SUURI RESERVILÄISKESKUSTELU

[Kaupunkijääkäri]

Edellä olikin kommentti palkasta/palkkiosta ja sehän tulee siinä muodossa kokonaisverotukseen miten systeemi toimii. En näe tähän liittyvää verotusta muuna kuin Suomessa olevana käytäntönä ja sillä mennään.



Loogisinta kai tässä on jatkaa maakuntajoukkojen rakentamista valmiuden suuntaan ja nykyistä henkilömäärää suuremmaksi.
Varusteet ja aseet kotiin tottakai. Tai hyväksytään omat aseet valmiuteen ainakin johonkin tasoon saakka (esim tukiase/tarkka-ampujan ase) .
Itseasiassa voitaisiin varmistaa niinkin päin, että kaikki joille on myönnetty ERVA-aseet , on tultava mukaan maakuntajoukkoihin. Enää ei riitä, että harrastaa ampumista ja kisaa pelkästään SRA:ta, nyt olis vihdoin "lunastettava tiketti" siihen aseeseen oikeassa toiminnassa.

Jotta systeemi on joustava, siinä varmaan joutuu puolustusorganisaatio hyväksymään sen tilanteen, että kutsulla tulee ne jotka pääsee heti ja loput vasta sitten kun pääsee. Esim sieltä Rhodoksen reissultansa tullaan hieman myöhemmin. Tällaisella reserviläisjärjestelmällä päästään korkeintaan alueiden valvontaan ja kohteiden suojaamiseen, ei enempään. Se rajaus pitää vaan hyväksyä. Ei kannata edes lähteä suunnittelemaan kaiken kattavaa mallia kun realiteetit ei mahdollista sitä.

Oleellisinta valmiudessa on saada X määrä aseistettuja valmiuksia paikkaan X - nopeasti. Ja heillä on ennalta tiedossa mikä on tehtävä ja mitkä ovat toimivaltuudet sillä hetkellä.
Sveitsin mallia olis hyvä käydä läpi viitteeksi.
.

Onhan meillä nytkin reserviläisjoukkoja joilla on varusteet henkilökohtaisia aseita myöten "kuitilla", kohdistettuna ja nimikoituna säilössä. Jotenkin vähän vierastan ajatusta, että puolustusvoimien aseita jaetaan kotiin eikä sillä mielestäni saavuteta edes mitään sen suurempaa hyötyä. Nykyiselläänhän korkeimman valmiuden isommilla reserviläisjoukoillahan valmius on luokkaa kymmeniä tunteja, jonka luulisi olevan riittävä.

Eikä pidä unohtaa meidän varusmies valmiusyksiköitä, jotka ovat periaatteesa valmiudessa mallia "punkasta ylös, morsian kainaloon ja hommiin". Vaikea nähdä tilannetta, missä yhtäkkiä tarvittaisiin tunneissa aseisiin henkilökunnan valmiusosastojen, muiden viranomaisten sekä varusmies valmiusyksiköiden lisäksi vielä suuria määriä reserviläisiä.

 

[Tilley]

Loogisinta kai tässä on jatkaa maakuntajoukkojen rakentamista valmiuden suuntaan ja nykyistä henkilömäärää suuremmaksi.
Varusteet ja aseet kotiin tottakai. Tai hyväksytään omat aseet valmiuteen ainakin johonkin tasoon saakka (esim tukiase/tarkka-ampujan ase) .
Itseasiassa voitaisiin varmistaa niinkin päin, että kaikki joille on myönnetty ERVA-aseet , on tultava mukaan maakuntajoukkoihin. Enää ei riitä, että harrastaa ampumista ja kisaa pelkästään SRA:ta, nyt olis vihdoin "lunastettava tiketti" siihen aseeseen oikeassa toiminnassa.

Onhan siellä aselaissa reserviläisyysperuste olemassa, mutta jostain syystä tällä hetkellä se nimenomaan ei mahdollista ERVA-kiväärien hankintaa. Miksi näin, on jäänyt itselleni epäselväksi.

