SUURI RESERVILÄISKESKUSTELU

skärdis

Respected Leader
Näinhän siinä pääsi käymään. Hornetit piti maksaa ja rahat otettiin mm kertauksista, kuten ainan ennenkin ja myös sen jälkeen. Ressukentälle ei kannattanu mennä kertomaan syytä: Jos sotaa ei tule seuraavan 7 vuoden kuluessa, ei näillä säästöillä ole yhtään mitään menetetty. Toisin kun jos lopetetaan varuskuntia tai muutetaan organisaatioita.
Maailman tilanne oli silloin se, ettei todellakaan ollut sotaa näkyvissä ja kaikki maat purkivat armeijoitaan.

Täytyy myöntää, että vaikka oman ikäpolven reserviläispolku loppui ennen alkujaan, niin rahojen sijoittaminen poistomyynnissä olleeseen kalustoon oli ehdottoman viisas valinta. Sieltähän ostettiin liki romuraudan hinnalla täysin käyttökelpoista tavaraa, kuten Leopardit ja lukematon määrä kaikkea muuta. Tuli sieltä toki inhaa itärautaakin, jolla nyt ei pitkää elinkaarta ollut, mutta ei siitä juuri mitään maksettukaan.

Riskipeliä tuo tietysti oli ja reservin suorituskyky kyykkäsi niinä vuosina ihan reilusti. Olisi siinä sitten harmaassa vaiheessa ollut kiire kuroa sitä umpeen. Toisaalta sekin olisi ollu helpompaa kuin yrittää haalia kalustoa, jota kukaan ei siinä vaiheessa olisi myynyt, ei ainakaan halvalla.
 

Fremen

Respected Leader
Varmasti jollakin 90 %:lla ei ole mitään henkilökohtaista syytä.

Kovasti on vaihdellut kertausten määrä aikojen saatossa. Esim. 90-luvulla palvelleista jäi erittäin suuri osa saamatta sitä ensimmäistä käskyä ja kun päälle pukkasi nuorempia saapumiseriä niin reserviläisura oli sitä myöten taputeltu ennen alkuaankin.

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin mentiin monta vuotta sillä tavoin, että ihan suoraan ilmoitettiin, ettei isoja kertausharjoituksia järjestetä ja vain todelliset avainhenkilöt voivat odottaa käskyä kertaamaan. Silloin maailmantilanne näytti siltä, että armeijoita ajettiin ihan urakalla alas ja rahasta oli silloinkin pulaa.

Valtaosa meistä ei nyt kuitenkaan sellaisissa avaintehtävissä ollut 25-vuotiaana, että vähäiset resurssit olisi meihin käytetty. Kymmenen vuotta vanhemmat eli 80-luvun jermut olivat silloin avaintehtävien ukkoja, joilla oli sekä sotilas- että siviiliuraa jo mukavasti takana. Sitten milleniumin jälkeen taas ollessamme 30+ vuotiaina olikin jo nuorempia ressuja reilusti vereksemmällä koulutuksella tarjolla niin mitäpä "vanhoja" kertauttamaan.
Toi on muuten ihan totta! Itse 1994 kesällä kotiutuneena lähti ressu-ura täysin VEH:heillä liikkeelle... ei tultu korvasta heristämään himasta, todellakaan :uzi: .
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Itsellä oli erilainen kokemus...

1992 syksyllä vänrikkinä ulos, 6kk myöhemmin tuli 9 vrk kertausharjoituskutsu.

Eikä ollut mikään huipputerävimmän kärjen sijoitus vaan Viestiliikenneupseeri II jalkaväkiprikaatin esikunnassa....
 

JR49

Respected Leader
Itsellä oli erilainen kokemus...

1992 syksyllä vänrikkinä ulos, 6kk myöhemmin tuli 9 vrk kertausharjoituskutsu.

Eikä ollut mikään huipputerävimmän kärjen sijoitus vaan Viestiliikenneupseeri II jalkaväkiprikaatin esikunnassa....
Keskustelun kärkenä lienee enemmänkin isot joukot ja massat. Varmaan löytyy esikuntia ja Perkkejä ja yms., jotka ovat 90-luvulla paljonkin kerranneet. Muistan minäkin yhden jääkäripataljoonan kertauksen Etelä-Savossa 90-luvun puolivälistä, mutta kyllä ne vähissä olivat yleisellä tasolla. Yksittäisten yksilöiden, etenkin johtajien, hyvä tuuri kertauksien suhteen ei muuta sitä, että vähäistä oli se herkku sillä vuosikymmenellä.

