SUURI RESERVILÄISKESKUSTELU

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jossakin lehdessä oli jo haastateltu perjantaina "reservistä eronnutta". Viiskymppinen ukko ja kertoi olleensa heitinmiehiä. Ei kuulemma ollut häiritty sitten 90-luvun alussa suorittamansa asepalveluksen.

Veikkaan kaverin olleen jo valmiiksi nostoväessä tai muutoin vaan nimi löytyy aluetoimiston ö-mapista. Jos ei muutoin niin ikänsä puolesta näin.

Tuskin oli suuri tappio maanpuolustukselle.
Tuollainen artikkeli tuli vastaan.

 
Sikäli kuin ymmärrän on tuo kaikista ikäluokista kovin. Mukana ollaan :uzi:
Vuosiluokka 68 on kovempi, mutta 67 menettelee. Kelpaa kyllä. Itseasiassa kaikki maanpuolustushenkiset veljet kelpaa vierelle kyllä, ihan täysillä, ihan kaikki, ikäluokasta riippumatta. Sillä tärkeintä on henki. Se lopulta ratkaisee, niinkuin se ratkaisi aikoinaan talvisodassa Pelkosenniemellä, Mäntyvaarassa, Suomusalmella, Kollaalla, Taipalessa, Lemetissä, Raattella. Se henki ratkaisi jatkosodassa Vuosalmella, Tali-Ihantalassa ja lopuksi Ilomantsin korpitaisteluissa.

Se henki leijailee sankarihautausmaiden yllä, niiden hiljaisten, surullisten, äänettömien ja samalla uljaiden hautojen yllä, niiden kaikkien niiden menneiden, kaatuneiden, kadonneiden ja hiljaisten miesten yllä. Kaikkien niiden yllä, jotka eivät koskaan palanneet ja joita moni läheinen jäi loppuelämänsä ajan kaipaamaan.




Ja on ihan hyvä että Häkkänen puheillaan karkoittaa linjoista nämä käpykaartilaiset jo nyt eikä sitten kun olisi oikeasti se todella paha, kusinen ja totinen paikka. Niistä paikoista joista ei välttämättä kukaan palaa. Joissa selviäminen on todellakin korkeamassa kädessä.


Eipä silloin haluttaisi olla montussa/ linjassa/ tulenjohdossa/ missä vaan kusisessa paikassa/ kun veljet vieressä yhtäkkiä siinä ryssän ( kenenpä muunkaan) pyrkiessä päälle keksisi että siviilipalvelu yms. olisikin se heidän paikkansa ja nostaisivat siinä sitten kytkintä. CE56A83F-7D9B-44AE-8CB1-FC97B49B195F.jpeg
 
Vuosiluokka 68 on kovempi, mutta 67 menettelee. Kelpaa kyllä. Itseasiassa kaikki maanpuolustushenkiset veljet kelpaa vierelle kyllä, ihan täysillä, ihan kaikki, ikäluokasta riippumatta. Sillä tärkeintä on henki. Se lopulta ratkaisee, niinkuin se ratkaisi aikoinaan talvisodassa Pelkosenniemellä, Mäntyvaarassa, Suomusalmella, Kollaalla, Taipalessa, Lemetissä, Raattella. Se henki ratkaisi jatkosodassa Vuosalmella, Tali-Ihantalassa ja lopuksi Ilomantsin korpitaisteluissa.

Se henki leijailee sankarihautausmaiden yllä, niiden hiljaisten, surullisten, äänettömien ja samalla uljaiden hautojen yllä, niiden kaikkien niiden menneiden, kaatuneiden, kadonneiden ja hiljaisten miesten yllä. Kaikkien niiden yllä, jotka eivät koskaan palanneet ja joita moni läheinen jäi loppuelämänsä ajan kaipaamaan.




Ja on ihan hyvä että Häkkänen puheillaan karkoittaa linjoista nämä käpykaartilaiset jo nyt eikä sitten kun olisi oikeasti se todella paha, kusinen ja totinen paikka. Niistä paikoista joista ei välttämättä kukaan palaa. Joissa selviäminen on todellakin korkeamassa kädessä.


Eipä silloin haluttaisi olla montussa/ linjassa/ tulenjohdossa/ missä vaan kusisessa paikassa/ kun veljet vieressä yhtäkkiä siinä ryssän ( kenenpä muunkaan) pyrkiessä päälle keksisi että siviilipalvelu yms. olisikin se heidän paikkansa ja nostaisivat siinä sitten kytkintä. Katso liite: 92791
Fakta on kuitenkin se, että vasta kovassa paikassa punnitaan se kenen pää kestää ja toimintakyky säilyy. Ei kannata olla ylimielisen varma siitä ettei itse ole se, joka ei ehkä pystykkään toimimaan siinä kovassa paikassa.
 