 

[AKE-ukki]

Onhan siellä aselaissa reserviläisyysperuste olemassa, mutta jostain syystä tällä hetkellä se nimenomaan ei mahdollista ERVA-kiväärien hankintaa. Miksi näin, on jäänyt itselleni epäselväksi.

Olisiko POHA:n asepoliittinen siipi päätösten taustavaikuttajana?

 

[Rauhantekijä]

Onhan siellä aselaissa reserviläisyysperuste olemassa, mutta jostain syystä tällä hetkellä se nimenomaan ei mahdollista ERVA-kiväärien hankintaa. Miksi näin, on jäänyt itselleni epäselväksi.

Hyvin esitelty asia ja täsmällisesti perusteltu tarve johtavat erva-luokitellun aseen saamiseen ihan lain mukaisena. Aselain § 44 ja maininta luonnollisen henkilön ampumaurheilusta on se minkä ympärillä asia pyörii. Eli vaikka perustelun tekstit ovat kuinka 'reserviläisiä' tahansa, niin ampumaurheilu on se minkä nojalla viranomainen harkitsee luvan myöntämistä.
Kokemukset vaikeasta erva-luvan saamisesta käsittääkseni perustuvat siihen, että lupahakemus on lähtökohtaisesti huonosti laadittu.

Onneksi reserviläisyys on paljon muutakin kuin lupa hallussapitää erva-kivääriä.
.

 

[Tilley]

Hyvin esitelty asia ja täsmällisesti perusteltu tarve johtavat erva-luokitellun aseen saamiseen ihan lain mukaisena. Aselain § 44 ja maininta luonnollisen henkilön ampumaurheilusta on se minkä ympärillä asia pyörii. Eli vaikka perustelun tekstit ovat kuinka 'reserviläisiä' tahansa, niin ampumaurheilu on se minkä nojalla viranomainen harkitsee luvan myöntämistä.
Kokemukset vaikeasta erva-luvan saamisesta käsittääkseni perustuvat siihen, että lupahakemus on lähtökohtaisesti huonosti laadittu.

Onneksi reserviläisyys on paljon muutakin kuin lupa hallussapitää erva-kivääriä.
.

En tarkoittanut ampumaurheilu-perustetta (Aselaki 43 § 1 mom 2 kohta), vaan 43 § 1 mom 9 kohtaa:

9) vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuna sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena annettavan ampumakoulutuksen järjestäminen tai siihen osallistuminen tämän lain 9 §:n 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla ampuma-aseilla tai aseen osilla.
(9 § 5 kohta b alakohta = pitkälippaiset kiväärit)

Ihmettelin, miksi tämän kohdan perusteella ampuma-aselupia ei tällä hetkellä myönnetä.

 

[Rauhantekijä]

En tarkoittanut ampumaurheilu-perustetta (Aselaki 43 § 1 mom 2 kohta), vaan 43 § 1 mom 9 kohtaa:

9) vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuna sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena annettavan ampumakoulutuksen järjestäminen tai siihen osallistuminen tämän lain 9 §:n 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla ampuma-aseilla tai aseen osilla.
(9 § 5 kohta b alakohta = pitkälippaiset kiväärit)

Ihmettelin, miksi tämän kohdan perusteella ampuma-aselupia ei tällä hetkellä myönnetä.

Olisko siksi koska SOTVA koulutukseen viittaavat asiakohdat voivat koskea vain MPK tuon mainitun järjesätämisen osalta. Kukaan muu kuin MPK ja PV eivät saa koulutusta järjestää. Yksilön osallistumiseen viittaava asiakohta on ehkä jopa tarpeeton, koska osallistumalla henkilö ampuu siellä annettavalla aseella, eikä omalle ole perustetta.
Noiden toimimattomuuden johdosta edellä mainitsemani 44 pykälä toimisi osuvammin.

 

[Coffee Man]

Reserviläisten koulutus on tehokkaampaa, relevantimpaa ja sitä on paljon aikaisempaa enemmän, kertoo vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Jukka Nurmi.

