Suuri maatalouskeskustelu

^^Tuli tuosta Koprasta mieleen, liekkö samaa sukua Vierumäen teollisuuden Koprien kanssa. Tämä Vierumäen teollisuuden Isä Koprahan kunnostautui taannoin kunnollisilla ylinopeussakoilla, uhkasi mennä istumaan ne kun siinä pääsis kunnon tienisteille hänen tuloillaan.
 
Hitto, paikallisesta pienkone liikkeestä etsin Jonsered 2041 öljy- ja bensakorkkeja jotka osottautui erikokoiseksi. Tilasin molemmat ,mutta tuli vain niitä pienempiä (öljy) . Ja sitten ihmeteltiin siellä likkeessä ettei niitä bensakorkkeja saa enää mistään uutena..... Onglema on se että meillä timpuri ronkki ne puukon kärjellä huonoksi, kun muka ei saanut sormilla niitä auki... Korkit kyllä pitää nesteet, mutta on huonot aukoa puukotusten takia. Onko kellään Jonseredin ehjää bensa korkkia jäännyt syystä tai toisesta nurkkiin?.
Kysäse Nivalan Pienkone ja Rauta. Siellä on vanhanliiton mies joka on korjannut sahoja koko ikänsä. Niin paljo tavaraa kertynyt hyllyihin, että luulis tuohonkin korkki löytyvän. Puhelimella saa kiinni, sposti on tuntematon ratkaisu :D
 
Joo kysäsen, meinasin myös käydä Kittilässä niin koluan sielläkin löytyiskö bensakorkkia sieltä. Näissä etelä kaupungeissa taitaa muutenkin olla sahojen myynnit ja niihin liittyvät toimet vähissä. Tietty olen uuttakin harkinnut ja Husse tai Tilhi lienee hyviä valintoja mökin puuhiin.
 
^^Tuli tuosta Koprasta mieleen, liekkö samaa sukua Vierumäen teollisuuden Koprien kanssa. Tämä Vierumäen teollisuuden Isä Koprahan kunnostautui taannoin kunnollisilla ylinopeussakoilla, uhkasi mennä istumaan ne kun siinä pääsis kunnon tienisteille hänen tuloillaan.
Vierumäen vanha patruuna on Keijo Kopra. Tuo Pekka Kopra oli siellä aemmin toimitusjohtajana, kunnes osti oman sahan. Liekö Keijon poika tai jotain .
 
Voitko toistaa, Vanajan laaksoon ei ihan tuo viimeinen rummutus kuulunut...

No siäl on taas joku kädetön koivukeppien kanssa lokolin kimpussa vaikka pitäs olla kunnolliset rautapuukapulat.

1576351478319.png

Ja varmaan viä sylimalli käytössä vaikka pitkämmatkan kolkuttamiseen pitäs käyttää kunnollista maassahakattavaa mallia.
 
Hitto, paikallisesta pienkone liikkeestä etsin Jonsered 2041 öljy- ja bensakorkkeja jotka osottautui erikokoiseksi. Tilasin molemmat ,mutta tuli vain niitä pienempiä (öljy) . Ja sitten ihmeteltiin siellä likkeessä ettei niitä bensakorkkeja saa enää mistään uutena..... Onglema on se että meillä timpuri ronkki ne puukon kärjellä huonoksi, kun muka ei saanut sormilla niitä auki... Korkit kyllä pitää nesteet, mutta on huonot aukoa puukotusten takia. Onko kellään Jonseredin ehjää bensa korkkia jäännyt syystä tai toisesta nurkkiin?.

Verkkokaupoista saattaisi löytyä, ei tosin omakohtaista kokemusta.

Fiksaa.fi -verkkokauppa, jossa Jonsered 2041:n varaosia eri vuosimalliväleille.

Listalta napattu satunnainen vuosimalliväli (1994-12), josta tankin korkki (Tank Cap) räjäytyskuvasta varaosanumero 506 02 75-06, hintatieto "Kysy hintaa", öljykorkki on 12,65€.

Brittiläinen RansomSpares.