Olet täysin oikeassa. En puhunutkaan itsestäni, ilmaisin varmaan itseäni vähän huonosti, ironia on huono laji. Senhän näkee sitten itse kenenkin kohdalla kun tulee se totinen paikka.

Mutta tuo vapaudemme hinta - kirja on vaikuttava kirja. Kotona oli kirjahyllyssä, isäukko oli sen joskus hankkinut. Ei ehkä löydy muualta kuin divareista jos enää niistäkään. Sivu sivun perään nuorten miesten kuvia, eikä kaikista edes kuvaakaan.

Pappa makaa sankarihautausmaalla, enkä koskaan oppinut häntä tuntemaan.

Petäjäjäsaaressa meni monta miestä. Rantasalmelta meni yhdessä päivässä 46 miestä, löytyy hekin tuosta kirjasta.

Kunnia heille. Talvisota päättyi viikon kuluttua 13.3.1940.
 
Olet täysin oikeassa. En puhunutkaan itsestäni, ilmaisin varmaan itseäni vähän huonosti, ironia on huono laji. Senhän näkee sitten itse kenenkin kohdalla kun tulee se totinen paikka.

Mutta tuo vapaudemme hinta - kirja on vaikuttava kirja. Kotona oli kirjahyllyssä, isäukko oli sen joskus hankkinut. Ei ehkä löydy muualta kuin divareista jos enää niistäkään. Sivu sivun perään nuorten miesten kuvia, eikä kaikista edes kuvaakaan.

Pappa makaa sankarihautausmaalla, enkä koskaan oppinut häntä tuntemaan.

Petäjäjäsaaressa meni monta miestä. Rantasalmelta meni yhdessä päivässä 46 miestä, löytyy hekin tuosta kirjasta.

Kunnia heille. Talvisota päättyi viikon kuluttua 13.3.1940.
20D1DB69-F521-4072-900B-6953DCC87EDA.jpegAFA22FCD-3A61-4211-89D0-1438D519C065.jpeg
 
Fakta on kuitenkin se, että vasta kovassa paikassa punnitaan se kenen pää kestää ja toimintakyky säilyy. Ei kannata olla ylimielisen varma siitä ettei itse ole se, joka ei ehkä pystykkään toimimaan siinä kovassa paikassa.
Se on juuri näin, ihminen on siitä jännä eläin, miten käytös muuttuu stressin, paineen ja vähän unien myötä.

Monille riittää jo rauhan aikanakin yksi nukkumaton yö jos pitäisi seuraavana päivänä touhuta jotain huonommassa olosuhteissa muutokseen.
(Enkä tällä tarkoita kavereiden kanssa vaikka mökillä hauskanpitoa)
Osa on hieman apaattisia ja ei saa oikein mitään aikaan, osa kireätä kuin viulunkielet/ riitelevät ja äkkäilevät, osa nauraa hervottomasti yms.

Tämän muutoksen päälle kun laitetaan pelko taistelutilanteessa, miten itse kukin sen käsittelee, niin lopputulos toiminta valmiuteen voi yllättää.
Jotkut saa pidettyä paketin koossa ja toiset menee jumiin.

Vielä jos päälle kuvitellaan, että vierus taistelutoverit kaatuu tai perääntyy ja ylivoimainen vihulainen painaa päälle, niin koville ramboillekin iskee päälle itsesuojeluvietti. Silloin viisas vetääntyy.

Toimintakyky, sen puute tai mihin suuntaan ratkaisut kehittyy on monen osa-alueen summa...
 
Viikingit aikanaan eivät erotelleet sitä onko mies sotilas vai siviili. Ei omien kesken tai vastapuolellakaan.
Kaikille viikinkiyhteisössä kuului oman yhteisön puolustaminen aseilla.

Kaikille myös muistutukseksi Buchan kylän tapahtumat Ukrainasta. Ryssäkään ei erottele onko vastaantulija sotilas vai siviili, kaikki tapetaan.

Vaikka me Suomessa nyt ei viikinkien jälkeläisiä ollakaan, niin voihan todeta, että tuhannessa vuodessa aika laajalti pohjolassa on miehisyyttä menetetty.
Sanomattakin on selvää, että minä en reservistä pakenijoita arvosta.

.
 
Viikingit aikanaan eivät erotelleet sitä onko mies sotilas vai siviili. Ei omien kesken tai vastapuolellakaan.
Kaikille viikinkiyhteisössä kuului oman yhteisön puolustaminen aseilla.