Tosin, mielenkiintoista on ollut huomata, että sen ajan parhaimmistoa papereiden nojalla on nyt sitten kertautettu jonkin verran. Eli nuorempien joukkoon sijoitetaan miehistöä ja aliupseereita 90-luvun puolivälissä - lopussa palvelleista. Hyvinkin tiukka kh-kierto, eikä aiempi koulutushaara natsaa mitenkään uuteen sijoitukseen.
Yhdelläkin oli motivaatio vähän alhaalla, ennen kuin valistin häntä puoli tuntia syistä, miksi nykyään valmius on eri kuosissa... Sitten olikin toinen ääni kellossa.
 

JR49

Respected Leader
Ressukentälle ei kannattanu mennä kertomaan syytä: Jos sotaa ei tule seuraavan 7 vuoden kuluessa, ei näillä säästöillä ole yhtään mitään menetetty.
Eikö tosiaan mitään menetetty?
Entäs kapiaisten taito operoida pataljoonatasolla ja sitä suuremmilla organisaatioilla? Mitä olen lukenut ja inttiaikana nähnyt jääkäripataljoonan johdon toimintaa sotaharjoituksessa, niin taito käyttää esim. nyt jääkäripataljoona hyökkäyksessä ei synny kuin käytännön kautta. Miten minä veikkaan, että palkatun väen ammattitaitoon syntyi huomattavaa osaamisvajetta noina vuosina, olenko vallan väärässä?

Lisäksi tuon menetetyn vuosikymmenen reserviläiset päästettiin vieraantumaan puolustusvoimista, suurelta osin. Ei aikaakaan, kun he olivat lapsentekoiässä ja heidän jälkikasvunsa asevelvollisuusiässä. Monilta pääsi unohtumaan PV:n liittyminen arkeen, eli kertausharjoituskäskyjä joko itselle tai kavereille, juttuja saunailloissa mikä oli hyvää ja huonoa kertauksissa, onnistumisia, ylennyksiä, vittumaisia tilanteita ja niiden selättämistä tms. Sitä että edes yhteisössä ja elämänpiirissä joku on jollain tavalla tavallisena tallaajana tekemisissä intin kanssa varusmiespalveluksen jälkeen.
Näistä se perheiden henkinen yhteys PV:n kanssa muodostuu, ei massamaisesta hiljaiselosta. Siitä se myös armeijamme voima muodostuu, tuo paljon puhuttu kynnysasejärjestelmä.
Tässä on monilla ollut yhteys veteraanisukupolveen. Nykynuorilla, tässä muuttuneessa yhteiskunnassa, voi olla ainoa yhteys puolustusvoimiin iskä, joka muistelee olleensa intissä joskus 90-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole sieltä suunnasta kyselty. Oliko hän turhaan?
Minusta tuntuu vahvasti, ettei PV hyvin pitkään tajunnut höykäsen pöläystä siitä, miten paljon ihmiset ovat puolustusvoimista vieraantuneet. 20.000 kertaajaa vuodessa = 20.000 perhettä, sukua, ystäväpiiriä, työpaikkaa, harrastusjoukkuetta yms. tulee siinä samalla kertaa armeijan piiriin kerta toisensa jälkeen. Henkisesti. Sama miinusmerkkisesti, jos käskyjä ei kolahda.
Tänä päivänä ja jo pitkään asiat ovat paremmin, mutta 90-luku ei minun mielestäni mennyt ilman jälkiä.

Reserviläisjärjestöihin kuuluvat pystyi ylläpitämään tuntumaa PV:n, sillä 90-luvulla järjestettiin vapaaehtoista touhuilua.
Vapaaehtoinen touhuilu auttoi tuohon aikaan ja vielä vuosituhannen vaihteessa aktiivista reserviläistä kiinnittämään huomiota itseensä, tässä olen samaa mieltä. Koski etenkin johtajakoulutettuja. Epäilemättä kun oikeita harjoituksia oli vähän, niin se vähäkin rimpuilu näytti siltä, että tuo edes haluaa kehittää itseään. Vasta jälkeenpäin olen tajunnut, että ne tietyt MPK:n kurssit saattoivat olla suuressa roolissa tietynlaiseen koulutusputkeen pääsemiselle sitten PV:n toimesta. Voi niitä kiihkeitä taktiikan väittelyitä, kuin MPnet livetilassa. Evp. everstiluutnantti jaksoi meitä kuitenkin kärsivällisesti opastaa.
 