Kertaamaan kutsutaan nyt aiempaa vanhempia – Venäjän hyökkäys lisäsi kertauskutsujen määrää huimasti

Reserviläisten koulutus on tehokkaampaa, relevantimpaa ja sitä on paljon aikaisempaa enemmän, kertoo vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Jukka Nurmi.

www.iltalehti.fi

Muutos harjoittelijoiden määrissä verrattuna aikaisempaan on huomattava. Viime aikoina kertausharjoituksiin on vuosittain määrätty noin 19 000 reserviläistä. Vapaaehtoisiin harjoituksiin on osallistunut noin 6 000 henkilöä.

Kertaajien lukumäärässä on siis nousua noin 50 prosenttia. Tästä on tulossa uusi normaali, sillä jatkossakin kertaamaan aiotaan vuosittain määrätä noin 30 000 reserviläistä.

Lisääntyneen harjoittelun taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Puolustusvoimat on saanut lisärahoitusta, josta osa on käytetty kertausharjoituksiin määrättävien lisäämisen.

Kun harjoitettavien määrä on lisääntynyt, on lisääntynyt myös harjoitusten määrä.

Jukka Nurmen mukaan harjoituksia on järjestetty tänä vuonna liki viikoittain. Suurimmat niistä ovat osuneet varusmieskoulutukseen kytkeytyviin pääsotaharjoituksiin, mutta mukana on myös niin sanottua täsmäkoulutusta.

 

[Creidiki]

Jotenkin näin laskeskelin vuonna 2019

96% sodanajan vahvuudesta on reserviläisiä eli 268 000

Vuosittain koulutetaan n 23 000 varusveijaria joita ei tarvitse kertauttaa viiteen vuoteen. Happanevan reservin koko on siis
268 000 - 23 000 * 5 = 153 800

Jotta tuo määrä kertautetaan keskimäärin viiden vuoden välein pitäisi harjoituksiin osallistua vuosittain 30 760 henkilöä
eli paltiarallaa 40% lisäys.

 

[Pzgnrl]

Reserviläisten koulutus on tehokkaampaa, relevantimpaa ja sitä on paljon aikaisempaa enemmän, kertoo vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Jukka Nurmi.

Kertaamaan kutsutaan nyt aiempaa vanhempia – Venäjän hyökkäys lisäsi kertauskutsujen määrää huimasti

Reserviläisten koulutus on tehokkaampaa, relevantimpaa ja sitä on paljon aikaisempaa enemmän, kertoo vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Jukka Nurmi.

www.iltalehti.fi

Muutos harjoittelijoiden määrissä verrattuna aikaisempaan on huomattava. Viime aikoina kertausharjoituksiin on vuosittain määrätty noin 19 000 reserviläistä. Vapaaehtoisiin harjoituksiin on osallistunut noin 6 000 henkilöä.

Kertaajien lukumäärässä on siis nousua noin 50 prosenttia. Tästä on tulossa uusi normaali, sillä jatkossakin kertaamaan aiotaan vuosittain määrätä noin 30 000 reserviläistä.

Lisääntyneen harjoittelun taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Puolustusvoimat on saanut lisärahoitusta, josta osa on käytetty kertausharjoituksiin määrättävien lisäämisen.

Kun harjoitettavien määrä on lisääntynyt, on lisääntynyt myös harjoitusten määrä.

Jukka Nurmen mukaan harjoituksia on järjestetty tänä vuonna liki viikoittain. Suurimmat niistä ovat osuneet varusmieskoulutukseen kytkeytyviin pääsotaharjoituksiin, mutta mukana on myös niin sanottua täsmäkoulutusta.

Toivoisin, että se paljonpuhuttu reserviläisen urapolku saataisiin ihan oikeasti sanoista tekoihin.

Ei meitä vapaaehtoisesti vapaa-aikaansa ja rahojaan maastopuvussa ryynäämiseen käyttäviä ole kuitenkaan ihan järkyttäviä määriä edelleenkään verrattuna siihen reserviläismassaan, jolle intti on rippikoulu - kerran käyty paha.

 

[Rauhantekijä]

Toivoisin, että se paljonpuhuttu reserviläisen urapolku saataisiin ihan oikeasti sanoista tekoihin.

Urapolun vo nähdä kahdelta kantilta.

