Suuri Venäjä-keskustelu alkakoon!

Mitä tulee Euroon... Ainoa kunnon argumentti sen puolesta ovat matalat korot. Tosin Ruotsi nauttii niistä luonnollisesti euron myötä ollessaan kaikilla markkinoilla mukana.

Eurosta on myös myyttejä. Euro ei nimittäin nostanut päivittäistavaroiden hintoja. Niin sanottu maitopurkki-indeksi osoittaa sen. Mutta kaikki muu nousi. Se ei kuitenkaan ollut euron vika. Valuutta ei nosta hintoja. Kauppiaat nostivat.

Suomessa on jumalattomat katteet erikoistavaroille. Sama huippumoottoripyörä Ruotsissa maksaa Yhdysvalloista maahantuotuna, verot maksettuna, katsastettuna ja tullattuna Ruotsissa 26 000 ja Suomessa 90 000. Kaikki ulkomaan tavara kannattaa itse asiassa tuoda ja tullata itse. Kauppiaiden katteet vaihtelevat välillä 50-200 prossaa. Muovinen vihellyspilli maksaa lähtömaassa 50 senttiä ja täällä 4,99. Rihkamakatteet ovat tolkuttomat.

Eräs kalastusvälinekauppias kirosi suomalaisia valmistajia ja välikäsiä. Hän sanoi, että jos kaikki tavaraan koskevat haluavat vähintään 50 pinnaa, tavara hyllyssä maksaa.

Ahneus ei ole euron vika.
 
Ja kun tuohon vonkan teesistöön liittää liian matalat korot ja hölläkätinen antolainaus, niin siinähän se hintojennousun asetelma alkaa olla paketissa. Montakohan h-autoa uutta myydään, jos lainankorot rävöttäisivät 12:ssa tai 16:ssa prosentissa? Montako ylihintaista asuntoa menee kaupaksi, jahka korkoralli pärähtää käyntiin? Hupivenettä? Ja tuo rahan hinta palautuu hintoihin kasvaneen kysynnän johdosta. Olisi mielenkiintoista ymmärtää, kuinka kauan tätä setelikoneella vauhditettua "taloutta" ylipäätään voidaan pitää yllä? Tämä on aika selvästi Lännen juttu, joskin on jo viitteitä siitä, että Kiina on ihan samalla tiellä. Onko tosiaan keksitty ikiliikkuja, jota voidaan loputtomiin päristää monistamalla seteleitä? En ymmärrä.

Kansalaismielipiteessä EU saa niskaansa monta sellaista likasankoa, joiden osoite on ihan kotoiset vallanpitäjät ja viranomaiset. Moni määräys ja asete onkin ihan kotoista plaatua, on "tulkittu" jotain EU-direktiiviä lähtökohtana kansalliset tarpeet. Yllättäen monesti tulkinta on ollut tulqinta ja hups yleensä siten, että kansalainen on se joustava muuttuja.
 
Suomessa on jumalattomat katteet erikoistavaroille. Sama huippumoottoripyörä Ruotsissa maksaa Yhdysvalloista maahantuotuna, verot maksettuna, katsastettuna ja tullattuna Ruotsissa 26 000 ja Suomessa 90 000. Kaikki ulkomaan tavara kannattaa itse asiassa tuoda ja tullata itse.

EU:sta tilatessa ei tarvitse edes tullata, kun ollaan yhdellä ja samalla sisämarkkinalla.
 
EU:sta tilatessa ei tarvitse edes tullata, kun ollaan yhdellä ja samalla sisämarkkinalla.

Ja moni erikoistavara, jota ei tarvi sovittaa tms. kannattaa tilata ehdottomasti mm. Saksasta. Kaikki kulutkin huomioiden hintaerona on yleensä noin 40 prosenttia tilaamisen hyväksi. Olen tilannut autonrenkaita, puhelimia, urheilutavaraa, vaatetta, kalastusvälineitä!, auton osia, retkeilykamoja, jne. ja aina on homma toiminut todella hyvin. Tavara tulee yhtä hyvin kuin mistä tahansa suomalaisesta postimyynnistä. Huvittaa rahtimaksut....monesti suomalaisyritys ottaa tuplasti lähetysmaksua verraten Sakuun...ja rompe sentään tulee Germaniasta....on syntynyt epäily, että näinköhän monella suomalaisfirmalla edes on itsellään tavaraa vaan tilaa sekin sakusta tarpeen mukaan. Ja onhan sisämarkkinoissa muitakin vissejä etuja ihan tavon tallaajalle, mutta ei niitä kukaan tule kotiportaille esittelemään, pitää käyttää 15 minuuttia siihen, että asiaan hieman perehtyy ja käyttää asioita hyödykseen. En minäkään osaa saksaa muuta kuin mitä olen korkkareista oppinut, mutta googlekääntäjällä pääsee eteenpäin. Ja huom. toimittajat ovat olleet ihan yhtä luotettavia kuin suomalaisetkin ovat. Suosittelen paneutumista. Jos ihmiset enemmän alkaisivat hyödyntää ko. juttuja se tarkoittaisi hintapainetta ajan oloon suomalaisia toimijoitakin kohtaan. Näin se mekanismi vaan toimii.
 