JR49

Respected Leader
Tuolla minä olin kertaamassa ekaa kertaa.
Siellä oli yksi resvänskä meidän porukasta joukkueenjohtajana. Sana kulki ennen someaikaakin, kun pyörittiin paljon samoissa baareissa niin kotikaupungeissa kuin opiskelupaikkakunnalla.
Muistan kun olin aivan katkerana, koska omasta mielestä olisin pärjännyt paljon paremmin. Hänelle ei ollut näet annettu omaa joukkuetta prikaatin aikoina :LOL:. Kytö päästä kertaamaan oli kova.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Eikö tosiaan mitään menetetty?
Entäs kapiaisten taito operoida pataljoonatasolla ja sitä suuremmilla organisaatioilla? Mitä olen lukenut ja inttiaikana nähnyt jääkäripataljoonan johdon toimintaa sotaharjoituksessa, niin taito käyttää esim. nyt jääkäripataljoona hyökkäyksessä ei synny kuin käytännön kautta. Miten minä veikkaan, että palkatun väen ammattitaitoon syntyi huomattavaa osaamisvajetta noina vuosina, olenko vallan väärässä?
Et ole tietenkään väärässä. Vastaukseni kärki oli siinä että muut tavat säästää olisivat paljon haitallisempia. Mitä taas pataljoonan komentajaan tulee, niin 7 vuotta peruuntuneen kh:n jälkeen ei hän enää ole sa-patl komentajan tehtävässä. Johon koulututtautumiseen kuuluu toki paljon muutakin jota 90-luvulla tehtiin edelleen.

Kertausten loppuminen lähes vuosikymmeneksi näkyy tietenkin henkilökunnan rauhanajankin osaamisessa. Asejärjestelmien elinkaaren viimeiset 10 v ne eivät yleensä ole enää vm-koulutuksessa. Tykistön puolella sellaisia ovat nyt vanhat ps-haupitsit sekä 152 K89 kalusto. Kun ei kalustoa kukaan käytä ja ihmisiä koko ajan poistuu eläkkeelle niin osaamisen aukko kasvaa merkittäväksi.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Myös asia mikä unohdetaan on että PV:n henkilöstö ei ollut tekemisissä ressujen kanssa pitkään aikaan. Ehkäpä sekin on huomioitava asia.

Eräs tuttu, edesmennyt Everstiluutnantti sanoikin aikoinaan seuraavasti: "Jokainen kadettiupseeri pitäisi koulutuksensa aikana toimia jonkin aikaa reserviläisjoukon johtajana. Se jos mikään kasvattaisi sotilas-johtajana!"
 
Viimeksi muokattu:

JR49

Respected Leader
Valmiuspäälliköt parantamaan maakunnallista valmiutta – positiivisia YT-uutisia
Vuoden 2020 alusta 14 uutta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) valmiuspäällikköä aloittaa työnsä ympäri Suomea. Heidän ydintehtäviään tulee olemaan yhteistyö puolustusvoimien aluetoimistojen kanssa ja aktiivisten reserviläisten kouluttautumismahdollisuuksien kehittäminen etenkin paikallisjoukoissa. Keskeisimpiä tehtäviä ovat sekä vapaaehtoisten rekrytointi, valmius- ja turvallisuussuunnittelu että koulutustehtävät.

— Valmiuspäällikkö on se henkilö, joka tuntee hyvin oman piirinsä reserviläiset, heidän osaamisensa ja halunsa osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Sitten hän sovittaa näitä haluja yhteen puolustusvoimien tarpeiden mukaisesti. Tämä on aito mahdollisuus parantaa koko Suomen valmiutta yhdessä, kertoo MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen.

Valmiuspäälliköt työskentelevät aluetoimistojen kanssa ja suunnittelevat reserviläisten täydennyskouluttautumista MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa (SOTVA) koulutuksessa ja reserviläiskouluttajien kiertoa tiiviissä yhteistyössä puolustusvoimien ja paikallisjoukkojen kanssa.
Organisaatiomuutoksella lisää vaikuttavuutta julkisiin hallintotehtäviin

Uuden lain ja valmiuspäälliköiden rekrytoinnin myötä MPK pystyy tarjoamaan entistä monipuolisempaa, nousujohteisempaa ja laadukkaampaa SOTVA-koulutusta, jolla parannetaan reserviläisten sijoituskelpoisuutta.

Uusien valmiuspäälliköiden tehtävien perustaminen on prosessia, jossa MPK:n organisaatiota kehitetään vastaamaan uudistettua lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Uuden lainsäädännön myötä myös MPK:n organisaatiomuutos astuu voimaan 1.1.2020.

— Osaa valmiuspäälliköiden tehtävistä on tarjottu suoraan MPK:n nykyiselle henkilökunnalle, mutta kahdeksaan paikkaan haetaan uutta motivoitunutta osaajaa, Laatikainen jatkaa.