Yhtäällä se on järjestelmän tarjoama valmis alusta jossa henkilöllä on valmis suunnitelma jota pitää edetä. Näin sen moni mielellään ajattelee, koska tässä vaiheessa ei vielä itse tarvii tehdä mitään, kunhan odottelee, että polulle astumis-ilmoitus tulee postista. Sopii laiskemmalle.

Toisaalla se on järjestelmän tarjoama kenttä jossa henkilön pitää edetä oma-aloitteisesti ja itse aktiivisesti. Polku ei ole kiveen hakattu vaan seikkailu muuttuu sen mukaan mihin henkilö itse keskittyy.
Tämähän vastaa aika paljon nykyistä MPK kurssien läpikäyntiä.

Noin yleisesti tuumaan että sana 'polku' on vain jonkun tekstinikkarin keksimää eikä sillä lopulta ole muuta merkitystä kuin hienosti kuvata mahdollisuuksia. Organisaatiolla vaan on nykyisin tapana kirjoitella yleisölle hienoja sanoja. Jos luulimme että on jotain henkilöille räätälöityjä urapolkuja, niin herätys. Ei ole. Että niinku kiinnostuneet vaan ylös sohvalta ja aktiivisesti MPK:n kursseille.

Aikaa omalle seikkailulle kyllä on. Just luin että reserviläisen yläikärajaa ollaan todellakin nostamassa 65 vuoteen saakka ja esitys käsitellään eduskunnassa ensi vaalikaudella.
Kenellä tuohon tarkemmin on mahdollisuus, selviää sitten vasta kun esitys on julkinen. Veikkaan kuitenkin että kaikki 50-60 ikävuoden välillä aktiivisuutta osoittaneet harjoittelijat tulevat huomioiduksi ja jatkoaikaa piisaa

.

 

[Pzgnrl]

Urapolun vo nähdä kahdelta kantilta.

Yhtäällä se on järjestelmän tarjoama valmis alusta jossa henkilöllä on valmis suunnitelma jota pitää edetä. Näin sen moni mielellään ajattelee, koska tässä vaiheessa ei vielä itse tarvii tehdä mitään, kunhan odottelee, että polulle astumis-ilmoitus tulee postista. Sopii laiskemmalle.

Toisaalla se on järjestelmän tarjoama kenttä jossa henkilön pitää edetä oma-aloitteisesti ja itse aktiivisesti. Polku ei ole kiveen hakattu vaan seikkailu muuttuu sen mukaan mihin henkilö itse keskittyy.
Tämähän vastaa aika paljon nykyistä MPK kurssien läpikäyntiä.

Noin yleisesti tuumaan että sana 'polku' on vain jonkun tekstinikkarin keksimää eikä sillä lopulta ole muuta merkitystä kuin hienosti kuvata mahdollisuuksia. Organisaatiolla vaan on nykyisin tapana kirjoitella yleisölle hienoja sanoja. Jos luulimme että on jotain henkilöille räätälöityjä urapolkuja, niin herätys. Ei ole. Että niinku kiinnostuneet vaan ylös sohvalta ja aktiivisesti MPK:n kursseille.

Aikaa omalle seikkailulle kyllä on. Just luin että reserviläisen yläikärajaa ollaan todellakin nostamassa 65 vuoteen saakka ja esitys käsitellään eduskunnassa ensi vaalikaudella.
Kenellä tuohon tarkemmin on mahdollisuus, selviää sitten vasta kun esitys on julkinen. Veikkaan kuitenkin että kaikki 50-60 ikävuoden välillä aktiivisuutta osoittaneet harjoittelijat tulevat huomioiduksi ja jatkoaikaa piisaa

.

Lähinnä pohdin sitä, huomioidaanko todella MPK-kurssien käynti henkilön sijoituksia mietittäessä? Ja pystyykö niiden avulla edes menemään niin syvälle, että henkilön ammattitaito riittää uuteen tehtävään? Tätähän tässä urapolku-jutussa on korostettu: kursseja käymällä voi saada uuden sijoituksen. Mutta kuinka paljon tämä todella pitää paikkansa? Ja pitääkö tämä paikkansa vain henkilöille, jotka olisivat jo muutoinkin saaneet uuden sijoituksen? En kritisoi itse kurssijärjestelmää, niitä on hyvä käydä itse kenenkin vaikkei sijoitusta tavoittelisikaan ja enemmänkin näkisin syvästä reservistä tulijoita kursseilla. Mutta jos hehkutetaan, että niiden avulla voi "edetä urallaan", niin sellaiselle puheelle pitäisi olla jotain vastinetta.

