tuontiperäisten kasvitautien puute, koska sijaitsee täysin huitsin Nevadassa, lähtökohtaisesti vulkaaninen maaperä Pohjois-Saarella, ja pohjoisessa yleensäkin tuulen tuomaa tuhkaa satoja tuhansia vuosia laskeumana... siellä just pasahti viime vuonna tulivuori 50km pohjoiseen pääsaaresta, jossa kuoli parikymmentä turistia pyroklastiseen vyöryyn, eivät ennättäneet edes satamaan, saati laiturille.

Lisäksi mahdollisesti melko liberaali lannoitteiden käyttö, Guanoa löytyy lähisaarista ja kauempaakin, se on mitä reippain orgaaninen "uudistuva" maanparannuspaine, sopivasti eli reippaasti laimennettuna...

Protestanttinen työetiikka, paljon alkuperäisiä siirtolaisia esim. Skotlannista. Uusi-Seelanti ei koskaan ollut Brittien vankilasaari, sisarensa Australia puolestaan oli vankilamanner. Laatu voittaa määrän, kun sitä on tarpeeksi, jopa sukupolvien sikiämisen jälkeen. Tai erityisesti silloin

Some two dozen presumed dead on New Zealand island after volcano eruption

Of 23 people who made it off White Island, five die; the rest treated for injuries, including severe burns

www.timesofisrael.com

Hyvin kiteytit. Aivan kaikki kasvutekijät pitää olla todella kohdallaan. Viljavat pellot. Vähintään parikymmentä lämmintä kasvukaudella . Pitkä kasvukausi, joka mahdollistaa satoisat lajikkeet. Riittävästi sadetta, käytännössä lähes joka päivä vähän. Raju lannoitus ja kasvinsuojelu.

Päälle protestanttinen työmoraali niin siitä se lähtee. Ei lähde vasemmalla kädellä tuo sato, vaikka muuten olisikin optimi olosuhteet.

 

[Fremen]

Lisäksi tosta Uuuden-Seelannin keissistä lisäisin, ettei koskaan pidä ali-hinnoitella inhimillisen, yksilöllisen voimavaran sekä tuottajien yhteisöllisyyden merkitystä yhteiskunnallisen projektin tasolla: Uusi-Seelanti on vienyt paljon maataloustuotteita Brittein saarille, lihaa, lampaanvillaa jne., ja koko yhteiskunta on tämän agri-viennin takana. Maan omat tuontirajoitukset ovat tiukat, mikä myös estää tautien leviämistä, ja vähentää niiden torjumiseen liittyviä kustannuksia.
Kansallisesti ideoita vaihdetaan, ja yrittäjät toimivat yhdessä erilaisten... noh, keskinäisten, yhteisomistuksellisten syndikaattien jne. struktuurien kautta.
Norjassa on osittain sama tilanne luontaisen kala- ja äyriäisviennin, sekä erityisesti merenviljelyn osalta. Valtio tukee tutkimus- ja kehitystyötä sekä taudinvastaista työtä, mutta on samalla melko liberaali tuotanto-lisenssien ja -määrien kasvattamisen suhteen, jopa kunnianhimoinen osana valtakunnallista lisäarvostrategiaa.
Tuota voisi ehkä verrata Suomen metsä-strategiaan, joka alkoi jo 50-luvun suonojituksista.
Kyllä pienikin voi ponnistaa, jos puhalletaan samaan hiileen ja ennen kaikkea tahtotila on samansuuntainen, ja oikea!
Ja joustavuutta pitää löytyä, suurin asiakas Seelannin lampaalle ovat nykyään Gulffin arabit, jotka haluavat omansa elävinä... hukka on kova matkalla, mutta asiakas maksaa. Raadot yli laidan vaan, näinhän se menee.
Tässä pitää löytyä sitä eettistä joustoa sitten yhteiskunnassa, hallinnossa ja erityisesti mediassa... eli ei kusta omaan puuroon, toisin kuin Härmässä, missä kaikki raha tulee ilmaiseksi EU:sta
Kuulemma ikuisesti...

 

[Statisti]

Minulla ei itsellä ole perheessä maanviljelijöitä edesmenneiden isovanhempien lisäksi, ja heilläkin varsinainen toiminta loppui jo ennen minun syntymääni. Nyt olen viime vuosina opintojen/työn takia kulkenut paljon peltoja katselemassa, ja mielessä on alkanut kummittelemaan ajatus alan totaalisesta vaihdosta ja maanviljelijäksi alkamisesta.

Ihan vituilleenhan se varmaan maallikolta menisi, niin olen pitänyt ihan päiväuni-tasolla nämä suunnitelmat, mutta tunteeko palstalaiset maanviljelijöitä jotka ovat aloittaneet homman ihan ns. tyhjältä pöydältä?

Haluaisin vain perustaa hedelmätarhan ja/tai alkaa viljelemään vaikka ohraa ja sitten perustaa samaan syssyyn pienpanimon siihen kylkeen. Tarvitsen vain käsittääkseni noin 3 miljoonaa aloitusrahaa niin homma on käytännössä pulkassa.

Ei siinä tarvita rahaa jos vain olet tarpeeksi komea ja kieleltäsi makea!
Hae ison talon tyttöä taikka leskeä. Katso sitten että ei ole velkainen talo.
Tämän lisäksi agronomin opinnoista olisi hyötyä.
Tätä sanotaan reittä pitkin etenemiseksi!