Kaikille myös muistutukseksi Buchan kylän tapahtumat Ukrainasta. Ryssäkään ei erottele onko vastaantulija sotilas vai siviili, kaikki tapetaan.

Vaikka me Suomessa nyt ei viikinkien jälkeläisiä ollakaan, niin voihan todeta, että tuhannessa vuodessa aika laajalti pohjolassa on miehisyyttä menetetty.
Sanomattakin on selvää, että minä en reservistä pakenijoita arvosta.

.
Siviilien teurastaminen ei lähtökohtaisesti ole miehisyyden mittari ellet kysy aiheesta joltain kuplassa elävältä neulatyynyltä joka identifioi itsensä manaatiksi.
 
Fakta on kuitenkin se, että vasta kovassa paikassa punnitaan se kenen pää kestää ja toimintakyky säilyy. Ei kannata olla ylimielisen varma siitä ettei itse ole se, joka ei ehkä pystykkään toimimaan siinä kovassa paikassa.
Totta. Mutta surkeinta ainesta taisteluun ovat ne jotka jo rauhan aikana luikkivat toisten selän taakse suojaan. Eikä sekään ole aina niiden "surkeiden" syy, että ovat surkeita taistelijoita. Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia. Eli jos on henkinen vamma, -sairaus tai muu henkinen puutostila ja henkilö sen itse tietää, niin ei ole häpeä siirtyä/mennä siviilipalvelukseen. Ja silloin se on jopa suositeltavaa.

Eri asia on henkisesti ja älyllisesti terveet, jotka laiskuuttaan ja/tai itsekkyyttään pakoilevat vastuutaan yhteisistä asioista (maanpuolustus) ja lusmuilevat sivariin tai kieltäytyjiksi. Sellaiset ovat yhteiskunnan kuonaa. Ja heidän siirtyminen pois reservistä tulee olla estettynä lainsäädännöllä. Kyllä sellaisille armeijassa kuri löydetään ja saadaan hommiin.

Yllätyksiä varmasti tulee kovissa paikoissa. Olen siviilionnettomuuksissa nähnyt hyvinkin "vaihtelevia" suorituksia erilaisten odotusarvojen ihmisiltä.
 
Siviilien teurastaminen ei lähtökohtaisesti ole miehisyyden mittari ellet kysy aiheesta joltain kuplassa elävältä neulatyynyltä joka identifioi itsensä manaatiksi.
Sellaista ryssä kuitenkin tekee sotilaallisesti edetessään. Sitä vastaan suomalaisella on oltava munaa.

.
 
Yllätyksiä varmasti tulee kovissa paikoissa. Olen siviilionnettomuuksissa nähnyt hyvinkin "vaihtelevia" suorituksia erilaisten odotusarvojen ihmisiltä.

Henkilökohtaisesti olen ainakin joutunut toteamaan että jäätymistä tapahtuu tällaisissa tilanteissa ja kestää hetken että saa itsensä käyntiin. Tämä on myös johtanut myöntämään itselle että niin tod.näk. kävisi myös sotahommissa jossain kohtaa jos/kun laskentateho päästä loppuu sen vuoksi että verta ja suolenpätkiä on ilmassa ja valmista toimintamallia ei kovalevyllä ole. Ratkaisuksi olen todennut sen että koulutus ja osaaminen ei riitä ja sitä pitää hankkia lisää.

MP.netissä vallitsee toki valtava hurmahenki jossa itse kukin sovittaa sitä Rokan viittaa itselleen, sota on julmaa ja ratsuväki raakaa, ryssää niitetään kylmäksi suon laidalla ja ne on ne muut jotka on heikkoja. Suomalaisista Ukrainan kävijöistä kuitenkin näkee että kyllä se taistelukenttä vaan särkee sotimiseen valmistautuneitakin ihmisiä ja se pitää itse kunkin realiteetteina tunnustaa.
 
Sellaista ryssä kuitenkin tekee sotilaallisesti edetessään. Sitä vastaan suomalaisella on oltava munaa.