 

[Rauhantekijä]

Lähinnä pohdin sitä, huomioidaanko todella MPK-kurssien käynti henkilön sijoituksia mietittäessä? Tätähän tässä urapolku-jutussa on korostettu: kursseja käymällä voi saada uuden sijoituksen. Mutta kuinka paljon tämä todella pitää paikkansa?

Kyllä se oikeasti vaikuttaa. Minulla on lähipiirissä siitä käytännön esimerkkiä. Homma toimii niin, että ensin selvittää Aluetoimistosta onko itsellä sijoitus ja mikä se on? Sen tueksi voi kurssittaa itseänsä sellaisilla kusseilla jotka tukevat tuota sijoitusta jos on siihen tyytyväinen. Jos jokin muu rooli kiinnostaa, niin sellaisille kursseille ja esim vuoden kuluttua sen MPK rekisterin kanssa Aluetoimistoon ja pyytää siirtoa uuden osaamisen mukaiseen tehtävään. Aina auttaa jos liittyy Maakuntajoukkoihin ja siellä toteuttaa sitä tehtävää mihin on opiskellut.

Lyhyesti: Aluetoimisto huomioi kirjallisen näytön perusteella josko sijoitus alkaa tai muuttuu. Sijoitusta ei saa vaan se pitää itse hankkia. Tämä olisi hyvä ymmärtää tässä yhteydessä.

Ja pystyykö niiden avulla edes menemään niin syvälle, että henkilön ammattitaito riittää uuteen tehtävään?

Siviilin ammattitaito on mielestäni eri asia kuin tavis-suomalaisen palveluksen aikainen tieto PV:n järjestelmässä tai itsensä kurssittaminen. Siviilipuolen osaamisen PV saa noukittua muista lähteistä.

Mutta jos hehkutetaan, että niiden avulla voi "edetä urallaan", niin sellaiselle puheelle pitäisi olla jotain vastinetta.

Kuten edellä jo kirjoitin, ehkä se 'urapolku' -termi on sellaista, että ei kannata niin kirjaimellisesti ottaa. Kaikessa kirjoitetussa ja puhutussa on mainosmiesten lisää aina kun jotain asiaa markkinoidaan.
.

 

[Pzgnrl]

Kyllä se oikeasti vaikuttaa. Minulla on lähipiirissä siitä käytännön esimerkkiä. Homma toimii niin, että ensin selvittää Aluetoimistosta onko itsellä sijoitus ja mikä se on? Sen tueksi voi kurssittaa itseänsä sellaisilla kusseilla jotka tukevat tuota sijoitusta jos on siihen tyytyväinen. Jos jokin muu rooli kiinnostaa, niin sellaisille kursseille ja esim vuoden kuluttua sen MPK rekisterin kanssa Aluetoimistoon ja pyytää siirtoa uuden osaamisen mukaiseen tehtävään. Aina auttaa jos liittyy Maakuntajoukkoihin ja siellä toteuttaa sitä tehtävää mihin on opiskellut.

Lyhyesti: Aluetoimisto huomioi kirjallisen näytön perusteella josko sijoitus alkaa tai muuttuu. Sijoitusta ei saa vaan se pitää itse hankkia. Tämä olisi hyvä ymmärtää tässä yhteydessä.


Siviilin ammattitaito on mielestäni eri asia kuin tavis-suomalaisen palveluksen aikainen tieto PV:n järjestelmässä tai itsensä kurssittaminen. Siviilipuolen osaamisen PV saa noukittua muista lähteistä.



Kuten edellä jo kirjoitin, ehkä se 'urapolku' -termi on sellaista, että ei kannata niin kirjaimellisesti ottaa. Kaikessa kirjoitetussa ja puhutussa on mainosmiesten lisää aina kun jotain asiaa markkinoidaan.
.