Uusien tehtävien lisäksi MPK:n organisaatiossa tehdään muutamia uudelleen järjestelyjä toiminnan tehostamiseksi. Ilmapuolustuspiirin Someron koulutuspaikan, MPK Etelä-Suomen Porvoon koulutuspaikan, Meripuolustuspiirin Kotkan ja Pohjanlahden koulutuspaikkojen toiminta sulautetaan osaksi muuta MPK:n piirien toimintaa

— Poistamme joitakin päällekkäisyyksiä toiminnastamme. Esimerkiksi Ilmapuolustuspiirin toiminta Rovaniemellä sulautetaan osaksi Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin toimintaa. Ilmapuolustuksellista koulutusta ja sen suunnittelua jatketaan kummankin piiripäällikön hyvässä yhteistyössä, avaa Laatikainen.
MPK kokonaisturvallisuuskoulutusta kehitetään edelleen

Julkisten hallintotehtävien lisäksi MPK kouluttaa kokonaisturvallisuuteen liittyvää varautumis- ja turvallisuuskoulutusta (VARTU). Tällaista koulutusta ovat esim. erilaiset maastotaitoihin, kansalaisten kybertaitoihin tai maatilojen varautumiseen liittyvät koulutukset

Lakiuudistusten myötä MPK on kirjoittanut uudelleen myös strategiansa, jossa on määritelty nousujohteisia tavoitteita myös VARTU-koulutukselle. MPK:n uusi strategia julkaistaan joulukuun puolivälissä.

— Uudistukset tulevat lisäämään MPK:n toiminnan vaikuttavuutta kaikilla sektoreilla. On ilo havaita, että MPK:n henkilökunnassa ja sitoutuneissa toimijoissa tuntuu olevan ihan uutta puhtia parantuvien toimintamahdollisuuksien myötä, toiminnanjohtaja summaa.
https://mpk.fi/ajankohtaista/mpk/positiivisia-yt-uutisia/
 

Umkhonto

Kenraali
Toi on muuten ihan totta! Itse 1994 kesällä kotiutuneena lähti ressu-ura täysin VEH:heillä liikkeelle... ei tultu korvasta heristämään himasta, todellakaan :uzi: .
Samma här. Piti oikein esikuntaan soitella, että jos kohta ette laita kertaamaan niin ei tarvitse laittaa ollenkaan. Niin sain aikanaan ensimmäiset VEH-kutsuni ja myöhemmin sa-sijoituksen.
 

Rauhantekijä

Respected Leader
Millä tavalla se meni "puihin"? Ymmärsin että asiassa tehtiin jo hallinnollinen päätös. Jos se peruttaisiin, niin pitäisi tehdä uusi päätös ja sellainen olisi ylittänyt uutiskynnyksen.
Eli mitä tässä käytännössä oikein tapahtuu tai tapahtui?
.
 

baikal

Supreme Leader
Millä tavalla se meni "puihin"? Ymmärsin että asiassa tehtiin jo hallinnollinen päätös. Jos se peruttaisiin, niin pitäisi tehdä uusi päätös ja sellainen olisi ylittänyt uutiskynnyksen.
Eli mitä tässä käytännössä oikein tapahtuu tai tapahtui?
.
Varmaan keksittiin joku virtaviivaisempi ja ketterämpi ratkaisu. :cool: Miten se tämä hanke muuten tarkkaan ottaen meni: pitikö luolastosta saada MPKYlle -sarjatulta ampuvia rynnäkkökivääreitä-....oliko se näin määritelty? Veikkaan, että käyttöön ei tule sarjatuliversioita lainkaan. Tämä on oletus, ei tieto.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Varmaan keksittiin joku virtaviivaisempi ja ketterämpi ratkaisu. :cool: Miten se tämä hanke muuten tarkkaan ottaen meni: pitikö luolastosta saada MPKYlle -sarjatulta ampuvia rynnäkkökivääreitä-....oliko se näin määritelty? Veikkaan, että käyttöön ei tule sarjatuliversioita lainkaan. Tämä on oletus, ei tieto.
Aasialaisella tehdas-puolimoottorilla mennään. PV:n vanhojen aseiden modaaminen puolimoottoreiksi ei täyttänyt lakipykäliä. Samasta hevosmiesten tietotoimistosta saatua tietoa.
 
Viimeksi muokattu:

g21.45acp

Kapteeni

JR49

Respected Leader

OFF-ROAD PILOTTIHANKE YHTEISTYÖNÄ AKK MOTORSPORT RY:N KANSSA

Niin vain kävi korotettu idän ihme pelastamassa Letukan ropalikosta.
 
Top