Unohda kuitenkin eskapismi ja maaseuturomantiikka!
Todellisuus ei vastaa yhtään päiväunelmia!
Maaseutukunnisa on usein väestön keloutuminen ja korkea veroäyri.
Läntinen Uuusimaa on vaurasta maanviljelysaluetta ja hienoa seutua. Varsinails-Suomessakin on hyvä viljellä maata.
Kannattavuuden edellytys on riittävä tilakoko.

Jos pitäisi laittaa omia rahoja 3 milliä niin silloin suosittelisin perustamaan sen puutarhan vain omiksi tarpeiksi ja elää sitten pääoman tuotolla.

 

[Fremen]

Ei siinä tarvita rahaa jos vain olet tarpeeksi komea ja kieleltäsi makea!
Hae ison talon tyttöä taikka leskeä. Katso sitten että ei ole velkainen talo.
Tämän lisäksi agronomin opinnoista olisi hyötyä.
Tätä sanotaan reittä pitkin etenemiseksi!

Unohda kuitenkin eskapismi ja maaseuturomantiikka!
Todellisuus ei vastaa yhtään päiväunelmia!
Maaseutukunnisa on usein väestön keloutuminen ja korkea veroäyri.
Läntinen Uuusimaa on vaurasta maanviljelysaluetta ja hienoa seutua. Varsinails-Suomessakin on hyvä viljellä maata.
Kannattavuuden edellytys on riittävä tilakoko.

Jos pitäisi laittaa omia rahoja 3 milliä niin silloin suosittelisin perustamaan sen puutarhan vain omiksi tarpeiksi ja elää sitten pääoman tuotolla.

Jos on kolmonen käytössä näppärästi, suosittelen miltsillä saskatoonia, puoli miltsiä pakurikääpään, ja loput bitcoiniin. Kerro meille miten kävi!

Tunnetko tämän marjan? Terveyspommi saskatoonin kaupallista läpimurtoa on odoteltu jo vuosia

Saskatoonia on viljelty Suomessa jo vuosikausia, mutta se on yhä melko tuntematon suomalaisille.

yle.fi

Pakurikäävän istutus eli ymppäys voi tarjota metsänomistajalle vaihtoehtoisen tavan tehdä tuottoa â Juho Sirviö: "Jopa kymmenkertaistaa puun arvon"

Osa metsänomistajista hakee tuottoa istuttamalla koivuihin pakurikääpää. Istutus tehdään koivun runkoon puutapeilla, joihin on lisätty käävän rihmastoa. Pakurikäävän suurimmat markkinat ovat Aasiassa, mutta myös Yhdysvalloissa on kasvavaa kysyntää.

yle.fi

Ymppäyksessä on tulevaisuus? Jopa 10-kertaistaa puun arvon, kun saastutat sen (tai loputkin) koivumetsästäsi parasiittisellä loissienellä - menee muuten osa haavoistakin samalla, mutta sowhat. Ne on arvottomia paitsi saunanlauteiksi, pefleteiksi ja ennen muinoin tulitikuiksi...
YLE:llä nämä mettähommat tiedetään, näät

 

[Fremen]

Jos pakurikäävän istutus, eli ymppäys, todellakin olisi noin helppoa, ja koska markkina ainakin Kiinassa on kyllä kirjaimellisesti pohjaton, Suomen 10 tonnin vuosivientiin nähden, niin kaikki tekisivät sitä.
Olen poiminut pakuria muutamia kymmeniä kiloja yhteensä elämässäni, ja voin sanoa että sitä on pienissä rykelmissä noin yhdessä 15 000 koivusta ja lähipuissaan... ja haapoja siihen vähän lisäksi.

Ja pitää olla lisäksi oikeassa paikassa edes etsimässä... mutta jos se on noin ronkeli lisääntymään luontaisesti, ja siis todellakin on erittäin harvinainen, niin miten se käskyttäminen asiaa muuttaisi? Eikä noista viljellyistä varmana saa samaa hintaa, ainakaan kiinalaisilta. Perus-keississä kävelet myyntineuvottelusta ulos ilman kenkiä tai sisäsukkia

 

[PSB 5500]

Ei siinä tarvita rahaa jos vain olet tarpeeksi komea ja kieleltäsi makea!
Hae ison talon tyttöä taikka leskeä. Katso sitten että ei ole velkainen talo.
Tämän lisäksi agronomin opinnoista olisi hyötyä.
Tätä sanotaan reittä pitkin etenemiseksi!

Unohda kuitenkin eskapismi ja maaseuturomantiikka!
Todellisuus ei vastaa yhtään päiväunelmia!
Maaseutukunnisa on usein väestön keloutuminen ja korkea veroäyri.
Läntinen Uuusimaa on vaurasta maanviljelysaluetta ja hienoa seutua. Varsinails-Suomessakin on hyvä viljellä maata.
Kannattavuuden edellytys on riittävä tilakoko.

Jos pitäisi laittaa omia rahoja 3 milliä niin silloin suosittelisin perustamaan sen puutarhan vain omiksi tarpeiksi ja elää sitten pääoman tuotolla.

Alan kouluun vaan, ja sieltä etsimään vastakkaisen sukupuolen edustajaa jolla on tulossa maatila jatkettavaksi. Ja siitä sitten vaan tilalle miniäksi/ vävyksi hivuttamalla. (En ala olettamaan sukupuoltasi kun siitä tullut joskus palautetta..). Mutta pysy erossa niistä opiskelijoista joilla ei ole maatilaa tulossa. Nähdäkseni tämä olisi helpoin tapa päästä maanviljelijäksi ilman omaa aiempaa kytköstä aiheeseen..