Kiitos selvennyksestä! Asiaa ei ole julkisuudessa, ei MPK:n sivuilla, ei Reserviläisessä tai muuallakaan osattu kertoa auki, mitä _käytännössä_ koko juttu tarkoittaa. Eli sijoituksen saamiseen tahi muuttamiseen ei riitä se, että käy kursseilla, vaan asiasta täytyy olla aktiivinen aluetoimistoon. Pikemminkin on tullut kuva, että aluetoimistossa sitten syynätään läpi porukkaa, ja jos huomataan, että jääkäri res. Töttöröö on käynyt KRH 1, 2 & 3 -kurssit, niin sijoitus voidaan vaihtaa KRH-joukkueeseen. Tai ainakin laittaa ns. varasijalle.

En tarkoittanut siviilipuolen ammattitaitoa, vaan sijoituksen vaatimaa sotilaallista ammattitaitoa. Bad wording.

 

[Kustaanmiekka]

Vilpertti Tirronen hallitsee lennokit niin hyvin, että se kiinnostaa Puolustusvoimiakin – näin armeija hyödyntää reserviläisten erityistaitoja​

Vilpertti Tirronen hallitsee lennokit niin hyvin, että se kiinnostaa Puolustusvoimiakin – näin armeija hyödyntää reserviläisten erityistaitoja

Reserviläisten osaamista hyödynnetään Puolustusvoimissa sodan ajan sijoituksissa, mutta myös koulutus- ja suunnittelutehtävissä. Osaamisen ilmoittaminen aluetoimistoihin on tänä vuonna kasvanut.

yle.fi

 

[Juhnis]

Urapolun vo nähdä kahdelta kantilta.

Yhtäällä se on järjestelmän tarjoama valmis alusta jossa henkilöllä on valmis suunnitelma jota pitää edetä. Näin sen moni mielellään ajattelee, koska tässä vaiheessa ei vielä itse tarvii tehdä mitään, kunhan odottelee, että polulle astumis-ilmoitus tulee postista. Sopii laiskemmalle.

Toisaalla se on järjestelmän tarjoama kenttä jossa henkilön pitää edetä oma-aloitteisesti ja itse aktiivisesti. Polku ei ole kiveen hakattu vaan seikkailu muuttuu sen mukaan mihin henkilö itse keskittyy.
Tämähän vastaa aika paljon nykyistä MPK kurssien läpikäyntiä.

Noin yleisesti tuumaan että sana 'polku' on vain jonkun tekstinikkarin keksimää eikä sillä lopulta ole muuta merkitystä kuin hienosti kuvata mahdollisuuksia. Organisaatiolla vaan on nykyisin tapana kirjoitella yleisölle hienoja sanoja. Jos luulimme että on jotain henkilöille räätälöityjä urapolkuja, niin herätys. Ei ole. Että niinku kiinnostuneet vaan ylös sohvalta ja aktiivisesti MPK:n kursseille.

Aikaa omalle seikkailulle kyllä on. Just luin että reserviläisen yläikärajaa ollaan todellakin nostamassa 65 vuoteen saakka ja esitys käsitellään eduskunnassa ensi vaalikaudella.
Kenellä tuohon tarkemmin on mahdollisuus, selviää sitten vasta kun esitys on julkinen. Veikkaan kuitenkin että kaikki 50-60 ikävuoden välillä aktiivisuutta osoittaneet harjoittelijat tulevat huomioiduksi ja jatkoaikaa piisaa

.

Itseäni kiinnostaisi tietää, miten omatoiminen harjoittelu ja kouluttautuminen veisi parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin omassa tehtävässä.

Sijoitus: on, kertauskäskykin oli jokin aika sitten. MPK:n kursseilla on päässyt harjoittelemaan taistelijan taitoja, ampumaan ja oppinut ehdottomasti paljon. Mielenkiintoa olisi myös tietää, miten ei-miehistö oppisi lisää. Jos voit laittaa yleisellä tasolla tähän tai yv:llä lisää, olisi hienoa.