Matalien korkojen autuus on vähintäänkin kyseenalaista, kun samaan aikaan säännöstellään asuntorakentamista kasvukeskuksissa.
 
Saksan edullisuus on seurausta Schröderin lanseeraamista nälkäpalkoista. Ne ovat merkittävä tekijä Saksan nykyisessä vahvuudessa ja muun Euroopan ongelmissa. Nyt Unionissa suuntana on työväestön palkkojen pudottaminen, jotta laskeuduttaisiin Saksan tasolle, kun todellisuudessa pitäisi vaatia Saksan minimipalkkoihin kunnon korotukset.
 
Kannattaako meidän siis käyttää valuuttaa, joka ei sovi maamme poliittisiin realiteetteihin?

Vai onko suurin vahinko jo tehty? Viittaan metsäteollisuuden ratkaisuihin. Olisiko metsäteollisuus toiminut toisin, jos olisimme riippuneet markassa? Jollain tasolla kuitenkin katsottiin, että metsäteollisuuden etujen vastaisesti päädyttiin euroon, ehkä oli tietoa, että ko. ala "kansainvälistyy" joka tapauksessa? En osaa sanoa. Nyt kellumaan heitettävä markka olisi ehkä suksee, mutta kansahan senkin löylyn maksaa? Ja mikä vienninala hyötyisi kelluvasta markasta tänään? Ovatko euron edut haittoja suuremmat? En osaa kyllä sanoa.
 
Saksan edullisuus on seurausta Schröderin lanseeraamista nälkäpalkoista. Ne ovat merkittävä tekijä Saksan nykyisessä vahvuudessa ja muun Euroopan ongelmissa. Nyt Unionissa suuntana on työväestön palkkojen pudottaminen, jotta laskeuduttaisiin Saksan tasolle, kun todellisuudessa pitäisi vaatia Saksan minimipalkkoihin kunnon korotukset.

Saksassa,Herraskansassa on toki myös muita Euroopan mittapuussa ainutlaatuisia piirteitä. Kuten yksi suurimmista vientimaista. Sen sijaan jos saksalainen tarvitsee kodinkoneen, työkalun, auton jota kaikki tarvitsevat, ne tulevat helposti kotimaisena valmisteena.

Puhumattakaan toisen maailmansodan jälkeen tehdyistä uljaista ja jaloista lakipykälistä jotka tehtiin täysin vastapainoksi koettuun natsiaikaan. Jenkit sorvasivat työelämän säännöt aikas mukaviksi. Saksassa on edelleen paljon suuria tehtaita jonka omistajiin kuuluvat myös työntekijät. Liitot ovat vahvoja. Roosewelt meinasi tehdä jenkkeihin samanlaisia ratkaisuja mitä saksan lainsäädäntöön tehtiin, mutta kuolo korjasi ja sitten tuli sikakapitalismi joka hautasi kaikki jalot aatteet.
 
Vai onko suurin vahinko jo tehty? Viittaan metsäteollisuuden ratkaisuihin. Olisiko metsäteollisuus toiminut toisin, jos olisimme riippuneet markassa? Jollain tasolla kuitenkin katsottiin, että metsäteollisuuden etujen vastaisesti päädyttiin euroon, ehkä oli tietoa, että ko. ala "kansainvälistyy" joka tapauksessa? En osaa sanoa. Nyt kellumaan heitettävä markka olisi ehkä suksee, mutta kansahan senkin löylyn maksaa? Ja mikä vienninala hyötyisi kelluvasta markasta tänään? Ovatko euron edut haittoja suuremmat? En osaa kyllä sanoa.

Kyllä metsäteollisuuden oli jo korkea aika joutua tekemisiin "reaalitodellisuuden" kanssa. Markka-aikana elivät kuin siat pellossa. Vuosikymmenten saatossa tavaksi tullut kädetön johtamiskulttuuri sitten tuli lihaksi näitten maailmanvalloitushankkeiden myötä. Ostettiin kun myynnissä oli ja tuntui kivalta kasvaa ja laajentua. Metsäliitto kävi siinä yhteydessä konkurssin partaalla ja Stora Enso teki aika miehekkäät tappiot. Ensolla puikoissa oli Jukka Härmälä, jonka valinta tehtäväänsä tuntuu kyllä täysin käsittämättömältä kun ottaa huomioon miehen aiemmat "saavutukset". Mutta hyväveliverkosto rulettaa ja saihan Jukkapoika luottamuksenosoituksena valtiojohdolta rintamukset täyteen prenikoita joita niin mielellään juhlatilaisuuksissa kanniskeli.
 
Hyvä kommentti viljamilta.

SUURI VENÄJÄ-KESKUSTELU JATKUU EHTYMÄTTÖMIN OTTEIN
 
Hyvä kommentti viljamilta.

SUURI VENÄJÄ-KESKUSTELU JATKUU EHTYMÄTTÖMIN OTTEIN

Ukrainan kriisi saikin hetkeksi unohtamaan Brysselin konnuudet. Mutta kun siellä Ukrainassa on tyhjäkäyntiä, niin tekee mieli antaa simpukansyöjille välillä piiskaa.

Tuli mieleeni tuosta ylemmäs linkittämästäni kirjoituksesta, että ehkä Pasilassa voitaisiin tehdä asiaporukan kanssa jotain parempaa kuin Tampereella.
 
Back
Top