.
Se on justiinsa näin. Butsan jälkeen kellekään liene epäselvää asiasta miten paljon Geneven tai mitkään muutkaan sopimukset paina zenäläisten toiminnassa. Ja sitä vastaan tarvitaan ehdottoman päättäväinen vastustus kaikissa olosuhteissa. Taisin aamukahvin imeytymättömyyden johdosta lukea postauksesi jotenkin väärin mutta ei ole eka kerta etten jotain tajua kerralla. :)
 
Henkilökohtaisesti olen ainakin joutunut toteamaan että jäätymistä tapahtuu tällaisissa tilanteissa ja kestää hetken että saa itsensä käyntiin. Tämä on myös johtanut myöntämään itselle että niin tod.näk. kävisi myös sotahommissa jossain kohtaa jos/kun laskentateho päästä loppuu sen vuoksi että verta ja suolenpätkiä on ilmassa ja valmista toimintamallia ei kovalevyllä ole. Ratkaisuksi olen todennut sen että koulutus ja osaaminen ei riitä ja sitä pitää hankkia lisää.

MP.netissä vallitsee toki valtava hurmahenki jossa itse kukin sovittaa sitä Rokan viittaa itselleen, sota on julmaa ja ratsuväki raakaa, ryssää niitetään kylmäksi suon laidalla ja ne on ne muut jotka on heikkoja. Suomalaisista Ukrainan kävijöistä kuitenkin näkee että kyllä se taistelukenttä vaan särkee sotimiseen valmistautuneitakin ihmisiä ja se pitää itse kunkin realiteetteina tunnustaa.
Olet oikeassa molemmissa kappaleissasi. Mutta, mielestäni tällä foorumilla ja yleensäkin suomalaisten sotilaiden (tässä yhteydessä katson jokaisen reserviläisenkin sotilaaksi) puheissa ja kirjoituksissa tulee olla kohtuullisessa määrin "uhoamista". Pitää vaan olla tarkkoja, ettei päätöksiä tehdä uhoamisten perusteella ja sen voimalla. Ja on varottava ettei uho (omien kykyjen ja tahdon ylioptimistinen esille tuonti) aiheuta vastustajan aliarvioimista. Sopivasti uhoa ja nöyryyttä on parasta. Sopiva uhoaminen nostaa joukkohenkeä, joka taas motivoi ja nostaa suorituskykyä.

Itse ihan oikeasti kuvittelen, että pystyisin taistelutilanteessa toimimaan. Mitään viitteitä muunlaisesta ei tähän mennessä ole tullut. Todellisuus toki vasta paljastaa pystynkö toimimaan vaiko en. Siihen asti yritän ja varmaan sen jälkeenkin.
 

Suomalaiset ostavat nyt innolla reserviläiskiväärejä, koska moni on löytänyt uuden harrastuksen​

Itselataavien kiväärien hankkimisluvat ovat olleet kasvussa jo kymmenen vuotta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa nosti kysynnän uudelle tasolle.

 
Pikku tunneilla selailin internetin syvyyksiä, vastaan tuli video Ukrainasta. Olisikohan ollut The Guardian. Siinä mainittiin että Ukrainan rintamasotilaiden keski-ikä olisi 43v.
Se jättää aika paljon rakoa ääripäihin.
Olkoonkin että kuulemma kaikki mikä netistä löytyy ei välttämättä ole totta ja Ukraina ei ole Suomi, niin pistää se silti miettimään omaa osaamista ja kyvykkyyttä.

Tämmöinen pohdinta ääneen..
 
Pikku tunneilla selailin internetin syvyyksiä, vastaan tuli video Ukrainasta. Olisikohan ollut The Guardian. Siinä mainittiin että Ukrainan rintamasotilaiden keski-ikä olisi 43v.
Se jättää aika paljon rakoa ääripäihin.
Olkoonkin että kuulemma kaikki mikä netistä löytyy ei välttämättä ole totta ja Ukraina ei ole Suomi, niin pistää se silti miettimään omaa osaamista ja kyvykkyyttä.

Tämmöinen pohdinta ääneen..
Jostain syystä Ukraina säästelee nuorisoa?
 

Kommenttien lukeminen alkoi särkemään päähän.

Suuri osa kommentoijista ei näytä ymmärtävän edes reserviläisarmeijan konseptia… Alkaa masentamaan. Donald Trumpkin oli onnistuttu sotkemaan asiaan kommentoijien toimesta.
 
Tuollainen artikkeli tuli vastaan.


Aina on Suomessakin ollut maanpettureita, saamattomia vetelyksiä ja löysiä paskoja. En tiedä onko Keijo sellainen, vain vaan aivopesty kommari.

Moni 70/80-luvuilla asevelvollisuusikään tullut kulttuurikodissa syntynyt vasemmistolainen jätti armeijan käymättä juurikin syistä kuten "militarismi" jne. Olivat parempia ja tiedostavampi ihmisiä, nähkääs.
 
Viimeksi muokattu:
Tällaista näkökulmaa en osannut arvatakkaan, että joku ensin eroaa reservistä ja sitten haluaa takaisin.

 
Back
Top