 

[Rauhantekijä]

Asiaa ei ole julkisuudessa, ei MPK:n sivuilla, ei Reserviläisessä tai muuallakaan osattu kertoa auki, mitä _käytännössä_ koko juttu tarkoittaa. Eli sijoituksen saamiseen tahi muuttamiseen ei riitä se, että käy kursseilla, vaan asiasta täytyy olla aktiivinen aluetoimistoon.

Kerrotun mukaisesti MPK:n kurssien osallistuminen siirtyy PV:n tietoon. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, on tosiaan jäänyt hieman auki. Käytäntö on osoittanut että joistakin kursseista vetäjä tai joku muu vastuullinen ei ole tehnyt tiedon siirtoa. Itse ajattelen, että ei kannata luottaa täysin systeemien toimivuuteen vaan itse valvoa asiaa omalla aktiivisuudellaan sinne Aluetoimiston suuntaan. Kun siellä keskustellen ollaan ensin samaa mieltä että tiedot on samat, niin siitä on hyvä siirtyä pohtimaan sijoituksen suuntaa. PV sen kuitenkin lopulta päättää mikä on tilanne, mutta aina kannattaa itseään myydä.

Pikemminkin on tullut kuva, että aluetoimistossa sitten syynätään läpi porukkaa, ja jos huomataan, että jääkäri res. Töttöröö on käynyt KRH 1, 2 & 3 -kurssit, niin sijoitus voidaan vaihtaa KRH-joukkueeseen.

Ihannemaailmassa asia toimii täysin ja aukottomasti noin. Mutta ihmiset ne sielläkin asioita hoitaa. Joskus voi olla hyvä nostaa huomiota jonkun yksittäisen henkilön kohdalla.
Itse menee nostamaan.
.

 

[Rauhantekijä]

Itseäni kiinnostaisi tietää, miten omatoiminen harjoittelu ja kouluttautuminen veisi parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin omassa tehtävässä.

Sijoitus: on, kertauskäskykin oli jokin aika sitten. MPK:n kursseilla on päässyt harjoittelemaan taistelijan taitoja, ampumaan ja oppinut ehdottomasti paljon. Mielenkiintoa olisi myös tietää, miten ei-miehistö oppisi lisää. Jos voit laittaa yleisellä tasolla tähän tai yv:llä lisää, olisi hienoa.

No yleisellä tasolla. Tietoisena omasta sijoituksesta hakeutuisin sellaiseen reserviläisyhdistykseen joka järjestää harjoitusta joka tukee sinun rooliasi sodan ajan sijoituksessa.
Lisäksi voit katsoa millaiset harrastamiset siviilipuolella suoraan tukevat rooliasi. Esimerkiksi retkeilytaidot ja suunnistaminen on monelle sopiva asia eikä aina tarvii reuhata M05 puku päällä. Repun kantaminen = kuntoilua jos ei muut urheilut niin kiinnosta. Lisäksi voisi pohtia sitäkin että onko kauheesti tarvetta "oppia lisää" ? Jo pelkästään se, että ylläpitää hyvää kuntoa ja jo opittua osaamista ehkä riittää hyvin Puolustusvoimien tarpeeseen. Tsemppaamaan joutuu joka tapauksessa koska aika tekee keppostaan miehelle kun ikää tulee vuosi toisensa jälkeen.
MPK kurssit myös hyvin kertauttaa kun oma suunta on selvillä.

Ja sitten..... Etkö aloittaisi kouluttamaan muita ? Oppimalla hyväksi kouluttajaksi on kullan arvoinen asia vapaaehtoiselle maanpuolustukselle. Lisää oppimista tulee rutkasti kun kertaat parit käsikirjat ja tsekkaat MPK:n aiheen jota sun pitäisi kouluttaa muille. Tässä olis sulle napakymppi. Mieti +++
.