Tank Cap Assy, £8.50 Discontinued
 
Viimeksi muokattu:
Finnpulp on tyrmistynyt Kuopion biotuotetehtaan pysäyttävästä KHO:n päätöksestä
19.12.2019
Korkein hallinto-oikeus KHO on 19.12.2019 hylännyt Kuopioon suunniteltavan Finnpulpin biotuotetehtaan ympäristöluvan. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen kahden jäsenen oltua ympäristöluvan myöntämisen kannalla. Päätös on lopullinen eikä siitä voi enää valittaa. ”Tämä merkitsee nykyisen tehdasprojektin päättymistä, mikä on suuri vahinko Suomelle”, Finnpulpin hallituksen puheenjohtaja Niilo Pellonmaa sanoo.
Finnpulp kyseenalaistaa päätöksen perusteet. Hanketta on valmisteltu maailman parhaalla asiantuntemuksella metsäteollisuuden johtavia konsulttiyrityksiä kuten Pöyryä myöten.

”Olemme toimittaneet kaiken tarvittavan ja pyydetyn aineiston viranomaisille ja oikeusasteille lupaprosessin aikana. Siksi päätöksen perusteluissa mainittu väite, ettei Finnpulp ole toimittanut riittäviä selvityksiä, on mahdoton ymmärtää”, Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson sanoo. Hän huomauttaa, että KHO:n päätöksen mukaan Finnpulpin olisi pitänyt arvioida kattavasti kaikkien kuormittajien vaikutus Kallaveteen koko tehtaan elinkaaren (40–50 vuoden) ajalta.

”Tällaista vaatimusta ei mikään teollinen laitos pysty täyttämään. Tällaisia selvityksiä ei ole tämän prosessin aikana nyt eikä myöskään aiemmissa metsäteollisuushankkeissa edellytetty”, hän sanoo.
Vertailukohdaksi Finnpulp huomauttaa, että viranomaisten vesienhoitosuunnitelmat laaditaan kuudeksi vuodeksi. Edes tällaisissa vesienhoitosuunnitelmissa ei ole selvitetty kaikkia niitä tekijöitä, joita Finnpulpilta on vaadittu.
KHO on perustellut päätöstään myös EU:n vesipuitedirektiivin velvoitteella saavuttaa vesimuodostuman hyvä tila. Finnpulpin teettämät selvitykset osoittavat, että Kallaveden ekologinen tila ei olisi heikentynyt tehtaan seurauksena.
Fredriksonin mukaan KHO:n päätös on täydellisessä ristiriidassa aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden aiempien myönteisten päätösten kanssa.

Finnpulpin ympäristölupahanke kesti kaikkiaan lähes viisi vuotta. Yhtiö aloitti ympäristövaikutusten arvioinnin keväällä 2015 ja Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan maaliskuussa 2017. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka on ympäristöasioihin erikoistunut tuomioistuin. Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2018 tekemästä päätöksestä valitettiin edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Niilo Pellonmaan mukaan KHO:n päätös on vakava viesti ulkomaille. ”Suomalainen investointiympäristö ei ole tämän päätöksen nojalla houkutteleva kansainvälisille sijoittajille. Finnpulpin hanketta kohtaan oli maailmalla suurta kiinnostusta, ja saimme jo merkittävän kansainvälisen sijoittajan. Ymmärrettävästi sijoittajat arvostavat investointeja harkitessaan vakautta ja ennustettavuutta. Kansainvälisille sijoittajille ja yleensäkin uusille suurhankkeille näin pitkä epävarmuus on liikaa”, Pellonmaa sanoo.

”Pettymyksemme on todella suuri”, Finnpulpista nyt 36,5 % omistavasta Hengan Internationalista kerrotaan. ”Peruste sijoituspäätöksellemme oli se, että jo aiemmin aluehallintoviranomaisen myöntämän ympäristöluvan nojalla luotimme suomalaisen yhteiskunnan olevan hankkeen takana”, Hengan sanoo. ”Olemme myös selkeästi arvostaneet Kuopion kaupungin sekä ympäröivän maakunnan myönteistä suhtautumista hankkeeseen. Myös
ympäristönäkökulmasta tästä olisi tullut huippuluokan tehdas globaalisti katsoen.”

Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2018 myöntämä ympäristölupa olisi Finnpulpin mukaan merkinnyt vesistöpäästöjen jäävän noin 40 % alemmaksi tuotettua tonnia kohti, verrattuna suomalaisiin nykyaikaisiin sellutehtaisiin.

Finnpulpin biotuotetehtaan kustannusarvio oli 1,6 miljardia euroa, mutta kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen merkitys olisi ollut yhteiskunnalle paljon suurempi. Tehdas olisi kasvattanut bruttokansantuotetta 0,4 %. Valmistuttuaan tehtaan työllistävä vaikutus olisi ollut 3 400 henkilöä.

Jättimäinen katastrofi Itä-Suomelle ja Kainuulle. Nuorissa kasvatusmetsissä on harvennusrästejä rajusti ja tämä olisi pistänyt kuitupuun liikkeelle, suunnaton piristysruiske isolle alueelle. Haaveeksi jäi. Ohuesti v*t*ttaa. KHO:lta järkyttävän huono päätös.
 
Jättimäinen katastrofi Itä-Suomelle ja Kainuulle. Nuorissa kasvatusmetsissä on harvennusrästejä rajusti ja tämä olisi pistänyt kuitupuun liikkeelle, suunnaton piristysruiske isolle alueelle. Haaveeksi jäi. Ohuesti v*t*ttaa. KHO:lta järkyttävän huono päätös.

Koko Suomelle.
Lähteekö mikään yritys enää vuosien ympäristöselvitys hankkeisiin jos lopputulos on tämä. Miljoonia on jo tässäkin hankkeessa palanut.
 
Olisihan tuota työllisyyden takia sinne tarvittu, mutta ei Kallaveden paskomisen hinnalla. Fosforikuorma yli kuusinkertaituisi, ja juomaveden otto siinä vieressä. Parempi jäteveden käsittely ja/tai uusi paikka ni se on siinä. Tai Venäjällä..

Ehkä ne ei saanut päästöjen pH:ta nollaan... :)
 
No, onko Nuasjärvi jo riittävästi sotkettu Terrafamen johdosta siihen kuntoon että tuo tehdas joutaa Kainuuseen?, ilman uusien vesistöjen sotkemisia.
 
No, onko Nuasjärvi jo riittävästi sotkettu Terrafamen johdosta siihen kuntoon että tuo tehdas joutaa Kainuuseen?, ilman uusien vesistöjen sotkemisia.
Talvivaara on vedenjakajalla, Maanselällä. Osa jätevesistä Vuoksen vesistöön ja Kallaveteenkiin, osa Oulun suuntaan. Olisi tuossa Finnpulpin tehtaassa jätevesien puhdistus ollut maailman huippua. Onhan siinä jo valmiiksi Savon Sellu. Jostain mahdollisesti löytyisi tietoa, mitkä uuden tehtaan päästöt olisivat olleet suhteessa Savon Selluun tai Kuopion kaupunkiin.

Sitten on tämä paljon kohkattu hiilen sidonta. Harvennetut kasvatusmetsät olisivat imuroineet hiiltä ihan eri malliin kuin hoitamattomat. Joka tätä maata on autolla ajellut ja asiaan kiinnittänyt huomiota on huomannut, että näitä harvennusrästejä eli raaka-ainetta tehtaalle olisi valtavasti.

Uusi tehdas olisi luonut kuitupuulle kysyntää ja rästit olisivat alkaneet purkaantua. Hoitamattomuuden takia menetetään myös tulevaisuuden tukkipuuta.

3400 työpaikkaa olisi ollut valtava asia näille kulmille. Tehdas, kuljetus, puunkorjuu jne. Ponsse olisi vääntänyt uusia koneita kolmessa vuorossa. Tuloja ihmisille ja verotuloja valtiolle.
IMG_20191220_122707~2.jpg
Havaintokuva myöhästyneen harvennushakkuun seurauksista. Siitä on helppo laskea, montako vuotta ollaan myöhässä.
 
Back
Top