 

[tradde]

Ei ole hätäisen henkilön hommaa vapaa-ehtoinen maanpuolustus. Tiettyä kurssia voipi hyvinkin olla vain kerran kaksi maakunnassa vuoteen, pyssyhommissa on vuoden tai kahden harrastusvaatimukset ennen omien saantia ja laina-aseita rajallinen määrä, aluetoimistossa asiat tapahtuu omalla rytmillään, kunto ei muutu erikoisjääkäriksi sillä että vetää tossut jalkaan ja hilpaisee kerran kaksi lenkillä.

Ukrainan sota on tuonut monelle(myös itselle) tunnetta että pitää tehdä enemmän. Moni jolla ei maanpuolustukseen intin jälkeen ole kokemusta on hakeutunut mukaan. Nyt kun iso ryntäys muureille on käynnissä, on niin vapaa-aikaansa tähän käyttävät kuin virkamiehet saaneet painaa hartiavoimin töitä ja kaikki kunnia heille. Toivottavasti innostuneilla "pitoa" riittää eikä into hiivu kun asiat ei tapahdukaan välittömästi. Aikajänne jolla suunnittelee omaa "harrastamistaan" kannattaa olla vuosi tai kaksi. Mitä kursseja haluaisi käydä, mitä tavotteita on ammunnassa, miten kehittää kenttäkelpoisuutta. Jälkimmäinen on kaikista tärkein, maanpuolustuksellisten asioiden lisäksi hyvä kunto säteilee myös kaikkeen muuhun elämään.

 

[Fortis]

Jos koulutuksesta on hyvin pitkä aika, tarvitsisi kyllä enemmän kuin yhden tai kaksi viikonloppua vuoteen osaamisen palauttamiseksi, Itse olen ajatellut asian siltä kannalta, että koska ikää on ja vaikka kunto on hyvä, ainoa mahdollinen sijoitus on paikalliset joukot. Paikallisella tasolla on nyt taas nähty miten vihollinen toimii, eli on hyvin vaikea pysyttäytyä tositilanteessa siviilinä vaikkei sijoitusta olisikaan. Tätä varten olisi hyvä olla perusjääkärin taitoja, hiukan osaamista tiedustelusta, harmaan vaiheen toiminnasta ja paikallistuntemusta maaastossa. Kenttäkelpoisuuden pitäisi olla jokaisen velvollisuus, ja tämän suhteen porukka lienee kyllä aika jakautunut.

 

[Rauhantekijä]

Jos koulutuksesta on hyvin pitkä aika, tarvitsisi kyllä enemmän kuin yhden tai kaksi viikonloppua vuoteen osaamisen palauttamiseksi,

Osaamista voi palauttaa MPK:n paikalliskomppaniaksi merkatuilla kursseilla.

Itse olen ajatellut asian siltä kannalta, että koska ikää on ja vaikka kunto on hyvä, ainoa mahdollinen sijoitus on paikalliset joukot.

Maakuntajoukkoon hakeutuminen on paikallista toimintaa.

Paikallisella tasolla on nyt taas nähty miten vihollinen toimii, eli on hyvin vaikea pysyttäytyä tositilanteessa siviilinä vaikkei sijoitusta olisikaan.

Siviili on ilmeisesti enemmän kusessa kuin sotilaat. kriisissä siviililtä edellytetään kuitenkin lähes sotilaan taitoja.... ainakin selviytymisen taitoja.

Tätä varten olisi hyvä olla perusjääkärin taitoja, hiukan osaamista tiedustelusta, harmaan vaiheen toiminnasta ja paikallistuntemusta maastossa.

Juuri tuollaista yleistä maastossa kulkenemisen taitoa ja MPK:n kursseilla kerrattua asetaitoa. Siihen päälle vielä radiopuhelimien käytön taitoa. Vaikka armeijan kalustoa ei olekaan saatavilla metsästyksessä käytettävät vhf puhelimet tai kaiken kansan PMR puhelimet on hyvä oppiväline. Niitä saa lupavapaasti kaupoista. harjoittaa tilanteeseen jossa kännykkä ei toimi.

Kenttäkelpoisuuden pitäisi olla jokaisen velvollisuus, ja tämän suhteen porukka lienee kyllä aika jakautunut.

Jos kenttäkelpoisuudesta hoitaa edes sen kunto-osuuden hyvin, niin pohja muulle on vankka.
.